PERUSPULTIT KÄYTTÖOHJE

4/2012 PERUSPULTIT KÄYTTÖOHJE APK-KENKIEN PULTIT ATP, AHP, ALP, AMP Suomen Betoniyhdistyksen käyttöselosteet: no. 289 M 1 (BY 5B) RakMK no. 2 M 1 (BY 5B-EC2) Eurokoodi

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUSPULTIN TOIMINTATAPA... 3 2. PERUSPULTTIEN RAKENNE... 3 2.1 Pulttien valmistusohjelma... 3 2.2 Materiaalit... 3 2.3 Valmistustapa... 3 2.4 Valmistustoleranssit... 3 2.5 Peruspulttien mitat... 4 2.5.1 ATP ja AHP peruspultit... 4 2.5.2 ALP peruspultit... 5 2.5.3 AMP peruspultit... 6 2.5.4 AMP-M peruspultit... 7 3. PERUSPULTTIEN VALMISTUSMERKINNÄT... 8 4. PERUSPULTTIEN KESTÄVYYS... 8 4.1 Peruspulttien mitoitusperusteet... 8 4.2 Peruspulttien kestävyysarvot... 8 5. PERUSPULTTIEN KÄYTTÖ... 10 5.1 Käytön rajoitukset... 10 5.2 Peruspulttien sijoittaminen... 10 5.2.1 Liitoksn betonilujuus... 10 5.2.2 Peruspulttien minimi reunaetäisyys normaalivoimalle... 10 5.2.3 Peruspulttien minimi keskiöetäisyys normaalivoimalle... 11 5.2.4 Peruspulttien minimi reunaetäisyys leikkausvoimalle... 11 5.3 Peruspulttien vaatima lisäraudoitus... 12 5.3.1 Rakenteen raudoitusperiaate... 12 5.3.2 AHP jatkospultin sijoittaminen pilariin... 12 5.3.3 ATP ja ALP-L pultin sijoittaminen laattaan tai matalaan pilarianturaan... 12 5.3.4 ATP ja ALP-L pultin sijoittaminen peruspilariin... 13 5.3.5 AHP ja ALP-P pultin sijoittaminen peruspilariin... 14 5.3.6 AMP pultin sijoittaminen pilariin... 15 5.4 Harjatangon T40 käytön lisäehdot... 16 5.5 Kestävyysarvojen korjaaminen... 16 5.5.1 Betonilujuus... 16 5.5.2 Reunaetäisyys... 16 5.5.3 Keskiöetäisyys... 17 5.6 Liitoksen käyttöikä ja säilyvyys... 17 6. LIITOKSEN ASENNUS... 18 6.1 Pulttiryhmän kokoaminen... 18 6.2 Peruspulttien asennus... 18 6.2.1 Pultin asennus muottiin ja asennustoleranssit... 18 6.2.2 Pultin taivutus ja hitsaus... 18 6.3 Pilarin asennus... 19 6.4 Pilariliitoksen asennustoleranssit... 19 6.5 Turvallisuustoimenpiteet... 20 7. LAADUNVALVONTA... 20 8. ASENNUKSEN VALVONTA... 20 8.1 Pulttien asennuksen valvontaohje... 20 8.2 Pilarin asennuksen valvontaohje... 20 Peruspulttien käyttöseloste Anstar Oy:n peruspulttien käyttöseloste on uusittu. - on suunniteltu BY 50:n ja Eurokoodi 2 (+NA 2007) mukaan Leikkauskapasiteetit on päivitetty EC3 ja RakMK-B4 mitoituksessa Vetokapasiteetti on päivitetty RakMK-B4 mitoituksessa Rev. I. 16.3.2012 Sivu

