KansanOpisto Folkhögskolan 1/2004 Annankadun aikuiskouluttajat Annegatans vuxenutbildare
Tervetuloa Kansanopistopäiville Haapaveden Opistoon 2.-4.8.2004 Oli yö. Katselin ja katselin ihmeekseni, että talomme kohdalla oli korkealle kohoava, majakan tapainen rakennus, jonka hyvin korkealla olevista torni-ikkunoista levisi kaikille suunnille valtavan pitkiä ja voimakkaita valonsäteitä pilkkopimeään etäisyyteen. Piirilääkäri Konrad Relanderin (myöh. Konrad Reijo- Waara) uni ja näkemys kansansivistyksen kehittämisestä oli alku Haapaveden Opistolle. Kansanopiston työ on piirilääkärin ajoista muuttunut, mutta majakan valo ei ole unohtunut: opiston perustehtävä on aina ollut ja on edelleen oppimisen edistäminen. Muuttuva työ on jokaisen ammattiryhmän arkipäivää kansanopistossa. Merkitseekö se toimenkuvien laajentamista tai vaihtamista, osaamisvaatimusten kasvua tai joustavuutta? Käyvätkö kansanopistot läpi työn muutosta ja murrosta niin, että tuloksena on henkilöstön ammatillisen minän vahvistuminen vai epävarmuuden kasvu ja työssäuupuminen? Ajatuksia herättävien esitysten lisäksi kansanopistoväellä on mahdollisuus pohdiskella aihetta yhdessä sekä etsiä keinoja, kuinka muutoksen tuomat haasteet voidaan huomioida ja hyödyntää jokapäiväisissä askareissa. elämänmenosta ja ihmisestä sekä kansanopistojen roolista alueemme sivistyksen edistäjänä. Meillä on aikaa tutustua toisiimme, keskustella ja olla yhdessä. Pellonpientareen heinä, korpisuon valkea villa, järven yllä höyhenen retki, omenapuu pihan tanhuvilla. Kaikki ne kuiskaavat tule, viivy kanssamme hetki. Haapaveden Opiston väki toivottaa vieraansa lämpimästi tervetulleiksi. Mutta ihminen ei elä pelkästään työstä. Kansanopistopäivät tarjoavat mielenkiintoisen mahdollisuuden tutustua pohjoispohjalaiseen kulttuuriin. Monipuolinen musiikkitarjonta ja esitykset kertovat pohjoispohjalaisesta 2
KANSANOPISTO - FOLKHÖGSKOLAN 1/2004 76. vuosikerta/årgång Julkaisija/Utgivare Suomen Kansanopistoyhdistys Finlands Folkhögskolsförening 1/2004 Teema: Annankadun aikuiskouluttajat Tema: Annegatans vuxenutbildare Päätoimittaja/Chefredaktör Hannu Salvi rehtori, Keski-Suomen opisto puh./tel. (014) 574 5500 Toimitussihteeri/Redaktionssekr. Larry.Karkkainen@kansanopistot.fi puh./tel. (09) 454 23 335 Osoite/Adress: Annankatu 12 A 18 00120 Helsinki Annegatan 12 A 18 00120 Helsingfors Puh./Tel. (09) 454 2330 Fax (09) 454 23 330 toimisto@kansanopistot.fi www.kansanopistot.fi/ kansanopistolehti Toimitusneuvosto/Redaktionsråd Hannu Salvi (pj/ordf) Raili Alatalo Tytti Issakainen Henrik von Pfaler Päivö Puhakainen Sirkku Räihälä Pekka Sallila Larry Kärkkäinen (siht.) Tilausmaksu/Prenumerationsavg. 15 euro vuosikerta/årgång Ilmoitushinnat vuonna 2004 Annonspriser år 2004 Mustavalkoiset ilmoitukset Svartvita annonser euro 1/1 sivu/sida 440 1/2 sivu/sida 270 1/4 sivu/sida 170 1/8 sivu/sida 100 värilisä/tillägsfärg netto 200 kannet/pärmar II-III-IV 520 (väri/färg) Ilmoitukset/Annonser Armi Kääriä puh./tel. (09) 349 4934 ISSN 0449-7597 Etu- ja takakannen kuvat: Tammikuinen Annankatu /LK Paino/Tryckeri Oriveden Kirjapaino 2004 Tässä numerossa: I detta nummer: Pääkirjoitus: Yhteistyötä tarvitaan Hannu Salvi... 4 Ledare: Samarbete i nya lokaler Hannu Salvi... 6 Maria villl höja folkbildningens status LK... 7 Raimo tuli Mikkelin ja Moskovan kautta Humakiin LK... 8 Matts, Urban och Sprattis håller Finns-andan uppe i Helsingfors LK... 10 SSC:s Björn Wallén försvarar finskan i Norden LK... 12 Christoffer Grönholm: - G18 blir ett öppet bildningshus LK... 13 Vapaata sivistystyötä päivin ja iltaisin LK... 14 EAEA auttaa Eurooppaprojekteissa LK... 15 Kansainvälisiltä kampuksilta KTOL:ään LK... 16 Viestintälinjat murrosvaiheessa LK... 18 Opistomies - Olli Tuominen Vesa Tuominen... 20 Opistojen toimintaprofiilit väitöskirjan kertomina Aki Ojakangas... 22 Keski-Suomessa kokemuksia pedagogisesta vaihdosta Maarit Honkonen-Seppälä... 25 Kolumni: Kiitos Otavan Opisto, kiitos rakas äiti Teuvo V. Riikonen... 26 Kolumni: Kyky toimia yhteisössä Seppo Niemelä... 27 Luettua: Elävää kansanopistohistoriaa Eva Launonen... 28 In Memoriam: Tapani Kuronen, Aarne Lindblom... 30 Seuraava numero ilmestyy 7.4. (deadline 22.3.) Teema: Ammatillisen lisäkoulutuksen uudet tuulet Nästa nummer utkommer 7.4. (deadline 22.3.) Tema: Yrkesinriktade tilläggsutbildningens nya vindar Kansanopistoyhdistyksen henkilökunta Folkhögskolföreningens personal pääsihteeri/generalsekreterare: Jyrki Ijäs suunnittelija/planerare Tytti Liinakoski tiedottaja/informatör Larry Kärkkäinen palvelusihteeri/servicesekreterare Marja-Leena Evinen etunimi.sukunimi@kansanopistot.fi / fornamn.slaktnamn@folkhogskolor.fi toimisto@kansanopistot.fi / kansli@folkhogskolor.fi 3
pääkirjoitus Yhteistyötä tarvitaan Suomen Kansanopistoyhdistyksen toimisto muutti viime marraskuussa Pohjoiselta Rautatiekadulta uusiin toimitiloihin Annankadulle Helsingin keskustaan vuosina 1897-1898 rakennettuun viisikerroksiseen taloon. Rakennuksessa on ollut alkuaikoina myös asuntoja, myöhemmin vain liikehuoneistoja. Svenska folkskolans vänner -yhdistys on omistanut kiinteistön viimeiset 75 vuotta. Vuosien myötä talosta ovat löytäneet itselleen toimitilat monet aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön tai muun koulutuksen parissa toimivat järjestöt ja yhteisöt. Kansanopisto-lehden tässä numerossa esittelemme lukijoille näitä toimijoita ja hieman laajemminkin yhteistyöverkostoa, joka avautuu Kansanopistoyhdistykselle Annankadun rakennuksen eri kerroksissa. Kansanopistoyhdistys ja kansanopistot ovat tehneet ja tekevät yhteistyötä koko ajan monen tahon kanssa. Yhdistyksen uusi toimitila ei muuta tätä tilannetta. Fyysinen tilojen läheisyys ei väistämättä synnytä uutta yhteistyötä, mutta antaa tietysti mahdollisuuden luovalle pohdiskelulle. Aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön eri työmuotojen yhteistyölle on monta perustetta. Aikuiskoulutuksen parissa työskentelevät edustavat kaikki laajaa kansalaistoiminnan kenttää, joka on vuosikymmenien kuluessa syntynyt kunkin toimijan omista sivistyksellisistä tarpeista. Yhteistä kaikille on, että niiden taustalla on jokin sivistys- tai kasvatusihanne. Vaikka ihanteet ja tavoitteet hieman poikkeavat toisistaan, antaa tällainen aatteellinen pohja kunnioituksen toisen toimijan arvoja ja päämääriä kohtaan, jolloin yhteistyön ensimmäinen peruspilari on jo rakennettu. Yhteistyötä nämä useinkin pienet sivistysjärjestöt tarvitsevat käytännön arjessa yhteisessä edunvalvonnassa viranomaisten ja päättäjien suuntaan. Järjestöjen tiedotustoiminta eri muodoissaan vaatii samasta syystä yhteistyötä. Erityisesti nykyisen nopean sähköisen tiedotuksen alueella voimien yhdistämisen tarve on suuri. On pystyttävä käyttämään osaamista ja teknistä laitteistoa mahdollisimman tehokkaasti ja saavuttamaan suuria ihmismääriä. Yli maamme rajojen menevien kontaktien hoitamisessa yhteistyötä on jo paljonkin tehty. Näin on syytä jatkossakin toimia. Vapaan sivistystyön toimijoiden henkilöstön yhteisestä koulutuksesta on saatu hyviä kokemuksia. Aikuisoppilaitoksilla, niin sanotusti kenttätasolla, on monenlaista toiminnallista yhteistyötä eri puolilla maata. Seutukunnilla ja alueilla on tarpeita, joihin pystytään vastaamaan vain voimia yhdistämällä. Oman panoksensa yhteistyöhön tuo viime vuonna työnsä aloittanut Vapaan sivistystyön yhteistyöryhmä. Ryhmä syntyi parlamentaarisen aikuis- 4
