Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2014-00665 OIK-30 Leppo Henriikka(UM) 19.05.2014 Suuri valiokunta Asia Ehdotus unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestykseksi U/E/UTP-tunnus EUTORI-tunnus EU/2014/1014 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys ehdotuksesta unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestykseksi. Yksikön päällikkö Joni Heliskoski LIITTEET 1. Perusmuistio UM2014-00643 2. Asiakirja 7795/14 COUR 12 INST 157 JUR 164 Viite
2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Unionin yleinen tuomioistuin UM EUE, OM, VNK
Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2014-00643 OIK-30 14.05.2014 Asia EHDOTUS UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TYÖJÄRJESTYKSEKSI Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Unionin yleinen tuomioistuin antoi neuvostolle 17.3.2014 ehdotuksen uudeksi työjärjestyksekseen. Työjärjestykselle vaaditaan ennen sen voimaan tuloa neuvoston määräenemmistöllä antama hyväksyntä. Neuvoston Euroopan unionin tuomioistuin - työryhmä on käsitellyt asiaa kokouksissaan 14.4. ja 12.5.2014. Seuraava kokous on tarkoitus pitää 6.6. Vaikuttaa selvältä, että ehdotuksen käsittelyä ei saada päätökseen kesäkuussa, vaan sitä jatketaan Italian puheenjohtajuuskaudella. Suomi pitää unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen uudistamista hyvänä ja tarpeellisena toimenpiteenä, ja suhtautuu ehdotukseen positiivisesti. Suomi voi hyväksyä suurimman osan ehdotuksesta sellaisenaan. Ehdotuksella mukautetaan työjärjestys vastaamaan yleisen tuomioistuimen käsittelemissä asiaryhmissä ja niiden merkityksessä tapahtunutta kehitystä sekä yhdenmukaistetaan työjärjestys tarpeellisilta osin vastaamaan unionin tuomioistuimen uudistettua työjärjestystä. Uudistuksella pyritään myös parantamaan yleisen tuomioistuimen kykyä käsitellä asiat kohtuullisessa ajassa ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia kunnioittaen, mitä tavoitetta on pidettävä erityisen tärkeänä ottaen huomioon yleisen tuomioistuimen jutturuuhka sekä lisätuomareiden nimittämistä koskevan hankkeen kariutuminen. On kuitenkin syytä pohtia, ovatko väliintulijoiden asemaa koskevat rajoitukset liian pitkälle meneviä suhteessa siihen hyötyyn, joka niillä voitaisiin saavuttaa. Poistamalla toisen luokan väliintulijoiden 1 kategoria sekä lyhentämällä väliintulolle varattua määräaikaa kuukauteen voidaan hallituksen näkemyksen mukaan tehostaa tuomioistuimen työtä vain marginaalisesti, mutta jäsenvaltioiden näkökulmasta kyse on 1 Tällä tarkoitetaan väliintulijoita, jotka tekevät väliintulohakemuksensa säännönmukaisen määräajan (kuusi viikkoa asiaa koskevan tiedonannon julkaisemisesta EU:n virallisessa lehdessä) päättymisen jälkeen. Tällöin väliintulija voi osallistua vain asian suulliseen käsittelyyn, eikä saa käyttöönsä oikeudenkäyntiasiakirjoja vaan ainoastaan suullista käsittelyä varten laaditun kertomuksen.
Pääasiallinen sisältö 2(8) merkittävistä heikennyksistä nykyiseen verrattuna. Sama koskee säännöstä, jonka mukaan oikeus pyytää suullisen käsittelyn järjestämistä on vain varsinaisilla asianosaisilla. Suomi pitää ehdotettua oikeusperustaa asianmukaisena. Ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen. Vuonna 1988 perustetussa unionin yleisessä tuomioistuimessa on tällä hetkellä yksi tuomari jokaisesta jäsenvaltiosta. Se käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena tietyt asiaryhmät, kuten luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden unionin toimia koskevat kanteet, jäsenvaltioiden komissiota vastaan nostamat kanteet, vahingonkorvauskanteet unionin toimielinten tai niiden henkilöstön aiheuttamista vahingoista, yhteisön tavaramerkkiä koskevat kanteet sekä valitukset virkamiestuomioistuimen ratkaisuista. Unionin yleisen tuomioistuimen tuomioista voi valittaa oikeuskysymysten osalta unionin tuomioistuimeen kahden kuukauden kuluessa. EU:n tuomioistuinten työjärjestyksissä vahvistetaan niiden organisaatiota ja toimintaa koskevat keskeiset säännöt sekä täsmennetään oikeudenkäyntiasioiden käsittelyssä noudatettavat yksityiskohtaiset säännöt. Parhaillaan on vireillä tuomioistuinten työjärjestysten uudistamista koskeva hanke. Unionin tuomioistuimen, joka on EU:n kolmesta tuomioistuimesta hierarkkisesti ylin, uudelleen laadittu työjärjestys tuli voimaan 25.9.2012. Virkamiestuomioistuimen uudistettu työjärjestys hyväksyttiin neuvostossa huhtikuussa 2014. Viimeisenä vuorossa on siten nyt esillä olevan unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestys. Yleisen tuomioistuimen nykyinen työjärjestys on laadittu vuonna 1991. Ehdotettujen työjärjestyksen muutosten tavoitteena on ennen kaikkea oikeudenkäyntimenettelyä koskevien sääntöjen selkiyttäminen ja mukauttaminen unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäviksi saatettujen asioiden nykytodellisuuteen tekemällä selvä erottelu kolmen asiaryhmän eli kanneasioiden, teollisoikeuksia ja tekijänoikeuksia koskevien asioiden ja virkamiestuomioistuimen ratkaisuja koskevien muutoksenhakujen välillä. Lisäksi ehdotetuilla muutoksilla halutaan varmistaa, että EU:n eri tuomioistuinten käsiteltäviksi saatettujen asioiden käsittelyyn sovellettavat säännöt ovat yhtenäisiä sekä selkiyttää eräitä sääntöjä. Erikseen on syytä nostaa esiin tavoite, joka liittyy yleisen tuomioistuimen pyrkimyksiin käsitellä asiat kohtuullisessa ajassa ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia noudattaen. Yleinen tuomioistuin kärsii alati pahenevasta jutturuuhkasta, mistä johtuen siellä vireillä olevien asioiden määrä kasvaa jatkuvasti. Tästä seuraa käsittelyaikojen pidentyminen tavalla, joka tietyissä asiaryhmissä on jo omiaan vaarantamaan asianosaisten oikeuden tehokkaaseen oikeussuojaan. 2 EU-tuomioistuin esitti vuonna 2011 kahdentoista lisätuomarin nimittämistä yleiseen tuomioistuimeen tilanteen helpottamiseksi. Ehdotus kuitenkin kaatui maaliskuussa 2014 kolmen vuoden neuvottelujen jälkeen, koska jäsenvaltiot eivät päässeet yhteisymmärrykseen lisätuomarien valinnassa noudatettavasta menettelystä. Tästä johtuen paineet vaikuttaa jutturuuhkaan muilla käytettävissä olevilla keinoilla ovat suuret. Tässä tarkoituksessa työjärjestykseen ehdotetaan lisättäväksi sääntöjä, joiden avulla tuomioistuin voi entisestään tehostaa työskentelyään sen käytettävissä olevilla resursseilla. 2 Ks. mm. tuomio asiassa Groupe Gascogne v. komissio, C-58/12 P, EU:C:2013:770, 96 kohta.
