Sipoon kunnan tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2015 10.5.2016
Sisällysluettelo 1. Alkusanat... 3 1.1 Tarkastuslautakunnan tehtävät... 3 1.2 Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja toiminta... 3 1.3 Tilintarkastus... 4 2. Tarkastuslautakunnan edellisen vuoden arviointihavaintojen käsittely... 4 2.1 Vuoden 2014 arviointikertomuksen vastine... 4 2.2 Vuodelta 2014 toteutumatta jääneet tavoitteet... 4 3. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 2015... 5 3.1 Yleiset näkymät... 5 3.2 Vuoden 2015 taloudellisten tavoitteiden toteutuminen... 7 4. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 2015... 8 4.1 Kunnanhallitus... 8 4.1.1 Yleishallinto ja kunnan johto... 9 4.1.2 Talous- ja hallintokeskus... 9 4.1.3 Kehitys- ja kaavoituskeskus... 10 4.2 Sosiaali- ja terveysvaliokunta... 10 4.3 Sivistysvaliokunta... 11 4.4 Tekninen valiokunta, Rakennus- ja ympäristövaliokunta... 12 4.5 Tuloslaskelmaosa, investointiosa ja rahoitusosa... 12 5. Erityinen arviointikohde... 13 6. Loppusanat... 14 7. Allekirjoitukset... 14 Arviointikertomus 2015 2 (14)
1. Alkusanat 1.1 Tarkastuslautakunnan tehtävät Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 121 :n mukaan valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi tarkastuslautakunnan tehtävänä on huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Mikäli kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä. Kunnan hallintosäännön 89 :n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida hallinnon ja taloudenhoidon sekä palvelutoiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Lisäksi tarkastuslautakunta seuraa tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista. antaa vuosittain valtuustolle arviointikertomuksen. Kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan tulee myös arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kuntakonsernissa. Sipoon valtuusto ei ole asettanut sitovia tavoitteita konsernijohdolle tai kunnan edustajille tytäryhteisöissä. Valtuusto ei ole myöskään asettanut sitovia tavoitteita tytäryhteisöille kunnan talousarviossa. Näin ollen tarkastuslautakunta ei ole voinut ulottaa vuoden 2015 arviointia kuntakonserniin. Konserniohjeiden laatiminen on edelleen kesken. Lautakunta seuraa päivitystyötä. 1.2 Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja toiminta Sipoon kunnanvaltuusto on asettanut tarkastuslautakunnan valtuustokaudelle 2013 2016. Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuonna 2015 on ollut seuraava: Jäsen Linda Karhinen, puheenjohtaja Hanna Kuntsi, varapuheenjohtaja Hans-Peter Lindgren Vesa Lepistö Päivi Mäkelä-Bengs Henkilökohtainen varajäsen Virpi Karjalainen Marketta Mattila Johan Isaksson Patrick Lindman Janne Nickström Tarkastuslautakunnan päätöksenteko on tapahtunut puheenjohtajan esityksestä ja pöytäkirjanpitäjänä on toiminut tilintarkastaja JHT, KHT Outi Koskinen. Tarkastuslautakunnan arvioinnin painopistealueet koko valtuustokaudelle 2013 2016 on määritelty vuonna 2013. Tarkempi arviointityöohjelma laaditaan vuosittain. Vuoden 2015 tilintarkastukseen ja arviointiin liittyen tarkastuslautakunta on kokoontunut 10 kertaa. Lautakunta on työohjelmansa mukaisesti kokouksissaan perehtynyt eri hallintokuntien ajankohtaisiin asioihin kuulemalla kokouksissaan johtavia viranhaltijoita. on seurannut tilintarkastussuunnitelman toteutumista. on kehittänyt omaa toimintaansa ja osallistunut yhteiseen kokoukseen Kauniaisten kaupungin tarkastuslautakunnan kanssa. Tässä kokouksessa perehdyttiin kuntalain keskeisiin muutoksiin tarkastuslautakunnan tehtävien näkökulmasta sekä käytiin keskustelua tarkastuslautakunnan toiminnasta, hyvistä käytännöistä ja haasteista. on laatinut vuosittaisen arviointikertomuksen kunnanvaltuustolle vuodelta 2015. Arviointi on perustunut vuoden 2015 tilinpäätöksessä esitettyihin tietoihin sekä viranhaltijoille esitettyihin kyselyihin. on päättänyt nostaa nuorisovaltuuston vaikutusmahdollisuudet erityiseksi arviointikohteeksi vuonna 2015. Arviointikertomus 2015 3 (14)
