Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Samankaltaiset tiedostot
Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa

Tree map system in harvester

Metsätehon tuloskalvosarja 9/2017 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa

Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy

Satelliittipaikannuksen perusteet

Ryhmähanke Menetelmä jäävän puuston arviointiin harvennushakkuissa sekä laitteistoasetusten vaikutus hakkuukoneen GPS-paikantimen tarkkuuteen

VMI-koealatiedon ja laserkeilausaineiston yhdistäminen metsäsuunnittelua varten

GPS:n käyttö pinta-alan mittauksessa

Hakkuukonemittaus puustotietojen tuotannossa aineiston esikäsittely ja kuviorajan muodostaminen

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen

Satelliittipaikannus

Hakkuualueen rajan muodostus hakkuukoneen sijaintitietoon perustuen

Ajourien automaattinen tuottaminen ja ajouratunnusten määrittäminen hakkuukoneen sijaintitietoon perustuen

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Forest Big Data -tulosseminaari

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Tiheäpulssinen ja monikanavainen laserkeilausaineisto puulajeittaisessa inventoinnissa

Satelliittipaikannuksen perusteet

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille

Kehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Metsätehon tuloskalvosarja 6/2015

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Jos ohjeessa on jotain epäselvää, on otettava yhteys Mänttä-Vilppulan kaupungin kiinteistö- ja mittauspalveluihin.


Viimeistely Ajourien huomiointi puutiedoissa ja lopullinen kuviointi. Metsätehon tuloskalvosarja 5/2018 LIITE 4 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy

5 syytä hyödyntää ensiluokkaista paikannustarkkuutta maastotyöskentelyssä

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS S/ 1994 GPS-PAIKANNUS METSÄOLOSUHTEISSA. Jarmo Hämäläinen. Tapio Räsänen

Fotogrammetris geodeettinen menetelmä metsäalueen tarkkaan kartoittamiseen sekä syitä ja muita keinoja maastoaineiston tarkkaan paikantamiseen

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Hakkuukone metsätiedon lähteenä

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT

NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

Puustovaurioiden määrittäminen ajouralle näkyvien vaurioiden perusteella

Trestima Oy Puuston mittauksia

Puutavaran mittauksen visio 2020

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Puunkorjuun laatu poimintahakkuissa. Metsälakiseminaari, Lahti Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

GPS-paikannuksen tarkkuus

FINNREF- TUKIASEMAVERKKO/PAIKANNUS- PALVELU JA SEN KEHITTÄMINEN

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Muinaisjäännösrekisterin hyödyntäminen Metsä Groupissa

Paikannetun puustotiedon hankinta sekä leimikon rajojen kartoitus hakkuukoneen GPS-paikannuksen avulla

Metsävaratieto ja sen käytön mahdollisuudet Raito Paananen Metsätietopäällikkö Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Keski-Suomi

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut

Fortuna Clip-On Bluetooth GPS

Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

SISÄLLYS TIIVISTELMÄ JOHDANTO PINTA-ALAN MÄÄRITYSMENETELMÄT GPS-MITTAUS...5

Algoritmi III Vierekkäisten kuvioiden käsittely. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 3 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy

Kirrin liito-oravaselvitys

NTRIP Client asennusohje Android-puhelimeen Geodeettisen laitoksen DGNSS-paikannuskorjauksen

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI

Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2017

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Paikkatiedosta luonnonraaka-ainekartoiksi

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Toimenpiteet kuvioittain

Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

Trestima Oy Puuston mittauksia

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

Hakkuukonetiedosta simuloidut puun sijainnit kaukokartoituksen opetusaineistona

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

GNSS-mittauksen uusi aikakausi

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut

METSÄ SUUNNITELMÄ

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

Rengaspaineiden alentamisen vaikutus metsäkoneen tärinään. Esko Rytkönen & Aki Vähänikkilä Työterveyslaitos

