Iloa ja hyvinvointia musiikista ja muusta mukavasta. Mitä tutkimukset ja kokemukset kertovat? Ava Numminen Musiikin tohtori, psykologi, laulunopettaja/www.lauluavain.fi Aijjoos-hanke 2.5.2013 Kauhava Ava Numminen 1
Taide: musiikki, tanssi, draama, maalaaminen, valokuvaus, sarjakuvat jne. Kulttuuri: kaikki mielekäs toiminta, esimerkiksi liikunta, leipominen, eläinten hoito, mopon rassaus jne. Toiminta: elävien olentojen tapa olla olemassa. Psykologiset perustarpeet: hallinnan tunne, autonomian tunne ja yhteenkuuluvuuden tunne (Deci & Ryan). Mieli liikuttaa kehoa ja keho liikuttaa mieltä. Jouduin liikutuksen valtaan Ava Numminen/www.lauluavain.fi 2
Markku T. Hyyppä (2007): Sosiaalinen osallistuminen ilmenee esimerkiksi kulttuuriharrastuksissa kuten kuoro, teatteri, musiikki, tanssi, käsityöt ja muut harrastukset, kerhot, elokuvat, seurakuntatoiminta, vapaa-ajan opiskelu, kaikenlainen puuhastelu, ulkoilu ja keräily sekä seura- ja yhdistysaktiivisuudessa. Ikä, sukupuoli, lihavuus, sosiaalinen asema, koulutus, työllisyys, asuinpaikka, terveyskäyttäytyminen (tupakointi, alkoholin käyttö, liikunta), terveydentila (oma arvio terveydestä, todetut taudit ja toimintakyky) eivät selitä suurta eroa, että: Ava Numminen 3
Aktiivisimmin kerhoissa ja yhdistyksissä toimivat ja kulttuuria harrastavat säilyivät 20 vuoden aikana hengissä pisimpään. Kohtuullisen aktiivisetkin elivät pitempään kuin passiiviset tai vähän harrastavat. Sosiaalinen osallistuminen ja kulttuurin harrastaminen liittyvät myös hyvään mielenterveyteen. Edistääkö sosiaalisuus mielenterveyttä vai onko vaikutussuunta ehkä päinvastainen? Ei tiedetä. (Hyyppä 2007). Ava Numminen 4
Ihminen tarvitsee muita ihmisiä Leukemiaa sairastaneiden seuranta osoitti, että vähän sosiaalista tukea saaneista vain 20 % oli elossa 2 vuoden jälkeen. Paljon tukea saaneista elossa oli 54 %. Yksinäisillä sydäntautipotilailla (1234 potilasta) tauti uusiutui kaksi kertaa todennäköisemmin kuin perheellisillä. Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että 82 % sydäntautipotilaista oli elossa 5 vuoden jälkeen, mikäli he olivat naimisissa tai heillä oli läheinen ihminen. Jos tällainen tuki puuttui, elossa oli enää 50 % potilaista. (Kooste Markku Ojanen 2005,97) Ava Numminen 5
Musikaalisuus lajiominaisuutena Ihmisen kuulojärjestelmä ja hermoverkko ovat virittyneet kielellisen materiaalin ohella musiikillisen materiaalin prosessointiin. Musiikki ja laulaminen ovat inhimillisen kulttuurin peruselementtejä (Sacks 2006). Onko musiikki vain puheenkehityksen sivutuote, evoluution juustokakku, jolla ei ole sen suurempaa merkitystä?
Musiikki yhteistyön vahvistajana: - Yhdessä toisten kanssa samassa rytmissä laulaminen on yhteistyötä, joka voidaan tulkita halukkuudeksi toimia yhdessä jatkossakin. - Ihmiset, jotka laulavat yhdessä mukauttavat tunteitaan toisiinsa - oma minä liudentuu toisiin. - Musiikin suggestiivinen voima, itkuvirret jne. Laulullinen puhe ja laulaminen ovat universaali kommunikaatiotapa äitien ja vauvojen välillä.
