46 KOPPIA KOPISTA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PÄIVÄKES- KUKSESSA Pilotin nimi KOPPIA KOPISTA -Kuntouttava työtoiminta päiväkeskuksessa Alu Länsi-Lappi Aloituspvm 14.10.2014 Lopetuspvm 30.4.2015 Liittyy seuraavaan Hakusessa -hankkeen tavoitteeseen: Päihderiippuvuusriskissä olevien sosiaalisen ja terveydellisen hyvinvoinnin lisääminen sekä osallisuuden edistäminen Omaehtoisen hyvinvoinnin lisääminen (X) Työntekijöiden päihdeosaamisen parantaminen sekä päihdepalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden edistäminen Kehittäjätyöntekijä Jaana Niskanen Kuvaus työntekijän roolista pilotissa Koollekutsuja, koordinoija, sihteeri ja materiaalin koostaminen Muut toimijat Nimi Yhteystieto sosiaali () terveys () muu () Mauri Angeria, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Anne Räisänen, sosiaaliohjaaja Marita Rytisalo-Aarnio, sosiaaliohjaaja Leena Liimatainen, sosiaalityöntekijä Tornion tukitiimi Anne Leinonen, vastaava sairaanhoitaja Pia Rantaiso, päiväkeskusohjaaja Elsa Andersin, päiväkeskusohjaaja Anneli Karjalainen, sosiaalityön johtaja Piia Bimberg-Peuna (sh. A-klinikka) Tornion Päiväkeskus Työvoiman palvelukeskus Tornion kaupunki, sosiaalipalvelut Tornion kaupunki, sosiaalipalvelut Tornion kaupunki, A-klinikka Tornion päiväkeskus Tornion päiväkeskus Tornion kaupunki, sosiaalipalvelut Tornion kaupunki, A-klinikka Marianne Junes-Leinonen, vt. osastonhoitaja Anita Alamäki, terveydenhoitaja, työttömien terveystarkastukset Tornion kaupunki, avoterveydenhuolto Tornion kaupunki, avoterveydenhuolto Pilotoinnin lyhyt kuvaus Kokeillaan Vantaan KOPPI Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hankkeen toimintamallia Tornion kaupungin ylläpitämässä päihteettömässä päiväkeskuksessa. Tavoitteena ovat kuntouttavan työtoiminnan selkeä sisältö ja rooli päiväkeskuksessa, yhteys muihin palveluihin ja asiakkaan osallisuuden edistäminen. Vaikeasti työllistettävien palveluissa kokeillaan, juurrutetaan ja levite-
tään hyviä käytäntöjä. Osallistujakunnissa painottuvat eri asiat kunkin kunnan tarpeiden mukaan. Mihin alueen laajempiin tavoitteisiin toiminta liittyy Kuntouttavalla työtoiminnalla parannetaan pitkään työttömänä olleiden elämänhallintaa ja työllistymismahdollisuuksia. Pilottiryhmällä haetaan mahdollisuuksia päihdekuntoutujan alkuvaiheen tukemiseen sekä työllisyys-, koulutuspolun löytymiseen. Kehittäjäasiakkaiden rooli ja kuvaus heidän osallisuudestaan Pilottiryhmiin osallistuminen, pilotin arviointi ja palaute, osallistuminen pilotin kehittämiseen Pilotoinnin tavoitteet 12 viikkoa kestävän ryhmätoiminnan aikana pohditaan yhdessä asiakkaan kanssa hänen tilannettaan ja laaditaan henkilökohtainen jatkosuunnitelma. Tavoitteena on elämähallinnan vahvistuminen, päihteettömyyden sekä hyvinvoinnin lisääntyminen ja asiakkaan kannalta parhaan mahdollisen jatkopolun löytäminen. Ryhmätoiminnan loppupuolella järjestetään aktivointisuunnitelmatilaisuus yhdessä TE-toimiston ja kotikunnan kanssa. Pilottiryhmän aikana kartoitetaan asiakkaan kokonaistilanne (palvelutarpeet sosiaali- ja terveyspalveluissa, oikea paikka työkyky?) sekä tarpeenmukaisten palvelujen pariin ohjaamista. Pyrkimyksenä on tukea asiakkaan