Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Kuntatalouden ajankohtaiset asiat ja tulevaisuuden näkymät Johtaja, kuntatalous Ilari Soosalu
Sisältö Akuutit paperit Kuntien kehitysnäkymät ja tulevat sopeutustoimenpiteet Kymenlaakson tilanne
Akuutit paperit Talouspolitiikan lähtökohdat» VM:n virkamiespuheenvuoro, kärkiviestit ja keskeiset johtopäätökset» Velkakierre pysäytettävä -> nopeavaikutteisia sopeuttamistoimia -> kuntatalouden velka 10% / BKT vuoteen 2019 mennessä, velkakatto! Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019, tilinpidon käsittein Kuntatalousohjelma 2016-2019, kuntien kirjanpidon käsittein Teknisiä
Kuntatalousohjelma on osa julkisen talouden suunnitelmaa
Kuntatalousohjelman sisältö 2.4.2015 (tekninen) TIIVTELMÄ 1. Kuntatalouden tilan arviointi (mennyt kehitys) 2. Kuntatalouden nykytila» Tulot» Menot» Tuottavuus ja taloudellisuus 3. Toimintaympäristön muutos 4. Kuntatalouden kehitysnäkymät 2016 2019 5. Rahoitusperiaatteen toteutuminen LIITTEET: mm. kokonaistaloudelliset taustaoletukset, kuntien valtionavut 2014 2019, valtionapujen mitoitukseen vaikuttavia kuntien tehtävien muutoksia, kuntapalveluiden tuottavuus- ja taloudellisuuskehitys Lähde: VM, Kuntatalousohjelma 2.4.2015
Kuntatalousohjelma Korvaa PPO:n Valmistelun tekee sihteeristö Kuntatalouden kehitysnäkymät (painelaskelma)» Pohjana VM:n kansantalousosaston ennusteet Kuntien kirjanpidon käsittein vrt. JTS Kuntatalouden kehitystä arvioidaan myös kuntakokoryhmittäin Kuntatalouden tervehdyttäminen Rahoitusperiaatteen toteutumisen tarkastelu valtakunnallisesti ja kuntakokoryhmittäin» Resurssit Tehtävät» Laskennalliset kuntakohtaiset poikkeamat rahoitustasapainosta -> paine tuloveroprosenttiin - >kuntakohtaisen hajonnan suurus
Kuntatalouden rahoituskehyksen asettaminen Kuntatalouden rahoitusasematavoitteen asettaminen Kuntatalouden kehitysarvio Sopeutustarve ja tavoitteeseen johtava sopeutuspolku Päätetään tarvittavan sopeutuksen jaosta kuntien ja valtion kesken Päätetään valtion toimenpiteistä, jotka täyttävät valtion osuuden sopeutustarpeesta : tehtävät ja velvoitteet valtionosuudet vero- ja maksuperusteet asetetaan menorajoite Kuntien omat tavoitteen saavuttamista tukevat toimet: kuntalain taloussäädösten noudattaminen toimet kunnan talouden vakauttamiseksi (toiminnan tehostaminen, tuottavuus, veronkorotukset jne.) Ei kuntakohtaista tavoitetta/sopeutusvaatimusta.
Uusi hallitusohjelma uusi kuntatalousohjelma Eduskuntavaalien jälkeen tehdään uusi kuntatalousohjelma, johon tulee myös: Kuntataloutta koskevat hallituksen päätökset» Kuntatalouden rahoitusasematavoite, ei keväällä.» Kuntatalouden menorajoite vuosille 2016 2019 Päätösten vaikutukset kuntatalouteen Hallituskauden kuntatalousohjelma julkaistaan syyskuussa hallituksen julkisen talouden suunnitelman ja vuoden 2016 talousarvioesityksen yhteydessä Lähde: VM, Kohti julkisen talouden kokonaisohjausta 2/2015
Kuntien kehitysnäkymät
Suomen BKT:n kehitys on lähivuosina hyvin vaimeaa määrän %-muutos edellisestä vuodesta 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 Lähde: Tilastokeskus, ennuste valtiovarainministeriö
EU:n komissio: BKT:n kasvu-ennusteet vuodelle 2015, muutos-% edellisestä vuodesta Irlanti Puola Slovakia Liettua Romania Unkari Espanja Iso-Britannia Tsekki Ruotsi Latvia Slovenia Viro Saksa Tanska Portugali Alankomaat Belgia Ranska Bulgaria Itävalta Italia Kreikka Suomi Kroatia Kypros Kypros -1 0 1 2 3 4 %
EU:n komissio: BKT:n kasvu-ennusteet vuodelle 2016, muutos-% edellisestä vuodesta Irlanti Puola Slovakia Liettua Romania Latvia Kreikka Viro Ruotsi Tsekki Espanja Iso-Britannia Unkari Slovenia Tanska Saksa Portugali Ranska Alankomaat Itävalta Belgia Kypros Italia Bulgaria Kroatia Suomi 0 1 2 3 4 %