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen

Kumisaappaista koneoppimiseen

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

ENERGIAPUUKORJUUN VAIKUTUS PUUSTON KEHITYKSEEN NUOREN METSÄN HOITOKOHTEELLA SAARIJÄRVELLÄ

Transkriptio:

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien paikannustarkkuutta peitteisessä maastossa sekä tutkia satelliittigeometrian ja puuston tilavuuden vaikutusta paikannustarkkuuteen. Koealojen paikannusajankohta sekä paikannettujen koealojen määrä alueittain Trimblen Pathfinder ProXH -vastaanottimella sekä hakkuukoneen GPS-vastaanottimella on esitetty alla olevassa taulukossa. Trimble GeoXH GPS ennen Trimble Trimble GeoXH GPS jälkeen Hakkuukoneen GPS Koealojen lkm Päivämäärä Koealojen lkm Päivämäärä Koealojen lkm Päivämäärä Viitaniemi 15 19.10.2011 15 19.6.2012 15 18.6.2012 Kurkisalo 16 19.-20.10.2011 x x 16 26.-27.3.2012 Kolho 22 20.9.2011 18 25.-27.9.2011 x x 6/2014 19.9.2014 2

Aineisto Aineisto kerättiin vuosina 2011 2012 Mänttä-Vilppulan alueelta Metsä Groupin harvennusleimikoilta, yhteensä 53 koealalta (r=10m) Metsätehon, Metsä Groupin ja Argone Oy:n yhteistyönä. Testialueita oli kolme: Kolho (22 koealaa), Kurkisalo (16 koealaa) ja Viitaniemi (15 koealaa). Ennen hakkuuta (n=53) Hakkuun jälkeen (n=53) Puustotunnus Keskiarvo Hajonta Minimi Maksimi Keskiarvo Hajonta Minimi Maksimi G, m 2 /ha (relaskooppi) 31,3 8,7 15,0 49,0 G, m 2 /ha (ympyräkoeala) 29,1 8,0 14,0 47,0 17,5 4,6 10,1 32,2 Puulajiosuus, % (mänty) 58,9 42,1 0,0 100,0 60,7 42,8 0,0 100,0 Puulajiosuus, % (kuusi) 34,9 40,9 0,0 100,0 34,7 41,5 0,0 100,0 Puulajiosuus, % (koivu) 6,2 17,0 0,0 87,8 4,5 16,3 0,0 98,0 Runkoluku, rl/koeala 42,3 15,2 22,0 78,0 20,5 4,8 13,0 33,0 Runkoluku, rl/ha 1347,1 484,3 700,3 2482,8 652,2 152,9 413,8 1050,4 D 1,3, cm 18,8 2,9 13,9 26,3 20,0 3,0 15,2 29,0 D 1,3med, cm 16,1 3,4 9,6 23,9 18,2 3,0 13,4 26,0 H med, m 16,3 2,6 11,8 23,0 16,8 2,1 13,8 21,6 H dom, m 18,6 2,6 14,3 24,3 18,5 2,6 14,3 24,2 V, m 3 /ha 246,1 81,7 100,3 469,1 149,6 52,8 71,1 319,5 Tutkimusaineisto kerättiin Fibicin EffFibre-tutkimusohjelmassa (2010 2013) ja tutkimusaineiston analysointi ja tulosten raportointi saatettiin loppuun Digilen Data to Intelligence -tutkimusohjelman (2012-) Forest Big Data -osiossa. 6/2014 19.9.2014 3

Puuston pohjapinta-alan vaihtelu puulajeittain koealoilla (n=53) ennen hakkuuta 6/2014 19.9.2014 4

Satelliittivastaanottimet Tutkimuksessa käytettiin kolmea eri satelliittivastaanotinta Trimble Pathfinder ProXH -vastaanotinta Hakkuukoneen vakiovarusteena olevaa vastaanotinta, Fastrax IT300 (Sirf GSC3-LP) Hakkuukoneen karttajärjestelmän vastaanotinta 6/2014 19.9.2014 5