elämäntilannetta, selkiyttää työllisyys- ja koulutuspolkuja sekä parantaa asiakkaan mahdollisuuksia työllistyä tai päästä koulutukseen. Tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa päiväkeskusten ryhmätoimintaa ja yhdistää kuntouttava työtoiminta päiväkeskusten toimintaan päihdeasiakkaille. Myös päiväkeskuksen asiakkaat voivat osallistua ryhmän kokoontumisiin omien tarpeidensa mukaisesti halutessaan, esim. liikuntaryhmä on aina kaikille avointa toimintaa. Tavoitteena on myös laatia henkilökohtainen, tavoitteenmukainen jatkosuunnitelma ja kuntouttavan työtoiminnan aloitus 3 kk:n starttivaiheen jälkeen asiakkaalle parhaiten sopivassa kunnan ja/tai säätiön työpaikassa. Arviointi Alapilottien tiimit (kunnittain) omissa kehittämispalavereissaan ja tukitiimeissään, asiakkaat ryhmissä ja tiimeissä, Alueellinen kuntouttavan työtoiminnan tiimi kokonaisuutta. Toteutettavat toiminnot Aikataulusuunnitelma Toteutuma Suunnittelupalaveri (Anne R, Mauri A, kehitt.tt) Ryhmien kokoaminen / suunnittelupalaveri Suunnittelukokous Päiväkeskuksessa Osallistujien haastattelut TYP & sosiaalitoimi Suunnittelupalaveri päiväkeskuksessa Suunnittelupalaveri päiväkeskuksessa Aloitus Kokoontumisia 12 kpl 4h/vko sisöllöt ks. toteutuma Arviointipalaveri 13.11.2014 18.12.2014 19.1.2015 20.1.2015 3.2.2015 4.2.2015 18.5.2015 Pilotoinnin toteutuksen ja tulosten kuvaus 14.10.14 Koppi- mallia esiteltiin lyhyesti Länsi-Lapin alueellisessa kuntouttavan työtoiminnan verkostotiimissä. Vantaan toimintamalli kuvattiin ja siitä pyydettiin osallistujakuntien vastauksia lo-
kakuun loppuun mennessä. Tarkoituksena on toteuttaa osallistujakuntien kesken ryhmäpilotit samanaikaisesti asiakkaiden/kohderyhmien tarpeisiin vastaten. 23.10.14 Tornion hanketiimi päätti osallistua alueelliseen pilottiin omalla osapilotillaan. Tiimi nimesi suunnitteluryhmän johon kuuluu kuntouttavan työtoiminnan (TYP:n) työntekijä, sosiaaliohjaaja, sosionomi (AMK) Anne Räisänen, Päiväkeskuksen kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja, geronomi (AMK) Mauri Angeria, sekä hankkeen kehittäjätyöntekijä. 13.11.14 Suunnittelupalaverissa tutustuttiin eri alueiden toteutettuihin malleihin. Kohderyhmä ja ryhmän koko 6 12 henkilöä. Aloitus helmikuussa 4.2.15 alkaen 12 viikon ajan. Tammikuun aikana haastatellaan asiakkaita, joista valitaan pilottiryhmän jäsenet (6 12 henkilöä, riippuen taustasta ja valmiuksista). 4.12.14 Yhteys kunnan toimijoihin: A-klinikka, Terveydenhuolto, puhuttu yhteistyöstä ja esitetty tapaamisia ja/tai päiviä ryhmäyhteistyöstä. 18.12.14 Suunnittelukokous Päiväkeskuksen tiloissa (Mauri Angeria, Anne Räisänen, Marianne Junes, Susanna Laine) Mainos toiminnasta lopulliseen muotoon ja jakeluun. Potentiaalisia ryhmäläisiä tällä hetkellä 4, lisää tarvitaan joten markkinointia lisätään. Yhteistyö terveydenhuollon kanssa on tärkeää. 19.1.15 Haastattelupäivä TYP:n tiloissa. Torniossa on tehty syksyn aikana kartoitusta eri yksiköistä, mitä kuntouttavan työtoiminnan tehtäviä olisi tarjolla. Käytiin läpi ja aikataulutettiin ryhmätapaamisten sisällöt alustavasti. 20.1.15 Suunnittelupalaveri Väylän Valo; Marita, Leena, Anne, Mauri, Jaana. Haastattelut 19.1 pidetty Typ:n haastattelulomaketta hyödyntäen (Liite 1). 