ITÄMEREN SUOLAPULSSIT: SIUNAUS VAI KIROUS? SUSANNA HIETANEN AKATEMIATUTKIJA

Samankaltaiset tiedostot
Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Direktiivejä, toimenpideohjelmia ja teemavuosia mutta mistä otetaan puuttuvat tonnit?

Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen

Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin

Muutoksia pohjaeläimistössä. Förändringar hos bottendjuren

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat


Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena

Ilmastonmuutos ja Itämeri

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

Baltic Sea Action Group ja biolaitosten rooli Marja Koljonen November

Itämeri pähkinänkuoressa

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu Tarkkailutulosten mukaan

Järvien happitilanne Itäisellä Uudellamaalla helmi- maaliskuussa 2019

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: Tuloksia 2013

Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK)

Riittääkö hapetus järvien kunnostamiseen? Jukka Horppila

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

Lestijärven tila (-arvio)

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

MITTAAMINEN I. Käännä! matematiikkalehtisolmu.fi

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

Veden happamuuden mittaaminen ph-tabletilla

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ

Pintavesien laatu. Olli Varis

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Itämeren rehevöitymisen alkuperästä

Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia

Teollisuuden sivuvirrat vesiensuojelurakenteessa Marko Sjölund. Kaupunkivesistö kuntoon

Sisältö. Teksti: Elisa Halmeenmäki, Eeva Hammar, Malva Green ja Marjo Soulanto / Pleistoseeni Taitto: Jan Rosström. Luonto-Liitto 2014

Kallioperän redox-olosuhteiden muutosten tutkiminen

Vanajavesi Hämeen helmi

Kuparikapselin korroosio

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi

Toimintakalenteri v. 2012

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Väliraportti nro

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi

ITÄMEREN MUUTTUVA EKOSYSTEEMI

Työllisyyssetelillä työllistyneet ja kuntalisät yhdistyksille v (FPM ) Myönnetyt työllisyyssetelit/kuukausi

Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelma

Maasuodattamon toiminnan periaatteista Salaojateknikoiden neuvottelupäivät Johanna Ahonen. Kuvaaja Jani Hakala, Savon Sanomat

Suojellaan yhdessä meriämme!

Kuntalisät yhdistyksille v. 2017: tilanne Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 12 kk Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 1 kk Yhteensä

Kuntalisät yhdistyksille v. 2017: tilanne Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 12 kk Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 1 kk Yhteensä

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Pajupuhdistamo matalaravinteisten vesien käsittelyssä. Vihreä infrastruktuuri

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)

Säkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Biohiilen mahdollisuudet peltovesien käsittelyssä

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus

Intensiivikurssi uusille opiskelijoille

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Lupahakemuksen täydennys

Kuiva-aine/kosteus Dry matter/moisture Tuhka Ash Hiilihydraatit ja energiasisältö Carbohydrate and energy content

Kuntalisät yhdistyksille v. 2015: Turengin omakotiyhdistys ry, 200 /kk, 12 kuukautta Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 12 kuukautta

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser UUSIMAA - NYLAND

Uudella vedenpuhdistuslaitteella valmistat raikkaan juomaveden mökillä, saaressa tai veneessä.

Toukokuu 5.5. Vertaistyöryhmä, Turku 6.5. Hallituksen kokous, Turku Parikurssi, Ruissalon kylpylä, Turku (haku 28.4.

näytteenottosyvyydet / CEN-standardityö soveltuvat näytteenottimet haavinäytteet näytetietojen kirjaus, kpl-rekisteri

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1

Transkriptio:

ITÄMEREN SUOLAPULSSIT: SIUNAUS VAI KIROUS? SUSANNA HIETANEN AKATEMIATUTKIJA

SISÄLTÖ ITÄMEREN KERROSTUNEISUUS SUOLAPULSSIN EDELLYTYKSET SUOLAPULSSIN VÄLITTÖMÄT VAIKUTUKSET SUOLAPULSSIN PITKÄAIKAISVAIKUTUKSET

SUOLAISUUS KERROSTAA VEDEN Tanskan salmet Suomenlahti Makeaa vettä tulee Itämereen valuma-alueelta ja virtaa ulos Tanskan salmista. Tanskan kapeitten, matalien salmien kautta Itämereen virtaa merivettä. KERROKSET EIVÄT SEKOITU JA SYVÄVEDESTÄ LOPPUU HAPPI Itämeri: ympäristö ja ekologia http://www.syke.fi/fi-fi/julkaisut/esitteet/

SOPIVISSA OLOISSA LOISKAHTAA ENEMMÄN SALMIEN YLI Ensin tarvitaan pitkäkestoinen reipas itätuuli, sitten tarpeeksi pitkään jatkuva navakka länsituuli. tyhjentymisjakso sisäänvirtausjakso Mohrholz ym. 2015 J. Mar Systems Merenpinnan korkeus (cm) Itämerellä loppuvuodesta 2014