1.3 Tilintarkastus Sipoon kunnanvaltuusto on valinnut tilintarkastajaksi 2013 2016 toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten PwC Julkistarkastus Oy:n vastuunalaisen tilintarkastajana JHT, KHT Outi Koskinen. Tilintarkastaja on raportoinut tarkastuslautakunnalle tarkastussuunnitelman toteutumisesta. Tilintarkastaja on antanut tarkastuslautakunnalle vuoden 2015 tilintarkastuksesta kaksi kirjallista raporttia. Nämä raportit on lisäksi toimitettu kunnanjohtajalle, talous- ja hallintojohtajalle ja kunnankamreerille. edellyttää, että raporteissa esitetyt havainnot ja suositukset johtavat korjaaviin toimenpiteisiin. 2. Tarkastuslautakunnan edellisen vuoden arviointihavaintojen käsittely 2.1 Vuoden 2014 arviointikertomuksen vastine Kunnanhallituksen vastine vuoden 2014 arviointikertomukseen valmistui valtuuston edellyttämässä ajassa. Vastineen sisältö on käsitelty tarkastuslautakunnassa. korostaa sitovien tavoitteiden käsittelyn tärkeyttä osana valiokuntatyöskentelyä. Jo kolmena vuonna annetuista suosituksista huolimatta pöytäkirjamerkinnöistä ei edelleenkään käy ilmi, että valiokunnat olisivat toimintavuoden aikana aktiivisesti käyneet läpi mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jotta tavoitteet toteutuvat. Valiokuntien tehtäviin kuuluu seurata ja valvoa toimintakauden aikana, että tarvittaviin toimenpiteisiin tavoitteiden toteutumiseksi myös ryhdytään. 2.2 Vuodelta 2014 toteutumatta jääneet tavoitteet Vuoden 2014 sitovista tavoitteista kokonaan toteutumatta jäi kahdeksan tavoitetta. Toteutumatta jääneet tavoitteet eivät sellaisinaan siirry automaattisesti seuraavan vuoden sitoviksi tavoitteiksi. Talousarvion laatimisen yhteydessä olisi kuitenkin suotavaa käydä läpi edelliseltä vuodelta toteutumatta jääneet tavoitteet sekä tarvittaessa nostaa ne talousarvion kautta uudelleen valtuuston käsittelyyn. Seuraavassa on esitetty vuoden 2014 toteutumatta jääneiden tavoitteiden nykytila. Johdon mittariston käyttöönottaminen / Talous- ja hallintokeskus Tavoite on toteutunut vuoden 2015 aikana. IT-palvelujen hallinnan parantaminen / Talous- ja hallintokeskus Tavoite ei ole enää ajankohtainen. Ajatuksena on kuitenkin tuottaa yksiköille vuoden 2017 talousarvioprosessin yhteydessä selkeät luettelot laitteista ja palveluista, jotka ovat sisäisen veloituksen piirissä. Maapoliittisten pelisääntöjen selkeyttäminen / Kehitys- ja kaavoituskeskus Tavoite on toteutunut vuonna 2015. Kunnan kasvun kannalta tärkeiden alueiden yleiskaavoittamien / Kehitys- ja kaavoituskeskus Tavoite ei ole täysin toteutunut vuoden 2015 aikana. Sibbesborgin osayleiskaavaluonnos on saatu nähtäville keväällä 2015. Lisäksi Jokilaakson asemakaava hyväksyttiin lokakuussa 2015. Uutta asemakaavaa tuli lainvoimaiseksi vuonna 2015 yhteensä 140 150 br-kem2 (vrt. 251 364 br-kem2 vuonna 2014). Talman osayleiskaava hyväksyttiin 2015. Linnanpellon kyläosayleiskaava hyväksyttiin 2014, Immersbyn kyläosayleisaava oli ehdotuksena nähtävillä 2015 ja Pohjois-Paippisten osayleiskaava on tekeillä. toteaa, että vaikka vuonna 2014 kaavoitustyö ei edennyt toivotulla tavalla ja talousarvion määrätavoitteista jäätiin, Sipoon kunnan asemakaavavaranto on vuonna 2015 aikaisempaa huomattavasti parempi. Arviointikertomus 2015 4 (14)
