Epälineaaristen yhtälöiden ratkaisumenetelmät

Samankaltaiset tiedostot
Epälineaaristen yhtälöiden ratkaisumenetelmät

MATEMATIIKAN JAOS NUMEERISET MENETELMÄT

Iteratiiviset ratkaisumenetelmät

Numeeriset Menetelmät, P. Keijo Ruotsalainen Teknillinen tiedekunta matematiikan jaos

Numeeriset Menetelmät, P. Keijo Ruotsalainen Teknillinen tiedekunta matematiikan jaos

Funktioiden approksimointi ja interpolointi

Este- ja sakkofunktiomenetelmät

Konjugaattigradienttimenetelmä

Teknillinen tiedekunta, matematiikan jaos Numeeriset menetelmät

x j x k Tällöin L j (x k ) = 0, kun k j, ja L j (x j ) = 1. Alkuperäiselle interpolaatio-ongelmalle saadaan nyt ratkaisu

Numeeriset menetelmät

Numeerinen integrointi ja derivointi

1 sup- ja inf-esimerkkejä

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy Tutki funktion f(x) = x 2 + x 2 jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

Numeeriset menetelmät

. Kun p = 1, jono suppenee raja-arvoon 1. Jos p = 2, jono hajaantuu. Jono suppenee siis lineaarisesti. Vastaavasti jonolle r k+1 = r k, suhde on r k+1

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Reaalianalyysi I Harjoitus Malliratkaisut (Sauli Lindberg)

5.1. Normi ja suppeneminen Vektoriavaruus V on normiavaruus, jos siinä on määritelty normi : V R + = [0, ) jolla on ominaisuudet:

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Syksy Osoita täsmällisesti perustellen, että joukko A = x 4 ei ole ylhäältä rajoitettu.

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä.

Selvästi. F (a) F (y) < r x d aina, kun a y < δ. Kolmioepäyhtälön nojalla x F (y) x F (a) + F (a) F (y) < d + r x d = r x

2 Funktion derivaatta

Täydellisyysaksiooman kertaus

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 2. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 2 () Numeeriset menetelmät / 39

5 Funktion jatkuvuus ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Määritelmä ja perustuloksia

Tenttiin valmentavia harjoituksia

1 Supremum ja infimum

Luento 11: Rajoitusehdot. Ulkopistemenetelmät

Reaaliluvut. tapauksessa metrisen avaruuden täydellisyyden kohdalla. 1 fi.wikipedia.org/wiki/reaaliluku 1 / 13

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA

1 sup- ja inf-esimerkkejä

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Matematiikan tukikurssi

8 Potenssisarjoista. 8.1 Määritelmä. Olkoot a 0, a 1, a 2,... reaalisia vakioita ja c R. Määritelmä 8.1. Muotoa

Shorin algoritmin matematiikkaa Edvard Fagerholm

Kun yhtälöä ei voi ratkaista tarkasti (esim yhtälölle x-sinx = 1 ei ole tarkkaa ratkaisua), voidaan sille etsiä likiarvo.

reaalifunktioiden ominaisuutta, joiden perusteleminen on muita perustuloksia hankalampaa. Kalvoja täydentää erillinen moniste,

Lineaarinen toisen kertaluvun yhtälö

MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2)

nyky-ymmärryksemme mukaan hajaantuvaan sarjaan luvun 1 2 kun n > N Huom! Määritelmä on aivan sama C:ssä ja R:ssä. (Kuva vain on erilainen.

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 4. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 4 () Numeeriset menetelmät / 44

Reuna-arvotehtävien ratkaisumenetelmät

Konvergenssilauseita

4 Epälineaarisen yhtälön ratkaisu

A-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-6. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei.

Juuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Luento 10: Optimointitehtävien numeerinen ratkaiseminen; optimointi ilman rajoitusehtoja

Harjoitus 7 -- Ratkaisut

Pienimmän neliösumman menetelmä

Funktiojonon tasainen suppeneminen

=p(x) + p(y), joten ehto (N1) on voimassa. Jos lisäksi λ on skalaari, niin

n. asteen polynomilla on enintään n nollakohtaa ja enintään n - 1 ääriarvokohtaa.

Analyysi III. Jari Taskinen. 28. syyskuuta Luku 1

Luento 9: Newtonin iteraation sovellus: optimointiongelma

Todista raja-arvon määritelmään perustuen seuraava lause: Jos lukujonolle a n pätee lima n = a ja lima n = b, niin a = b.