VOIMAKKAITA PULSSEJA TULEE VAIN HARVOIN Suolaa Gt Tilavuus km 3 1 MARRAS/JOULU 1951 5.17 225 2 JOULU/TAMMI 1922 5.12 258 3 JOULUKUU 2014 3.98 198 4 MARRAS/JOULU 1913 3.80 174 5 TAMMIKUU 1993 3.40 159 (MAALISKUU 2014 (MARRASKUU 2015 1.40 203) 76) Mohrholz ym. 2015 J. Mar Systems

SUURI SUOLAPULSSI VIRTAA GOTLANNIN SYVÄNTEESEEN ASTI Tanskan salmet Suomenlahti Tuore suolapulssi ryömii pohjaa pitkin pohjoiseen ja työntää edellään vanhaa syvävettä, josta osa sekoittuu muihin kerroksiin. Osa vanhasta syvävedestä päätyy kynnyksettömälle Suomenlahdelle. Itämeri: ympäristö ja ekologia http://www.syke.fi/fi-fi/julkaisut/esitteet/

HAPEKAS VESI AIHEUTTAA PROSESSIPYRÄHDYKSEN

HAPEKAS VESI AIHEUTTAA PROSESSIPYRÄHDYKSEN -50-25 0 25 50 75 100 150 200 RIKKIVETY hapettuu sulfaatiksi HAPPI kuluu Oxygen [µm] 2014 maaliskuun minipulssin vaikutuksesta jo alentunut H 2 S pitoisuus Water depth [m] 50 100 150 2014 marraskuun suuren pulssin happi alkaa olla vähissä jo loppuvuodesta 2015 200 10/2014 4/2015 6/2015 8/2015 10/2015 12/2015 Lokakuu-14 Time Joulukuu-15

HAPEKAS VESI AIHEUTTAA PROSESSIPYRÄHDYKSEN 0 1 2 3 4 FOSFAATTI saostuu Phosphate pohjaan [µm] 50 2014 maaliskuun minipulssin vaikutuksesta jo alentunut P pitoisuus Water depth [m] 100 150 200 10/2014 4/2015 6/2015 8/2015 10/2015 12/2015 Time

HAPEKAS VESI AIHEUTTAA PROSESSIPYRÄHDYKSEN 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 AMMONIUM hapettuu nitriitiksi Ammonium ja nitraatiksi [µm] 0 2 4 6 8 10 12 NITRIITTI JA NITRAATTI Nitrate + Nitrite [µm] 50 50 Water depth [m] 100 150 Water depth [m] 100 150 200 200 10/2014 4/2015 6/2015 8/2015 10/2015 12/2015 10/2014 4/2015 6/2015 8/2015 10/2015 12/2015 Time Time

PÄÄALLAS HAPETTUU, SUOMENLAHTI KÄRSII Suolapulssi puskee edellään myrkyllistä, ravinnepitoista syvävettä, joka tappaa pohjaeliöitä Suomenlahdella. Osa syvävedestä sekoittuu päällysveteen, mikä voi aiheuttaa leväkukintoja. Myrkyllistä rikkivetyä Happea alle 2 ml/l

PITKÄAIKAISVAIKUTUKSET Tuleeko sitä turskaa nyt sitten????

PITKÄAIKAISVAIKUTUKSET Suolaisuus kasvaa Itämeren keskeinen ominaispiirre, murtovetisyys, säilyy Mereiset lajit vahvistuvat Turskan lisääntyminen onnistuu (?) Kerrostuneisuus vahvistuu, jolloin pohjien alttius happikadolle kasvaa Itämeri on jo niin rehevöitynyt, että suurenkin suolapulssin tuoma happi katoaa viimeistään parissa vuodessa jäljelle jää suolakuorman entisestään vahvistama kerrostuneisuus. Itämeri: ympäristö ja ekologia http://www.slideshare.net/gulfoffinlandyear2014

ENTÄ JOS SUOLAPULSSEJA EI TULISIKAAN? Suolaisuus vähenisi hitaasti Suolaisuuden harppauskerros rapautuisi vuosikymmenten saatossa, lopulta ainakin matalilla alueilla täyskierto pohjia myöten. Mereinen lajisto, myös turska, vähenisi tai katoaisi. Syvimmät syvänteet pysyisivät hapettomina.

SUOLAPULSSIT SIUNAUS VAI KIROUS? Kysymys on vähän hassusti asetettu. Toisin kuin ravinteet, ympäristömyrkyt, ylikalastus jne on tämä luonnonvoimien näytös. Oli asia meistä hyvä tai huono, emme voi vaikuttaa siihen. Tvärminnen eläintieteellisen aseman johtaja Marko Reinikainen, 25.1.2015 Kuva Claudia Frey

SUOLAPULSSIT SIUNAUS VAI KIROUS? Suolapulssit eivät vapauta meitä Itämeren rehevöitymisen pysäyttämiseksi tehtävästä työstä, mutta eivät ne myöskään tee niitä ponnisteluja turhiksi. susanna.hietanen@helsinki.fi Kiitokset: Gunnar Jakobs ja JP Myllykangas HY, monitoring team SMHI, Urmas Lips Tallinn University of Technology Kuva Claudia Frey