3 1 PERUSPULTIN TOIMINTATAPA Peruspultti siirtää kuormat pultin harjateräksen tartunnan tai pultin ankkurikappaleen avulla perustukseen tai alapuoliseen pilariin. Pultin leikkausvoima siirtyy peruspultin varren reunapuristuksen kautta betonirakenteelle. 2 PERUSPULTTIEN RAKENNE 2.1 Pulttien valmistusohjelma Peruspulttien valmistusohjelmaan kuuluvat seuraavat pulttityypit: ATP Harjateräsperuspultti tyssäkantatartunnalla paikallavalu- ja elementtirakenteisiin AHP Harjateräsperuspultti paikallavalurakenteisiin ja elementtipilarin jatkoksiin ALP-L Lyhyt peruspultti tyssäkanta tartunnoilla ALP-P Pitkä peruspultti suorilla tartunnoilla AMP Peruspultti elementtipalkin ja -pilarin momenttiliitokseen Vakiotoimitus sisältää pultin sekä 2 kpl muttereita ja aluslevyjä. 2.2 Materiaalit valmistetaan seuraavien materiaalistandardien mukaan: - Harjatangot T16-T32 SFS 1215 A500HW - Harjatanko T40 B500NC, NS3576-3 - Kierrepultti ImacroM f y = 700 N/mm 2, f u = 800-1100 N/mm 2 - Mutteri DIN 934 m8 ja m10 - Aluslevy SFS-EN 10025 S235JR+AR 2.3 Valmistustapa Peruspulttien metalliosat valmistetaan seuraavasti: - Harjatangot ja pulttiaihiot katkaistaan mekaanisesti. - Tartunnat hitsataan robotti- tai MAG hitsauksena pulttiaihioon. - Hitsausluokka on C SFS-EN-ISO 5817. - M16-M52 kierre valmistetaan rullavalssaamalla ja kierre M60 sorvataan. - Pintakäsittely: Vaihtoehto 1: Toimitus mustana vain kierteet öljytään. Vaihtoehto 2: Pultti kuumasinkitään SFS-EN ISO 1461 - Pulttiaihio tyssätään 2.4 Valmistustoleranssit Peruspulttien metalliosien valmistustoleranssit ovat: - Pultin kokonaispituus ± 10 mm - Kierteen pituus +5,-0 mm - Kierre M16 - M36 SFS 2003 tarkkuus 6g - Kierre M39 - M60 SFS 2004 tarkkuus 6g

4 2.5 Peruspulttien mitat 2.5.1 ATP ja AHP peruspultit ATP ja AHP harjateräsperuspultteja käytetään pilarin liittämiseen perustukseen normaali- ja leikkausvoimaa sekä taivutusmomenttia siirtävässä liitoksessa. ATP pulttia käytetään liitoksissa, joissa tarvitaan lyhyt ankkurointipituus kuten laatat ja lyhyet peruspilarit. AHP pultti sopii korkeaan peruspilariin, jossa on tilaa pultin pitkälle tartunnalle. AHP pultteja käytetään myös elementtipilarin jatkamiseen normaali- ja leikkausvoimaa sekä taivutusmomenttia siirtävissä pilarijatkoksissa. Taulukossa 1 on esitetty pulttien mitat ja minimi toimituspituus L. Varastopituuksina pulttia saa myös erikoispitkinä taulukon mukaisilla mitoilla. Kuva 1. ATP ja AHP peruspulttien rakenne (merkinnät selitetty taulukon 3 alla) Taulukko 1. ATP ja AHP peruspulttien mitat (Pituus L mainittava tilauksessa) Pultti L Muut varastomitat K A s M D S T P mm mm mm mm 2 mm mm mm mm mm kg ATP16 280-100 157 M16 T16 36 38 5 0,7 ATP20 350-120 245 M20 T20 46 46 6 1,2 ATP24 430-140 353 M24 T25 58 55 6 2,2 ATP30 500-170 561 M30 T32 73 65 8 4,3 ATP39 700-190 976 M39 T40 100 90 8 10,0 AHP16 800 1500, 2000 100 157 M16 T16-38 5 1,5 AHP20 1000 1500, 2000 120 245 M20 T20-46 6 2,7 AHP24 1200 1500,2000,2500,3000 140 353 M24 T25-55 6 4,8 AHP30 1500 2000, 2500, 3000 170 561 M30 T32-65 8 10,2 AHP39 2000 2500, 3000 190 976 M39 T40-90 8 21,6 Taulukossa 2 on esitetty normien mukaan lasketut minimi limityspituudet AHP-pulteille, joka limityspituus vähintään tarvitaan pultin jatkamiseen liittyvässä rakenteissa pultin vetokestävyydelle. Taulukko 2. AHP-pulttien normien mukainen minimi limityspituus l b,min (B4) ja l 0,min (EC2) Normi Betonilujuus RakMK B4 K30-2 Eurokoodi 2 C25/30 Tartuntaolosuhde kertoimet k b / η 1 2,4 2,4 1,0 1,0 EC2 kerroin α 2 - - 0,7 1,0 Limityspituuden kertoimet k j / α 6 1,5 2,0 1,5 1,5 AHP16 600 800 482 689 AHP20 749 999 602 860 AHP24 864 1152 694 992 AHP30 1066 1421 857 1224 AHP39 1622 2127 1303 1861