Liikuntatoimen, sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyön lisääminen kuntalaisten terveyden ylläpitämiseksi / Liikunta- ja nuorisopalvelut Tavoite on vuoden 2015 aikana viety eteenpäin. Tarkastuslautakunnan saaman selvityksen mukaan kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen ja sosiaalitoimen viranhaltijat ovat säännöllisesti tavanneet. Palveluista ja tilojen käytöstä on yhteistyössä sovittu. Yhteistyö jatkuu toiminnan kehittämisessä muuttuneiden palvelutarpeiden mukaisesti. Uuden selkeän ja kasvua tukevan rakennusjärjestyksen laatiminen, valmistelu ja työn jatkaminen / Rakennusvalvonta Tarkastuslautakunnan saaman selvityksen mukaan uuden rakennusjärjestyksen laatiminen on parhaillaan käynnissä ja sitä ohjaa hallituksen luottamushenkilöistä nimeämä ohjausryhmä. Uusittu rakennusjärjestys on tarkoitus saada vuoden 2016 keväänä luonnosvaiheeseen ja valtuustoon hyväksyttäväksi keväällä 2017. Ajantasaiset ja selkeät ympäristönsuojelumääräykset / Ympäristönsuojelu Tarkastuslautakunnan saaman tiedon mukaan ympäristösuojelumääräykset on nyt laadittu luonnoksena. Katurekisterin täydentäminen vastaamaan suunnitelmallisen ja ennakoivan yllä- ja kunnossapidon vaatimuksia / Katu- ja viheralueet Tavoite on toteutunut vuonna 2015. 3. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 2015 3.1 Yleiset näkymät Vuoden 2015 tilinpäätöksen tulos oli selvästi ylijäämäinen (7,5 milj. euroa). Todettakoon kuitenkin, että lukuihin sisältyy noin 7 milj. euron myyntivoitto. Toimintakulujen kasvu pysähtyi ja aleni ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. toteaa huojentuneena, että viime vuosien haasteista huolimatta kunnan talous on tasapainottunut. Asukaskohtainen lainamäärä on myös pienentynyt. Ylijäämäinen tulos antaa hyvät lähtökohdat tulevien vuosien investointipäätöksille. Lautakunta kehottaa kiinnittämään jatkossakin huomiota kuntatyön tuottavuuteen osana tiukkaa kulukuria. Tulevaisuuden epävarmuustekijät liittyvät etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen ja järjestämisen uudistamiseen. Lautakunta on luottavainen, että kunnalla on hyvät edellytykset sopeutua tuleviin muutoksiin. Arviointikertomus 2015 5 (14)
Asukkaat euroa Sipoon kunta Kaavio 1 Sipoon kunnan vuosittaisen toimintakulujen ja asukasmäärien muutokset 2011 2015. 9,0 8,0 7,9 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0 5,4 2,4 1,9 1,5 1,2 0,9 0,7 0,3 2011 2012 2013 2014 2015-0,6 Toimintakulujen muutos Asukasmäärän muutos Kaavio 2 Sipoon kunnan väestömäärä sekä henkilöstö- ja ostopalvelukulut yhteensä 2011 2015. 19 600 60 000 000 19 400 50 000 000 19 200 40 000 000 19 000 18 800 30 000 000 20 000 000 Asukasmäärä Henkilöstökulut Palvelujen ostot 18 600 10 000 000 18 400 2011 2012 2013 2014 2015 0 Arviointikertomus 2015 6 (14)
3.2 Vuoden 2015 taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Vuoden 2015 talousarvion tuloslaskelmaosassa toteutuneet kulut sisältäen sisäiset erät olivat 136,3 milj. euroa (edellisenä vuonna 137,3 milj. euroa), tuotot 50,2 milj. euroa (ed. vuonna 42,5 milj. euroa) ja toimintakate -86,1 milj. euroa (ed. vuonna -94,7 milj. euroa). Kokonaisuutena toimintakate oli 9,5 milj. euroa talousarviota parempi. Verotulot ja valtionosuudet yhteensä toteutuivat 1,0 milj. euroa talousarviota pienempinä ja rahoitustuotot ja - kulut yhteensä 1,0 milj. euroa talousarviota pienempinä kuluina. Vuosikatteeksi muodostui 15,8 milj. euroa, joka on 9,5 milj. euroa talousarviota parempi. Vuosikate kattaa poistot, jotka olivat 8,3 milj. euroa. Vuoden 2015 tulokseen vaikutti merkittävästi toimintatuottoihin kirjattu kiinteistönmuodostamislain mukainen lunastustoimitus, jossa