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

Mapu 1. Laskuharjoitus 3, Tehtävä 1

Juuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Numeeriset menetelmät Pekka Vienonen

BM20A1501 Numeeriset menetelmät 1 - AIMO

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I

Mikäli funktio on koko ajan kasvava/vähenevä jollain välillä, on se tällä välillä monotoninen.

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja

5 Differentiaalilaskentaa

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

2 Funktion derivaatta

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 8: Newtonin iteraatio. Taso- ja avaruusintegraalit

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

5 Funktion jatkuvuus ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Määritelmä ja perustuloksia. 1. Tarkastellaan väitettä

Harjoituskokeiden ratkaisut Painoon mennyt versio.

DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENTA I.1. Ritva Hurri-Syrjänen/Syksy 1999/Luennot 6. FUNKTION JATKUVUUS

Muutoksen arviointi differentiaalin avulla

Luku 2. Jatkuvien funktioiden ominaisuuksia.

Cantorin joukon suoristuvuus tasossa

Ratkaisuehdotus 2. kurssikoe

3.1 Väliarvolause. Funktion kasvaminen ja väheneminen

Kuinka määritellään 2 3?

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

f[x i ] = f i, f[x i,..., x j ] = f[x i+1,..., x j ] f[x i,..., x j 1 ] x j x i T n+1 (x) = 2xT n (x) T n 1 (x), T 0 (x) = 1, T 1 (x) = x.

Sarja. Lukujonosta (a k ) k N voi muodostaa sen osasummien jonon (s n ): s 1 = a 1, s 2 = a 1 + a 2, s 3 = a 1 + a 2 + a 3,...,

Poistumislause Kandidaatintutkielma

Matemaattisen analyysin tukikurssi

7. Olemassaolo ja yksikäsitteisyys Galois n kunta GF(q) = F q, jossa on q alkiota, määriteltiin jäännösluokkarenkaaksi

jakokulmassa x 4 x 8 x 3x

Ratkaisuehdotus 2. kurssikokeeseen

Oletetaan ensin, että tangenttitaso on olemassa. Nyt pinnalla S on koordinaattiesitys ψ, jolle pätee että kaikilla x V U

Vastausehdotukset analyysin sivuainekurssin syksyn välikokeeseen

Anna jokaisen kohdan vastaus kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella muodossa

Rollen lause polynomeille

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus

3.3 Funktion raja-arvo

Luku 4. Derivoituvien funktioiden ominaisuuksia.

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

Matematiikan tukikurssi: kurssikerta 12

Sarjojen suppenemisesta

Matematiikan peruskurssi 2

HY / Avoin yliopisto Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II, kesä 2015 Harjoitus 1 Ratkaisut palautettava viimeistään maanantaina klo

Transkriptio:

Epälineaaristen yhtälöiden ratkaisumenetelmät Keijo Ruotsalainen Division of Mathematics

Perusoletus Lause 3.1 Olkoon f : [a, b] R jatkuva funktio siten, että f(a)f(b) < 0. Tällöin funktiolla on ainakin yksi nolla kohta välillä [a, b], ts. on olemassa α [a, b] siten, että f(α) = 0. Keijo Ruotsalainen Matematiikan jaos 2 / 27

Puolitusmenetelmä Algoritmi 3.1 1. Laske x mid = a+b 2. 2. Jos f(x mid )f(a) < 0, niin muutoin a = a b = x mid, a = x mid b = b. 3. Jos b a < ǫ, niin STOP; muutoin palaa kohtaan (1). Keijo Ruotsalainen Matematiikan jaos 3 / 27

Konvergenssinopeus Puolitusmenetelmässä k:n iteraation jälkeen nollakohta on välillä, jonka pituus on b a 2 k. Approksimaatio k:n iteraation jälkeen on : Virhe: x (k) b a mid α 0 2 k+1 Puolitusmenetelmä on siten globaalisti konvergoiva Kuinka monta askelta tarvitaan tarkkuuteen x (k) mid α ǫ? Vastaus: k log 2 ( b a ǫ ) 1 = log(b a ǫ ) 1. log(2) Keijo Ruotsalainen Matematiikan jaos 4 / 27