8 osallistujasta 5 varmaa aloittajaa, 3 jäi miettimään. 5 aloittajan kanssa tehty tietojenvaihtosuostumus. Lomake terveydentilan taustojen tarkastelua varten(liite 2). Aloitetaan keskiviikkona 4.2 ohjelman mukaisesti. Ensimmäinen kokoontumiskerta tutustumista. 3.2.15 Suunnittelupalaveri. Paikalla Leena, Anne R, Marita R-A, Mauri ja Jaana. Käytiin läpi osallistujamäärää, 8 tulossa 1 epävarma. Päivitettiin lopullinen ryhmätoiminnan runko joka (liite 3). Tehtiin hymynaama-palautelappunen jokaiselle kurssikerralle (liite 4). Ensimmäisellä kerralla toteutetaan osallistujien kanssa Annen elämäni suunta lomake (liite 5). Käytiin läpi malli työ- ja koulutuselämän janasta joka toteutetaan kurssin aikana (liite 6). Lisäys 14.9.2015/Anne Räisänen: Kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella toteutettua ryhmätoimintaa toteutettiin yhtenä päivänä viikossa neljä tuntia kerrallaan kolmen kuukauden ajan. Ryhmätoiminta vietiin läpi ennestään olevilla henkilöstöresursseilla. Mauri Angeria oli mukana joka kerta ja Anne Räisänen noin puolella kerroista. Pääsääntöisesti toiminnassa oli aiheen mukaisesti vaihtuvia vieraita.
Arvioinnin toteutuksen ja tulosten kuvaus Alkuhaastattelussa kysyttiin perustiedot, tavallinen arki, kiinnostuksen kohteet, elämäntilanteen muuttaminen/kehittäminen, omat toiveet, motivaatio, kokemus omasta terveydentilasta, fyysiset ja psyykkiset lääkärin toteamat vammat jotka vaikuttavat työkykyyn, hoitosuhteet, kunto, itsestä huolehtiminen, päihteiden käyttö. Lisäksi kysyttiin olemassa olevista suunnitelmista työelämän/työllistymisen/koulutuksen suhteen sekä tulevaisuuden näkymistä. Alkuarvioinnissa mietitään edellisiä kokemuksia työelämästä. Väliarvioinnissa tarkistetaan omaa tilannetta ja oman polun etenemistä ja suunnitelmia. Loppuarvioinnissa suunnataan katse tulevaisuuteen. Jokaisen kokoontumiskerran jälkeen pyydetään hymynaama palaute ohjelman viereen. Ohjelma seinällä isolla paperilla ja jos palaute, kysymys: mitä olisin toivonut tai halunnut lisää. Jokaisen kerran alussa käydään keskustelu siitä, mitä viime kerralla jäi käteen, mitä haluaisin muuttaa? Lopuksi palataan aina omaan janaan. 4.2.15 Sopimusten teko, tutustuminen, sääntöjen tekeminen (toiveiden tynnyri) Toteuma: Oman elämän tärkeä asiat -kortit. Ei liikuntaa ensimmäisellä kerralla. Oma elämä - pallotehtävä ja oma työ/koulutusjana aloittaminen. Laadittu säännöt ryhmälle ja laitettu seinälle. 11.2.15 Terveys ja terveydentila, terveystarkastukset, fyysisen toimintakyvyn testit. Toteuma: Terveydenhoitaja käynyt, kertonut terveysasioita (varaukset tehtävä puhelimitse). Yksinkertaiset testit liikuntasalilla, lisäksi pelattu curlingia. 18.2.15 Elämänhallinta ja siihen vaikuttaminen, itsestä huolehtiminen, suuhygienisti vierailulle? Toteuma: Varattu terveydenhoitajan ajat halukkaille ja täytetty lähete ym. laput sinne. Jatkettu työelämäjanaa. Liikuntasalilla curling + pieni tuolijumppa ja fyysinen testi heille, jotka eivät sitä olleet tehneet. 25.2.15 Asuminen, eläminen, talous ja velkaneuvonta. Toteuma: Helena Kristo kertonut velka-asioiden hoitamiseen liittyvistä asioista ja osallistujat ovat saaneet esittää kysymyksiä. Liikuntaa. 