kunta oli kiinteistöjen luovuttajana. Lunastuspäätöksen mukaisen korvauksen määrä oli 8 milj. euroa, josta muodostui myyntivoittoa 7,1 milj. euroa. Tuloslaskelmaosan vuodelle 2015 asetettu sitova taloudellinen tavoite toteutui. Tavoitteeksi oli asetettu rahoitustuottojen ja -kulujen nettomääräraha, joka alittui 1,0 milj. euroa. Käyttötalousosan määrärahat ja laskennalliset tulot ovat sitovia valtuustoon nähden nettotasolla. Sitovat osastokohtaiset nettomäärärahat eivät ole ylittyneet. Kaikkien osastojen yhteenlasketut talousarvion mukaiset nettomäärärahat, 95,6 milj. euroa alittuivat 9,5 milj. eurolla. Investointiosan toteutuneet menot olivat 16,7 milj. euroa (ed. vuonna 11,8 milj. euroa), tulot 12,3 milj. euroa (ed. vuonna 3,3 milj. euroa) ja nettomenot 4,0 milj. euroa (ed. vuonna 8,4 milj. euroa). Nettoinvestointimenot alittivat 8,7 milj. eurolla talousarvion, joka oli -12,7 milj. euroa. Investointiosan määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia nettotasolla. Sitova nettomääräraha ei ole ylittynyt. Rahoitusosan sitova taloudellinen tavoite toteutui. Tavoitteeksi oli asetettu lainakannan muutos. Talousarviossa oli arvioitu lainakannan muutokseksi lisäystä 7,2 milj. euroa ja lainakannan toteutunut vähennys oli 4,8 milj. euroa. toteaa, että talousseuranta on edelleen kehittynyt ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Arviointikertomus 2015 7 (14)
4. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 2015 Seuraavassa on esitetty vuoden 2015 valtuustoon nähden sitovat tavoitteet kokonaisuudessaan. Arvioinnissa on käytetty seuraavia värikoodeja: Osittain toteutunut Ei toteutunut Ei pystytty arvioimaan Kaavio 3 Sipoon kunnan sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 2015 (tavoitteiden lukumäärä). 2 2 2 22 Ei toteutunut Osittain toteutunut Ei pystytty arvioimaan painottaa edelleen, että tavoitteiden ja mittareiden tulee olla paremmin valmisteltuja ja yksityiskohtaisemmin käsiteltyjä jo valiokunnissa. Tavoitteiden, toimenpiteiden ja mittareiden tulee olla selkeässä yksiselitteisessä suhteessa toisiinsa nähden. Toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että niiden avulla saavutetaan sitova tavoite. Mittarit tulee asettaa niin, että ne selkeästi todentavat miten kattavasti sitova tavoite on saavutettu. Lisäksi mittarin tulos tulee olla yksiselitteisesti tulkittavissa. Hyvä mittari myös antaa ennakoivaa tietoa tavoitteen saavuttamisesta toimenpiteiden aikana. Tätä ennakoivaa mittaustietoa voidaan hyödyntää toimenpiteiden kohdentamisessa. 4.1 Kunnanhallitus Kunnanhallituksen toimialalle oli asetettu 13 valtuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta, jotka toteutuivat seuraavasti: 2 1 2 8 Ei toteutunut Osittain toteutunut Ei pystytty arvioimaan Arviointikertomus 2015 8 (14)
4.1.1 Yleishallinto ja kunnan johto Tulosyksikölle oli asetettu viisi kunnanvaltuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta, joista neljä on toteutunut. Jatkuva parantaminen / Kehityspolku tavoitetilaan Talouden kattilankansiperiaate / vaihe 1: valtuuston linjausten mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen Talouden kattilankansiperiaate / vaihe 2: päätöksenteon valmistelu ja toteuttaminen Ei toteutunut Nostokurkia Sipooseen Vuoden 2015 lopussa väestömäärä ei ylittänyt tavoitetta 19 500. Ei pystytty arvioimaan Asiakaslähtöiset, hyvinvointia ja terveyttä edistävät kuntapalvelut / Itseoppivan asiantuntijaorganisaation tavoitetila (vaihe 3) Mittarina on ollut Jokaisella yksiköllä on määritelty kunnan johtoryhmän mielestä uskottava tavoitetila. toteaa, että mittari on hankala läpinäkyvyyden ja yksiköiden oman seurannan näkökulmasta. Lautakunnan mielestä ei ole mahdollista tehdä mielipiteeseen ja uskottavuuteen perustuvaa arviointia. 