pääkirjoitus koulutustyöryhmän (PAT) esitysten jatkovalmistelussa. Tavoitteena oli edistää sekä vapaan sivistystyön eri työmuotojen keskinäistä että niiden ja opetushallinnon välistä vuorovaikutusta aikuiskoulutuksen kehittämisessä ja toteutuksessa. Ajatuksena oli myös koota koulutukselliset resurssit mahdollisimman tehokkaasti vastaamaan kasvaviin aikuiskoulutuksen haasteisiin, jotka PAT:ssa kirjattiin näkyville. Tässä työssä on työmuotokohtaisesti jo edistyttykin. Samoin pedagogisen työn kehittämisen kannalta vuorovaikutus on järkevää. Ryhmän päätarkoitus on kuitenkin tehostaa kentän ja opetusministeriön vuoropuhelua. Lainsäädännön muutokset ja niukkojen julkisten resurssien suuntaaminen ovat keskeiset keskusteluteemat. Yhteistyöryhmässä ovat edustettuina tällä hetkellä kunkin vapaan sivistystyön lain piiriin kuuluvan työmuodon keskusjärjestöt, Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö sekä opetusministeriön, opetushallituksen ja Kuntaliiton edustajat. Ryhmä ei käytä varsinaista hallintovaltaa, vaan se toimii modernin kansalaiskeskustelun periaattein vahvistaen tiedonkulkua kentän ja opetushallinnon, erityisesti opetusministeriön, välillä. Vapaan sivistystyön toimijat pystyvät välittämään näkemyksensä ministeriöön, sen valmistelutyön ja päätöksenteon pohjaksi. Yhteistyöryhmän historia on vielä kovin lyhyt ja toimintakin hakee muotojaan, mutta jo tähän mennessä voidaan nähdä, että sekä vapaan sivistystyön toimijat että opetusministeriö ovat samaa mieltä ryhmän tarpeellisuudesta. Opetusministeriö on vakinaistamassa väliaikaisena aloittaneen ryhmän vielä tämän talven aikana. Itseäni miellyttää kovasti opetusministeriön ennakkoluulottomuus käyttää apunaan tällaista nykyaikaista ja vapaaseen sivistystyöhön sopivaa kansalaiskeskustelun foorumia. Tällainen ryhmä tuntuu aikaamme paljon sopivammalta ja raikkaammalta kuin perinteiset komiteat ja lautakunnat. Tästä ministeriölle kiitokset. Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän työ on tuottanut monia esityksiä ja jo käytäntöönkin yltäneitä toimia. Näiden vaikutukset näemme tulevaisuudessa. Saattaa olla, että Vapaan sivistystyön yhteistyöryhmän perustaminen osoittautuu ajan myötä yhdeksi todella tärkeäksi ja suureksi vapaan sivistystyön kehittämistä koskevaksi päätökseksi. Yhteistyöryhmän työllä tule olemaan ehkä suurempi merkitys kuin vielä osaamme nähdäkään. Hannu Salvi hannu.salvi@ksopisto.fi Det svenska referatet av ledaren finns på nästa sida. 5
ledaren Samarbete i nya lokaler Folkhögskolföreningens kansli flyttade till nya lokaler i november. Föreningens lokal på Norra Järnvägsgatan var på promenadavstånd från järnvägstationen och från Riksdagen ett lämpligt ställe för morgonkaffe på väg från nattåget till lagstiftare. Varför till Annegatan? Hörnhuset Annegatan 12 / Nylandsgatan 17 är byggd i slutet av 1800- talet och har ägts av Svenska folkskolans vänner i 75 år. Under åren har många utbildningsinstitutioner och organisationer flyttat in i huset. Husets karaktär som bildningens hus förstärktes nyligen då två yrkeshögskolor (Humak och Sydväst) flyttade sina enheter till Annegatan. I detta nummer av tidningen Kansanopisto Folkhögskolan presenterar vi utbildningsanordnare och samfund som tillsammans gör huset till en mötesplats och kontaktskapare för såväl nationella som internationella nätverk inom vuxenutbildning. Ett brett och mångsidigt samarbete är karakteristiskt för både folkhögskolorna och för Folkhögskolföreningen. Nya lokaler ändrar inte detta grundläge. Att fysiskt bo nära varandra skapar inte samarbete i sig, men ger nog en viss tillgång till skapande småprat. 6 Det finns flera grunder och orsaker för samarbetet inom vuxenutbildningen och den fria bildningens olika arbetsformer. De som arbetar inom vuxenutbildning representerar brett våra folkrörelser och medborgaraktiviteter, som har vuxit fram under årtionden och ur de olika aktörernas aktuella bildningsbehov. Gemensamt för alla bildningsformer är, att de är baserade på vissa bildningsidealer. Fastän målsättningarna och värdegrunderna kan i viss mån variera, gör det att man själv värnar om sina ideal det lättare att uppskatta även andra aktörers mål och motivation. Där har vi samarbetets första och nödvändiga grundpelare. De flesta av bildningsorganisationerna på Annegatan 12 / Nylandsgatan 17 är relativt små och samarbetet (även samorganisation) behövs i olika dagliga aktiviteter, från intressebevakning till gemensamma informationssatsningar. Speciellt viktigt vore att samarbeta med och inom den alltmer växande elektroniska informationen. Det tekniska kunnandet och den tekniska infrastrukturen borde kunna användas (kostnads)effektivt för att nå allt flere mottagare. Av samarbetet för att sköta kontakter med vuxenutbildningsmiljöerna utomlands har man redan fått positiv erfarenhet. Detta samarbete bör och kommer att fortsätta. Gemensamma satsningar också på personalutbildningen inom den fria bildningen har gett bra resultat. Samarbetet är ett måste. De enskilda vuxenutbildningsinstitutionerna, regionerna och lokala miljöerna har behov som kan bemötas endast genom att förena de lokala krafterna därför är det lätt att förstå, att sådant samarbete behövs också på riksplan. En viktig aktör för att främja detta samarbete har varit Samarbetsgruppen inom den fria bildningen, en grupp som grundades av utbildningsministerium p.g.a. av parlamentariska arbetsgruppens (PAT) förslag. Gruppen har som mål att främja samarbetet och växelverkan mellan de olika arbetsformerna inom den fria bildningen och mellan utbildningsmyndigheter för att på ett effektivt sätt utveckla vuxenutbildning och möta de många nya utmaningar som presenteras bl.a. i PAT -gruppens rapport. Huvudorsaken för att samarbetsgruppen har etablerats har varit det gemensamma intresset att öka dialogen mellan undervisningsministeriet och bildningsfältet särskilt då det gäller förnyandet av lagstiftningen och användandet av de knappa statliga resurserna. Gruppen har inte något direkt mandat att agera som förvaltningsorgan. Den fungerar enligt den moderna medborgardiskussionens principer och försäkrar informationsutbytet mellan myndigheterna och fältet. Denna information kan sedan användas i myndighetens och lagstiftarens arbete. Samarbetsgruppens historia är ännu kort, knappt ett år, men både aktörerna inom den fria bildningen och myndigheterna har konstaterat att gruppen behövs. Undervisningsministeriet kommer att permanentera den hittills tillfälliga samarbetsgruppen ännu under vinterhalvåret. Personligen tycker jag mycket om ministeriets progressiva sätt att använda ett modernare forum för dialog än traditionella kommittéer eller utskott. Det vill jag tacka ministeriet för. Parlamentariska arbetsgruppen gjorde flera förslag, varav en del har redan igångsatts. Hur de kommer att lyckas återstår att se. Det kan väl hända, att beslutet att etablera Fria bildningsverksamhetens samarbetsgrupp kommer att visa sig att vara en av de riktigt viktiga och stora besluten för att utveckla vårt arbete. Gruppen kan komma att få större betydelse än vi ännu ens har insett. Hannu Salvi chefredaktör
Annegatans vuxenutbildare Maria vill höja folkbildningens status En trappa ner, rakt under Folkhögskolföreningen, finns Svenska sektionen inom Medborgar- och arbetarinstitutens förbund (MAIF-S). Verksamhetsledare Maria Bäck-Palmén ansvarar för förbundet, men också för det nyligen grundade Bildningsforum. - Berätta lite om bakgrunden till hur MAIFfens kansli flyttade in till bildningshuset? - Svenska sektionen inom MAIF höll ett extra sektionsmöte i Tammerfors i mars 2003 där vi beslöt att bryta oss ut ur Kansalais- ja Työväenopistojen Liitto (KTOL). Om vi blickar lite bakåt i tiden så kan vi börja från år 1962 då en överenskommelse nåddes enligt vilken Svenska sektionen erkändes som en självständig organisation inom KTOL. Förbundet blev tvåspråkigt år 1979 och enligt ett nytt samarbetsavtal mellan KTOL och Svenska sektionen upplät förbundet ett arbetsrum för den svenska sekreteraren. År 1993 blev MAIF-S en självständig registrerad förening. I mars 2002 sade KTOL upp avtalet med Svenska sektionen. Trots idoga försök till nytt avtal var det svårt att komma fram till enhällighet i vissa stora frågor. - Så ni flyttade iväg och nu håller ni på att byta namn. Vad skall ni heta i framtiden? - Det finns ett förslag som verkar vara ganska bra, nämligen Förbundet för arbetar- och medborgarinstitut i Svenskfinland (FAMI). Samarbetet fortsätter Maria Bäck- Palmén kom till MAIF på hösten 1999. Före det hade hon undervisat på Helsinge skola i Vanda i tio år samt jobbat på Svenska handelshög- skolans fortbildnings- enhet och på institutionen för företags- administration. - Samarbetar ni med KTOL? - Det gör vi nog, man måste koordinera intressebevakning på riksnivå. Det finns dessutom 14 tvåspråkiga arbetar- och medborgarinstitut. Här gäller nog mera att bevaka den fria bildningens intressen än språkfrågor. - Hur ser framtiden ut? - Vi är ju ännu lite i en ny situation, men efter att namnförslaget har blivit godkänt kan vi registrera oss officiellt och göra nya webbsidor. Tillsvidare når man mig bäst vid numret 050 563 2858. Folkbildningens status skall höjas