5 2.5.2 ALP peruspultit ALP peruspulttia käytetään pilarin liittämiseen perustukseen normaali- ja leikkausvoimaa sekä taivutusmomenttia siirtävissä liitoksissa. ALP-L pulttia käytetään liitoksessa, joissa tarvitaan lyhyt ankkurointipituus kuten laatat ja lyhyet peruspilarit. ALP-P pultti sopii peruspilariin, jossa on tilaa pultin suorille tartunnoille. Kuva 2. ALP peruspultin rakenne Taulukko 3. ALP peruspultin mitat Pultti L K A s M D S T P mm mm mm 2 mm mm mm mm mm kg ALP22L 490 140 303 M22 3T16 80 55 6 2,6 ALP27L 620 170 459 M27 3T20 100 65 8 5,0 ALP30L 650 170 561 M30 3T20 105 65 8 5,7 ALP36L 740 180 817 M36 3T25 130 80 8 10,0 ALP39L 860 190 976 M39 3T25 135 90 8 12,6 ALP45L 970 210 1306 M45 3T32 150 100 10 22,5 ALP52L 1130 240 1758 M52 3T32 150 100 10 27,2 ALP60L 1290 270 2362 M60 4T32 220 130 12 39,6 ALP22P 1070 140 303 M22 3T12 70 55 6 3,6 ALP27P 1150 170 459 M27 3T16 80 65 8 6,7 ALP30P 1370 170 561 M30 3T16 85 65 8 8,0 ALP36P 1390 180 817 M36 4T16 105 80 8 11,8 ALP39P 1490 190 976 M39 4T20 115 90 8 17,7 ALP45P 1710 210 1306 M45 4T20 135 100 10 23,6 ALP52P 1880 240 1758 M52 4T25 150 100 10 36,3 ALP60P 2430 270 2362 M60 4T32 180 130 12 70,0 Merkinnät: L, K = Pultin pituus ja kierteen pituus A s = Kierteen jännityspinta-ala M = Kierteen koko = Harjatankojen määrä ja koko T, S = Aluslevyn paksuus ja halkaisija D = Pohjakartion tai tartuntojen vaatiman tilan halkaisija P = Pultin paino

6 2.5.3 AMP peruspultit AMP peruspultteja käytetään betonielementtipalkin ja -pilarin momenttijäykässä liitoksessa. Pultin mitat on suunniteltu elementtipilarin rajoitettua tilatarvetta varten. Pulttia voidaan lisäksi käyttää pilarin liittämiseen matalaan anturaperustukseen tai laattaan normaali- ja leikkausvoimaa sekä taivutusmomenttia siirtävissä liitoksissa. Kuva 3. AMP peruspultin rakenne Taulukko 4. AMP peruspultin mitat Pultti L K A s M A B U S T P mm mm mm 2 mm mm mm mm mm mm mm kg AMP36 670 180 817 M36 160 80 T25 490 80 30 10,5 AMP39 680 190 976 M39 180 90 T32 490 90 30 13,8 AMP45 800 210 1306 M45 200 100 T32 590 100 35 20,7 AMP52 930 240 1758 M52 230 115 T32 690 100 40 38,3 AMP60 1490 270 2362 M60 270 130 T40 1220 130 50 72,8 Merkinnät: L = Pultin pituus K = Kierteen pituus A s = Kierteen jännityspinta-ala M = Kierteen koko A = Ankkurointilevyn pituus B = Ankkurointilevyn leveys = Harjatangon koko U = Pultin upotussyvyys S = Aluslevyn halkaisija T = Ankkurointilevyn paksuus P = Pultin paino