4.1.2 Talous- ja hallintokeskus Yksikölle oli asetettu neljä valtuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta, joista kaksi on toteutunut. Jatkuva parantaminen / Kehityspolku tavoitetilaan Talouden kattilankansiperiaate / vaihe 2: päätöksenteon valmistelu ja toteuttaminen Ei toteutunut Talouden kattilankansiperiaate / vaihe 1: valtuuston linjausten mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen Kattilankannen tehostamistoimenpiteiden vaikutus on arvioitu noin 0,1 milj. euroksi, kun tavoite oli vähintään 0,26 milj. euroa. Ei pystytty arvioimaan Asiakaslähtöiset, hyvinvointia ja terveyttä edistävät kuntapalvelut / Itseoppivan asiantuntijaorganisaation tavoitetila (vaihe 3) Mittarina on ollut Jokaisella yksiköllä on määritelty kunnan johtoryhmän mielestä uskottava tavoitetila. toteaa, että mittari on hankala läpinäkyvyyden ja yksiköiden oman seurannan näkökulmasta. Lautakunnan mielestä ei ole mahdollista tehdä mielipiteeseen ja uskottavuuteen perustuvaa arviointia. Arviointikertomus 2015 9 (14)
4.1.3 Kehitys- ja kaavoituskeskus Yksikölle oli asetettu neljä valtuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta, jotka ovat toteutuneet. Asiakaslähtöiset, hyvinvointia ja terveyttä edistävät kuntapalvelut Jatkuva parantaminen Talouden kattilankansiperiaate, 1. ja 2. vaihe Osittain toteutunut Nostokurkia Sipooseen On huomioitava, että tavoite on jaettu kahdelle eri tulosyksikölle, joilla oli eri mittarit. 4.2 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaali- ja terveysvaliokunnan toimialalle oli asetettu neljä valtuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta, jotka kaikki toteutuivat. 4 Asiakaslähtöiset, hyvinvointia ja terveyttä edistävät kuntapalvelut / Itseoppivan asiantuntijaorganisaation tavoitetila (vaihe 3) Jatkuva parantaminen / Kehityspolku tavoitetilaan Talouden kattilankansiperiaate / vaihe 1: valtuuston linjausten mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen Talouden kattilankansiperiaate / vaihe 2: päätöksenteon valmistelu ja toteuttaminen Lautakunta kiittää sosiaali- ja terveystoimea erinomaisesta työstä. Arviointikertomus 2015 10 (14)
4.3 Sivistysvaliokunta Sivistysvaliokunnan toimialalle oli asetettu neljä valtuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta, jotka toteutuivat seuraavasti: 1 3 Osittain toteutunut Asiakaslähtöiset, hyvinvointia ja terveyttä edistävät kuntapalvelut / Itseoppivan asiantuntijaorganisaation tavoitetila (vaihe 3) Jatkuva parantaminen / Kehityspolku tavoitetilaan Vaikka sivistysosaston jokaiselle viidelle tulosyksikölle ei ole käynnistettyä projektia, tarkastuslautakunta toteaa, että tavoite on toteutunut. Talouden kattilankansiperiaate / vaihe 2: päätöksenteon valmistelu ja toteuttaminen Osittain toteutunut Talouden kattilankansiperiaate / vaihe 1: valtuuston linjausten mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen Tilinpäätöksessä tavoite oli merkitty toteutuneeksi. Säästötoimenpiteet ovat toteutuneet taloushallinnon laskelmien mukaan noin 70 prosenttisesti. Muita havaintoja haluaa painottaa tarvetta konkretisoida vielä paremmin strategisten tavoitteiden pohjalta toimenpiteitä niin, että niiden toteutumisen arviointi olisi yksiselitteistä. Jos toimenpiteet jäävät liian yleisluonteisiksi tai vain periaatetasolla ilmaistuiksi, tästä seuraa vaikeus määritellä niille mittarit. Tai sitten myös mittareiksi tulee liian yleisluonteinen ilmaisu, kuten tehty, määritelty, toteutettu jne. Täytyy myös muistaa, että strategia tai strateginen tavoite