Föreningen Bildningsforum r.f. grundades den 15 maj 2003 på Bengtskärs fyr. Den svenska folkbildningens fyr stiftades av Finlands svenska folkhögskolförening r.f., Stiftelsen för Hangö sommaruniversitet, Svenska studieförbundet r.f. samt Svenska sektionen inom Medborgar- och arbetarinstitutets förbund MAIF-S r.f. Till ordförande valdes rektor Matts Andersén från Vasa arbetarinstitut. - Vilka är Bildningsforums viktigaste uppgifter? - Intressebevakning, pedagogisk utveckling samt nätverk. På finlandssvenskt håll har folkbildningen under 1990-talet levt en kräftgång, med få goda nyheter på agendan. Sparåtgärderna drabbar ofta de små institutionerna. Det finns en social beställning på kraftfullare tag för att förbättra möjligheterna att utveckla folkbildningsverksamheten att bättre möta 2000-talets bildningsbehov bland finlandssvenskarna. - Vad har gjorts konkret sedan förra maj? - Man har nu satsat på att bli kändå hos undervisningsmyndigheter. Den viktigaste uppgiften är intressebevakning den fria bildningens status skall höjas. -Bildningsforums uppgift är att föra vidare den parlamentariska arbetsgruppens arbete. Bildningsforum har också kommenterat utredningsman Pentti Arajärvis rapport om bättre ekonomiska förutsättningar för vuxenstuderande. - Arrangerar Bildningsforum seminarier eller utbildning under detta år? - Ja, vi planerar ett större seminarium på hösten. Då kommer temat att vara aktivt medborgarskap. Innan dess blir det årsmöte i Vasa den 14 maj. I anslutning till årsmötet arrangeras ett seminarium om demokrati och folkbildning. LK 7
Annankadun aikuiskouluttajat Raimo tuli Mikkelin ja Moskovan kautta Humakiin Rehtorin huoneessa on telkkarin päällä kameran näköinen laite. Kysyn Raimo Jalkaselta mikä tuo on. - Kun Humakin Tornion yksikköön tuli uusia opiskelijoita, lähetin rehtorin tervehdyksen videoteitse niille... - Miten sinä päädyit aikuiskoulutuksen pariin? - Opintojen jälkeen aloitin Suomen Nuoriso-opistossa, jossa opetin johtamistaitoa, yhteiskuntapolitiikkaa, sosiologiaa ja erityiskasvatusta sekä ohjasin opiskelijoiden tutkielmatyötä. Oli myös johtamiskoulutusta ja kehittämishankkeita teleja sähkö- ja julkisalan henkilöstölle. Toveri Jalkanen myy koulutusta Vuonna 1986 Raimo Jalkanen aloitti Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen Imatran yksikön aluejohtajana. Tehtävänä oli mm. neuvostoliittolaisten yritysjohtajien kouluttaminen. - Elämäni vaikein neuvottelu oli Moskovassa merenkulkuministeriössä, olin tullut myöhässä tapaamiseen ja minulle haluttiin todella näyttää, että sellaisesta ei tykätty. Toveri Jalkanen joutui siinä ahtaalle, kun pöydän ympärillä istui tuimia kavereita, jotka hiostivat parhaansa mukaan. Lopulta he kuitenkin ostivat koulutuspaketin usealle vuodelle kahdella miljoonalla markalla. 8 Rehtori Raimo Jalkanen ja yhteishakukoordinaattori Marika Stam työskentelevät HUMAKin uusissa tiloissa Annakadulla, jonne he muuttivat Kauniai- sista viime vuoden lokakuussa. Neuvostoliitossa rupesi puhaltamaan vähän vapaampia tuulia 1980-luvulla, oli glasnostia ja perestroikaa ja ympäristöasiat tulivat kuvaan. - Minä annoin tehtäväksi jokaiselle opiskelijalle joukossa olivat pääjohtajia, varaministereitä, ja erityisalan johtajia eri puolilta Neuvostoliittoa että tehkää ympäristöanalyysi omasta yrityksestänne. Halusin sitten palautetta opiskelijoilta ja kysyin miltä tämä heistä tuntui. Tuli pitkä hiljaisuus jonka jälkeen yksi opiskelija sanoo minulle: Te olette demokraattinen opettaja. Te kysytte meidän mielipidettämme! Olihan niitä kulttuurieroja, vaikka naapureita oltiin. Kuulin myöhemmin, että menetelmiäni käytettiin ihan Bakussa saakka. Viidensadan koulutetun opiskelijan jälkeen Neuvostoliitto hajosi. Lähi- ja verkostojohtajuutta Jalkasesta tuli koulutusalan yrittäjä ja konsultti, ja hän oli niissä tehtävissä noin kymmenen vuotta. - Näin Etelä-Saimaa -lehdessä että Joutsenon opisto ja Humanistinen ammattikorkeakoulu hakee rehtoria. Humak oli tuore keksintö parin vuoden takaa. Minullahan oli kansanopistotausta ja Humak on taas kansanopistoista lähtöisin, joten päätin hakea ja minut valittiin. - Joutsenosta tulit sitten Helsinkiin. Kerro hieman siitä, mitä eroja näiden paikkojen johtamisessa on? - Humak toimii verkostokonseptilla koko Suomessa, Joutsenossa taas oltiin samassa paikassa. Sitä voi kutsua lähijohtamiseksi ja Humakissa verkostojohtamiseksi. Suomen Humanistinen ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus nimitti Humak Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi ekonomi Heikki Sarson. Teh-
Annegatans vuxenutbildare tävä on määräaikainen 31.12.2004 saakka. - Osakeyhtiössä tulee olla toimitusjohtaja. Lain mukaan ammattikorkeakoulun ylläpitäjän ehkä keskeisin tehtävä on ammattikorkeakoulun strateginen kehittäminen. Ylläpitäjä hyväksyy talousarvion, mutta vastuu talousarviosta on rehtorilla. Tulosvastuu koskee myös ammattikorkeakouluja - Humakissa oli viime vuonna lomauttamisuhkia. Miltä talous näyttää tällä hetkellä? - Taloutta on puristettu rajusti, ja kuluva vuosi tulee olemaan tiukka. Nyt uudistusvaiheessa oleva ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia odotetaan kaikissa ammattikorkeakouluissa erittäin kiinnostuneina. Näyttää siltä, että yhtenä rahoitusta määrittävänä tekijänä on tuloksellisuus, mikä tarkoittanee tutkintojen syntymistä tavoiteajassa. Humakissa tuemme tällaista tuloksellisuusnäkökulmaa. - Mitä haluaisit kehittää Humakissa? - Haluaisin edelleen kehittää kansanopistojen ja Humakin yhteistyötä niin, että kansanopisto-opiskelu olisi väylä Humakiin, jossa hyväksiluettaisiin osa opiskelijan kansanopisto-opintoja. Hakutoimistossa on vipinää ympäri vuoden Humakin rehtorin toimiston yhteydessä toimii myös hakutoimisto. Hakutoimisto ei ole sama kuin opintotoimisto, joita on taas jokaisessa yksikössä. Hakutoimisto keskittyy enemmän rekrytointiin, opintotoimistot taas opiskelijoiden arjen ongelmiin. Humakin hakutoimistoa hoitaa yhteishakukoordinaattori Marika Stam. - Millaisia tehtäviä hakutoimistolla on? - Kuten nimestä voi päätellä, käsittelemme hakemuksia. Tehtäviini kuuluvat hakukelpoisuuden tarkistus, hakemusten käsittely ja tallentaminen sekä hakijan ohjaus ja neuvonta. - Maaliskuussa alkaa yhteishaku ammattikorkeakouluihin, onko odotettavissa tunkua? - Viime vuonna meillä oli yli tuhat ensisijaista hakua Humakiin, joten kyllä nytkin varmaan riittää töitä. Opiskelijat hakevat enemmän netin kautta nykyään, se helpottaa hieman ruuhkaa. Valintakoetulokset saadaan toukokuussa, ja valintojen tulokset julkaistaan heinäkuussa. - Mitä hakutoimistossa tapahtuu ennen ja jälkeen yhteishaun? - Markkinointi ja tiedottaminen on yksi asia, johon satsaamme paljon. Markkinointimateriaalin teko, messuille osallistuminen ja yleensä Humakin näkyvyyden parantaminen vievät oman aikansa. Työni monipuolisuuteen kuuluu myös se, että olen opintotukilautakunnan sihteeri ja valmistelen lausuntoja sekä koulutan opiskelijatutoreita. Lisäksi meillä on paljon kokouksia muiden ammattikorkeakoulujen kanssa ja yhteistyötä hallinnon tasolla myös ruotsinkielisten ammattikorkeakoulujen kanssa (esim. samassa talossa toimiva Yrkeshögskolan Sydväst). - Minkä verran teillä on vuodessa opiskelijoita? - Noin 1000-1300 riippuen laskentatavasta. - Itselläsi on kansanopistotausta, eikö niin? - Kyllä, valmistuin kulttuurisihteeriksi Työväen Akatemiasta ja hankin sen jälkeen vielä tiedottajan tutkinnon. HUMAK Humanistinen ammattikorkeakoulu, HUMAK, on kaksialainen, valtakunnallinen ja verkostomaisesti toimiva ammattikorkeakoulu. Sillä on 12 koulutusyksikköä eri puolilla Suomea. Osakeyhtiömuotoisen ammattikorkeakoulun koulutusyksiköt toimivat omistajatahokansanopistojen yhteydessä. HUMAK aloitti toimintansa vuonna 1998 ja vakinaistui 1.8.2000. Opiskelijamäärä on noin 1100. Humak tarjoaa humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurialan ammatillista korkeakouluopetusta. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusta (140 ov) järjestetään Haapaveden, Joensuun, Lohjan, Nurmijärven, Suolahden ja Tornion koulutusyksiköissä. Viittomakielentulkin tutkinnon (160 ov) voi suorittaa Helsingin ja Kuopion koulutusyksiköissä. Kulttuuripalvelujen (140 ov) koulutusta tarjotaan Joutsenon, Kauniaisten, Korpilahden ja Turun koulutusyksiköissä. Humakiin haetaan ammattikorkeakoulujen yhteishaussa pääasiassa keväisin. Tutkintoon johtavaan aikuiskoulutukseen ja ammattikorkeakoulun erikoistumisopintoihin on koulutusyksikkökohtaiset erillishaut. Humakin koulutusyksiköt tarjoavat myös aikuiskoulutusta pääasiassa alan opistoasteen tutkinnon suorittaneille muuntokoulutuksena ja ammatillisia erikoistumisopintoja jatko- ja täydennyskoulutuksena ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille. Näiden opintojen laajuus on 20-60 opintoviikkoa. HUMAKin Rehtorin toimisto ja hakutoimisto: Humanistinen ammattikorkeakoulu Annankatu 12 00120 Helsinki puh. (09) 6818 240 fax (09) 6818 2424 humak@humak.edu www.humak.edu 9