Jakoperusteet (25 artikla) 3(8) Suurinta osaa ehdotukseen sisältyvistä uudistuksista on pidettävä luonteeltaan teknisinä tai kielellisinä, tai puhtaasti tuomioistuimen työn sisäiseen organisointiin liittyvinä. Seuraavassa käydään läpi ne muutokset, joilla voidaan katsoa olevan laajempaa merkitystä. Työjärjestysluonnoksen 25 artiklan mukaan unionin yleinen tuomioistuin vahvistaa EU:n virallisessa lehdessä julkaistavalla päätöksellä ne perusteet, joiden mukaisesti asiat jaetaan jaostojen kesken. Artiklaan ehdotetaan lisättäväksi virke, jonka mukaan tuomioistuin voi antaa tiettyihin aihepiireihin kuuluvat asiat tietyn jaoston tai tiettyjen jaostojen ratkaistaviksi. Säännöksen tausta ja perustelut Tällä hetkellä asiat jaetaan yleisessä tuomioistuimessa sen yhdeksälle jaostolle ennalta vahvistetun ja julkisen vuorojärjestelyn mukaan, jolloin kaikki jaostot käsittelevät vuorollaan kaikkiin aihepiireihin kuuluvia asioita 3. Presidentillä on kuitenkin katsottu olevan tiettyä joustonvaraa asioiden jakamisessa siten, että esimerkiksi asiat, joilla on sama kohde tai jotka muutoin liittyvät läheisesti toisiinsa tai joiden oikeudelliset ongelmat ovat samankaltaisia, on voitu jakaa samalle jaostolle, ja myös työmäärään liittyvät näkökohdat on voitu huomioida asioiden jakamisessa. Artiklan perusteluissa korostetaan, että yleinen tuomioistuin ei pidä tarkoituksenmukaisena järjestelmää, jossa tuomioistuin jakautuisi asiaryhmien mukaan erikoistuneisiin jaostoihin. Tämä huomio on nähtävissä yhteydessä eräiden tahojen esittämiin näkemyksiin, joiden mukaan yleisen tuomioistuimen työ olisi tehokkaampaa, jos sen jaostot tai osa niistä erikoistuisi käsittelemään tietyn tyyppisiä asioita. Yleinen tuomioistuin itse ei jaa tätä näkemystä vaan pitää tärkeänä, että kaikki jaostot jatkossakin lähtökohtaisesti käsittelevät kaikkiin aihepiireihin kuuluvia asioita. Tätä perustellaan avoimuuteen, objektiivisuuteen ja ennakoitavuuteen liittyvillä syillä. Artiklan perusteluissa todetaan kuitenkin, että asioiden jakoperusteiden mukauttamiseen saattaisi olla aihetta, jos tuomarien lukumäärää korotetaan tai jos käsiteltäväksi saapuu suuria määriä tiettyyn asiaryhmään kuuluvia asioita. Tästä johtuen esitetään lisättäväksi nimenomainen virke, jonka mukaan tiettyyn aihepiiriin kuuluvat asiat voidaan antaa tietyn jaoston tai tiettyjen jaostojen käsiteltäväksi. Siirtäminen yhden tuomarin kokoonpanolle (29 artikla) Yleisessä tuomioistuimessa esittelevä tuomari voi käsitellä yhden tuomarin kokoonpanossa tietyt asiat, jos asiassa esiin tulleisiin oikeudellisiin tai tosiseikkoja koskeviin kysymyksiin ei liity vaikeuksia, asia on merkitykseltään vähäinen eivätkä erityiset syyt toisin vaadi. Työjärjestysluonnoksen 29 artiklan 1 kohdan a alakohtaan esitetään lisättäväksi säännös, jonka mukaan nykyisestä poiketen myös immateriaalioikeuteen liittyvät asiat voitaisiin käsitellä yhden tuomarin kokoonpanossa. 3 Ks. EUVL 2013, C 313, s. 4. Poikkeuksen muodostavat virkamiestuomioistuimen ratkaisuista tehdyt valitukset, jotka käsittelee muutoksenhakujaosto.
4(8) Säännöksen tausta ja perustelut Perusteluissa todetaan, että yhden tuomarin kokoonpanossa käsiteltyjen asioiden määrä on jäänyt hyvin vähäiseksi, sillä työjärjestyksen mukaiset sen käyttämistä koskevat edellytykset, sellaisena kuin unionin tuomioistuin on niitä tulkinnut, ovat hyvin tiukat 4. Siten ehdotetaan menettelyn käytön helpottamista erityisesti siten, että immateriaalioikeuksia koskevien asioiden sulkemisesta tämän menettelyn ulkopuolelle luovuttaisiin. Säännös kuuluu niihin uudistuksiin, joilla pyritään tehostamaan yleisen tuomioistuimen työskentelyä. Kontradiktorinen menettely oikeudenkäynnissä (64 artikla) Työjärjestysluonnoksen 64 artiklaan on kirjattu kontradiktorinen periaate. Sen mukaan yleinen tuomioistuin ottaa huomioon, jollei tietyistä erityismääräyksistä muuta johdu, vain ne asiakirjat, joista asianosaisten oikeudenkäyntiedustajilla on ollut tilaisuus saada tieto ja lausua mielipiteensä. Säännöksen tausta ja perustelut Säännöksen perusteluissa todetaan, että unionin tuomioistuin on vakiintuneessa oikeuskäytännössään korostanut puolustautumisoikeuksien, joihin kontradiktorinen periaate kuuluu, tärkeyttä. Siitä johtuen tätä periaatetta halutaan korostaa nostamalla se yleisiin määräyksiin ja tuomalla esiin entistä näkyvämmin. Kontradiktorisesta periaatteesta tehdään muualla työjärjestyksessä eräitä poikkeuksia, joista merkittävin käsitellään seuraavassa. Unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen tai kansainvälisten suhteiden hoitamiseen liittyvien tietojen ja asiakirjojen käsittely (105 artikla) Työjärjestysluonnoksen 105 artikla koskee tilannetta, jossa asianosainen aikoo vastoin 64 artiklan mukaista kontradiktorista periaatetta vedota vaatimustensa tueksi sellaisiin tietoihin tai asiakirjoihin, joiden ilmaisemisen se katsoo vaarantavan unionin tai jäsenvaltioiden turvallisuutta tai kansainvälisiä suhteita. Tällöin sen on toimitettava nämä tiedot erillisellä asiakirjalla, jossa selostetaan ne pakottavat syyt, joiden vuoksi tietoja ei voida ilmaista vastapuolelle. Yleinen tuomioistuin suorittaa arvion sekä tietojen luottamuksellisuudesta että niiden merkityksestä asian ratkaisun kannalta. Jos se tämän arvioinnin perusteella katsoo, että tiedoilla on merkitystä ratkaisun kannalta, mutta niitä ei voida pitää luottamuksellisina, asianosaisella on mahdollisuus vastustaa niiden ilmaisemista vastapuolelle, jolloin ne palautetaan hänelle eikä niitä oteta huomioon ratkaistaessa asiaa. Jos taas yleinen tuomioistuin katsoo, että tiedoilla on merkitystä asian ratkaisun kannalta ja niitä on pidettävä luottamuksellisina, se ei ilmaise niitä toiselle asianosaiselle. Tässä tapauksessa yleinen tuomioistuin huolehtii kuitenkin tehokasta oikeussuojaa koskevan 4 Ks. tuomio asiassa Alain Libéros vastaan komissio, C-171/00, EU:C:2002:17, 25-38 kohta.