6 Ikäsidonnaisten menojen muutos vuodesta 2012, % BKT:sta KESTÄVYYSVAJE! 6 5 5 4 4 3 3 2 2 1 1 0 0-1 2018 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 Eläkkeet Terveydenhuolto Pitkäaikaishoito Opetus Työttömyys Kuvio on laadittu STM:n kehittämällä SOME mallilla. Lähde: VM -1
Kuntatalouden kustannuspaineet pysyvät maltillisina Keskeisiä kuntatalouden ennusteita Prosentin muutos: BKT, määrän muutos 2013-1,3 2014-0,1 2015 0,5 2016 1,4 2017 1,5 2018 1,3 2019 1,2 Työttömyysaste 8,2 8,7 8,8 8,6 8,3 7,9 7,6 Kuluttajahintojen muutos Palkkasumma, koko kansantalous 1,5 0,5 1,0 0,6 0,3 1,5 1,4 1,6 1,7 1,9 1,8 2,3 1,8 2,5 Kuntien ansiotasoindeksi 1,8 0,9 1,1 1,2 1,5 1,8 2,0 Kuntien palkkasumma 0,6-0,4-1,2 0,8 1,5 1,8 2,0 Peruspalvelujen hintaindeksi 1,8 0,8 0,9 1,3 1,4 1,8 2,0 Valtionosuusindeksin muutos 3,0 1,5 0,6 0,8 1,4 1,8 2,0 Lähde: Vuodet 2013-2014 Tilastokeskus, ennusteet VM (Kuntatalousohjelma 2.4.2015)
Kuntasektorin henkilöstömenosäästöt vuonna 2014 ja 2015 Tilannearvio KT:n tiedustelun perusteella joulukuussa 2014 2014 2015 % -osuus % -osuus % -osuus % -osuus palkka- kokonais- palkka- kokonaissummasta säästöistä summasta säästöistä Taloudellisista syistä johtuvat lomautukset 0,1 4,9 0,05 1,1 Taloudellisista syistä johtuvat irtisanomiset 0,1 5,1 0,1 5,0 Lomarahan vapaaksi vaihtosopimukset 0,05 1,7 0,05 1,3 Säästötarkoituksessa pidettävät palkattomat vapaat 0,2 12,1 0,2 10,1 Muut säästötoimenpiteet 1,5 76,2 1,9 82,5 Yhteensä 2,0 100,0 2,3 100,0 = 400 milj. = 500 milj.
% 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6 8,6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2019 0,0-5,1-0,5 5,0 5,6 1) 2,9 2,8 5,2 7,2 5,1 5,2 5,2 4,5 4,6 5,0 1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin johdosta vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa 7,9 4,2 4,2 5,4 5,0 2,5 0,4 0,1 2,3 0,6 3,0 3,1 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 3) Vuonna 2017 toimintamenojen kasvua hidastaa perustoimeentulotuen maksatuksen ja laskutuksen siirto Kelalle. Ilman tätä siirtoa toimintamenojen kasvu olisi noin 2,4 %. 2) 2) 3) 2) Vuosina 2014-2015 toimintamenojen kasvua hidastaa kunnallisten ammattikorkeakoulujen sekä liikelaitosten yhtiöittäminen. Ilman näitä yhtiöittämisiä kasvu olisi 2014 noin 1,0 % ja 2015 noin 2,0 %. Lähde: Vuodet 1991-2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015-2019 arviot VM.
Kuntien ja kuntayhtymien talous painuu alijäämäiseksi 2015, mrd. Toimintakate -26,45 Verotulot 20,63 Käyttötalouden valt.os. 8,29 Muut rahoituserät, netto 0,21 Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos Tulorah. korjauserät -0,62-1,78-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,44 2,67 1,71 1,85 1,77 1,72 1,61 Investoinnit, netto -3,53-3,52-3,58-3,62-3,62-3,67-3,67 Rahoitusjäämä 2) -1,09-0,85-1,87-1,77-1,85-1,95-2,06 Lainakanta Rahavarat 2013 2,69-2,63 0,37 0,43 15,55 5,16 2014* -26,78 21,17 8,18 0,18 2,75-2,58 1,70 1,87 16,64 5,35 2015** -28,13 21,58 8,19 0,26 1,90-2,54 0,27-0,38 18,50 5,25 2016** -28,82 21,98 8,63 0,25 2,03-2,64 0,27-0,34 20,37 5,25 2017** -29,21 22,52 8,43 0,21 1,95-2,74 0,27-0,52 22,32 5,24 2019** -31,11 24,28 8,51 0,13 1,80-2,94 0,27-0,88 26,53 5,24 1) Kunnallisten liikelaitosten Tasapainokriteeri yhtiöittäminen parantaa vuonna 2014 tilikauden tulosta arviolta noin 1,4 mrd. euroa. Vuonna 2015 liikelaitosten yhtiöittäminen heikentää toimintakatetta arviolta 0,45 mrd. euroa. 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 1) 1) 2018** -30,13 23,33 8,54 0,17 1,90-2,84 0,27-0,68 24,37 5,24 Lähde: Vuodet 2013-2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015-2019 arviot VM/painelaskelma.