on eri asia kuin keino tai edellytys sen toteuttamiseksi. Lautakunnan arvion mukaan tavoite ja keino kuitenkin välillä sekoitetaan keskenään. Keino ei voi olla tavoite, tai ohjata tavoitetta, vaan tavoite ohjaa keinoja. Lautakunta muistuttaa, että kattilankansiperiaate ei ole kunnan tavoite, vaan keino, jolla varmistetaan tavoitteisiin pääsy. Kunnan tavoite on turvata kuntalaisille lakisääteiset palvelut tai mielellään vielä vähän enemmänkin. Kuntalainen ei ole tyytyväinen, jos hän ei saa tarvitsemiaan palveluja tai niiden laadussa, saatavuudessa tai esim. hinnoittelussa on ongelmia. Ei häntä lohduta se, että kattilankansiperiaate kuitenkin on saavutettu. Arviointikertomus 2015 11 (14)
4.4 Tekninen valiokunta, Rakennus- ja ympäristövaliokunta Teknisen valiokunnan, Rakennus- ja ympäristövaliokunnan toimialalle oli asetettu viisi valtuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta, jotka kaikki toteutuivat. 5 Asiakaslähtöiset, hyvinvointia ja terveyttä edistävät kuntapalvelut / Itseoppivan asiantuntijaorganisaation tavoitetila (vaihe 3) Jatkuva parantaminen / Kehityspolku tavoitetilaan Talouden kattilankansiperiaate / vaihe 1: valtuuston linjausten mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen Talouden kattilankansiperiaate / vaihe 2: päätöksenteon valmistelu ja toteuttaminen Nostokurkia Sipooseen On huomioitava, että sama tavoite on myös kunnanhallituksen kahdella eri tulosyksiköllä, joilla oli eri mittarit. Lautakunta kiittää tekniikka- ja ympäristötoimea erinomaisesta työstä. Muita havaintoja Osallistumisesta koko kunnan kehittämiseen tarkoitettuihin projekteihin on kerrottu tilinpäätöksessä, mutta työpanosta tai vastuutehtäviä näissä projekteissa ei ole nostettu esille. Projektien esittelyn lisäksi olisi voinut olla selkeämpi esittely esim. vastuista, tehtävistä ja työpanoksesta, jotta tavoitteiden toteutumista kunnan strategisten tavoitteiden ja TEKY:n sitovien tavoitteiden osalta olisi voinut paremmin arvioida. 4.5 Tuloslaskelmaosa, investointiosa ja rahoitusosa Tuloslaskelmaosaan ja investointiosaan ei ollut asetettu sitovia toiminnallisia tavoitteita. Rahoitusosaan oli asetettu kaksi sitovaa toiminnallista tavoitetta, jotka ovat toteutuneet Lainamäärä Laina asukasta kohden on alle 2 700 euroa per 31.12.2015. Arviointikertomus 2015 12 (14)
5. Erityinen arviointikohde on valinnut vuoden 2015 erityiseksi arviointikohteeksi nuorisovaltuuston vaikuttamismahdollisuudet. Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on Kuntalain 26 :n nojalla asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä (nuorisovaltuusto) ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Saman pykälän mukaan nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Nuorisovaltuusto tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnassa. Lasten ja nuorten osallistumisesta ja kuulemisesta säädetään nuorisolain (72/2006) 8 :ssä. Lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Mainitun 8 mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. kävi läpi Sipoon kunnan nuorisovaltuuston vuoden 2015 kokouspöytäkirjoja ja esittää seuraavat havainnot. Nuorisovaltuusto on kokoontunut 10 kertaa. Nuorisovaltuuston kokouksissa on aina paikalla kunnan nuorisopalvelupäällikkö Mia Liljeberg. Kunnanhallituksen edustaja on ollut läsnä vain yhdessä kokouksessa vuoden 2015 aikana. Käsiteltävänä ovat olleet muun muassa seuraavat asiat: osallistuminen Uudenmaan liiton nuorten maakuntaparlamenttiin ja SusiRock-tapahtumaan Tanskan matkan järjestäminen, jossa tutustuttiin Fredrikssundin nuorisopalveluihin ja kouluihin nuorten hengailupaikkojen kartoittaminen kunnassa valmistautuminen