5(8) oikeuden ja erityisesti kontradiktorisen periaatteen noudattamisesta johtuvien vaatimusten yhteensovittamisesta jäsenvaltion tai unionin turvallisuudesta tai kansainvälisten suhteiden hoitamisesta johtuvien vaatimusten kanssa. Yhteensovittaminen toteutetaan siten, että yleinen tuomioistuin antaa perustellun määräyksen, jossa täsmennetään menettelytavat esimerkiksi kehottamalla tiedot tai asiakirjat toimittanutta asianosaista toimittamaan niistä sellainen versio tai tiivistelmä, jota ei käsitellä luottamuksellisena. Tämän version tai tiivistelmän tulee sisältää luottamuksellisten tietojen tai asiakirjojen olennainen sisältö, ja toisen asianosaisen on voitava, siinä määrin kuin se suinkin on mahdollista, esittää sen avulla huomautuksensa. Kuitenkin myös tiedot, joita ei ole niiden luottamuksellisuuden vuoksi voitu ilmaista toiselle asianosaiselle edes em. version tai tiivistelmän kautta, voidaan ottaa ratkaisun perusteeksi, jos yleinen tuomioistuin katsoo sen olevan ehdottoman välttämätöntä. Lopuksi 105 artiklassa todetaan, että yleinen tuomioistuin vahvistaa päätöksellään turvallisuussäännöt artiklassa tarkoitettujen tietojen ja asiakirjojen suojaamiseksi. Säännöksen tausta ja perustelut Kyseessä on uusi säännös, jonka tarkoituksena on korjata sääntelyssä oleva puute jäsenvaltioiden tai unionin turvallisuuteen tai kansainvälisiin suhteisiin liittyvien asiakirjojen käsittelyssä. Perusteluissa todetaan säännösten esikuvana olevan suurelta osin unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö. 5 Unionin tuomioistuin on katsonut, että voidakseen tutkia riittävällä tavalla henkilöön kohdistuvan rajoittavan toimenpiteen (esim. varojen jäädytys) laillisuuden, tuomioistuimen on voitava pyytää toimenpiteen toteuttanutta unionin toimielintä toimittamaan tutkinnan kannalta merkityksellisiä tietoja tai todisteita siitä riippumatta, ovatko ne luottamuksellisia. Jos näitä tietoja ei pyynnöstä huolimatta toimiteta, tuomioistuin saattaa joutua tekemään ratkaisunsa puutteellisten tietojen perusteella, missä tapauksessa vaarana on kyseisen rajoittavan toimenpiteen kumoaminen todisteiden puuttuessa. Tästä johtuen on tarpeen säätää erityisestä menettelystä tämäntyyppisten luottamuksellisten asiakirjojen käsittelyssä. Yleinen tuomioistuin korostaa ehdotetussa artiklassa kontradiktorisesta menettelystä poikkeamisen tiukkoja edellytyksiä ja muistuttaa, että myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut, että oikeutta täysimääräiseen kontradiktoriseen periaatteeseen voidaan rajoittaa tietyissä tilanteissa. Väliintulijoiden asemaan liittyvät säännökset Pääsääntönä on tällä hetkellä, että väliintulijan tulee tehdä väliintulohakemuksensa kuuden viikon (+ 10 päivän) kuluessa asiaa koskevan tiedonannon julkaisemisesta EU:n virallisessa lehdessä. Tällöin väliintulija saa käyttöönsä kaikki asian oikeudenkäyntiasiakirjat, luottamuksellisia tietoja sisältäviä asiakirjoja lukuun ottamatta. Väliintulohakemus voidaan tehdä myöhemminkin, mutta silloin väliintulija voi osallistua vain suulliseen käsittelyyn, eikä saa käyttöönsä oikeudenkäyntiasiakirjoja vaan ainoastaan suullista käsittelyä varten laaditun kertomuksen (nk. toisen luokan väliintulijat). 5 Ks. tuomio yhdistetyissä asioissa komissio ym. v. Kadi, C-584/10 P, C-593/10 P ja C-595/10 P, EU:C:2013:518.
6(8) Yleinen tuomioistuin esittää edellä selostettuun järjestelmään kahdentyyppisiä poikkeuksia. Ensinnäkin se esittää toisen luokan väliintulijoiden kategorian poistamista kokonaan. Toiseksi se esittää, että luonnoksen 143 artiklassa tarkoitettu väliintulohakemus olisi tehtävä aiemman kuuden viikon sijasta kuukauden (+ 10 päivän) kuluessa asiaa koskevan ilmoituksen julkaisemisesta EU:n virallisessa lehdessä. Väliintulijoiden kannalta merkityksellinen säännös sisältyy myös suullista vaihetta koskevaan 106 artiklaan. Kyseisessä artiklassa mainitaan suullisen käsittelyn järjestämisestä koskevan pyynnön osalta ainoastaan varsinaiset asianosaiset, minkä on tulkittava merkitsevän, ettei väliintulijoilla ole oikeutta esittää tällaista pyyntöä. Säännösten tausta ja perustelut Tämän otsikon alla mainittujen uudistusten taustalla on tarve tehostaa yleisen tuomioistuimen työtä ja lyhentää käsittelyaikoja. Toisen luokan väliintulijoiden osalta todetaan perusteena myös, että suullista istuntoa ei välttämättä aina järjestetä, jolloin toisen luokan väliintulijalla ei ole mahdollisuutta esittää kantaansa, ja että suullisen käsittelyn kertomus on nykyään hyvin suppea. Kaikki tämän otsikon alla mainitut säännökset poikkeavat unionin tuomioistuimen työjärjestyksen vastaavista määräyksistä. Unionin tuomioistuimessa väliintulon määräaika on kuusi viikkoa, ja sekä toisen luokan väliintulo että suullisen käsittelyn pyytäminen väliintulijan toimesta ovat mahdollisia. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 254 artiklan viides kohta - unionin yleinen tuomioistuin vahvistaa työjärjestyksensä yhteisymmärryksessä unionin tuomioistuimen kanssa - neuvoston hyväksyntä määräenemmistöllä Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentilla ei ole roolia menettelyssä. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-asioiden komitean oikeudelliset kysymykset -jaoston kirjallinen menettely 16.- 19.5.2014. - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema
7(8) Ehdotuksilla ei ole vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön, koska kyse on Euroopan unionin tuomioistuimesta. Asia ei kuulu Ahvenanmaan maakunnan toimivaltaan. Taloudelliset vaikutukset Ehdotuksella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Lisätuomarien nimittämistä unionin yleiseen tuomioistuimeen koskevan hankkeen kariutuminen tekee nyt esillä olevan työjärjestyksen uudistuksen entistä tärkeämmäksi. Erityisesti tämä koskee niitä säännöksiä, joilla on tarkoitus tehostaa yleisen tuomioistuimen toimintaa. Unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen tai kansainvälisten suhteiden hoitamiseen liittyvien tietojen tai asiakirjojen käsittelyä koskevaan 105 artiklaan liittyy tiettyjen jäsenvaltioiden kohdalla hyvin sensitiivisiä kysymyksiä, mikä saattaa vaikeuttaa sen käsittelyä. Asiakirja 7795/14 COUR 12 INST 157 JUR 164 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ulkoasiainministeriö / OIK-30, Joni Heliskoski, p. 0295-351 164 Ulkoasianministeriö / OIK-30, Henriikka Leppo, p. 0295-351 046 Ulkoasiainministeriö / OIK-10, Aleksi Pursiainen, p. 0295-351 150 Valtioneuvoston EU-sihteeristö / Heidi Kaila, p. 0295-160 313 Oikeusministeriö / Arja Manner, p. 0295-150 450 Oikeusministeriö / Sonya Walkila, p. 0295-150 201 EUTORI-tunnus EU/2014/1014 Liitteet Ehdotus unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestykseksi (doc. 7795/14) Viite