4.3.15 Verkostot, kiinnostuksen kohteet, harrastukset, elämänhallintaa tukevat asiat ja voimavarat. Erilaisten harrastusmahdollisuuksien esittely. Toteuma: 4.3 Piti olla Jaanan pitämänä kehittäjäasiakastoiminta. Peruttu kunnan työntekijän sairastumisen ja lomien vuoksi. 11.3 Riippuvuudet, A-klinikka info. Toteuma: Piia ja Mira paikalla A-klinikalta. Infoa, korva-akupunktio halukkaille (rentoutuminen). Mauri loppupäivän kuntosalilla ryhmäläisten kanssa. 18.3 Välipalaute, kuntouttavan työtoiminnan info, Anne Räisänen mukana. Toteutuma: Omaan tilanteeseen vaikuttaminen. Välipalaute tuntui liian aikaiselta, ei otettu siksi sitä vaikka oli teemana. Pohjustuksena yhteenvetoa siitä millaisia asioita tähän mennessä käyty läpi ja miksi ne otettu mukaan ryhmään -> terveys, hyvinvointi ja velka-asiat vaikuttavat työllistymisasioiden miettimiseen. Kyselty ryhmäläisten ajatuksia/kokemuksia niistä teemoista mitä tähän
mennessä käyty. Ryhmätyönä mietitty miten voin vaikuttaa omaan hyvinvointiin ja omaan työllistymiseen. 25.3 Tasa-arvo, ennakkoluulot, itsetunto, roolit Toteutuma: Vierailu Tervolaan pilkkikisoihin. Onnistunut ok, meni vain viimetinkaan että varmistui. Lisäksi 2e omavastuu makkaroista ja kahveista tuli yllätyksenä tietoon pari päivää aikaisemmin, mutta se soviteltu niin, ettei ryhmäläisten sitä tarvitse maksaa. 1.4 Hyvinvointipäivä; Lappian opiskelijoiden hyödyntäminen (hyveala) Toteutuma: Seksuaalineuvojien tulo ryhmään peruuntui viimetingassa, molemmat sairaana. Jatkettiin aikaisempia ympyrää ja työelämäjanaa, vapaata keskustelua ja Mauri jututti jokaista kahden kesken-> pyrkimys saada jokainen sanomaan yksi tavoite mitä kohti mennään. 8.4 Hyvinvointipäivä, Lappian opiskelijoiden hyödyntäminen (edullista ja terveellistä ruokaa) Toteutuma: Martat tulevat paikalle puhumaan edullisesta ja terveellisestä ruoasta. Tieto on ollut asiallista ja informatiivista. Keskustelua aiheesta noussut mukavasti. Iltapäivän liikuntasalille oli varattu ohjaus, mutta ohjaaja ei saapunut paikalle. 15.4 Kehittäjäasiakastoiminta / Kokemusasiantuntijuus Toteutuma: Suuhygienistin käynti, näytteitä ja suun terveydenhuollosta informaatiota. Paljon keskustelua. Liikuntaosioissa oli varattuna etukäteen toivottu jousiammunta. 22.4 Tulevaisuuden suunnitelmat, oman jatkon pohdinta, polku tulevaisuuteen ym. säätiö ym. Toteutuma: Tulevaisuuden suunnitelmat, kokoontuminen te-toimistolla klo 9.00, siirtyminen Avelaan jossa n 9.15-10.45 säätiön esittely. Siirtyminen kaupungintalolle ruokailuun. Ruokailun jälkeen TE-toimiston asiointi opastus klo 12-13. Ohjaajan näkökulmasta hyvä ja tarpeellinen, olisi toiminut paremmin jos kaikilla olisi ollut verkkopankkitunnukset. 29.4 Palautekeskustelut. Jaksaminen/ liikunta /hyvinvointi sisältyy jokaiseen tapaamiseen, Jokainen kokoontumiskerta sisältää liikuntaa klo 11.30 13. Toteutuma: Palautekeskustelut. Käytiin läpi kulunutta aikaa ja jokaisen piti määritellä tavoite itselleen. Lisäksi pyydettiin nimettömänä palautteet ryhmästä ja laitettiin kaikki paperiasiat kuntoon. Loppukeskustelut heille, joille ei vielä ollut pidetty. Osalla selkeämmät jatko suunnitelmat kuin toisilla. Kahvin kera jäätelöä ja hedelmiä sekä vapaata keskustelua. Arviointi: Terveystarkastukset: - Terveydenhoitajalle ei voinut esittelytilaisuudessa varata aikaa; tekninen toteutus ( sihteeriltä varataan ajat?), asiakkaat eivät jaksaneet varailla itse myöhemmin aikoja. - Jatkossa pitäisi nopeammin saada toiselle kerralle jo terveydenhoitaja paikalle jotta terveystoimen rooli korostuisi. Lisäksi puolivälin jälkeen pitäisi saada th uudelleen vierailulle (ryhmäytyminen ja vuorovaikutus parantunut jolloin olisi ollut otollisempaa keskustella terveysasioista yhdessä)
- Terveystarkastuksiin saatiin ohjattua vain 2 henkilöä - Lääkäriasia jäi myös aiottua heikommaksi. Yhdellä työkykyarvio tulossa, mikä tiedettiin. - Terveysasioihin olisi toimijoiden mielestä ollut tarvetta panostaa enemmän. Velkaneuvonta, talous ja toimeentulotuki: - Ehdottoman tärkeä asia että velkaneuvonta tulee heti kurssin alussa mukaan - Melkein jokaisen osallistujan kohdalla oli jonkinlaista asiaa velkaneuvojille - Asiat saadaan tiedoksi ja niitä voidaan selvittää yhdessä velkaneuvojien kanssa - Työntekijöiden tilanne helpottuu myös kun velka-asiat jäävät taka-alalle - Toipuminen käynnistyy paremmin kun velka-asiat helpottavat - Enemmän talouteen ja sen hallintaan liittyvää asiaa; toimeentulotukiasiat eivät tulleet esille, ei käsitelty työntekijän vaihtumisen vuoksi - Marttojen talousseuranta lomake esitelty ja annettu osallistujille tiedoksi. Eivät innostuneet siitä, mutta muutama oli myöhemmin tuonut tiedoksi, että oli seurannut kuukauden kauppakuitteja. Learning cafe hyvinvointiin ja työllistymiseen liittyen: - miehet: Miten voin itse edistää työllistymistäni? Oma talous kuntoon, uskallus kysyä töitä, oma aktiivisuus, kurssit, opiskelu, jatkokoulutus, tulityökurssit, muut kurssit; kuka maksaa, palkkatuki jne. Kun on ollut pitkään pois työelämästä, ei enää uskalla kysyäkään kun ei luota itseensä. - naiset: Millaisin keinoin voin parantaa omaa hyvinvointiani? (kasvisten syönti, muista ostaa ja syödä, pilko valmiiksi helpompi syödä, sätkien kääriminen ei viitsi kääriä niin tulee poltettua vähemmän, ei iltakahvia vaan iltatee, niin ei tarvitse käydä enää iltatupakalla) - itsetunto nousee kun on hyödyksi, on arka eikä uskalla lähteä ihmisten ilmoille muuten kun silloin kun on päissään. Päihteet puheeksi: - joka kokoontumiskerralla Mauri kysyi yleisesti kaikilta; kuinka paljon olet juonut viime aikoina? Kuinka paljon olet juonut eilen? - Terveysnäkökulman vuoksi oli helppo ottaa puheeksi; ennen liikuntaan menoa; mikä ja millainen liikkuminen on turvallista. - Kertoivat rehellisesti, aluksi oli vaikeampaa vastata, mutta kun ensimmäinen vastasi myös muut vastasi. Jatkossa he jo itsenäisesti kertoivat tullessaan, mitä ja paljonko olivat juoneet. Koskaan ei puhallutettu ketään, kukaan ei kuitenkaan haissut ja kunnioitus päihteettömyyttä kohtaan oli hyvä. Poissaolot ehkä osalta johtuivat siitä. - Pitkä raitis aika takana mutta esim. juhlapyhän aikana (pääsiäinen) tapahtui retkahtaminen, sai kuitenkin noustua uudelleen. Ohjaajilta annettiin tukea raittiuteen. Kuntouttavan työtoiminnan lisääminen: - alussa yhdellä oli muuallakin sopimus, jota ei kuitenkaan voitu jatkaa työpaikan puolesta. Ei asiakkaasta johtuen - Ei esitettykään tai tuotu esiin osallistujien kohdalla - Olisi ollut parempi, jos olisi ollut joku joka olisi ehtinyt perehtyä asiaan jokaisen kohdalla ja tarjota jatkovaihtoehtoja enemmän. - Joidenkin kohdalla olisi voinut lisätä päiviä jo kurssin aikana jälkikäteen ajateltuna