Kiintopisteiteraatio Määritelmä Luku α on funktion Φ(x) kiintopiste, jos α = Φ(α). Olkoon g(x) 0 kaikilla x [a, b]. Tällöin x [a, b] on funktion f( ) nollakohta täsmälleen silloin, kun se on funktion kiintopiste. Algoritmi 3.2 (Kiintopisteiteraatio) Φ(x) = x g(x)f(x) Määritellään lukujono (x n ) seuraavasti: 1. x (0) [a, b] 2. Kun x (k) on annettu, niin x (k+1) = Φ(x (k) ) 3. STOP, jos x (k+1) x (k) < ǫ. Keijo Ruotsalainen Matematiikan jaos 5 / 27

Kiintopisteiteraation geometria Esim. 1 Tutki kiintopisteiteraation suppenemista funktiolle φ(x) = 2.8x x 2. 2.5 2 0.1000 0.270 0.6831 1.4461 x = 1.9579 1.6488 1.8981 1.7119 1.8627 1.7459 1.5 1 0.5 0 0 0.5 1 1.5 2 2.5 Keijo Ruotsalainen Matematiikan jaos 6 / 27

Kiintopistelause Lause 3.2 Olkoon funktio Φ(x) jatkuva ja oletetaan, että Φ toteuttaa Lipschitz-ehdon: Φ(x) Φ(y) L x y, 0 < L < 1, suljetussa ja rajoitetussa joukossa [a, b]. Lisäksi oletetaan, että Φ([a, b]) [a, b]. Tällöin on olemassa yksikäsitteisesti määrätty kiintopiste x [a, b], ja kiintopisteiteraatiot suppenevat kohti kiintopistettä jokaisella alkuarvauksella x 0 [a, b]. Keijo Ruotsalainen Matematiikan jaos 7 / 27

Huomioita Reaalilukujono {x n n = 0,1,2,3,...} on Cauchy-jono, jos lim x m x k = 0. m,k Lause 3.3 Jokaisella reaalilukujen Cauchy-jonolla {x n n = 0,1,2,3,...} on raja-arvo, ts on x siten, että lim x n = x. n Keijo Ruotsalainen Matematiikan jaos 8 / 27

Kiintopistelauseen todistus Olkoon {x n n = 0,1,2,3,...} : x n+1 = φ(x n ). (1) Oletuksen (2) nojalla x n+j+1 x n+j = φ(x n+j ) φ(x n+j 1 ) L x n+j x n+j 1 (2) Kolmioepäyhtälö m 1 x n+m x n = L 2 x n+j 1 x n+j 2 L n+j x 1 x 0 j=0 [x n+j+1 x n+j ] 1. askel ja geometrisen sarjan summa m 1 lim m,n j=0 m 1 j=0 m 1 x n+j+1 x n+j lim m,n j=0 x n+j+1 x n+j. L n+j x 1 x 0 m 1 = lim L n+j 1 x 1 x 0 = lim m,n m,n LnLm L 1 x 1 x 0 = 0. j=0 Keijo Ruotsalainen Matematiikan jaos 9 / 27

Tod. jatkuu (3) Siten kiintopisteiteraatiojono on Cauchy-jono, ja siksi jonolla on raja-arvo α. Jatkuvuuden ja kiintopisteiteraation nojalla α = lim n x n+1 = lim n φ(x n) = φ( lim n x n) = φ(α). (4) Olkoon α 1 ja α 2 kaksi kiintopistettä. Tällöin α 1 α 2 = φ(α 1 ) φ(α 2 ) L α 1 α 2. Induktiivisesti jatkamalla saadaan, että kaikille n α 1 α 2 L n x y 0, kun n. Keijo Ruotsalainen Matematiikan jaos 10 / 27

Virhe-arviot Lause 3.4 Olkoon (x n ) suppeneva kiintopisteiteraatiojono. Tällöin jonon alkioille on voimassa seuraavat virhe-arviot: A priori-arvio A posteriori-arvio Lipschitz-ehto on voimassa, jos x (k) x Lk 1 L x(1) x (0) x (k) x L 1 L x(k) x (k 1) Φ (x) L < 1, x [a, b]. Keijo Ruotsalainen Matematiikan jaos 11 / 27

Konvergenssiaste Määritellään aluksi kiintopisteiteraation konvergenssiaste: Määr. 3.2 Iteraatiojonon (x n ) konvergenssiaste on vähintäin p, jos missä lim sup k x n+1 x x n x p = K, 0 < K <, p > 1 K < 1, p = 1. Keijo Ruotsalainen Matematiikan jaos 12 / 27