8(8) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 17. maaliskuuta 2014 (OR. fr) 7795/14 COUR 12 INST 157 JUR 164 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 14. maaliskuuta 2014 Vastaanottaja: Asia: Marc Jaeger, unionin yleisen tuomioistuimen presidentti Evangelos Venizelos, Euroopan unionin neuvoston puheenjohtaja Ehdotus unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestykseksi Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakohdassa mainitun kirjeen jäljennös liitteineen. 7795/14 team/pm/si
7795/14 team/pm/si 1
14. maaliskuuta 2014 EHDOTUS UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TYÖJÄRJESTYKSEKSI Yleisperustelut Unionin tuomioistuimen tavoin myös unionin yleinen tuomioistuin vahvisti heti toimintansa aloittaessaan itselleen työjärjestyksen, jonka tarkoituksena oli antaa sen organisaatiota ja toimintaa koskevat keskeiset säännöt sekä täsmentää oikeudenkäyntimenettelyä tässä tuomioistuimessa koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Alun perin 2.5.1991 vahvistettua yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestystä 1 on muutettu useaan kertaan 2 erityisesti Euroopan unionin vaiheittaisen laajentumisen huomioon ottamiseksi, uusien asiaryhmien käsittelyn mahdollistavien sääntöjen antamiseksi tuomioistuimelle sekä sääntöjen mukauttamiseksi tiettyjen oikeusriitojen erityispiirteisiin. Työjärjestyksen rakenne kokonaisuutena on kuitenkin pysynyt ennallaan. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin perustettiin vuonna 1988 lainkäytön piiriin kuuluvien oikeussuojan parantamiseksi perustamalla kahden oikeusasteen järjestelmä ja antamalla yhteisöjen tuomioistuimelle mahdollisuus huolehtia yhteisön oikeuden yhdenmukaisesta tulkitsemisesta, ja sen toimivalta on siitä lähtien jatkuvasti laajentunut. Neuvosto on useaan kertaan 3 laajentanut ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toimivaltaa, johon kuuluivat aluksi vain kilpailuoikeutta, yhteisöjen henkilöstön palvelussuhdetta ja vahingonkorvausta koskevat oikeusriidat, ja Nizzan sopimuksella toteutetun uudistuksen voimaantulopäivästä 1.2.2003 lähtien siihen sisältyvät kaikki kanteet ˮlukuun ottamatta niitä, joiden ratkaiseminen on annettu jonkin lainkäyttölautakunnan tehtäväksi tai jotka perussäännön mukaan kuuluvat yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaanˮ4 samoin kuin muutoksenhaut ratkaisuista, jotka on antanut jokin ensimmäisenä asteena toimivista 1 2 3 4 EYVL L 136, s. 1, oikaisu. EYVL L 317, s. 34. Työjärjestystä on muutettu 1.7.2013 mennessä yhteensä 18 kertaa. Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustamisesta tehdyn päätöksen 88/591/EHTY, ETY, Euratom muuttamisesta 8.6.1993 tehdyn neuvoston päätöksen 93/350/Euratom, EHTY, ETY (EYVL L 144, s. 21) 1 artikla ja päätöksen 93/350 muuttamisesta 7.3.1994 tehdyn neuvoston päätöksen 94/149/EHTY, EY (EYVL L 66, s. 29) 1 artikla. EY 225 artiklan 1 kohta. 7795/14 team/pm/si 2
lainkäyttölautakunnista 5, jotka ovat Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1.12.2009 muuttuneet ˮerityistuomioistuimiksiˮ. 6 Neuvosto on EY 225 a artiklan ja EA 140 b artiklan nojalla 2.11.2004 tekemällään päätöksellä perustanut Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (jäljempänä virkamiestuomioistuin), 7 joka kuuluu toimielimeen sen kolmantena osana ja on unionin lainkäyttöjärjestelmän ensimmäinen erityistuomioistuin. Tämän kehityksen seurauksena unionin yleinen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan ensimmäisenä oikeusasteena luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden ja jäsenvaltioiden nostamat kanteet 8 ja kassaatiotuomioistuimena virkamiestuomioistuimen ratkaisuja koskevat muutoksenhaut. Unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäviksi saatetut asiat voidaan jakaa kolmeen pääryhmään, joista jokaiseen sovelletaan oikeudenkäyntimenettelyä koskevia omia sääntöjään. Ensinnäkin unionin yleinen tuomioistuin ratkaisee yksityisten oikeussubjektien ja jäsenvaltioiden nostamat kanteet, joissa vaaditaan unionin toimielinten, elinten ja laitosten toteuttamien toimien kumoamista tai niiden laiminlyönnin lainvastaisuuden toteamista tai vahingonkorvausta, sekä kanteet, jotka perustuvat välityslausekkeeseen. Muissa kuin teollisoikeuksia ja tekijänoikeuksia koskevissa asioissa, joissa oikeudenkäyntimenettelyyn sovelletaan erityisiä sääntöjä (ks. seuraava kappale), kanneasioiden käsittelyä koskevat voimassa olevat säännöt ovat seuraavat. Tavalliseen kirjalliseen käsittelyyn sisältyy kirjelmien (kannekirjelmä ja vastinekirjelmä) vaihto ja sen jälkeen toinen kirjelmien (kantajan vastaus ja vastaajan siihen antama vastaus) vaihto, jollei sitä pidetä tarpeettomana. Työjärjestyksessä vahvistettu määräaika vastinekirjelmän jättämiselle on kaksi kuukautta, mihin lisätään pitkien etäisyyksien vuoksi kymmenen päivää, ja määräaika kantajan ja vastaajan vastauskirjelmien jättämiselle on yksi kuukausi, mihin lisätään pitkien etäisyyksien vuoksi kymmenen päivää. Näihin määräaikoihin on pyynnöstä mahdollista myöntää pidennystä (voimassa olevan työjärjestyksen 46 artiklan mukaan vastinekirjelmän osalta vain poikkeuksellisissa tilanteissa). On syytä huomauttaa, että yksityisten oikeussubjektien, jäsenvaltioiden ja toimielinten väliintulohakemukset ja pyynnöt oikeudenkäyntiasiakirjojen käsittelemisestä luottamuksellisina oikeudenkäynnin asianosaisiin ja/tai yleisöön nähden esitetään yleensä juuri näissä oikeudenkäynneissä. Yksityisten oikeussubjektien ja jäsenvaltioiden tekemien väliintulohakemusten lukumäärä, johon myös oikeudenkäyntiaineistoon sisältyvien asiakirjojen käsittelemistä luottamuksellisina koskevien pyyntöjen lukumäärä liittyy, on suuri. Vuonna 2012 hakemuksia jätettiin nimittäin 190, ja hakemusten lukumäärän todettiin saavuttaneen vuonna 2011 hetkellisen huippuarvon 378 (vertailun vuoksi mainittakoon, että vuonna 2006 hakemuksia jätettiin 107). 9 Vuonna 2012 kanneasioiden osuus oli 47 prosenttia unionin yleisessä tuomioistuimessa vireille pannuista asioista (51,2 prosenttia vuonna 2011 ja 51,6 prosenttia vuonna 2010) ja 63,9 prosenttia vireillä olevista asioista (66 prosenttia vuosina 2011 ja 2010). 5 6 7 8 9 EY 225 artiklan 2 kohta. SEUT 256 artiklan 2 kohta. Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen perustamisesta tehty päätös 2004/752/EY, Euratom (EUVL L 333, s. 7). Lukuun ottamatta niitä, jotka perussäännön mukaan kuuluvat ainoastaan unionin tuomioistuimen toimivaltaan, kuten perussäännön 51 artiklassa määrätään. Väliintulohakemusten lukumäärän kasvua havainnollistaa oivallisesti kolmivuotisjaksoittain laskettu keskiarvo (väliintulohakemusten lukumäärä kunakin vuonna siten laskettuna, että huomioon otetaan vuosia n, n 1 ja n 2 koskevat tiedot: Jätettyjä väliintulohakemuksia 2007 2008 2009 2010 2011 2012 151 161 178 185 252 263 7795/14 team/pm/si 3
Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin ratkaisee kanteet, joissa vaaditaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) tai yhteisön kasvilajikeviraston valituslautakuntien ratkaisun kumoamista. Kun tähän ryhmään kuuluvien asioiden käsittelyyn osallistuvat kantaja, virasto ja asian käsittelyyn valituslautakunnassa osallistunut vastapuoli, asiaryhmään sovellettavat oikeudenkäyntiä koskevat säännöt edellyttävät muun muassa sitä, että kussakin asiassa käytettävä oikeudenkäyntikieli määritetään ennen kirjallisen menettelyn jatkamista. Tähän ryhmään kuuluvien asioiden lukumäärä on jatkuvasti kasvanut vuodesta 1998, jona ensimmäinen teollisoikeuksia ja tekijänoikeuksia koskeva asia merkittiin rekisteriin. Vuonna 2012 tähän ryhmään kuuluvien kanteiden osuus oli 38,6 prosenttia unionin yleisessä tuomioistuimessa vireille pannuista asioista (30,3 prosenttia vuonna 2011 ja 32,5 prosenttia vuonna 2010) ja 31,4 prosenttia vireillä olevista asioista (27,6 prosenttia vuonna 2011 ja 29,4 prosenttia vuonna 2010). 10 Kolmanneksi unionin yleinen tuomioistuin ratkaisee kassaatiotuomioistuimena asiat, joissa sen käsiteltäväksi on saatettu virkamiestuomioistuimen ratkaisua koskeva muutoksenhaku. Tämä oikeudenkäyntimenettely koskee asian käsittelyyn virkamiestuomioistuimessa osallistuneita asianosaisia, ja kirjallista menettelyä on siinä lyhennetty siten, että toinen kirjelmien vaihto päätetään järjestää vain perustellusta pyynnöstä eikä suullinen käsittely ole pakollinen. Vuonna 2012 tähän ryhmään kuuluvat valitukset muodostivat 1,6 prosenttia unionin yleisessä tuomioistuimessa vireille tulleista asioista (6,1 prosenttia vuonna 2011 ja 3,7 prosenttia vuonna 2010) ja 2 prosenttia vireillä olevista asioista (3,6 prosenttia vuonna 2011 ja 2,4 prosenttia vuonna 2010). Näihin perinteisiin asiaryhmiin on lisättävä erityiset oikeudenkäyntimenettelyt, joita ovat ratkaisun korjaaminen, ratkaisun täydentäminen, takaisinsaanti yksipuoliseen tuomioon, kolmannen osapuolen kantelu, tuomion tulkinta, tuomion purkaminen, oikeudenkäyntikulujen vahvistaminen ja oikeusapu. Erityisiin oikeudenkäyntimenettelyihin kuuluvat asiat muodostivat 12,6 prosenttia kaikista vuonna 2012 vireille tulleista asioista (12,2 prosenttia vuonna 2011 ja 12,1 prosenttia vuonna 2010) ja 2,6 prosenttia kaikista vireillä olleista asioista (2,7 prosenttia vuonna 2011 ja 2,1 prosenttia vuonna 2010). Edellä todetulla luokittelulla ei myöskään rajoiteta oikeudenkäynnin asianosaiselle annettua mahdollisuutta pyytää tuomioistuinta ratkaisemaan asia mahdollisimman nopeasti: joko väliaikaisesti, esittämällä välitoimia koskeva hakemus, jossa pyydetään täytäntöönpanon lykkäämistä tai muita välitoimia, tai lopullisella asiaratkaisulla, pyytämällä asian käsittelyä nopeutetussa menettelyssä. Välitoimia koskevat asiat kuuluvat unionin yleisen tuomioistuimen presidentin toimivaltaan; asian käsittelemisestä nopeutetussa menettelyssä päättää puolestaan se unionin yleisen tuomioistuimen jaosto, jolle asia on jaettu. Jos asian käsittelyyn nopeutetussa 10 Teollisoikeuksia ja tekijänoikeuksia koskevien uusien asioiden ja tähän ryhmään kuuluvien vireillä olevien asioiden lukumäärän kasvua havainnollistaa oivallisesti kolmivuotisjaksoittain laskettu keskiarvo (vireille tulleiden ja vireillä olevien asioiden lukumäärä kunakin vuonna siten laskettuna, että huomioon otetaan vuosia n, n 1 ja n 2 koskevat tiedot): Vireille tulleet teollisoikeuksia ja tekijänoikeuksia koskevat asiat Vireillä olevat teollisoikeuksia ja tekijänoikeuksia koskevat asiat 2007 2008 2009 2010 2011 2012 136 170 191 204 211 221 245 285 320 351 366 377 7795/14 team/pm/si 4
menettelyssä suostutaan, jaosto ratkaisee asian noudattaen lyhennettyä menettelyä, joka pääosin keskittyy suulliseen käsittelyyn. Vuonna 2012 tehtiin 21 välitoimia koskevaa hakemusta (44 vuonna 2011 ja 41 vuonna 2010) ja 26 pyyntöä asian käsittelystä nopeutetussa menettelyssä (43 vuonna 2011 ja 24 vuonna 2010). Unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäviksi saatettujen asioiden lukumäärä on alusta alkaen jatkuvasti lisääntynyt. Virkamiestuomioistuimen perustamisella marraskuussa 2004 pyrittiin lainkäytön piiriin kuuluvien edun vuoksi vastaamaan huoliin, joita vireillä olevien asioiden lukumäärän kasvu ja asian käsittelyn keskimääräisen kestoajan piteneminen aiheuttivat. Virkamiestuomioistuimen perustamisella on pystytty pienentämään unionin yleisessä tuomioistuimessa vireillä olevien asioiden lukumäärää, mutta tämä parannus on ollut pelkästään tilapäinen, kun uusien asioiden vuotuinen lukumäärä on nopeasti noussut jälleen suuremmaksi kuin ennen toimivallan siirtämistä virkamiestuomioistuimelle vireille tulleiden asioiden vuotuinen lukumäärä. Sen lisäksi, että uusien asioiden lukumäärän on todettava jatkuvasti kasvavan, 11 oikeudenkäyntiasioiden on todettava myös muuttuvan jatkuvasti monenlaisemmiksi. Tämän tilanteen vuoksi unionin yleinen tuomioistuin on toteuttanut useita toimenpiteitä tehokkuuden lisäämiseksi ja oman toimintansa tehostamiseksi. Unionin yleinen tuomioistuin pyrkii jatkuvasti siihen, että mahdollisimman suureen tehokkuuteen päästäisiin käyttämällä resursseja mahdollisimman säästäväisesti. Toteutetuista toimenpiteistä voidaan mainita työjärjestyksen muutokset, joilla on mahdollistettu teollisoikeuksia ja tekijänoikeuksia koskevien asioiden ratkaiseminen unionin yleisessä tuomioistuimessa ilman asian käsittelyn suullista vaihetta (EUVL 2008, L 179, s. 12) ja selvennetty väliintulijan asemaa tähän samaan ryhmään kuuluvissa asioissa (EUVL 2009, L 184, s. 10). Lisäksi voidaan mainita tuomioistuimen työmenetelmiä ja organisaatiota koskevat tärkeimmät toimenpiteet: vuonna 2007 tehty päätös tuomioistuimen organisoimisesta kahdeksaksi eri ratkaisukokoonpanoksi ja niiden lukumäärän nostaminen yhdeksään vuoden 2013 syyskuussa unionin yleisen tuomioistuimen 28. tuomarin ryhdyttyä hoitamaan tehtäviään näiden ratkaisukokoonpanojen lisäksi on muutoksenhakujaosto; asian käsittelyssä noudatettavien sisäisten määräaikojen tiukan seurantajärjestelmän käyttöönotto; suullista käsittelyä varten laaditun kertomuksen tiivistäminen kaikissa asiaryhmissä; asioiden keskinäisen yhteyden käsitteen laaja tulkinta siten, että tuomioistuimen presidentti voi jakaa uudet asiat niille ratkaisukokoonpanoille, joilla on ennestään käsiteltävänään asioita, joihin liittyvät oikeudelliset ongelmat ovat samankaltaisia; uusien menetelmien käyttöönotto tuomioiden ja määräysten sanamuodon laatimisessa; uusien suorituskykyisten tietoteknisten sovellutusten kehittäminen asiakirjojen saamiseksi käyttöön välittömästi ja nopean tietojenvaihdon mahdollistamiseksi jäsenten kabinettien kesken, kabinettien ja kirjaamon välillä sekä kabinettien ja toimielimen hallinnon välillä. Ratkaistujen asioiden lukumäärää on näiden toimenpiteiden ansiosta pystytty huomattavasti lisäämään siten, että vuonna 2011 tapahtunut ratkaistujen asioiden määrän nopea nousu 714 asiaan on saatu vakiinnutetuksi vuonna 2012 (688 ratkaistua asiaa), ja 31.12.2012 vireillä olleiden asioiden lukumäärää on pystytty edes hiukan vähentämään, koska vireille tulleiden asioiden määrä on kausiluonteisesti vähentynyt noin 15 prosentilla. Koska oikeudenkäyntiasioiden määrä on jo 11 Uusien asioiden kokonaismäärän kasvua kuvaa oivallisesti kolmivuotisjaksoittain laskettu keskiarvo (vireille tulleiden asioiden lukumäärä kunakin vuonna siten laskettuna, että huomioon otetaan vuosia n, n 1 ja n 2 koskevat tiedot): Vireille tulleet asiat (kaikissa asiaryhmissä yhteensä) 2007 2008 2009 2010 2011 2012 474 528 573 611 642 658 7795/14 team/pm/si 5