Resurssit: - Olisi ollut hyvä jos olisi ollut resurssia saattaen vaihtamiseen ja avuksi / oppaaksi eri toimipisteisiin kuten velkaneuvontaan, oikeusaputoimistoon tai esim. terveydenhoitajalle - Hyvä että monta ihmistä jakamassa vastuuta, mutta huono asia se, että kenelläkään ei ollut päävastuuta. - Pitäisi oikeasti irrottautua ryhmän toimintaan esim. 1 päivä viikossa; varata erilaisia aikoja, sopia vierailuja, suunnitella ja kehittää toimintaa, valmistella seuraavia päiviä - Tieto ryhmäläisistä myös muilla toimijoilla (2 lomalla ja yksi sairastui) ei ollut tietoa kenelle ilmoittaudutaan. Nimilistat / osallistujalistat toimipaikkaan, jossa kurssi on. Osallistuminen esim. päiväkeskuksen toimintaan, jos ei muuta ole. - Sopiminen, mitä sitten jos ohjaajat sairastuu, ettei tarvitse perua kurssipäivää. Sitoutuminen - yllätti, asiakkaiden kohdalta; todella sitoutuneita osallistumaan toimintaan - varaudu aina muutoksiin, aina B suunnitelma; joku sairastuu, jotain tapahtuu - muut kunnan hallintokunnat mukaan talkoisiin; koko kaupungin yhteinen asia; ilmaiset liikuntatilat, vierailijoita enemmän; osallistujia myös muista hallintokunnista luennointiin ym. - Kuntouttavan työtoiminnan ajatuksen vieminen muihin hallintokuntiin; yhteistyö ryhmän kanssa edes siten, että saataisiin listausta kunnan omista kuntouttavan työpaikoista. Vastavuoroisesti kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja (päiväkeskus) voisi antaa alkuvaiheen tuen työtoimintaan osallistuvalle ja työpaikalle jolloin kynnys osallistua / ottaa kuntouttavaan työtoimintaan madaltuisi. Ruokailu / aamupala: - yhdessä päivä keskuksen toimijoiden ja osallistujien kanssa - päiväkeskus tutuksi, kävijät tutuksi - sosiaalisten tilanteiden pelko apu siihen - resurssia lisää aamupalan hoitamiseen - kynnys osallistua päiväkeskuksen toimintaan tai kuntouttavan työtoiminnan aloittamiseen päiväkeskuksessa pienenee Muut vaikutukset: - kunnalle säästöä toiminnan osalta n. 12 500-8 osallistujaa á 16,40 / päivä kuntaosuus (32,80 / pv): 12 viikkoa yht. 7872, sakkolistalta pois - 8 osallistujaa, osallistumispäivät valtiolta takaisin 10 /päivä 80 yht. 4800 - Kustannuksia vain tilavuokrista oman kunnan liikuntatoimelle sekä päiväkeskukselle aamiaistarvikkeista. Jatkosuunnitelmat: - Nykyisillä resursseilla ei voida toteuttaa vastaavaa kurssia uudelleen. Voidaanko jatkossa irrottaa yhden työntekijän (TYP?) työajasta 1 päivä viikossa ryhmään? - Voidaanko päiväkeskuksen työntekijä irrottaa 1 päivänä viikossa ryhmän toteutukseen? - Voisiko A-klinikan työntekijä ottaa vetovastuun yhdessä Typ:n työntekijän kanssa? - Voiko työsuunnittelija myös antaa panoksensa ryhmän toimintaan? - A-klinikka merkittävämpään rooliin; voisiko toinen ohjaaja tulla A-klinikalta jatkossa - Terveystoimen rooli merkittävämmäksi; sovitut käynnit seuraavaan ryhmään