Konvergenssiaste Lause 3.5 Kiintopisteiteraation konvergenssiaste on vähintäin k, jos kiintopisteessä on voimassa φ (j) (α) = 0, j = 1,...,k 1, φ (k) (α) 0. Merkitään e n = x n α x n+1 = α+e n+1 = φ(x n ) = φ(α+e n ). Taylorin kehitelmä α+e n+1 = φ(α)+φ (α)e n + + + 1 k! φ(k) (ζ)e k n. Virheen asymptoottinen kehitelmä e n+1 = 1 k! φ(k) (ζ)e k n. 1 (k 1)! φ(k 1) (α)en k 1 Keijo Ruotsalainen Matematiikan jaos 13 / 27

Newtonin menetelmä Oletukset f(x) on ainakin kaksi kertaa jatkuvasti differentioituva. Nollakohdan likiarvot x k, k = 0,1,...,n laskettu; Taylorin kehitelmä pisteen x n ympäristössä: f(x) = f(x n )+f (x n )(x x n )+ 1 2 f (ζ)(x x n ) 2 ; Jos x x n 2 << 1, niin funktion approksimaation nollakohta f(x n+1 ) = f(x n )+f (x n )(x n+1 x n ) = 0 on uusi "tarkempi"likiarvo. x n+1 = x n f(x n) f (x n ). Keijo Ruotsalainen Matematiikan jaos 14 / 27

Newtonin menetelmä Algoritmi 3.3 1. Alkuarvaus x 0 [a, b]; 2. n = 0,1,2, : x n+1 = x n f(xn) f (x n) ; 3. x n x n+1 < ǫ Lopeta; Newtonin menetelmä on kiintopisteiteraatio, jonka iteraatiofunktio F(ξ) = ξ f(ξ) f (ξ). Keijo Ruotsalainen Matematiikan jaos 15 / 27

Newton-Ostrowskin lause Lause 3.6 Olkoon f : [a, b] R kolme kertaa jatkuvasti differentioituva välillä, ja s [a,b] funktion nollakohta siten, että f (s) 0. Silloin on olemassa väli I δ = [s δ,s +δ], δ > 0, jossa Newtonin menetelmän iteraatiofunktio F : I δ I δ on kontraktio, ja siten Newtonin menetelmä suppenee jokaisella alkuarvauksella x 0 I δ. Lisäksi konvergenssiaste on ainakin kaksi. Todistus sivuutetaan tällä kurssilla. Keijo Ruotsalainen Matematiikan jaos 16 / 27

Biasointipiirin toimintapiste Kuvion 1 biasointipiiri koostuu vastuksesta R, jännitelähteestä E ja tunnelidiodista D. Tunnelidiodin läpi kulkee virta j ja jännite-ero komponentin yli on v. Tunnelidiodin jännite-virta-ominaiskäyrä on g(v) = a(e bv 1) µv(v γ). Sovelluksissa tavallisesti parametrit R ja E valitaan siten, että jännite v on ominaiskäyrän vähenevällä osalla so. g (v) < 0. Tehtävänä on määrittää biasointipiirin toimintapiste v, kun E ja R on annettu. Kirchhoffin jännitelain nojalla päädytään yhtälöön g(v) E v R = 0. Määrää toimintapiste v, kun a = 10 12 [A], b = 40[V 1 ], µ = 10 3 [AV 2 ], γ = 0.4[V], E = 0.4[V], R = 1/3 10 4 [Ω]. Keijo Ruotsalainen Matematiikan jaos 17 / 27

Ominaiskäyrän kuvaaja 5 x 10 4 4 3 2 1 0 1 0 0.05 0.1 0.15 0.2 0.25 0.3 0.35 0.4 0.45 0.5 Keijo Ruotsalainen Matematiikan jaos 18 / 27

Aitkenin δ 2 -prosessi Funktion φ(x) kiintopisteiteraatiot {x n n N}ja α kiintopiste. Tällöin x n+2 α lim n x n+1 α = lim φ(x n+1 ) φ(α) = φ (α). n x n+1 α Riittävän suurilla n:n arvoilla Likiarvon korjaus: x n+2 α x n+1 α φ (α) x n+1 α x n α x n+2 x x n+1 x = x n+1 x x n x x = x n (x n+1 x n ) 2 x n+2 2x n+1 + x n. Keijo Ruotsalainen Matematiikan jaos 19 / 27