kymmenen vuoden ajan kokonaisuutena tarkastellen kasvanut, vuonna 2012 todettu kehitys ei muuta sitä tosiasiaa, että unionin yleinen tuomioistuin on vaikeassa tilanteessa, joka on nimenomaisena perusteena unionin tuomioistuimen maaliskuussa 2011 parlamentille ja neuvostolle tekemään ehdotukseen Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan muuttamiseksi siten, että unionin yleisen tuomioistuimen tuomareiden lukumäärää lisättäisiin kahdellatoista. Ehdotus ei ole vielä johtanut tulokseen, vaikka lainsäädäntömenettelyn osapuolet ovat myöntäneet rakenneuudistuksen olevan välttämätön ja kiireellinen. Tällä ehdotuksella pyritään useisiin tavoitteisiin. Ensimmäisenä tavoitteena on oikeudenkäyntimenettelyä koskevien sääntöjen mukauttaminen unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäviksi saatettavien asioiden nykytodellisuuteen tekemällä selvä erottelu tuomioistuimen ratkaistaviksi kuuluvien kolmen asiaryhmän eli kanneasioiden, teollisoikeuksia ja tekijänoikeuksia koskevien asioiden ja virkamiestuomioistuimen ratkaisuja koskevien muutoksenhakujen välillä. Työjärjestykseen eri kertoina tehdyillä lukuisilla muutoksilla on ollut mahdollista mukauttaa ja parantaa oikeudenkäyntimenettelyä koskevia määräyksiä tilanteen ja kehityksen edellyttämällä tavalla, mutta osittaisten muutosten tekeminen alkaa olla loppuun käytetty menettelytapa ja nykytilanteessa on selvästi välttämätöntä koordinoida työjärjestyksen nykyinen sisältö ja uudistaa sen rakenne. Toisena tavoitteena on lujittaa ja jatkaa ponnisteluja, jotta säilytettäisiin tuomioistuimen kyky käsitellä asiat kohtuullisessa ajassa ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia noudattaen. Tämä tahto noudattaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan, joka on Lissabonin sopimuksen voimaantulosta lähtien ollut oikeudellisesti samanarvoinen kuin perussopimukset, 47 artiklan toiseen kohtaan sisältyvää vaatimusta. Siinä on myös tarkoitus konkreettisesti täyttää lainkäytön tuottavuuden parantamista koskevat vaatimukset, jotka taloudellisesti niukkana aikana kohdistuvat yhä voimakkaampina toimielimeen, sen hallintoon ja unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon. Tämä tilanne edellyttää oikeudenkäyntimenettelyn johtamisen mukauttamista siten, että tietyt asioiden käsittelyyn liittyvät tilanteet voidaan käsitellä entistäkin tehokkaammin. Tämä ehdotus on siten suoraa jatkoa näille päätelmille, ja myös sen tarkoituksena on ottaa työjärjestykseen sellaisia sääntöjä, joiden avulla unionin yleinen tuomioistuin voi entisestään tehostaa työskentelyään sen käytettävissä olevilla resursseilla. Tähän näkökohtaan liittyvät erityisesti seuraavat muutokset: yhden tuomarin kokoonpanoa koskevien määräysten soveltamisalan laajentaminen; oikeudenkäyntikielen määräytymistä koskevien sääntöjen yksinkertaistaminen ja toisen kirjelmien vaihdon poistaminen teollisoikeuksia ja tekijänoikeuksia koskevissa asioissa; väliintulohakemuksen ja istunnon pitämistä koskevan pyynnön tekemiselle säädettyjen määräaikojen vahvistaminen nykyistä lyhyemmiksi; väliintuloa koskevien sääntöjen yksinkertaistaminen poistamalla ne väliintulot, jotka voidaan sallia vielä Euroopan unionin virallisessa lehdessä nykyisen työjärjestyksen 24 artiklan 6 kohdassa määrätyn tiedonannon julkaisemisesta lasketun kuuden viikon määräajan jälkeen; unionin yleisen tuomioistuimen mahdollisuus ratkaista kanneasia ilman asian käsittelyn suullista vaihetta, jos kukaan varsinaisista asianosaisista ei ole pyytänyt istunnon pitämistä asianosaisten kuulemiseksi ja tuomioistuin katsoo, että sillä on oikeudenkäyntiasiakirjojen perusteella riittävät tiedot, sekä mahdollisuus ratkaista muutoksenhakuasiat ilman asian käsittelyn suullista vaihetta; väliintulijoille annettujen oikeuksien selventäminen; ratkaisuvallan siirtäminen eräissä tapauksissa jaostoilta niiden puheenjohtajille siten täsmennettynä, että jaoston puheenjohtaja käyttää ratkaisuvaltaansa pääsääntöisesti kuultuaan esittelevää tuomaria; yksinkertaisesti päätöksellä tehtävien ratkaisujen lisääminen esimerkiksi hyväksyttäessä jäsenvaltioiden tai toimielinten väliintulohakemukset, joiden yhteydessä ei ole esitetty luottamuksellista käsittelyä koskevaa pyyntöä, sekä asian ratkaisemista yksipuolisella tuomiolla koskevan menettelyn yksinkertaistaminen. 7795/14 team/pm/si 6
Edellä mainittuja toimenpiteitä erikseen tarkasteltaessa mikään niistä yksinään ei todennäköisesti riittäisi vireillä olevien asioiden lukumäärän kasvun ja asioiden käsittelyaikojen pidentymisen kääntämiseen päinvastaiseen suuntaan. Unionin yleinen tuomioistuin on kuitenkin edelleen vakuuttunut siitä, että näiden toimenpiteiden yhdistäminen ja niiden toteuttaminen ajoissa antavat varmuuden siitä, että tuomioistuimella säilyy tyydyttävät edellytykset täyttää tehtävänään oleva oikeussääntöjen noudattamisen turvaaminen perussopimusten tulkinnassa ja soveltamisessa. Kolmantena tavoitteena on varmistaa, että Euroopan unionin eri tuomioistuinten käsiteltäviksi saatettujen asioiden käsittelyyn sovellettavat säännöt ovat yhtenäisiä. Unionin tuomioistuimen uuden työjärjestyksen 12 tultua voimaan 1.11.2012 tähän ehdotukseen sisältyy tarvittavin osin samanlaiset määräykset kuin ne, joihin unionin tuomioistuin on päätynyt, mutta ehdotuksessa otetaan samalla huomioon kanneasioiden erityispiirteet asioissa, joissa asianosaisina ovat yhtäältä luonnollinen henkilö, oikeushenkilö tai jäsenvaltio ja toisaalta unionin toimielin ja jotka ovat lukumäärältään merkittävin asiaryhmä unionin yleisessä tuomioistuimessa nostettavista kanneasioista. Neljäntenä tavoitteena on vahvistaa unionin yleiselle tuomioistuimelle säännöt, joiden perusteella se voi päättää organisaatiostaan asianmukaisimmaksi katsomallaan tavalla erityisesti siihen kuuluvien tuomareiden lukumäärän perusteella, ja säännöt, joilla unionin yleisen tuomioistuimen varapresidentin tehtävän perustamista koskevalle perussäännön muutokselle annetaan tehokas oikeusvaikutus. 