- Tällä hetkellä palkkatukiohjaajan työ loppumassa lokakuussa jonka työsuhdetta ei ole lupa jatkaa Mitä muuttaisitte: - Enemmän roolia terveydenhoitajille. Enemmän saatavilla / läsnä oleva käyminen, antaa suoraan ajat asiakkaille ja suorittaa terveysneuvontaa. Toinen käynti loppupuolelle lisää. - A-klinikka vahvemmin mukaan, näkyvämpään rooliin; kasvot tutuksi helppo kynnys asioida - Martat hoiti hienosti ruokapuolen; yhteistyötä voivat jatkaa, th. voi jättää ruokapuolen pois. - Kunnan sosiaalitoimen päivä; toimeentulotuki ja muut palvelut esittely - Päiväkeskustoiminta vahvemmin mukaan / aamupala etc. (Ei tulisi kahden kerroksen väkeä) - Hedelmien lisääminen aamupalaan / terveelliseen ruokavalioon, puuroa ei kannata keitellä. - Velkaneuvonta heti alussa - Liikunta ehdottomasti joka kertaan; mitä jos Mauri ei jatkossa ole, kuka hoitaa liikunnan? kunnan liikuntatoimi yhteistyöhön? - TE- palvelut; tutustuminen oli ok. - Säätiön rooli oli enemmän työntekijöille suunnattu; jatkossa tutustuminen pajatoimintaan ja konkreettista tutustumista toimintaan/asiakkaille suunnattua! - Seksuaalineuvojien käynti peruuntui; puhetta kuitenkin seksuaalisuudesta jossa nousi esiin suvaitsevaisuus, yksinäisyys ja maksulliset palvelut ym. Tarvetta olisi jatkossakin seksuaalineuvojien vierailuun. - Kehittäjäasiakkuus tulee jatkossakin kytkeä toimintaan. - Suuhygienistin vierailu erittäin hyvä ja kannattaa ehdottomasti jatkaa. - Väliarviointia kaikkien toimijoiden kanssa esim. kuukauden jälkeen / puolessa välissä; missä mennään / miten jatketaan? - Kaksi toimijaa yhteisvastuussa / selkeä tieto missä mennään. - Selkeästi sosiaalista kuntoutusta! - TYP-lakiin tulossa kartoitusjakso; vastaa siihen kunnan toteuttamana. Juurtuminen Tavoitteena on luoda ja kokeilla ryhmätoiminnan starttimallia päiväkeskuksissa. Pilotin kokeilun jälkeen tehdään arviointia ja suunnitelmia siitä, jääkö kokeilu osaksi kunnan päivätoimintaa. Toiminta on koettu hyväksi, mutta resurssia tulisi lisätä ja irrottaa yksi työntekijä vastaamaan koordinoinnista ja pieni budjetti tulisi varata toimintaa varten. Toiminta jatkuisi samalla sablunalla, mutta huomioidaan kehitettävät ja muutettavat asiat. Vaatii henkilöstöresursointia, joista neuvotellaan, voidaanko esim. työntekijöiden (TYP, päiväkeskus ja A-klinikka sekä muut hallintokunnat vierailujen osalta) töiden uudelleenjärjestelyillä toteuttaa jatkossa. Levittäminen Koppi malli on olemassa Innokylässä ja sitä on sovellettu jo esim. nuorten kuntouttavaan työtoimintaan. Päihdeasiakkaille ja päiväkeskuksen toimintaan soveltaminen olisi hyvä viedä mukaan Innokylään.
Muut kommentit, huomiot jne. Tilavuokraa ei tarvinnut maksaa (päiväkeskus), salivuorot 1 viikko Tornion kaupungille (25 /kerta), ruokailu päiväkeskuksen tarvikkeista, osallistujille ilmainen ja kuntouttavan työtoiminnan osallistujille ilmainen ruoka kaupungilta. Tarvetta oli esim. Marttojen penninvenyttäjän käsikirjalle (hinta 20 /kirja) sekä jonkin verran toimintarahaa ryhmälle. Esim. 50 viikossa, yhteensä 600, jolla olisi voinut toteuttaa enemmän tutustumisia ja liikkumisia ryhmälle. Esimerkiksi Kela 10 palautus/ kuntouttavaan työtoimintaan osallistuja/ päivä. Budjetti 10 / päivä/ osallistuja. Joka tapauksessa toimintaan osallistuja poistuu toiminnan ajaksi sakkolistalta, joten kunta säästää tällä ajalla kuntaosuuden kustannuksissa.