Aitkenin δ 2 -prosessi Algoritmi 3.4 1. x 0 alkuarvaus; 2. Lasketaan kiintopisteiteraatiolla lukujono (x n ) n 0 ; 3. Korjataan Aitkenin δ 2 -prosessilla uudet likiarvot Lause 3.7 z n = x n (x n+1 x n ) 2 x n+2 2x n+1 + x n. Oletetaan, että jono (x n ) n 0 suppenee lineaarisesti, ts. virheelle e n = x n x on voimassa: e n+1 qe n, q < 1. Tällöin Aitkenin δ 2 -prosessilla konstruoidulle jonolle on voimassa z n x lim n x n x = 0. Keijo Ruotsalainen Matematiikan jaos 20 / 27

Kiintopisteiteraatio Vektoriarvoisen kuvauksen kiintopiste x 1 Φ 1 (x 1,x 2,,x n ) x 2 x =. = Φ 2 (x 1,x 2,,x n ). = Φ(x) x n Φ n (x 1,x 2,...,x n ) Algoritmi 3.5 1. Alkuarvaus x (0) R n ; 2. Kaikille k 0 : x (k+1) = Φ(x (k) ) R n ; 3. If x (k+1) x (k) < ǫ, then STOP. Keijo Ruotsalainen Matematiikan jaos 21 / 27

Suppenemisehto Lause 3.8 Oletetaan, että seuraavat ehdot ovat voimassa 1. Suljettu ja rajoitettu joukko A R n s.e. 2. Lipschitz-ehto: kaikilla x, y A Φ(A) A; Φ(x) Φ(y) L x y < x y Tällöin joukossa A on olemassa yksikäsitteisesti määrätty kiintopiste x A, ja kiintopisteiteraatiot suppenevat. Keijo Ruotsalainen Matematiikan jaos 22 / 27

Huomioita Lipschitz-ehto on tosi, jos Φ:n funktionaalimatriisille l. derivaatalle Φ 1 (x) Φ Φ 2 (x) (x) =. Φ n (x) on voimassa Φ (x) L < 1, x A, jonkin matriisinormin suhteen (kts. liite A). Tämä on yhtäpitävä sen ehdon kanssa, että funktionaalimatriisin spektraalisäde ρ(φ (x)) < 1. Keijo Ruotsalainen Matematiikan jaos 23 / 27

Yhtälöryhmä Yhtälöryhmä: F 1 (x 1,...,x n ) 0 F(x) =. =. F n (x 1,...,x n ) 0 Funktion F(x) derivaatta: F 1 (x) F. (x) = F i (x) =. F n (x) F 1 F 1 x 1 F 2 F 2 x 1. F n x 1 F 1 x n F 2 x n x 2... x 2........ F n x 2... F n x n Keijo Ruotsalainen Matematiikan jaos 24 / 27

Oletukset ja algoritmi Yhtälöryhmän ratkaisulle ζ R n : det(f (ζ)) 0. Algoritmi 3.6 1. Alkuarvaus x (0) R n ; 2. Ratkaise δx R n : F (x (k) )δx = F(x (k) ); 3. Uusi approksimaatio x (k+1) = x (k) +δx; 4. Lopetuskriteerio: δx < ǫ ja F(x (k+1) ) < ρ. Keijo Ruotsalainen Matematiikan jaos 25 / 27

Ostrowski n lause Lause 3.9 Olkoon funktion F(x) koordinaattifunktiot kolmesti jatkuvasti differentioituvia suorakaiteessa A = {x R n a i x i b i }, joka sisältää F:n nollakohdan, ja funktionaalimatriisi F (x) on säännöllinen matriisi nollakohdassa. Silloin Newtonin menetelmä suppenee kvadraattisesti kohti nollakohtaa, jos alkuarvaus on riittävän hyvä: x (k+1) ζ lim k x (k) ζ 2 = α <. Keijo Ruotsalainen Matematiikan jaos 26 / 27

Yksinkertaistettu Newtonin menetelmä Newtonin menetelmässä ratkaistaan lineaarinen yhtälöryhmä jokaisella iteraatiokierroksella. Jos jono (x (k) ; k = 0,1,2,...) suppenee ja funktio F(x) on riittävän sileä, niin lim k F (x (k) ) = F (x) Riittävän suurilla k:n arvoilla F (x (m) ) F (x (k) ), m = k + 1,k + 2,... Näin ollen seuraavan algoritmin käyttö on perusteltua Algoritmi 3.7 1. Alkuarvaus x (0) R n ; 2. Ratkaise δx R n : F (x (0) )δx = F(x (k) ); 3. Uusi approksimaatio x (k+1) = x (k) +δx; 4. Lopetuskriteerio: δx < ǫ ja F(x (k+1) ) < ρ. Keijo Ruotsalainen Matematiikan jaos 27 / 27