Kuntien lainakannan muutos 2000-2014, milj. 1600 1400 1200 "Syömävelka" 1) Muu lainakannan muutos 1000 800 600 400 200 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* 1) Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina 2000-2014 syömävelkaa on otettu noin 600 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien 2000-2014 lainakannan muutoksesta. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan
Kuntatalousohjelma kuntatalouden kehitysnäkymistä Painelaskelman mukaisten tulojen ja menojen välinen epäsuhta kasvaa ohjelmakaudella Lainakanta kasvaa vuosina 2015-2019 lähes 10 mrd. eurolla» Korkoriski korkotason noustessa Rahoitusperiaate: 2019 noin puolella kunnista on vähintään 2 tuloveroprosenttiyksikön suuruinen laskennallinen sopeutuspaine rahoitustasapainon saavuttamiseksi Kuntatalouden vakauden turvaaminen edellyttää huomattavia kuntataloutta vahvistavia ja velan kasvua hillitseviä toimia
Vuosien 2012-2017 leikkaukset kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. 0-200 -400-631 -631-631 -631-631 -631 Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli noin 15 % -600-800 -1000-631 -125-125 -125-125 -125-756 -362-362 -362-362 Vuosille 2012-2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,8 mrd. -1200-1400 -1600-1 118 Uutta -276-236 -236-236 -40-40 -40-40 -40-1 394-50 -1 434-1 484 2012 2013 2014 2015 2016 2017 * - mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus - Tämän lisäksi OKM:n leikkaukset: vuonna 2013 92 milj., vuonna 2014 77 milj. ja vuonna 2015 102 milj. -40 = Sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten hyödyn (40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. (Kiinteistöverojen rajojen noston hyöty (48 milj. ) päätettiin leikata kaikilta kunnilta asukasta kohti saman suuruisena. Tämä sisältyy lukuun -236 milj. )
Mrd. 4,0 Vuosien 2012-2017 valtionosuusleikkausten vaikutus kuntasektorin vuosikatteeseen 3,5 3,0 0,76 1,12 2,5 1,39 1,43 1,48 1,48 1,48 2,0 0,63 1,5 1,0 0,5 0,0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Vuosikate Valtionosuusleikkaukset vuositasolla Poistot Nettoinvestoinnit Ilman vuosien 2012-2017 peruspalvelujen valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi myös vuosina 2015-2019 tasapainossa (vuosikate suhteessa poistoihin keskimäärin 128 %) ja vuosikate riittäisi lähes kattamaan nettoinvestoinnit. Lähde: Vuodet 2000-2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015-2019 arviot VM
Tulevat sopeutuspaineet
Kestävyysvajearvio jaettuna eri sektoreille, % BKT:sta Kokonaistulot -menot Valtio Kunnat Yhteensä Velan hoitomenot 0.0 0,7 0,2 0,9 Perusjäämä -0,8 1,3 0,8 1,3 Omaisuustulot 0,4 0,2 0,3 0,9 Tulonsiirrot -0,6 0,3 0,3 0,0 Ikäsidonnaiset menot -0,8 0,6 1,6 1,4 Työeläkerahastot Kestävyysvaje -1,7 3,2 3,2 4,6 Lähde: valtiovarainministeriö, Taloudellinen katsaus kevät 2015 8.4.2015 MP
Lähde: Talouspolitiikan lähtökohdat 2015-2019, Valtiovarainministeriö
% 14 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta 2000-2019, %:a BKT:sta 240 12 10 Lainakanta, %:a BKT:sta (painelaskelma) Tavoiteura ( =n. 10 % BKT:sta) 1) 1,2 % 1,3 % BKT:n arvo indeksoituna (oikea asteikko) 0,4 % 3 % 220 200 8 6 Huomattava, että suhdelukuun vaikuttaa sekä lainakannan kasvu, että BKT:n kehitys 180 160 4 140 2 120 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 1) VM:n virkamiesten esittämä tavoite kuntatalouden velkaantumisen pysäyttämiseksi vuoteen 2019 mennessä (Lähde: Talouspolitiikan lähtökohdat 2015-2019, 19.3.2015). Vuonna 2019 painelaskelman ja tavoiteuran välinen ero on 1,37 %-yksikköä = 3,2 mrd. euroa. 100 Lähde: Vuodet 2000-2014 Tilastokeskus, vuosien 2015-2019 arviot VM (painelaskelma).