7 2.5.4 AMP-M peruspultit AMP-M peruspultteja käytetään betonielementtipalkin ja -pilarin momenttijäykissä liitoksissa silloin, kun pilarin molemmilla puolilla sijaitsee palkki. Liitoksen voimat menevät pultin avulla pilarin läpi. Pultin mitat on suunniteltu elementtipilarin rajoitettua tilatarvetta varten. Kuva 4. AMP-M peruspultin rakenne Taulukko 5. AMP-M peruspultin mitat Pultti K A s M S T mm mm 2 mm mm mm mm AMP36M 180 817 M36 T25 80 8 AMP39M 190 976 M39 T32 90 8 AMP45M 210 1306 M45 T32 100 10 AMP52M 240 1758 M52 T32 100 10 AMP60M 270 2362 M60 T40 130 12 Merkinnät: L = Pultin tilauspituus B = Pilarin leveys K = Kierteen pituus A s = Kierteen jännityspinta-ala M = Kierteen koko = Harjatangon koko T = Aluslevyn paksuus S = Aluslevyn halkaisija P = Pultin paino määräytyy pilarin leveyden mukaan

8 3. PERUSPULTTIEN VALMISTUSMERKINNÄT Peruspulteissa on seuraavat valmistusmerkinnät: - Inspecta Sertifiointi Oy:n tarkkailumerkki. - ANSTAR Oy:n ja tuotteen tunnus. 4. PERUSPULTTIEN KESTÄVYYS 4.1 Peruspulttien mitoitusperusteet Peruspulttiliitos suunnitellaan seuraavien normiryhmien mukaan: 1. Kansalliset normit: RakMK B4 sekä BY 50 Betoninormit v. 2004 2. Euronormit: SFS-EN 1992-1-1, 2004 (+NA 2007) Eurokoodi 2: Betonirakenteiden suunnittelu. Osa 1.1 SFS-EN 1993-1-1 Eurokoodi 3. Osat 1-1, -8 Teräsrakenteiden suunnittelu (+NA 2007). Peruspulttien leikkauskestävyys on määritetty molemmissa normiryhmissä ETAG 001, ANNEX C: 8/2010mukaan. Peruspulttien käyttöohje on voimassa molemmille normiryhmille, ellei erikseen toisin ole mainittu. Pulttien normaalivoimakapasiteetti on normikohtainen. Suunnittelu pitää tehdä vain saman normiryhmän mukaan, jolloin eri normien ohjeiden yhdistely ei ole sallittua. Peruspulttien mitoitusperusteet ovat seuraavat: Kansallisten RakMK B4 normien mukainen mitoitus 1. Betonilujuus K30-2 Pultit ATP, AHP, ALP ja AMP 2. Tartuntaolosuhde Hyvä tartuntaolosuhde: Pultit AHP ja ALP-P. 3. Jatkoskerroin k j K j = 1.5 Pultit AHP ja ALP-P Euronormien mukainen mitoitus 1. Betonilujuus C25/30 Pultit ATP, AHP, ALP ja AMP 2. Tartuntaolosuhde Hyvä tartuntaolosuhde: Pultit AHP ja ALP-P. 3. α 2 kerron α 2 = 0.7 Pultit AHP ja ALP-P (muut kertoimet α 1 - α 5 = 1,0) 4.2 Peruspulttien kestävyysarvot Peruspulttien normaalivoima- ja leikkauskestävyys on määritetty kierteen poikkipinta-alan mukaan ja se on sama pulttia vastaavan pilarikengän kanssa. Normaalivoiman kestävyysarvot ovat eriävät kansallisten RakMK B4 ja Euronormien mukaisessa mitoituksessa. Pultin leikkauskestävyys on samaja sitä voidaan käyttää liitoksissa, joissa jälkivalun paksuus on 50 70 mm ja pulttia kuormittaa joko puristus- tai vetovoima. Lisäohjeet T40 harjatangon käytölle peruspulttina on esitetty kappaleessa 5.4. Pulttien kestävyysvarvot on annettu yksittäiselle pultille. Pulttiryhmän kestävyys pitää tarkastaa aina erikseen.