Tuntoaivokuori Näköaivokuori Kuuloaivokuori Etuaivokuori Liikeaivokuori Tyvitumakkeet, pikkuaivot Limbinen järjestelmä Musiikki ja vireystilan & mielialan säätely oppiminen minuus yhteenkuuluvuus, sosiaalinen pääoma Ava Numminen/www.lauluavain.fi Musiikki aktivoi koko aivot Sydämen lyöntitiheys, ihovasteet Aivojen välittäjäaineja hormonimuutokset, esim. muutokset dopamiini- ja kortisolitasoissa. Dia perustuu Särkämö ym. (2011) ja kuva Zatorre (2005) 8
Musiikin avulla on mahdollista ylläpitää ja jopa osittain aktivoida uudelleen heikentyneitä aivotoimintoja. Aivoverenkiertohäiriöstä toipuvat potilaat kuuntelivat 2 kk yhden tunnin päivässä omaa lempimusiikkiaan. Kielellinen muisti, tarkkaavuuden suuntaaminen ja mieliala kohenivat enemmän kuin äänikirjan kuunteluryhmällä tai kontrolliryhmällä (Särkämö ym. 2008). Maksuton ja tehokas varhaisvaiheen kuntoutusmenetelmä! Ava Numminen/www.lauluavain.fi 9
Musiikki ja laulaminen elämän laadun ja kuntoutuksen tukena: Muistisairaudet, afasia, Parkinsonin tauti, keuhkosairaudet, änkytys, autismi, mielenterveysongelmat Musiikki liittää oman suvun, sukupolven ja kansan historiaan. Mielimusiikki osana identiteettiä. Hengellisyys. Virren, laulun, iskelmän tekstit voivat osaltaan kantaa merkityksiä, lohtua, iloa. Ava Numminen/www.lauluavain.fi 10
Musiikin vaikutusmekanismeja on tutkittu eniten ja monipuolisimmin. Musiikki on hyvä renki, mutta huono isäntä! Itselle epämiellyttävän musiikin pakkokuuntelu ON kamalaa. Hoivakodissa on koko päivän radio tai tv päällä? Hiljaisuuden arvo esimerkiksi hiljainen tunti. Ava Numminen/www.lauluavain.fi 11
Alzheimer-potilaat pystyvät tunnistamaan tuttua musiikkia ja reagoimaan musiikkiin aivan taudin loppuvaiheessakin. Itselle miellyttävän tutun musiikin kuuntelu vähentää väliaikaisesti ahdistusta ja lisää kielellistä sujuvuutta ja omaelämänkerrallisten asioiden muistamista. Laulaminen vaikuttaa myönteisesti mm. mielialaan, hengitykseen ja kehoasentoon, sydämen lyöntitiheyden vaihteluun, oksitosiinitason nousemiseen sekä nielemisliikkeiden lisääntymiseen (kooste Särkämö ym. 2011).
Musiikin kuuntelun vaikutuksia kipupotilailla Musiikki alensi potilaiden ahdistusta ja kipua noin 50 % tutkimuksista. Myös vähemmän rauhoittavan ja/tai kipulääkityksen tarvetta. Etuja: Helppo toteuttaa, edullinen, ei haittavaikutuksia, itsehoitovaikutukset. Suosituksia musiikista: potilaan itse valitsemaa; rauhallista, soljuvaa; voimakkuus alle 60 db; kuunteluaika ainakin 30 minuuttia (Nilsson 2008; systemaattinen katsaus)
Pitkittäistutkimuksessa todettiin, että aktiviteettien määrä yli 75-vuotiailla oli käänteisessä yhteydessä muistisairauden alkamiseen: Niillä, jotka harrastivat useamman kerran viikossa lukemista, lautapelien pelaamista, soittamista tai tanssimista, oli vähäisempi riski sairastua johonkin muistisairauteen (Verghese ym. 2003). Musiikin kuuntelu on tehokasta itsehoitoa (Saarikallio 2010, Helsing 2011). Musiikkiterapia on merkittävä depression hoidon väline (Erkkilä ym. 2011). Ava Numminen 14
Yhdessä laulaminen Kuorossa laulaminen merkitsee uusien ystävien saamista, myönteisiä tunnekokemuksia, virkeyttä sekä henkistä ja hengellistä vireyttä. Omasta tai lähiomaisen depressiosta kärsivät ja omaisen kuolemaa surevat ihmiset kokevat kuorossa laulamisen erittäin tärkeäksi. Kuoron sosiaaliset suhteet ja itse laulaminen auttavat kestämään vaikeissa elämäntilanteissa (Clift & Hancox 2001; Clift ym. 2007).