13 Viidentenä tavoitteena on ratkaisujen tarjoaminen asioiden käsittelyssä esiintyviin sellaisiin tilanteisiin, joihin voimassa olevassa työjärjestyksessä ei ole ratkaisua. Ehdotukseen sisältyykin artikloja, joissa on tarkoitus antaa muun muassa säännöt tapauksista, joissa asia voidaan siirtää toiselle ratkaisukokoonpanolle, kannevaatimusten tarkistamisesta oikeudenkäynnin aikana, menettelystä sen jälkeen, kun asiakirja on toimitettu unionin yleisen tuomioistuimen määräämän asian selvittämistoimen mukaisesti, sekä säännöt unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen tai niiden kansainvälisten suhteiden hoitoon liittyvien luottamuksellisten tietojen tai asiakirjojen käsittelystä oikeudenkäynnissä. Unionin yleisen tuomioistuimen tarkoituksena on sen työskentelyn tehostamista koskevan tahdon lisäksi myös joidenkin sen soveltamien sääntöjen selventäminen. Se on tämän uudistuksen viimeinen tavoite. Tämän vuoksi on yksinkertaistettu eräitä sääntöjä, esimerkiksi sääntöjä niistä virallisista asiakirjoista, jotka yksityisoikeudellisen oikeushenkilön oikeudenkäyntiedustajan on esitettävä. Eräitä muita sääntöjä on täsmennetty, esimerkiksi sääntöjä oikeudenkäyntiasiakirjojen jättämisestä ja tiedoksiannosta, niiden ulkoasusta ja sisällöstä sekä niiden toimittamisen määräajasta. Samassa tarkoituksessa ehdotuksen jokaiselle artiklalle on annettu otsikko ja jokaisen artiklan kaikki kohdat on numeroitu. Tämä on joissakin tapauksissa edellyttänyt nykyisten määräysten jakamista useaksi erilliseksi artiklaksi, jotta jokaisella artiklalla olisi oma kohteensa. Tämä jakaminen on johtanut artiklojen lukumäärän lisääntymiseen, mutta sen etuna on se, että työjärjestys kokonaisuutena on helppolukuisempi. Tämän uudistuksen yhteydessä unionin yleinen tuomioistuin on myös pyrkinyt kiinnittämään erityistä huomiota sen työjärjestyksessä käytettyyn termistöön. Voimassa olevan työjärjestyksen analysointi on nimittäin osoittanut, että työjärjestykseen eri aikoina tehtyjen muutosten johdosta 12 13 EUVL 2012, L 265, s. 1, sellaisena kuin se on muutettuna (EUVL 2013, L 173, s. 65). Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan ja sen liitteen I muuttamisesta 11.8.2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 741/2012 (EUVL L 228, s. 1). 7795/14 team/pm/si 7
siinä käytetään joissakin tapauksissa eri termejä samasta asiasta, mikä saattaa aiheuttaa epätietoisuutta kyseisten määräysten todellisesta sisällöstä. Tästä syystä tässä ehdotuksessa toteutetaan myös pyrkimys yhdenmukaistaa ja rationalisoida työjärjestyksen eri kieliversioissa käytetty termistö. Tietystä oikeudellisesta ilmiöstä on siten tarkoitus käyttää lähtökohtaisesti aina yhtä ja samaa termiä. Unionin yleinen tuomioistuin on katsonut parhaaksi, että näissä yleisperusteluissa käsitellään vain ehdotuksen yleistä rakennetta ja tavoitteita. Nykyisiin määräyksiin tehtävät muutokset selostetaan yksityiskohtaisesti tähän ehdotukseen sisältyvien kuuden osaston alussa ja tarpeen mukaan kunkin asianomaisen määräyksen osalta. Tämän ehdotuksen ja voimassa olevan työjärjestyksen välisen vastaavuustaulukon avulla on lisäksi mahdollista suoraan selvittää näiden säädösten väliset samankaltaisuudet ja eroavuudet. 7795/14 team/pm/si 8
SISÄLLYS ALKUMÄÄRÄYKSET... 18 1 artikla Määritelmät... 18 2 artikla Työjärjestyksen tarkoitus... 20 I OSASTO UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN ORGANISAATIO... 21 1 luku UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN JÄSENET... 22 3 artikla Tuomarin ja julkisasiamiehen tehtävät... 22 4 artikla Tuomareiden toimikauden alkaminen... 22 5 artikla Valan vannominen... 23 6 artikla Juhlallinen vakuutus... 23 7 artikla Tuomarin vapauttaminen tehtävästään... 23 8 artikla Virkaikäjärjestys... 24 2 luku UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN PRESIDENTTI... 25 9 artikla Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin ja varapresidentin valitseminen 25 10 artikla Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin tehtävät... 26 11 artikla Unionin yleisen tuomioistuimen varapresidentin tehtävät... 27 12 artikla Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin ja varapresidentin este... 28 3 luku JAOSTOT JA RATKAISUKOKOONPANOT... 29 1 jakso. Jaostojen perustaminen ja ratkaisukokoonpanojen muodostaminen... 29 13 artikla Jaostojen perustaminen... 29 14 artikla Toimivaltainen ratkaisukokoonpano... 30 15 artikla Suuren jaoston kokoonpano... 30 16 artikla Tuomarin pidättäytyminen ja vapauttaminen osallistumasta asian käsittelyyn 31 17 artikla Ratkaisukokoonpanoon kuuluvan jäsenen este... 32 2 jakso. Jaostojen puheenjohtajat... 33 18 artikla Jaostojen puheenjohtajien valitseminen... 33 19 artikla Jaoston puheenjohtajan toimivalta... 33 20 artikla Jaoston puheenjohtajan este... 34 3 jakso. Päätösneuvottelut... 34 21 artikla Päätösneuvotteluja koskevat menettelysäännöt... 34 22 artikla Päätösneuvotteluun osallistuvien tuomareiden lukumäärä... 34 23 artikla Suuren jaoston päätösvaltainen jäsenmäärä... 35 24 artikla Kolmen tuomarin jaoston ja viiden tuomarin jaoston päätösvaltainen jäsenmäärä... 36 4 luku ASIOIDEN JAKAMINEN JA UUDELLEEN JAKAMINEN, ESITTELEVÄN TUOMARIN NIMEÄMINEN, ASIAN SIIRTÄMINEN RATKAISUKOKOONPANOLLE JA SIIRTÄMINEN YHDEN TUOMARIN KOKOONPANOON... 38 25 artikla Jakoperusteet... 38 26 artikla Asian jakaminen ja esittelevän tuomarin nimeäminen... 39 27 artikla Uuden esittelevän tuomarin nimeäminen ja asian jakaminen uudelleen. 40 28 artikla Siirtäminen jaostolle, jossa käsittelyyn osallistuu eri määrä tuomareita. 41 29 artikla Siirtäminen yhden tuomarin kokoonpanolle... 41 5 luku JULKISASIAMIESTEN NIMEÄMINEN... 44 30 artikla Tapaukset, joissa julkisasiamies nimetään... 44 31 artikla Menettely julkisasiamiestä nimettäessä... 44 6 luku KIRJAAMO... 45 1 jakso. Kirjaaja... 45 32 artikla Kirjaajan nimittäminen... 45 7795/14 team/pm/si 9
33 artikla Apulaiskirjaaja... 46 34 artikla Kirjaajan ja apulaiskirjaajan este... 46 35 artikla Kirjaajan tehtävät... 46 36 artikla Rekisterin pitäminen... 47 37 artikla Tietojen saaminen rekisteristä... 47 38 artikla Asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon tutustuminen... 48 2 jakso. Avustava henkilöstö... 48 39 artikla Virkamiehet ja muu henkilöstö... 48 7 luku UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TOIMINTA... 50 40 artikla Unionin yleisen tuomioistuimen istuntojen paikka... 50 41 artikla Unionin yleisen tuomioistuimen työkalenteri... 50 42 artikla Yleiskokous... 50 43 artikla Pöytäkirjan laatiminen... 51 II OSASTO KIELIÄ KOSKEVAT JÄRJESTELYT... 52 44 artikla Oikeudenkäyntikielet... 52 45 artikla Oikeudenkäyntikielen määräytyminen... 52 46 artikla Oikeudenkäyntikielen käyttäminen... 55 47 artikla Kirjaajan tehtävät kieliä koskevissa järjestelyissä... 57 48 artikla Kieliä koskevat järjestelyt unionin yleisen tuomioistuimen julkaisuissa 57 49 artikla Todistusvoimaiset asiakirjat... 57 III OSASTO KANTEET... 58 50 artikla Soveltamisala... 60 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 60 1 jakso. Asianosaisten edustaminen... 