Myötäsyklisyys / vastasyklisyys
Kymenlaakson tilanne
Kuntien vuosikate %:a poistoista maakunnittain Pohjois-Karjala Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Karjala Kainuu Kanta-Häme Etelä-Savo Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi MANNER-SUOMI Lappi Pirkanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kymenlaakso Varsinais-Suomi vuosina 2013-2014 2014* 2013 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan. 13.5.2015 Ilari Soosalu
% Kuntien vuosikate % poistoista 2000 2014 Kymenlaakso 200 150 Kymenlaakso Koko maa 100 50 0-50 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan. 13.5.2015 Ilari Soosalu
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kymenlaakso yhteensä 800 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot (investointimenot pl. maa- ja vesialueiden sekä osakkeiden ja osuuksien hankinta rahoitusosuudet investointimenoihin) 13.5.2015 Ilari Soosalu 700 600 500 400 300 200 100 0-100 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan.
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kouvolan seutukunta 800 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* 700 600 500 400 300 200 100 0-100 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot (investointimenot pl. maa- ja vesialueiden sekä osakkeiden ja osuuksien hankinta rahoitusosuudet investointimenoihin) Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2014 13.5.2015 Ilari Soosalu tilinpäätösarvioiden mukaan.
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kotka-Haminan seutukunta 800 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot (investointimenot pl. maa- ja vesialueiden sekä osakkeiden ja osuuksien hankinta rahoitusosuudet investointimenoihin) 13.5.2015 Ilari Soosalu 700 600 500 400 300 200 100 0-100 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan.
Kymenlaakson kuntien vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina 2000-2014, milj. 80 60 Vuosikate Tilikauden tulos 80 60 40 40 20 20 0 0-20 -20-40 -40-60 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* -60 Lähde: Tilastokeskus. Vuosi 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan. 13.5.2015 Ilari Soosalu
Kuntien poistonalaiset investoinnit 1) maakunnittain vuonna 2014 ja vuosien 2010-2014 keskiarvo, /as. Keski-Pohjanmaa Uusimaa Pirkanmaa Päijät-Häme MANNER-SUOMI Pohjois-Savo Lappi Kainuu Satakunta Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Kymenlaakso Varsinais-Suomi Etelä-Karjala 2014* ka 2010-14 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1) Bruttoinvestoinnit pl. maa- ja vesialueiden sekä osakkeiden ja osuuksien hankinta. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2014 13.5.2015 Ilari Soosalu tilinpäätösarvioiden mukaan.
/as. Kuntien poistonalaiset investoinnit 1) vuosina 2000-2014, /as. 1000 900 800 700 Kouvolan sk Kotka-Haminan sk Kymenlaakso yht. Koko maa 600 500 400 300 200 100 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan 1) Bruttoinvestoinnit pl. maa- ja vesialueiden sekä osakkeiden ja osuuksien hankinta. 13.5.2015 Ilari Soosalu
Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien 2013 ja 2014 lopussa, /asukas Satakunta Pohjois-Karjala Pirkanmaa Kainuu Lappi Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Uusimaa MANNER-SUOMI Pohjois-Savo Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa 2014* 2013 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan. 13.5.2015 Ilari Soosalu
/as. Kuntien lainakanta 31.12.2000-2014, /as. 4500 4000 3500 3000 Kouvolan sk Kotka-Haminan sk Kymenlaakso yht. Koko maa 2500 2000 1500 1000 500 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan 13.5.2015 Ilari Soosalu
Palveluksessanne kuntatalousyksikkö Palvelualueemme ovat: kuntatalouden tilastot, julkaisut ja tuotteet budjetointi ja taloussuunnittelu kirjanpito konserniohjaus ja omistajapolitiikka kuntatalous ja valtio kustannuslaskenta maksu- ja myyntitulot talous- ja toimintatilaston luokitukset tarkastus ja valvonta tuottavuus valtionosuudet varainhankinta ja sijoitustoiminta verotus Lisää tietoa näistä aiheista löydät netistä osoitteesta www.kunnat.net/kuntatalous Maksuttomia palveluitamme ovat: Kuntataloustiedote Kuntatalousuutiskirje Sähköpostilistat kuntien ja kuntayhtymien talousasioista vastaaville Maksullisia palveluitamme ovat: Kuntien verotulojen ennustekehikko Kuntien talouden tunnuslukutiedosto Kuntien palvelutoiminnan kustannuksia kuvaava tiedosto Talouteen liittyvät kysymykset on kätevä lähettää suoraan palvelusähköpostiimme Kuntatalous(at)kuntaliitto.fi