Annankadun aikuiskouluttajat Matts, Urban och Sprattis håller Finns-andan uppe i Helsingfors På den s.k. Finnsbacken i Köklax i Esbo har redan i över 100 år förekommit vuxenutbildning. Finns folkhögskola har idag utbildning både i Esbo och i Helsingfors (Cityfolkhögskolan). Finns tidigare kulturlinje har övergått till Yrkeshögskolan Sydväst. Tidskriften Folkhögskolan träffade tre herrar som alla har en anknytning till Finns folkhögskola för att diskutera om likheter och skillnader mellan yrkeshögskola och folkhögskola. Henrik Sprattis von Pfaler, Matts Granö och Urban Fellman håller folkbildningens anda uppe. Matts Granö och Urban Fellman började båda sin folkhögskolkarriär på Finns folkhögskola år 1973. Matts är idag anställd som utbildningschef på Svenska folkskolans vänner och i den rollen förordnad att sköta vd:skapet på Ab Svenska folkhögskolan-sfv. Urban är numera lektor på kulturproducentprogrammet vid YH Sydväst vilket i oktober flyttade till Annegatan. Rektor Hen- rik Sprattis von Pfaler har både lärar- som journalistbakgrund. Han började år 2000 på Finns stadsfilial, Cityfolkhögskolan, men hans första kontakt med folkhögskolan skedde i Leck, Tyskland, år 1978 under en tre månader lång kurs med titeln Wir bauen eine neue Europa. Olika utbildningsformer i samma hus LK: År 2005 kommer City och Sydväst att vara under samma tak vid Georgsgatan 18, som på kodspråk kallas G18, ett stenkast ifrån det 10 här huset. Hur kommer samarbetet att fungera? Sprattis: Vi har nu redan samarbete mellan skolorna. Jag ser som en attraktiv modell att studerande t.ex. kunde inleda studierna i en folkhögskola och fortsätta vidare till yrkeshögskolan men ändå vara i samma hus. Vi har definitivt mera samarbetsmöjligheter inom media i G18 med tanke på studioproduktioner, aktualitetsprogram inom kultur, magasin o liknande. Urban: Man kan få studieveckor tillgodoräknat i olika utbildningsformer och på det sättet behöver man inte läsa samma saker. Matts: Ab Svenska folkhögskolan stannar som en administrativ enhet här på Annegatan, men vi är ju inte långt ifrån er i framtiden heller. Det här husets nuvarande funktion är egentligen ganska intressann, det finns samarbete inom huset och administration som sträcker sig långt ut i landet (Yrkeshögskolenheter, Ab Svenska folkhögskolan); via City kommer förankringen i den verkliga utbildningen. LK: Har kulturutbildningen förändrat sig i och med att den flyttade från Esbo in till Helsingfors? Sprattis: Vi har försökt poängtera för våra kulturutövare att man skall känna till vissa ekonomiska fakta som gäller när man är ute på fältet. Idag finns det behov av att utbilda kulturutövare att bli entreprenörer. Man skall alltid sträva till att föra utbildningen så nära det verkliga livet som möjligt. Urban: Sydvästs kulturproducentprogram utbildar studerande främst för den tredje sektorn (non-profit - sektorn). Men vi lever ju i en marknadsekonomi, så det som du säger måste vi nog tänka på. Sprattis: Det utesluter förstås inte att man inte kunde tillåta att folk får experimentera och göra galna saker under studietiden, det kan medföra något nytt. Det behövs också kreativt nytänkande inom radion och tv:n.
Annegatans vuxenutbildare Dialog och respons viktigt för folkhögskolan LK: Urban och Matts, ni undervisade båda i kulturell orientering på Finnsbacken i tiderna. Nu undervisar Urban på yrkeshögskolan medan Matts har koll på folkhögskolpedagogiken ur administrativ synvinkel. Vad har förändrats sedan Finns-tiderna? Urban: Den fria bildningen försvann då vi blev yrkeshögskola, vi är nu mer bundna till läroplaner. Mycket sker också på det virtuella planet dagens utnyttjande av webben påminner förstås nog om gammaldags inläsning men jag saknar personligen gammaldags dialogpedagogik med direkt respons. Datorn kan vara en resurs, men inte en lärare. Flerformsstudier med när- och distansavsnitt verkar vara en god lösning. Matts: Det är sant, folkhögskolpedagogiken baserar sig nog på närkontakt och elevcentrerad pedagogik. För att citera Sten Holmberg, en av Finns folkhögskolas f.d. rektorer: Ett folkhögskolår kan inte tenteras, det måste upplevas. Urban: Om man ännu lite får kritisera, så känns det som om administrationen ökar på bekostnad av undervisning, dvs det finns inte tillräckligt lärare. En annan sak är att bibliotekets funktion som resurs håller på att förändras: mera internet och mindre böcker. Sprattis: Trots stark vilja till samarbete finns det förstås nog skillnader. Yrkeshögskolan försöker få studerandena hastigast möjligt ut i förvärvslivet, folkhögskolan poängterar det viktiga med upplevelserna under studieåret. Fria bildningen som kulturupplevelse Matts och Sprattis konstaterar att den fria bildningen är som teater, konserter eller andra kulturupplevelser. Folkhögskolornas starka sida är den att man måste ge så bra utbildning att studerandena inte kräver pengarna tillbaka. Det har nog skett också, kommenterar Urban. Sprattis och Urban ställer frågan Vilken typ av människor skall folkbildningen rikta sig till? Idag är samhället mer individualiserat. Det finns t.ex. inte studentkårsverksamhet på samma sätt som på universiteten med långa anor. Det gör också att vi-andan saknas. Sprattis: Att skapa en vi-anda i centrum av staden är inte så lätt heller, men man kan alltid försöka. LK Finns folkhögskola / Cityfolkhögskolan Cityfolkhögskolan är en nyetablerad enhet under full utveckling mitt i Helsingfors centrum. I lokalerna på Annegatan ordnas bland annat terminskurser i skönlitterärt skrivande och olika mediakurser. På Finns folkhögskola i Esbo börjar i höst en ettårig humanekologisk linje. Staden som miljö är en röd tråd i Cityfolkhögskolans verksamhet. Staden används som inspiration och klassrum. Skolan ordnar seminarier, kulturresor och temadagar. Utbildningsprogrammen bygger på folkhögskoletraditionens fria bildningsideal, där samtal och diskussioner är viktiga. Verksamheten är djupt rotad i det finlandssvenska bildningsväsendet och kontaktnätet till utbildnings- och kulturorganisationer är väl etablerat. Cityfolkhögskolan erbjuder också gymnasiala och akademiska kurser. Den moderna teknikens möjligheter kan utnyttjas; skolan har videokonferenssal och tillgång till den modernaste datatekniken. En del av kurserna kan genomföras på nätet. Mera info: www.svefol.net/city. Urban Fellmans historik om Kulturutbildningens historia på Finnsbacken finns i adressen: www.sydvast.fi/nyaup/kulturproducentskap/historia.htm. Finns folkhögskolas historik gavs ut 1984. Sydväst Yrkeshögskolan Sydväst grundades 1996 genom att tretton olika finlandssvenska läroinrättningar sammanfördes. Efter en planerings- och försöksperiod inleddes verksamheten som permanent yrkeshögskola 1.8.1999. Nu har yrkeshögskolan elva enheter på fem orter: Ekenäs, Åbo, Esbo, Pargas och Karis. Sydväst är en nätverkshögskola som erbjuder yrkesutbildning inom samtliga för yrkeshögskolor fastställda utbildningsområden. Dess uppgift är att bedriva examensinriktad yrkeshögskoleundervisning, yrkesinriktade specialiseringsstudier i form av vuxenutbildning och annan vuxenutbildning. Högskolan fungerar som en självständig resultatenhet inom Ab Utbildning Sydväst och leds av en styrelse där rektorn fungerar som ordförande. Studerande har två representanter i styrelsen. YH Sydväst har ca 1350 studerande. Undervisningsspråket är svenska. De aderton programmen omfattar 140-180 studieveckor var och är administrativt indelade i sex institutioner: naturbruk; teknik och företagsekonomi; sjöfart; vård och det sociala området; formgivning, turism och kulturproducentskap; idrott och hälsopromotion. www.sydvast.fi Ab Svenska folkhögskolan Med Ab Svenska folkhögskolan- SFV, som grundades 1.1.2002, samlar Svenska folkskolans vänner sina folkhögskolor under ett och samma tak. Finns folkhögskola och dess filialskola Cityfolkhögskolan, Östra Nylands folkhögskola (Kuggomskolan) i Pernå, Lappfjärds folkhögskola och Svenska Österbottens folkakademi i Närpes erbjuder ett stort utbud specialiserade utbildningslinjer och utbildningsprogram kring media, konst, hantverk, språk, musik, ljudteknik, skapande verksamhet, ungdomsarbete. Till Ab Svenska folkhögskolan-sfv hör dessutom Distis, det finlandssvenska institutet för distansstudier, som erbjuder mängder av kurser av olika slag - såväl allmänbildande, gymnasiala och akademiska kurser, som hela utbildningsprogram. www.svefol.net 11