Mutta jos et osaa laulaa, älä edes yritä!
Laulutaidottomasta kehittyväksi laulajaksi (Numminen 2005) Laulamista vaikeuttavat: - tunne- ja uskomuslukot - havaitsemislukot - tuottamislukot Mutta: laulutaidottomuus ei ole pysyvä ominaisuus. Laulutaitoa voi kehittää miltä lähtötasolta ja minkä ikäisenä tahansa. www.lauluavain.fi: Laulunopetusta aivan kaikille. Mm. hoitolaulukursseja hoitajille. Ava Numminen 17
Taidepedagogiikka on kehittynyt valtavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Oppiminen on terapeuttista ja toivoa antavaa! Esimerkiksi piirtäminen tai maalaaminen on monipuolista kognitiivista toimintaa ja samalla identiteetin rakentumista. Maalatessaan ihminen ei ainoastaan maalaa, vaan esimerkiksi suunnittelee, ennakoi ja päättelee, on yhteydessä omaan historiaansa jne. Sama koskee kaikkea toimintaa. Mielikuvitus ei ole vain ns. luovien ihmisten ominaisuus, se on aivojen yleinen ominaisuus. Ava Numminen 18
Ville ja Valle mökissänsä elivät olivat yksinänsä. Ovi oli lukossa ja ikkunat tukossa ja piipun päällä oli hattu. Ville oli Ville ja Valle oli Valle, Senhän voin kuuluttaa kaikkialle. Ville piti rahasta ja Valle piti mahasta varsinkin kun se oli täysi. (Kirsi Kunnas:Tiitiäisen satupuu) Ava Numminen 19
Talvella murheita muisteta ei, talvella paljon on lunta, muistoja kauniita katsellaan, riemuja vanhoja riemuitaan, nähdään kesästä unta. (Eino Leino, kirjassa Elon tuikuja, syntymäpäiväkirja Leinon runoihin) Ava Numminen 20
Pieni Nokipoika vaan, panee aina parastaan. Jos ei pane parastaan, panee toiseks parastaan. Pieni nokipoika vaan, panee toiseks parastaan. Jos ei pane toiseks parastaan, katolle hän kiipeää. Ava Numminen 21
Ava Numminen 22
Vauvan musiikilliset taidot Laula ja hyräile kotona puuhaillessa. Kuuntele arvostaen omaa ääntä! Lue runoja ääneen Tee tutkimusretki kirjaston musiikkitarjontaan Laula omalle lapsille, lastenlapsille, naapurin lapsille. Leikkikää äänillä! Opettele soittamaan: huuliharppua piensitraa viisikielistä kannelta kuvionuottien avulla pianoa jne.
PIENSITRA
KUVIONUOTIT
Kansalais- ja työväenopistosta löytyy musiikkikursseja, kielikursseja, pilatesta, zumbaa, huovutusta, puurakennus korjausta, sukututkimusta jne Kotikaraokeporukka koolle Levyraati ilta talon kerhotiloissa Kirjastossa tai musiikkiopistolla kaikille avoimet yhteislauluillat. Ehdota, jos niitä ei jo ole! Tunnetko esimerkiksi Sävel Soikoon oppaan (www.elakeliitto.fi) ja Muistaakseni laulan oppaan (www.miinasillanpaa.fi)? Entä tunnetko: Satu Itkosen kirjan Taidekuvan äärellä katso, koe, jaa?
Mun lempijuttuni, mun lempijuttuni, mun lempilempijuttuni on: ::Ei parempaa, ei parempaa, ei parempaa päällä maan!:: (sävel ja sanat Tuula Tenni)
Arvon mekin ansaitsemme Suomen maassa suuressa. Vaik ei riennä riemuksemme leipä miesten maatessa. ::Laiho kasvaa kyntäjälle, arvo työnsä täyttäjälle Lallala :: Ava Numminen 28
Opin tiellä oppineita, Suomessa on suuria. Väinämöisen kanteleita, täällä tehdään uusia. ::Valistus on viritetty, Järki hyvä herätetty, Lallalala :: Ava Numminen 29