60 51 artikla Velvollisuus käyttää oikeudenkäyntiedustajaa... 60 2 jakso. Asianosaisten edustajien oikeudet ja velvollisuudet... 61 52 artikla Erioikeudet, koskemattomuus ja vapaudet... 61 53 artikla Asianosaisten oikeudenkäyntiedustajan asema... 61 54 artikla Koskemattomuuden poistaminen... 62 55 artikla Esiintymiskielto... 62 56 artikla Yliopiston opettajat... 63 3 jakso. Tiedoksiannot... 63 57 artikla Tiedoksiantotavat... 63 4 jakso. Määräajat... 64 58 artikla Määräaikojen laskeminen... 64 59 artikla Kanne toimielimen julkaistusta toimesta... 65 60 artikla Määräaikojen pidentäminen pitkien etäisyyksien vuoksi... 65 61 artikla Määräaikojen asettaminen ja pidentäminen... 65 62 artikla Määräajan jälkeen jätetyt oikeudenkäyntiasiakirjat... 66 5 jakso. Asian käsittelyn vaiheet ja käsittely... 66 63 artikla Asian käsittelyn vaiheet... 66 64 artikla Kontradiktorinen menettely oikeudenkäynnissä... 66 65 artikla Oikeudenkäyntiasiakirjojen ja asian käsittelyn aikana tehtyjen päätösten tiedoksi antaminen... 67 66 artikla Tunnistetietojen ja eräiden muiden tietojen poistaminen yleisön saatavilta68 67 artikla Asioiden käsittelyjärjestys... 68 68 artikla Asioiden yhdistäminen... 69 69 artikla Lykkäämistilanteet... 69 70 artikla Lykkäämispäätös ja päätös käsittelyn jatkamisesta... 70 71 artikla Lykkäyksen kesto ja oikeusvaikutukset... 71 2 luku OIKEUDENKÄYNTIASIAKIRJAT... 72 7795/14 team/pm/si 10
72 artikla Oikeudenkäyntiasiakirjojen jättämistä koskevat yleiset säännöt... 72 73 artikla Oikeudenkäyntiasiakirjan jättäminen kirjaamoon paperimuotoisena... 73 74 artikla Toimittaminen sähköisesti... 74 75 artikla Kirjelmien pituus... 74 3 luku ASIAN KÄSITTELYN KIRJALLINEN VAIHE... 76 76 artikla Kannekirjelmän sisältö... 76 77 artikla Tiedoksiantoja varten mainittavat seikat... 76 78 artikla Kannekirjelmän liitteet... 77 79 artikla Tiedonanto Euroopan unionin virallisessa lehdessä... 78 80 artikla Kanteen tiedoksi antaminen... 78 81 artikla Vastinekirjelmä... 79 82 artikla Asiakirjojen toimittaminen... 79 83 artikla Kantajan vastaus ja vastaajan vastaus... 80 4 luku PERUSTEET, TODISTEET JA KANTEEN TARKISTAMINEN... 82 84 artikla Uudet perusteet... 82 85 artikla Todisteet ja pyynnöt näytön esittämiseksi... 83 86 artikla Kanteen tarkistaminen... 84 5 luku ALUSTAVA KERTOMUS... 87 87 artikla Alustava kertomus... 87 6 luku PROSESSINJOHTOTOIMET JA ASIAN SELVITTÄMISTOIMET... 88 88 artikla Yleiset määräykset... 88 1 jakso. Prosessinjohtotoimet... 89 89 artikla Tarkoitus... 89 90 artikla Menettely... 90 2 jakso. Asian selvittämistoimet... 90 91 artikla Tarkoitus... 90 92 artikla Menettely... 91 93 artikla Todistajien kutsuminen kuultavaksi... 92 94 artikla Menettely todistajia kuultaessa... 93 95 artikla Todistajien velvollisuudet... 94 96 artikla Asiantuntijalausunto... 94 97 artikla Todistajan ja asiantuntijan vala... 95 98 artikla Todistajan ja asiantuntijan väärä vala... 95 99 artikla Todistajan tai asiantuntijan kuulemisen vastustaminen... 96 100 artikla Todistajien ja asiantuntijoiden kulut... 96 101 artikla Virka-apupyyntö... 96 102 artikla Pöytäkirja asian selvittämistoimia varten pidetystä istunnosta... 97 3 jakso. Asian selvittämistoimien yhteydessä esitettyjen luottamuksellisten tietojen ja asiakirjojen käsittely... 98 103 artikla Luottamuksellisten tietojen ja asiakirjojen käsittely... 98 104 artikla Asiakirjat, joihin toimielin ei ole antanut tilaisuutta tutustua... 100 7 luku TIEDOT TAI ASIAKIRJAT, JOTKA LIITTYVÄT UNIONIN TAI SEN JÄSENVALTIOIDEN TURVALLISUUTEEN TAI NIIDEN KANSAINVÄLISTEN SUHTEIDEN HOITAMISEEN... 101 105 artikla Unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen tai kansainvälisten suhteiden hoitamiseen liittyvien tietojen tai asiakirjojen käsittely... 101 8 luku ASIAN KÄSITTELYN SUULLINEN VAIHE... 106 106 artikla Asian käsittelyn suullinen vaihe... 106 107 artikla Asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon päivä... 108 108 artikla Asianosaisten poissaolo niiden kuulemiseksi pidettävästä istunnosta... 108 109 artikla Suljettu käsittely... 109 7795/14 team/pm/si 11
110 artikla Asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon kulku... 109 111 artikla Asian käsittelyn suullisen vaiheen päättäminen... 110 112 artikla Julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen esittäminen... 110 113 artikla Asian käsittelyn suullisen vaiheen uudelleen aloittaminen... 110 114 artikla Istunnon pöytäkirja... 111 115 artikla Istunnon äänite... 111 9 luku TUOMIOT JA MÄÄRÄYKSET... 113 116 artikla Tuomion julistamispäivä... 113 117 artikla Tuomion sisältö... 113 118 artikla Tuomion julistaminen ja tiedoksi antaminen... 114 119 artikla Määräyksen sisältö... 114 120 artikla Määräyksen allekirjoittaminen ja tiedoksi antaminen... 115 121 artikla Tuomioiden ja määräysten sitovuus... 116 122 artikla Julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä... 116 10 luku YKSIPUOLINEN TUOMIO... 117 123 artikla Yksipuolinen tuomio... 117 11 luku SOVINTO JA KANTEEN PERUUTTAMINEN... 119 124 artikla Sovinto... 119 125 artikla Kanteen peruuttaminen... 119 12 luku KANTEEN TAI OIKEUDENKÄYNTIMENETTELYYN LIITTYVÄN SEIKAN RATKAISEMINEN MÄÄRÄYKSELLÄ... 120 126 artikla Kanne, joka on selvästi jätettävä tutkimatta tai hylättävä... 120 127 artikla Asian siirtäminen unionin tuomioistuimeen tai virkamiestuomioistuimeen120 128 artikla Luopuminen asian käsittelystä... 121 129 artikla Ehdottomat prosessinedellytykset... 121 130 artikla Oikeudenkäyntiväitteet ja oikeudenkäyntimenettelyyn liittyvät seikat. 122 131 artikla Lausunnon antamisen raukeaminen viran puolesta... 123 132 artikla Kanne, joka on selvästi hyväksyttävä... 124 13 luku OIKEUDENKÄYNTIKULUT JA KUSTANNUKSET... 126 133 artikla Ratkaisu oikeudenkäyntikuluista... 126 134 artikla Pääsäännöt kuluvastuun kohdentumisesta... 126 135 artikla Kohtuussääntö sekä tarpeettomasti tai haitantekona aiheutetut kulut... 127 136 artikla Oikeudenkäyntikulut kanteen peruuttamisen yhteydessä... 127 137 artikla Oikeudenkäyntikulut lausunnon antamisen rauetessa... 128 138 artikla Väliintulijoiden oikeudenkäyntikulut... 128 139 artikla Unionin yleiselle tuomioistuimelle aiheutuneet kustannukset... 128 140 artikla Korvattavat kulut... 129 141 artikla Maksujen suorittaminen... 130 14 luku VÄLIINTULO... 131 142 artikla Väliintulon tarkoitus ja vaikutukset... 133 143 artikla Väliintulohakemus... 134 144 artikla Väliintulohakemuksen ratkaiseminen... 135 145 artikla Kirjelmien toimittaminen... 137 15 luku OIKEUSAPU... 138 146 artikla Yleiset määräykset... 138 147 artikla Oikeusapuhakemus... 138 148 artikla Oikeusapuhakemuksen ratkaiseminen... 140 149 artikla Ennakot ja oikeudenkäyntikulujen ottaminen vastattaviksi... 141 150 artikla Oikeusavun lakkaaminen... 141 16 luku KIIREELLISET OIKEUDENKÄYNTIMENETTELYT... 143 1 jakso. Nopeutettu menettely... 143 7795/14 team/pm/si 12