Annankadun aikuiskouluttajat Svenska Studiecentralens rektor-verksamhetsledare Björn Wallén, har varit lärare och utbildningschef på Lärkkulla 1986-1998, sex år ordförande för Finlands svenska folkhögskolförening och således också viceordförande för Finlands Folkhögskolförening. - Jag har mycket att tacka folkhögskolbakgrunden. Folkhögskolorna är en rikedom. Samtidigt är jag orolig för de små folkhögskolorna speciellt de som inte har en stark huvudman bakom sig hur klarar de sig i konkurrensen som har blivit ganska hård? SSC kan visserligen stöda och har stött folkhögskolor genom att anställa projektsekreterare till dem som lokala utvecklingskontor. - Att få en roll som lokala utvecklingscentra är en överlevnadsfråga för folkhögskolorna, anser Björn. Han talar ofta också varmt för det nordiska samarbetet. - Det var via folkhögskolorna som jag blev nordist. Grundtvig och Norden hör ihop. Tänker vi på konkreta uppgifter så har jag varit åtta år med i Nordiskt Folkhögskolråd. Jag har varit t.ex. med att forma FO- VUs (Styringsgruppen for folkeoplysning og voksenundervisning) handlingsplan. - Vilka utmaningar finns det nu på det nordiska vuxenutbildningsplanet? - Nu borde man reagera på förändringarna i det nordiska samarbetet. Det finns risker att det omformade vuxenutbildningsprogrammet utesluter en stor del mänskor som saknar redan existerande nätverk och dessutom språkkunskaper. Jag har flera gånger fått försvara det finska språket i nordiska sammanhang och det finns igen en risk, att det nordiska samarbetet på denna sektor blir ett elitiskt nöje för finlandssvenskar. -I stora drag är jag ändå nöjd med vuxenutbildningspolitiken i Norden, det är något man kan lyfta fram i stora världen. Lilla demokratin viktig Du var med på sfp:s mandat i den Parlamentariska vuxenutbildningsgruppen åren 2001-2002. Vad anser du att var de viktigaste som gruppen åstadkom? -Man kan säga att PAT:s konkreta resultat var bildandet av de tre arbetsgrupperna (Noste - Lyftet - progammet, yrkesinriktade tilläggsutbildningen, fria bildningsarbetet). Ett annat viktigt konkret resultat var att budgeten för Vuxenutbildningsrådet (där BW också sitter med) inkluderar dessa satsningar. - Vilken är din vision för ett fungerande medborgarsamhälle? - Det medborgerliga inflytandet måste fungera. Man talar om den stora demokratin, alltså den parlamentariska, och den lilla demokratin som består av föreningar och rörelser. Funkar den lilla så funkar den stora. Vi på SSC kan fungera som mentorer i detta, pedagogiskt och organisatoriskt. LK Svenska studiecentralen - ruotsinkielinen opinto- keskus Suomessa on 11 opintokeskusta; Svenska studiecentralen (SSC) on yksi muiden joukossa ja ainoa kattava ruotsinkielinen sivistysjärjestö maassamme. SSC:n tehtävänä on toteuttaa vapaan sivistystyön ideaa...elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. ( 1) SSC:n ylläpitäjänä on sivistysja kulttuurijärjestö Svenska folkskolans vänner (SFV, www.sfv.fi ) yhdessä Svenska studieförbundetin (SSF) kanssa. SSF-opintoliittoon kuuluu yhteensä yli 50 jäsenjärjestöä, mikä osoittaa että SSC:llä on laaja kosketuspinta suomenruotsalaiseen kansalaisyhteiskuntaan, johon kuuluu suuri joukko yhdistyksiä, järjestöjä sekä erillisiä toimijoita. SSC:n toimintaideana on...tukea oppivia yksilöitä ja organisaatioita ja elvyttää suomenruotsalaista kansalaisyhteiskuntaa paikallisen ja alueellisen kestävän kehityksen keinoin. Toimintaidea toteutuu seuraavasti: * Mentora (koulutus ja järjestöllinen sivistystyö) * Paikallisyhteisöjen kehittäminen (LUC, Svensk byaservice, joka kuuluu Suomen Kylätoiminta r.y:hyn, SYTY) lähinnä erilaisten hankkeiden muodossa * Työpaja-verkosto (SVEPS pääkaupunkiseudulla, Resurscentret Föregångarna Vaasassa, sekä yhteistyö Åbo Kringlan r.f. kanssa Turussa) * Yhteistyöverkostojen kautta: SFV:n muut oppilaitokset, OKS (Opintokeskusseura), VSY (Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö), FNV (Förbundet Nordisk Vuxenupplysning, pohjoismainen opintokeskusjärjestö) sekä EAEA (European Association of Education of Adults) Lähde: www.ssc.fi 12
Annegatans vuxenutbildare Christoffer Grönholm: - G18 blir ett öppet bildningshus I husets fjärde våning hittar vi SFV:s kanslichef Christoffer Grönholm, som ser utmaningar i folkbildningen. - Christoffer Grönholm, du var biträdande professor i statskunskap på Social- och kommunalhögskolan i Helsingfors. År 1987 kom du till Svenska Folkskolans Vänner. Hur gick det till? - Det var faktiskt ett ganska stort steg och val i mitt liv. Samtidigt som jag blev behörig som professor, fick jag veta att jag hade blivit vald till kanslichef här på SFV. - Varför valde du SFV? - Jag såg utmanande perspektiv i folkbildningen och beslöt mig för att svara ja. Det beslutet har jag inte ångrat än. - Hurdan nytta har du haft av din bakgrund? - Jag är docent i statskunskap i universiteten i Tammerfors och Örebro samt Åbo Akademi. Det går nog att kombinera statskunskap och pedagogik, man kan tala om en interdisciplinär befruktning. Konkurrens och synergier - Folkhögskolorna har genomgått stora förändringar sedan du kom i huset. Vad tycker du att är de allra största förändringarna? - Det är nog omstruktureringen av yrkesutbildningen i folkhögskolorna. Uppkomsten av yrkeshögskolor och -institut har lett till en stor konkurrens om studerande. Men förutom konkurrens kan det också uppkomma synergieffekter mellan olika utbildningsformer. - På tal om det... SFV köpte ifjol upp Bildkonstakademins hus vid Georgsgatan 18 för utbildningssyften. Vad tycker du själv att är det bästa med G18? - Teori och praktik kommer att gå bra ihop där. Studerande kan både studera media och göra program där samtidigt. - Huset kommer att ha en mycket svenskspråkig profil. Tror du att finsktalande vågar in på besök? - Jag ser själv huset som ett öppet svenskt bildningshus med kulturcafé liksom Kafka vid Svenska Teatern, föreställningar av olika slag och utställningar. - Har du själv studerat på någon folkhögskola? - Delvis, jag har tagit vissa kortkurser på Finns folkhögskola. Till mina drömmar hör att gå på båtbyggarkurs på Kuggom (Östra Nylands fhsk) samt en gitarrbyggarkurs på Lappfjärds folkhögskola. Med tanke på att Christoffers telefon ringer ständigt verkar det som om tiden kan bli lite knapp - Man måste ha drömmar, säger Christoffer. Ståltrådstoner - Du spelar i ett band som heter Diktyon Five. Bandet är SFV:s eget nätverksband (Diktyon betyder nätverk) och spelar ståltråds- men också andra klassiker. Vad är ditt instrument? - Jag spelar bas. Därtill har vi Matts Granö (Ab Svenska Folkhögskolan) på gitarr, Janne Johnsson (Schildts förlag), Finns före detta gitarrlärare Rolf Holmberg och f.d. finnseleven Johan Lindblad. Dessutom sjunger min fru Maj-Len på den tredje skivan. - Ni har spelat in tre skivor nu sedan 1999. När utkommer nästa? - Troligen inkommande vår. Vi spelar in den som de tidigare på Lappfjärds folkhögskola. LK SFV Svenska folkskolans vänner (grundat 1882) är en mångsidig och livskraftig förening med ca 10.000 medlemmar. Dess uppgift är att stimulera det finlandssvenska bildningsarbetet, ge möjlighet till utbildning och kompetens för finlandssvenskarna och att arbeta för det svenska språket i Finland. SFV satsar på det livslånga lärandet och vuxenutbildningen samt på barn- och ungdomsverksamhet. SFV:s uppgift är särskilt angelägen efter Finlands anslutning till EU. SFV är huvudman för Svenska studiecentralen och Institutet för distansstudier (Distis) samt majoritetsägare i Schildts Förlag och i de bolag som driver verksamheten vid Svenska Österbottens folkakademi, Solvalla idrottsinstitut, Finns folkhögskola, Lappfjärds folkhögskola och Kuggomskolan (Östra Nylands folkhögskola). En milstolpe i föreningens historia var då ingenjör Karl Oskar Lesche (1850-1940) donerade Annegatans hus, som blev färdigt år 1898, till SFV år 1928. En annan skedde 75 år senare då SFV köpte Bildkonstakademins hus vid Georgsgatan 18. Byggnaden, som är uppförd på 1880-talet, kommer att användas för utbildningsändamål och SFV kan genom detta förvärv erbjuda Cityfolkhögskolan, Yrkeshögskolan Sydväst, Pedagogiska fakultetens lärarutbildning och Schildts läromedel helt nya utrymmen. 13