vuoden 2016 nuorisovaltuustovaaleihin. Sipoossa nuorisovaltuustolla on edustajat kaikissa valiokunnissa ja jaostoissa sekä kunnanvaltuustossa. Edustajille on läsnäolo- ja puheoikeus ja täten heillä on mahdollisuus vaikuttaa ja tuoda nuorten näkökulmaa päätöksentekoon. Pöytäkirjojen mukaan nuorisovaltuuston kokouksissa on säännöllisesti ollut käsiteltävänä asiana eri valiokuntien ja jaostojen raportit kokouksista, jossa on ollut tarkoitus keskustella siitä, onko joku asia käsittelyssä, johon nuorisovaltuuston tulisi ottaa kantaa. Lausuntoja ei ole pöytäkirjojen perusteella päädytty antamaan, mutta ko. kohdassa on raportoitu siitä, mitä eri valiokuntien ja jaostojen kokouksissa on käsitelty. Muutamassa kokouksessa on käynyt niin, että juuri tässä kohdassa ei ollut keskusteltavaa, koska kukaan siinä kokouksessa läsnä olevista ei ole osallistunut valiokuntien tai jaostojen kokouksiin. toteaa huolestuneena, että pöytäkirjojen valossa ei ole nähtävää, että nuorisovaltuustolta olisi vuoden 2015 aikana pyydetty erikseen lausuntoja yhdestäkään asiasta. Nuorisovaltuusto on kuitenkin vuoden 2015 aikana oma-aloitteisesti tehnyt lukuisia ehdotuksia viranhaltijoille ja näihin on suhtauduttu myönteisesti. Nuorisovaltuuston kokouksissa käsiteltävänä on ollut asioita, jotka selvästi liittyvät yhteisöllisyyteen, yhteisvastuuseen sekä monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen. Näin ollen tarkastuslautakunta toteaa, että nuorisovaltuuston jäsenet ovat itse aktiivisia ja luovat itse edellytyksiä todelliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Tarkastuslautakunnan havainto siitä, että nuorisovaltuustolta ei ole vuoden 2015 aikana pyydetty erikseen lausuntoja yhdestäkään asiasta, antaa kuitenkin syytä huoleen. Mikäli tämä havainto vastaa eri luottamuselimien todellista käytäntöä, tarkastuslautakunta suosittelee tähän käytäntöön pikaista muutosta. On nimittäin selvää, että joka vuosi eri elimissä käsitellään ja päätetään asioista, jotka suoraan vaikuttavat nuorten hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen. toteaa myös, että nuorisovaltuuston oman arvioinnin mukaan heidän toiveena on muun muassa se, että nuoria tulisi esitellä perusteellisemmin kun he osallistuvat ensimmäisen kerran jonkun valiokunnan tai jaoston kokoukseen. He toivovat myös, että luottamusmiehet paremmin huomioisivat sen seikan, että nuorisovaltuuston edustajat ovat nimensä mukaisesti nuoria. Näin ollen olisi luontevaa, että luottamushen- Arviointikertomus 2015 13 (14)
kilöt ja viranhaltijat enemmän kysyvät nuorten mielipiteitä eri asioista kuin että nuoret joutuvat itse niitä tuomaan ensimmäisenä esiin. suosittelee, että eri valiokuntien ja jaostojen puheenjohtajat korostetusti huomioivat kokouksissaan nuorisovaltuuston edustajia ja aktiivisesti tiedustelevat heiltä mielipiteitä. Tämä pätee myös kokouksissa esiintyviin viranhaltijoihin. Lisäksi lautakunta korostaa, että nuorten todellisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen, kunnanvaltuuston ja jokaisen valiokunnan ja jaoston tulisi jatkossa pyytää lausuntoja nuorisovaltuustolta asioissa, jotka koskevat nuorten hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen. 6. Loppusanat toivoo, että Sipoon kunnan päättäjät sekä koko henkilökunta käyttävät arviointikertomusta apuna työssään kunnan kehittämiseksi. Kiitämme kunnan henkilökuntaa sekä kaikkia luottamushenkilöitä menneestä kaudesta. 7. Allekirjoitukset Sipoossa 10. toukokuuta 2016 Linda Karhinen Hanna Kuntsi Hans-Peter Lindgren puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen Vesa Lepistö jäsen Päivi Mäkelä-Bengs jäsen Arviointikertomus 2015 14 (14)