Trimble Pathfinder GeoXH -vastaanottimen paikannustarkkuus Koealan paikannustarkkuus Trimblen Pathfinder ProXH -vastaanottimella ennen ja jälkeen hakkuun käyttäen korjaamatonta, yhdellä tukiasemalla korjattua sekä kolmella tukiasemalla korjattua sijaintia perustuen Trimblen PathFinder Office -ohjelmiston tunnuslukuihin. Korjaustapa Trimble PROXH, korjattu (BT3) Trimble PROXH, korjattu (BT1) Trimble PROXH, korjaamaton Mittausajankohta Ennen hakkuuta Hakkuun jälkeen Tunnukset Yhteensä Männiköt Kuusikot / Kuusikot / Yhteensä Männiköt Sekapuustot Sekapuustot max PDOP 4,75 4,60 5,21 3,37 2,78 5,24 horz. tarkkuus 0,17 0,15 0,23 0,12 0,12 0,11 hajonta 0,84 0,72 1,21 0,32 0,30 0,39 max PDOP 4,87 4,70 5,41 3,46 2,94 5,10 horz. tarkkuus 0,17 0,16 0,20 0,12 0,12 0,11 hajonta 0,89 0,80 1,17 0,35 0,34 0,41 max PDOP 1,82 1,76 2,00 1,62 1,48 2,03 horz. tarkkuus 4,19 4,16 4,28 3,23 3,15 3,49 hajonta 1,45 1,29 1,95 1,02 0,94 1,26 N, kpl 33 25 8 33 25 8 6/2014 19.9.2014 6

Trimble Pathfinder GeoXH vastaanottimen paikannustarkkuus (referenssi) Koealojen paikannus onnistui parhaiten Trimble Pathfinder GeoXH -vastaanottimella käytettäessä VRS-korjauksessa kolmea lähintä tukiasemaa (referenssi). Käytettäessä jälkikorjauksessa lähintä virtuaalitukiasemaa päästiin lähes yhtä hyvään paikannustarkkuuteen kuin kolmella lähimmällä virtuaalitukiasemalla. Sitä vastoin, mikäli jälkikorjausta ei tehty huononi paikannustarkkuus merkittävästi. Sijainnin korjaustavan vaikutus paikannustarkkuuteen. Vertailutasona (0) kolmeen tukiasemaan perustuva differentiaalikorjattu sijainti. 6/2014 19.9.2014 7

Hakkuukoneen paikannustarkkuus Hakkuukoneissa olevien GPSvastaanottimien paikannustarkkuutta selvitettiin paikantamalla koealat ennen ja jälkeen hakkuun sekä hakkuukoneen ajourat hakkuun aikana. Saatuja sijainteja verrattiin ajoura- ja koealatasolla. Hakkuukoneen vakiovarusteena olevan ja Trimble Pathfinder GeoXH -vastaanottimen keskimääräinen ero oli Viitaniemessä 3,91 m (hajonta = 1,35 m) ja Kurkisalossa 2,07 m (hajonta = 1,04 m). Satelliittigeometrian ja puuston peitteisyyden todettiin vaikuttavan paikannustarkkuuteen. Hakkuun jälkeen paikannustarkkuus oli parempi kuin ennen hakkuuta. 6/2014 19.9.2014 8

Hakkuukoneen paikannustarkkuus Trimble Pathfinder GeoXH -vastaanottimen ja hakkuukoneen GPS-vastaanottimen (STM) sijaintipisteiden etäisyyksien keskimääräinen ero ja hajonta Kurkisalossa ja Viitaniemessä hakkuun jälkeen. Yhdistäminen on tehty kellonajan mukaan. 6/2014 19.9.2014 9