Annankadun aikuiskouluttajat Eeva-Inkeri Sirelius valittiin vuoden 2003 lopussa Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön VSY:n pääsihteeriksi. Hänen edeltäjänsä, Seppo Niemelä, nimitettiin pääministeri Matti Vanhasen hallituksen kansanvaltaa edistävän erityisohjelman johtajaksi oikeusministeriöön. Sirelius siirtyi uuteen tehtävään Kansalais- ja työväenopistojen liiton toiminnanjohtajan paikalta. - Mikä oli ensikosketuksesi vapaaseen sivistystyöhön? - Tulin Espoon työväenopistoon englannin kielen tuntiopettajaksi vuonna 1978. Kokemus siitä, että työssäkäyvät, perheelliset ihmiset tulivat opiskelemaan vapaa-aikanaan antoi minulle paljon. Vapaa sivistystyö tekee ihmisille hyvää, se on laadukas vaihtoehto tavalliselle passivoivalle viihteelle. VSY on kansainvälinen järjestö 14 Vapaata sivistystyötä päivin ja illoin VSY:n uuden toiminnanjohtajan, Eeva-Inkeri Sireliuksen, mukaan vapaa sivistystystyö pysyy vahvana vain hyvällä yhteistyöllä. Eeva-Inkeri on tutustunut myös kansanopistomaailmaan. Hän on toiminut Työväen Akatemiassa Kauniaisissa kesäkurssien vetäjänä. - Oltuani seitsemän vuotta iltaisin tuntiopettajana Espoossa minusta tuli Espoon työväenopiston osastonjohtaja. Meillä on yrittäjyyttä suvussa, ja johtaminen ja hallinto kiinnostivat. Hallinnolliset kuviot laajenivat kun Sirelius valittiin Kansalais- ja Työväenopistojen Liiton (KTOL) toiminnanjohtajaksi toiminnanjohtajaksi vuonna 1995. - Uteliaisuus pani hakemaan KTOL:ään vuonna 1995. Pitää olla mukana vaikuttamassa, jos haluaa saada aikaiseksi jotain. Edunvalvonta on todella tärkeä asia. - Mikä on ensivaikutelmasi VSY:stä? - Täällä on osaavia, taitavia ihmisiä. VSY on mukana myös pohjoismaisissa ja eurooppalaisissa projekteissa, ja meillä on paljon yhteyksiä muualle maailmaan. KTOL:ssä aika meni enemmänkin kansallisten etujen valvomiseen. Tämän paikan myötä minulle on myös tullut uusia luottamustehtäviä mm. Helsingin yliopiston avoimeen yliopiston johtokunnassa ja UNESCO toimikunnan kasvatusryhmässä. Kilpailua opiskelijoista VSY:n piiriin kuuluvat opintokeskukset, kansalais- ja työväenopistot sekä kansanopistot. Sirelius on edustanut KTOL:ää VSY:n hallituksessa ennen valintaa pääsihteeriksi joten kuviot eivät ole täysin tuntemattomat. - Miten koet yhteistyön vapaan sivistystyön eri toimijoiden välillä? - Täytyy ensinnäkin kysyä itseltään tarkoitushakuisesti, mitä hyötyä on VSY:stä. Vapaa sivistystyö pysyy vahvana vain hyvällä yhteistyöllä. Avoin päätöksenteko on tärkeää. Häviämme kaikki jos rakennamme muureja. Jo nyt on tarpeeksi kilpailua opiskelijoista. - Muureista ja seinistä puheen ollen, VSY:n toimistolla on kuulemma muuttopaineita. Olette nyt samassa talossa, mutta Uudenmaankadun puolella. - Kyllä vain. Vuokrasopimuksemme umpeutuu tämän vuoden toukokuussa. Sitä paitsi toimistomme on auttamattoman vanhanaikainen eikä oikein toimiva, joten tutkimme eri vaihtoehtoja. Yksi niistä on siirtyä Annankadun puolelle lähemmäksi Kansanopistoyhdistystä ja muita vapaan sivistystyön järjestöjä. - Miltä naapuruus tuntuisi? - Jos ajattelee noin imagon kannalta niin Annankadun kansansivistystalo olisi kyllä selkeä profiilinnosto. Taloudellisesti ajateltuna esim. yhteisen toimistotekniikan hyödyntäminen on järkevää. Fyysisesti ajateltuna täytyy kunnioittaa naapureitaan. Työrauha on tärkeää myös ns. maisemakonttoreissa. Espanjaa iltaisin - Otat osaa vapaaseen sivistystyöhön myös vapaa-aikanasi, kerro vähän siitä. - Aloitin espanjan kielen opiskelun Espoon työväenopistolla kaksi vuotta sitten. - Miksi juuri espanja? - Tämä on nyt vasta alustava suunnitelma, mutta olisi mukava viettää eläkkeellä ollessaan talvet Espanjassa ja kesät Suomessa. Kielitaitoisena pääsee myös ihan eri tavalla sisään paikalliseen elämään ja kulttuurista saa enemmän irti. LK
Annegatans vuxenutbildare Johanni Larjanko on paitsi VSY:n kansanvälisten asioiden sihteeri myös EAEA:n tiedotusvastaava Helsingin tiedotustoimistossa. Johanni on ruotsinsuomalainen. Hän on syntynyt Göteborgissa ja tuli Suomeen vuonna 1987. - Olet tunnettu siitä, että haluat vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja olet pienten yhdistysten ja järjestöjen puolella. Mistä sait kipinän tähän? - Olin aktiivinen oppilasjärjestöissä Ruotsissa, yritin vaikuttaa mm. siihen, että peruskoulussa luovuttaisiin todistuksista ja huomioitaisiin enemmän oppilaan varsinaista osaamista. Järjestin myös kursseja kansanopistoissa Ruotsissa. Larjanko on lukenut journalistiikkaa Svenska social- och kommunalhögskolanissa Helsingissä ja tuli Folkets Bildningsförbundetin kautta sattumalta VSY:hyn. Vuosi oli 1997. -Olin valmistautunut hieman hatarasti, lähetin hakemuksen viime tipassa ja minut kutsuttiin haastatteluun. Luulin, että edessä oli mukava rupattelutuokio, mutta tässä istuikin vakavan näköisiä kansansivistäjämiehiä, jotka testasivat miten pärjäisin tiukan paikan tullen. - No, hyvin meni ja täällä ollaan edelleen. EAEA:lta apua Grundtvig -hankkeisiin - Ovatko ihmiset aktiivisesti yhteydessä sinuun eurooppalaisiin projekteihin liittyvissä asioissa? - Ihmiset ottavat yhteyttä enimmäkseen juuri ennen kuin jättävät hakemuksensa. Ihmiset etsivät partnereita tai haluavat kommentteja hakemuksista. Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO on sopinut VSY:n kanssa että VSY toimii yhtenä Grundtvig-ohjelmien alueellisista tiedottajista. EAEA-kytkennän avulla pystymme myös auttaa partneri haussa. Laatu ratkaisee - EAEA:lla oli vuosikokous Kyproksella viime syksynä. Mitä asioita nousi esille siellä? - Hyväksyimme tiedotusstrategian, jossa tähdennettiin vastuuta tuoda esille se, mikä todella on tärkeää ja kiinnostaa ihmisiä esim. mistä saa tietoa maaseutu- ja ympäristöprojekteista, itäeuroopparahoista jne. Tiedottamisen tulee tapahtua teemalähtöisesti, ei rakennelähtöisesti. Olemme uudistamassa nettisivujamme, ja se tekee osaltaan tiedottamisen helpommaksi. Verkkosivujen uutispalsta uusitaan. Nyt kehitämme selkeämmät laatukriteerit, sillä tänä päivänä vapaan sivistystyön kenttä ei tarvitse lisää tiedotusta, vaan laatu ratkaisee. LK VSY VSY:n tarkoituksena on * pitää yhteyttä vapaan sivistystyön järjestöjen kesken * edistää vapaata sivistystyötä yhteiskunnassa * hoitaa ja kehittää yhteyksiä vapaan sivistystyön ulkomaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin * edistää alan pedagogista kehitystä VSY:n käytännön toimintaa jakautuu edellisen pohjalta kolmeen lohkoon: 1. Sivistyspoliittinen edunvalvonta 2. Kehittämistoiminta VSOP- eli vapaan sivistystyön osaaminen ja pätevyys-hanke (katso numero 5/2003) 3. Kansainvälinen toiminta Samverkande Bildningsorganisationer SBO SBO är takorganisationen för folkbildarorganisationer i Finland. SBO har 15 medlemmar, alla nationella takorganisationer. Organisationen jobbar huvudsakligen med intressebevakning, lobbyarbete, kunskaps- och kompetensarbete och internationellt arbete. www.vsy.fi EAEA EAEA (European Association for the Education of Adults) on kansainvälinen, yleishyödyllinen yhdistys, joka yhdistää ja edustaa eurooppalaisia aikuiskoulutusorganisaatioita. Sen päämääränä on mm. edistää eurooppalaista yhteistyötä ja kehitystä aikuiskoulutuksen alalla ja vaikuttaa kansainvälisiin elimiin siten, että niiden suunnitelmat ja toimenpiteet vastaavat Euroopan aikuisväestön tarpeisiin. EAEAn toiminnan keskiössä ovat kansalliset järjestöt, joiden pääasiallinen toimintakenttä on aikuiskoulutus. EAEA (alun perin European Bureau of Adult Education) perustettiin vuonna 1953. Perustajina toimivat edustajat useista Euroopan maista. Nykyään järjestöön kuuluu noin 100 järjestöä 34 maassa - Kyprokselta pohjoismaihin ja Irlannista Venäjälle. EAEAn jäseniä palvelee neljä toimistoa Brysselissä, Espanjan Gironassa, Budapestissä ja Helsingissä. www.eaea.org 15
Nina Kuntscher, Julia Aistleitner och Martin Lodebauer tyckte det kändes konstigt att tilltala lärarna med förnamn. Annankadun aikuiskouluttajat Kansainvälisiltä kampuksilta KTOL:ään Kansalais- ja työväenopistojen liiton (KTOL) uutena toiminnanjohtajana aloitti 15.1.2004 FK Heljä Nurmela. Nurmela on ollut aiemmin mm. tiedottajana Sibelius- Akatemiassa 1985-1998. Kansainvälistä kokemusta hänelle on kertynyt ulkomaanlehtorina Seattlessa, Gdanskissa ja Poznanissa. Heljä Nurmela on opettanut suomea mm. kotimaassaan ulkomaalaisille ja ulkomailla sukujuuriltaan suomalaisille. 16 - Ennen tuloasi KTOL:ään olit Viittakiven opiston maahanmuuttajakouluttajana. Millä mielin lopetit työt Hämeenlinnassa? - Itku tuli kyllä silmään kun lähdin ja opiskelijoille piti jättää hyvästit, mutta hyvillä mielin muuten lähdin, sillä opetus jatkuu siellä edelleen hyvissä käsissä. Hämeenlinnan yksikkö on kehittänyt valtavasti opetusta, erityisesti toiminnallisia menetelmiä. Hämeenlinnassa maahanmuuttajat pääsevät koulutukseen nopeasti, täällä Helsingissä taas joutuu odottamaan pidemmän aikaa. - Olet opettanut suomea hyvin erilaisille opiskelijoille. - On tietysti suuri ero missä opettaa. Kun opetin ulkomailla, opiskelijat saattoivat olla naimisissa tai seurustelivat suomalaisen kanssa, oli niitä joiden sukujuuret olivat Suomessa, oli kielitieteilijöitä sekä suomalaiseen kulttuuriin hurahtaneita. Opetus ulkomailla on myös erilaista, koska silloin olet yleensä ainoa suomalainen ja kaiken keskipisteenä. Opiskelun luonne on myös erilainen verrattuna Suomessa tapahtuvaan kotoutumiskoulutukseen. Kotoutumiskoulutuksessa opiskelu on opiskelijoiden työtä, opiskellaan seitsemän tuntia vuorokaudessa ja ollaan koko ajan suomalaisen kulttuurin ympäröimänä. Myös ihmisten koulutustausta on erilainen.. Ulkomailla opetin pääasiassa yliopisto-opiskelijoita, voidaan melkein puhua eliittiryhmistä. Hämeenlinnassa taas oli joukossa myös pakolaistaustaisia opiskelijoita, joilla hädin tuskin kynä pysyi kädessä. Dunderfeldtin it-ala Nurmelan ensimmäinen esiintyminen KTOL:n kentälle oli liiton perinteinen Tammiseminaari, joka pidettiin Saariselällä 8.-10.1. Yksi aihe joka nousi esille, oli KTOL:n, psykologi Tony Dunderfeltin ja Dialogia Oy:n yhteistyössä käynnistämä Kansalaisten ihmissuhdetaitotreenit koulutusohjelma, joka alkaa kouluttajien koulutuksella huhtikuussa 2004. Kouluttajakoulutus on tarkoitettu opistoissa toimiville psykologian, sosiaalipsykologian, yhteiskunnallisten ja käyttäytymistieteellisten aineiden opettajille sekä vuorovaikutustaitojen kehittämisestä kiinnostuneille ohjaajille. Koulutusohjelman pilotointi opistoissa alkaa ensi syksynä. - Dunderfeldt puhuu it-taidoista, joilla hän tarkoittaa itsetuntemus- ja ihmissuhdevalmiuksia. Hankkeen taustalla on ajatus siitä, että ihminen voi oppia huolehtimaan psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnistaan samalla tavalla kuin fyysisestä kunnostaan. Nyt etsitään halukkaita kouluttajia. Kansalaisopistojen tilanne vaihtelee alueittain - Mikä on kansalaisopistojen tilanne Lapissa tällä hetkellä? - Minun on uutena ihmisenä vaikea sanoa mitään yleispätevää. Esille keskusteluissa tuli mm. se, että päteviä opettajia on joskus vaikea löytää ja suuret etäisyydet muodostavat oman ongelmansa. Verkko-opetus ratkaisee osan ongelmista, mutta kuten eräs edustaja Sallasta sanoi, niin modeemilla verkkoopiskelu on aika tuskaista, nykyään
Annegatans vuxenutbildare pitäisi olla nopeat laajakaistayhteydet. Yleisesti ottaen kansalais- ja työväenopistoilla menee ihan hyvin, mutta tilanne vaihtelee paljon kunnittain. Valtionavun perusteita ollaan tällä hetkellä muuttamassa ja toivon mukaan mennään oikeudenmukaisempaan suuntaan. - Ottaen huomioon taustasi Saariselällä keskusteltiin varmasti maahanmuuttajista? - Kyllä vain. Tapasin paljon kentän ihmisiä, ja kun ihmiset saivat kuulla millaisten asioiden kanssa olin työskennellyt aiemmin, juteltiin maahanmuuttajaprojekteista. Olen opettanut suomea maahanmuuttajille myös toimiessani Helsingin Työväenopiston maahanmuuttajakouluttajana. Meillä on KTOL:ssä meneillään tällä hetkellä Monikulttuurinen käsityö -hanke. Sen tavoitteena on tutustuttaa käsityönopettajat ja ohjaajat eri etnisiin vähemmistöihin ja heidän käsityökulttuureihinsa. Toivon mukaan hanke tehostaa käsityön käyttöä maahanmuuttajanaisten kotoutumisessa ja nostaa heidän mukanaan tuomansa kädentaidot esiin rikastuttamaan suomalaista kulttuuria. Goodnight Seattle - Taustasi on mielenkiintoinen ja monipuolinen. Kertoisitko jotain mieleenpainuvia hetkiä urasi varrelta? - Ollessani tiedottajana Sibelius- Akatemiassa pääsin mm. tekemään CD-levyä, kun Akatemian laajennettu mieskuoro levytti Kullervosinfonian. Gdanskissa olin opettamassa suomea 1980-luvun loppupuolella, kun yliopistolla oli solidaarisuusmielenosoituksia. Miliisejä oli ympäri kampusta, ja tuleva presidentti hitsasi vielä telakalla, ellei ollut kotiarestissa. - Suurin osa suomalaisista taitaa tietää Seattlesta vain kaupunkinäkymän, joka avautuu tv-sarjan radiopsykologi Frasier Cranen olohuoneesta. Miltä kaupunki todellisuudessa vaikutti? - Seattle on hyvin kansainvälinen ja jollakin tavalla eurooppalainen kaupunki. Ehkä se johtuu sijainnista. Sinne on aikojen kuluessa muuttanut paljon ihmisiä eri pohjoismaista. KTOL Kansalais- ja työväenopistojen liitto KTOL:n tarkoituksena on aikuiskoulutuksen, aikuisopiskelun, kansalaisopistojen ja niitä vastaavien oppilaitosten sekä opiskelijayhdistysten edunvalvonta ja toiminnan tukeminen sekä vuorovaikutuksen edistäminen eri aikuiskoulutusorganisaatioiden välillä. Tämän lisäksi tehtäviin kuuluu myös mm.: * edunvalvonta aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön ja erityisesti kansalaisopistojen aseman parantamiseksi * kansalaisopistojen toiminnasta tiedottaminen ja AIMA Aikuiskoulutuksen maailma -lehden kustantaminen * koulutus- ja kehittämispalvelujen tuottaminen * kansalaisopistojen kulttuuri- ja taidetapahtumien tukeminen KTOL sijaitsee myös Annankadulla, tosin numerossa 25, Vanhan kirkkopuiston toisella puolella. Lisätietoja: www.ktol.fi KANSANVALISTUSSEURA Kansanvalistusseura on Suomen vanhin vapaan sivistystyön ja aikuiskasvatuksen organisaatio. Se perustettiin vuonna 1874 tavoitteena edistää sivistystyötä kansan parissa. Seura julkaisee - aikuiskasvatusalan lehtiä - kirjoja oppimisesta ja koulutuksesta järjestää - aikuiskasvatusseminaareja, -tapahtumia ja konferensseja - kielikoulutusta palkitsee - Kansanvalistusseuran palkinnolla ylläpitää KVS-instituuttia - Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulua - Oriveden Opistoa - Etäopistoa ylläpitää yhdessä KTOL:n kanssa - verkkolehteä www.sivistys.net Kansanvalistusseura sijaitsee Helsingissä osoitteessa Döbelninkatu 2 E 28. AIMA-lehden toimitus sijaitsee KVS:n tiloissa. Lisätietoja: www.kvs.fi www.sivistys.net Keskenään vuorottelevien www.sivistys.net:in toimitussihteerit vasemmalta: Anneli Kajanto, Sirkku Määttä, Eeva Siirala. Taustalla Kansanvalistusseuran toiminnanjohtaja Pekka Sallila. Sivistys.net kertoo ajankohtaista aikuiskasvatuksesta. Verkkolehdestä löytyy mm. aikuiskoulutuspolitiikkaa, ajankohtaista aikuisopiskelusta ja aikuisten oppimisesta, mielipiteitä, Sivistyskalenteri - konferensseja ja tapahtumia kuukausittain ryhmiteltyinä sekä aikuiskasvatuksen uusimmat väitöstutkimukset. Verkkolehteä ylläpitävät Kansanvalistusseura ja Kansalais- ja työväenopistojen liitto. Toimitussihteeriden yhteystiedot ovat: anneli.kajanto@kvs.fi, aima@ktol.fi (Sirkku Määttä), eeva.siirala@kvs.fi 17