Viitaniemi Kurkisalo 6/2014 19.9.2014 10

Hakkuukoneen paikannustarkkuus Hakkuukoneen (STM) GPS-paikantimen sijaintitiedoista lasketun koealan sijainin ja referenssisijainnin (Trimble Pathfinder GeoXH (3 BT)) ero. Hakkuukoneen paikka on laskettu käyttäen joko kaikkien koealalta hakattujen puiden sijaintien, viiden viimeisen sijainnin keskiarvoa tai viimeistä sijaintipistettä. Hakattujen puiden (hakkuukoneen) sijaintien perusteella laskettu koealan sijainti poikkeaa systemaattisesti koealan todellisesta sijainnista, mikä on varsin loogista sillä hakkuukone on lähes aina koealan ulkopuolella aloittaessaan koealan puiden hakkuun ja lähempänä koealan keskipistettä hakatessaan viimeistä koealan puuta. 6/2014 19.9.2014 11

Ajourien paikannustarkkuus Viitaniemen alueella eri GPS-paikantimilla tallennettujen ajourien lähin etäisyys koealan keskipisteeseen. Etäisyys koealaan, m GPS - vastaanotin 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 Keskiarvo Trimble GeoXH (suodatettu) 1,61 0,68 0,23 0,02 0,80 0,55 0,50 0,50 0,14 0,25 0,09 0,76 0,66 0,61 0,09 0,50 Hakkuukoneen GPS 1,44 0,01 0,89 0,67 2,17 1,08 1,16 5,50 4,95 0,30 2,80 2,89 3,39 2,84 0,70 2,05 MetsäGroup GPS 0,53 6,68 1,17 3,51 4,11 1,00 2,69 3,01 5,12 1,17 6,43 0,85 0,53 4,87 2,09 2,92 Kurkisalon alueella eri GPS-paikantimilla tallennettujen ajourien lähin etäisyys koealan keskipisteeseen. Etäisyys koealaan, m GPS - vastaanotin 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 Keskiarvo Trimble GeoXH (suodatettu) 0,05 0,36 1,01 0,85 0,53 0,49 1,01 2,50 1,01 0,04 0,42 0,42 0,01 1,31 0,00 0,67 Hakkuukoneen GPS 0,72 4,34 3,99 0,61 3,50 0,75 5,55 1,26 2,36 3,95 1,03 3,05 4,59 4,88 4,53 2,52 2,98 MetsäGroup GPS 1,62 3,42 1,43 0,60 5,58 4,96 0,03 5,32 1,73 6,80 3,24 4,86 7,07 3,30 8,80 2,81 3,85 Vertailtaessa koealojen ja ajourien paikannustarkkuutta on huomioitava, että hakkuukoneen katolle asennetut GPS-vastaanottimet (3 kpl) sijaitsivat hakkuukoneen katon kolmessa eri kulmassa. Riippuen koneen kulkusuunnasta ja asennosta, voi tästä aiheutua maksimissaan noin 30 cm:n virhe koneen keskipisteen sijaintiin. Tutkimustulokset on mahdollista yhtenäistää tämän osalta, koska tiedot koneen orientaatiosta ovat olemassa. Tässä esitetyt tulokset on laskettu ilman korjausta. 6/2014 19.9.2014 12

Johtopäätökset Hakkuukoneen GPS-vastaanottimien paikannustarkkuus on parantunut huomattavasti sitten vuosituhannen alun Nykyinen paikannustarkkuus riittää hakkuukoneen sijainnin seurantaan leimikolla, mutta ei ole riittävän tarkka leimikosta laserkeilauksella muodostetun puukartan liittämiseksi globaaliin koordinaatistoon Jatkossa onkin tarve kehittää hakkuukoneissa olevia satelliittivastaanottimia ja järjestelmiä niin, että ne pystyvät hyödyntämään VRS-tukiasemaverkkoa sekä GPS-satelliittien ohella myös samanaikaisesti GLONASS- ja GALILEO-järjestelmien satelliitteja. Myös koneen liike- ja odometriatiedon hyödyntämismahdollisuudet hakkukoneen paikannuksessa tulee selvittää. 6/2014 19.9.2014 13