reportaasi Viestintälinjat murrosvaiheessa Kansanopistojen suosikkialaa nakertavat ammattikorkeakoulut, hallituksen linjaukset ja mediatalojen työllistämispolitiikka. Kansanopistojen suuressa suosiossa ollut viestinnän opetus alkoi salakavalasti menettää asemaansa viime vuosina, ja viime syksynä tilanne paheni ratkaisevasti useissa opistoissa: linjoille ei tullut oppilaita tarpeeksi. Haapaveden Opiston viestintälinjalla on opittu lehdentekoa valokuvausta myöten. Paikallinen Haapavesi-lehti on ollut todellinen harjoitteluareena, mutta myös radio- ja televisiotyöhön oppilaat ovat perehtyneet. Tarjonnas- ta huolimatta linja ei päässyt alkuun viime syksynä. Tiedossa on ollut, että uusiksi viestintäalaa sivuaviksi suosikeiksi ovat nousseet media-assistenttikoulutus ja videotuotantoon liittyvät kurssit. Toisaalta ammattikorkeakoulut houkuttelevat oppilaita jo kaikkialla maassamme, mutta yliopistojen tiedotusopin maisteriopinnot ovat yhä lähes saavuttamattomissa. Opiskelijoiden tiedossa on varmasti myös, että mediayritykset eivät ole enää mitään turvallisia työpaikkoja: luvassa on pätkätyötä ja työttömyyttä, eikä freelance-toimittajaksi niin vain ruveta kylmiltään. Suomen Kansanopistoyhdistys on seurannut kehitystä tarkoin. Tiedossa on, että joka viides kansanopisto on jäänyt viime syksynä ilman viestintäalan opiskelijoita. Tiukassa pohdinnassa on, miten opetusta voidaan jatkaa tai muuntaa. Pääsihteeri Jyrki Ijäs näkee opiskelijakadon yhtenä uhkana olevan nykyhallituksen halun nopeuttaa opintoja, mikä onkin hankala kysymys vapaan sivistystyön kannalta. Hänestä kansanopistojen pitkäkestoiset opinnot tulisi lukea hyväksi, kun yliopistoihin haetaan. Nyt päinvastoin hakemista vain pelkistetään. - Kansanopistoissa vietettävä aika ei ole suinkaan laiskottelua tai pelkkä välivuosi opintojen jatkamista odoteltaessa. Tällainen vuosi on täyttä työtä, omien kykyjen puntaroimista. Se vahvistaa opiskelijan käsitystä siitä, sopiiko hän haluamalleen alalle, Ijäs vakuuttaa. Kansanopiston vuosi ei mene hukkaan silloinkaan, kun opiskelija havaitsee, ettei esimerkiksi viestintäala ole se omin alue. Havainnosta on hyötyä opiskelijalle itselleen ja yhteiskunnalle: jos saman asian tajuaisi vasta monen vuoden yliopisto-opintojen aikana, menetys olisi huomattavasti pahempi. Jo harjoitteluaika eri viestimissä on hyväksi, ja yhteistyö tällä saralla on toiminut. Kansanopistot ovat antaneet vuosittain satoja harjoittelijoita ilmaiseksi mediatalojen avuksi. 18
reportage Työpajatoimintaa ja lyhempiä kursseja Seitsemän opiston kyselykierros antaa kuvaa viestinnän linjoista. Haapaveden Opisto lopetti pitkäaikaisen linjan, koska oppilaita ei tullut tarpeeksi. Rehtori Eero Lonkila arvioi yhdeksi syyksi opintotukien pienuuden. Ammatillinen koulutus tuo enemmän tukea, kun taas kansanopistoissa joutuu tekemään henkilökohtaisia uhrauksia. Hän pohtii myös nuorison mahdollisia asennemuutoksia. Jamilahden kansanopiston rehtori Päivi Ahtosalo odottaa, houkuttelevatko ensi lukuvuoden 15 opintoviikon freelance-kurssit opiskelijoita. Otavan Opiston rehtori Kaisa Lindström ajattelee yhdeksi syyksi katoon, etteivät opistolinjat vedä, koska niistä ei saa tutkintoa. Nyt Otavassa uskotaan työpajatoimintaan: eripituisia koulutusjaksoja kytketään yhteen Mikkelin ammattikorkeakoulun tarjonnan kanssa. Lapuan kristillisen opiston rehtori Pentti Lemettinen pitää rehtorikollegoidensa tavoin kansanopistovuotta tärkeänä vaiheena monen nuoren elämässä. Suomen hallitus ei tunnu näin ajattelevan pisteytyspolitiikallaan. Lemettistä huolestuttaa kansanopistojen saaman tuen pienuus. Ruotsinkielisillä sama ongelma Ruotsinkielisellä puolella kierros on samanlainen: Porvoon Svenska Folkakademin pystyi jatkamaan televisiolinjallaan, mutta rehtori Jan Stolzmann suree viestintälinjan katoa. Hangossa Evangeliska folkhögskolan i Södra Finlandin rehtori Boris Sandberg puolestaan ihmettelemään, kun Virostakaan ei tullut journalistioppilaita vaikka sieltä tuleville ruotsinkielisille on annettu apurahojakin. Svenska Österbottens folkakademi Närpiön Yttermarkissa pitää nyt keväällä paikallistelevision kanssa yhteistyössä nuoriso-ohjelmakurssin, jolle tulee kuusi opiskelijaa. Tällainen kurssi menestyi viime keväänäkin. Rehtori Ann-Sofie Smeds-Nylund kuitenkin suree kaksivuotisen toimittajalinjan katoa. Mutta Helsingissä, Turussa, Voionmaalla, ja Vaasassa Kaikesta huolimatta joissakin opistoissa viestintäala menestyy, mutta alueellisesti se keskittyy sekä suomen- että ruotsinkielisillä Helsinkiin ja Turkuun, ruotsinkielisillä myös Vaasaan. Voionmaan opisto Tampereen naapurissa Ylöjärvellä vetää myös puoleensa. Voionmaalla on tarjolla elokuva- ja tv-linja, elokuvanäyttelemisen, radiotyön ja valokuvauksen linja, joille pyrkijöitä on enemmän kuin pystytään ottamaan. Voionmaan opiston rehtori Pasi Salmikallio toteaa tosin, että tiedotusopin linjalle ei ole vastaavaa ryntäystä. Hän ajattelee, että toisen asteen media-assistenttilinja on nykyään opiskelijoita houkutteleva. Ylöjärveltä opiskelijat tähyävät Tampereen monipuolisten jatkoopintomahdollisuuksien suuntaan, mutta Helsinki ja Turku houkuttelevat myös. Seppo Kangasniemi Muurlan opiston rehtorin haku jatkuu Uusi haku päättyy 31.3.2004 Muurlan opisto on pieni, mutta ponteva. Hyvälle johtajalle tarjoamme haasteita, tekemisen meininkiä ja yrittämisen iloa. Valokuvauksen ja logoterapian opinnot ovat lippulaivojamme. Työelämän ohjaus ja ikäihmisten aktivointi vauhdittavat menoa. Teatterikoulutus ja muut uutuudet ovat jo ovella. Edellytämme ylempää korkeakoulututkintoa ja kelpoisuutta rehtorin toimeen. Työhön liittyy myös opiston omistaman Muurlan Senaattorila Oy:n toimitusjohtajan tehtävät. Palkkaus alan työehtosopimuksen mukainen. Toivomuksen voi esittää. Aiemmin hakemuksen toimittaneet hakijat otetaan huomioon. Kansanopiston vuosi ei mene hukkaan silloinkaan, kun opiskelija havaitsee, ettei esimerkiksi viestintäala ole se omin alue. Lisätietoja: Anne Nisula, va. rehtori, puh. (02) 728 1500 anne.nisula@muurlanopisto.org / www.muurlanopisto.org Muurlan Evankelinen Opisto, Muurlantie 365, 25130 Muurla 19
vuosien varrelta Opistomies - Olli Tuominen Frans Wilhelm Tuominen oli kouluttautunut Jyväskylän Seminaarissa isättömästä renkipojasta Suodenniemen Pohjakylän kansakoulun opettajaksi. Hänen vaimonsa, Emma Turppa, oli vuorostaan käynyt maamme ensimmäisen (nais-)kansanopiston Kangasalla pätevöityen Pohjakylän koulun käsityönopettajaksi. Siten perheen Olli-poika (4.12.1903-11.3.1986) imi kansanopistokipinän itseensä jo äidinmaidossa. Lukumies piti pojastakin tulla, ja kotikylällään hänet tunnettiin nimellä Koulun Olli. Länsi-Suomen kansanopiston opettajat ja opiskelijat 1928-1929 (Olli T. keskellä). Olli ja hänen Matti-veljensä joutuivat isänsä kouluun, mikä ei ollut helppoa enempää opettajalle kuin oppilaillekaan. Matille Frans mm. antoi kevättodistukseen käsitöistä numeron 2 ja ehdot, eikä Olliakaan hellitty, vaan iltaisin isä vielä piti pojilleen tiukkaa kotikoulua. Ei Ollilta voi paljoa odottaa, purki Frans tuntojaan muistioonsa. Heiveröisenä ei hänestä ole kyntömieheksi, joten lukekoon itselleen ammatin. Keuhkotauti heikensikin Ollia niin, että hän joutui keskeyttämään pariksi vuodeksi Tyrvään Yhteiskoulun. Elleivät opinnot sujuisi, kaavaili isä pojalleen kiehtovaa kanalanhoitajan uraa. Lukiossa poika kuitenkin tormistautui ja sinnitteli itsensä laudatur-ylioppilaaksi. Varusmiesajastakin osa kului sotilassairaalassa, mutta kun korpraali pääsi lukemaan mieliaineitaan kansantaloutta, historiaa ja valtio-oppia, niin 20 maisterin paperit irtosivat Helsingin Yliopistosta keväällä 1928. Osakunnasta kansanopistoon... Emma-äidin kertomukset Sofia Hagmanin kansanopistosta sekä osakuntansa (Sato) riennoissa tapahtunut tutustuminen Länsi-Suomen kansanopistoon kiehtoivat Ollia. Kun Huittisista tarjottiin hänelle vuodeksi johtajan sijaisuutta, niin maisteri päätti kokeilla alaa. Maalaisnuorison parissa tehty vapaa sivistystyö osoittautui sekä innostavaksi että palkitsevaksi. Opetus ei ollutkaan sidottu annettuihin normatiivisiin opetussuunnitelmiin, vaan luennoitsija rakenteli antinsa itsenäisesti sovittaen sen satakuntalaisiin oloihin. Luentoja höystävät keskustelut opiskelijain kanssa, käytännön aineitten vuorottelu teorian kanssa sekä demokraattinen yhteiselo internaatissa aikaansaivat kannustavan kasvatusilmaston. Elämän kouluksihan tanskalaiset folkehojskoleaan kutsuivatkin. ja kansanopistosta Työväenopistoon Huittinen (perustettu v. 1893) oli maamme silloin toimivista kansanopistoista vanhin. Sieltä Olli Tuominen siirtyi vuorostaan Suomen vanhimman työväenopiston, Tampereen Työväenopiston (perustettu v. 1899) va. johtajaksi vuosiksi 1929-31. Tampere oli opiskelijaluvultaan maamme suurin ja kaiketi vaurainkin opisto omine teattereineen, orkestereineen, kesäkoteineen ym. mahdollisuuksineen. Toimintapuitteet tehdaskaupungissa olivat hyvät. Luentopiireissä keskustelut räiskyivät, olihan opis-