9 1. Peruspulttien ATP, AHP ja ALP kestävyysarvot on esitetty taulukoissa 6 ja 7 betonille K30-2 (C25/30) kiinnitettäessä pultti paikalla valettuun perustukseen tai elementtipilarin jatkokseen. Taulukko 6. ATP ja AHP pulttien kestävyysarvot RakMK B4 sekä Euronormien mukaan Peruspultti Normaalivoimakestävyys Leikkauskestävyys Pulttia vastaava APK- ATP, AHP N u [kn] N Rd [kn] V u,v Rd [kn] pilarikenkä x) RakMK Eurokoodi RakMK Eurokoodi K30-2 C25/30 K30-2 C25/30 ATP16, AHP16 65,4 62,2 3,7 APK16, -K, -KK, -P ATP20, AHP20 102,1 97,0 6,9 APK20, -K, -KK, -P ATP24, AHP24 147,1 139,7 10,9 APK24, -K, -KK, -P ATP30, AHP30 233,8 222,1 19,1 APK30, -K, -KK, -P ATP39, AHP39 406,7 386,5 36,7 AK39K, -P Taulukko 7. ALP pultin kestävyysarvot RakMK B4 sekä Euronormien mukaan Peruspultti Normaalivoimakestävyys Leikkauskestävyys Pulttia vastaava APK- ALP-L, ALP-P N u [kn] N Rd [kn] V u,v Rd [kn] pilarikenkä x) RakMK Eurokoodi RakMK Eurokoodi K30-2 C25/30 K30-2 C25/30 ALP22L, -P 176,7 174,5 15,2 APK24, -K, -KK, -P ALP27L, -P 267,7 264,4 25,2 APK30, -K, -KK, -P ALP30L, -P 327,3 323,1 33,4 APK30 ALP36L, -P 476,6 470,6 52,8 APK36, -K, -KK, -P ALP39L, -P 569,3 562,2 64,6 APK39, -K ALP45L, -P 761,8 752,2 88,7 APK45, -K, -KK, -P ALP52L, -P 1025,5 1012,6 123,9 APK52, -K, -KK ALP60L, -P 1340,0 1340,0 168,3 APK60 x) Katso AK-pilarikenkien vastaavuus: AK-Pilarikengät 2. Palkki-pilariliitoksen peruspultit Momenttiliitoksen peruspulttien AMP kestävyysarvot on esitetty taulukossa 8 betonille K30-2 (C25/30) kiinnitettäessä pultti elementtipilariin. AMP pultin kestävyysarvot RakMK B4 sekä Euronormien mukaan Taulukko 8. AMP pultin kestävyysarvot RakMK B4 sekä Euronormien mukaan Peruspultti Normaalivoimakestävyys Leikkauskestävyys Pulttia vastaava APK- AMP N u [kn] N Rd [kn] V u,v Rd [kn] Palkkikenkä RakMK Eurokoodi RakMK Eurokoodi K30-2 C25/30 K30-2 C25/30 AMP36, -M 476,6 470,6 52,8 APK36M, -2M AMP39, -M 569,3 562,2 64,6 APK39M, -2M AMP45, -M 761,8 752,2 88,7 APK45M, -2M AMP52, -M 1025,5 1012,6 123,9 APK52M, -2M AMP60, -M 1340,0 1340,0 168,3 APK60M, -2M Normaali- ja leikkausvoiman yhteisvaikutus tarkistetaan kaavalla: (ETAG 001 Annex C, kaava 5.9) (N Ed / N Rd ) 1.5 + (V Ed /V Rd ) 1.5 1,0 Yhteisvaikutuskaavoissa muuttujat ovat N Ed = Normaalivoiman laskenta-arvo N Rd = Normaalivoimakestävyys (taulukot 6-8) V Ed = Leikkausvoiman laskenta-arvo V Rd = Leikkausvoimakestävyys (taulukot 6-8)

10 5. PERUSPULTTIEN KÄYTTÖ 5.1 Käytön rajoitukset Peruspulttien kestävyysarvot on laskettu staattisille kuormille. Dynaamisille kuormille on käytettävä suurempia kuormien osavarmuuskertoimia sekä liitoksen toiminta on tarkastettava tapauskohtaisesti. Peruspulttien kestävyysarvojen käytettäessä on noudatettava pulttien minimi keskiö- ja reunaetäisyyksiä sekä raudoitusohjeita voimien siirtämisestä pulteilta betonille. ALP ja AMP pultteja voidaan käyttää iskusitkeysominaisuuksiensa vuoksi -40 C lämpötilaan asti ilman eri tarkasteluja. 5.2 Peruspultin sijoittaminen 5.2.1 Liitoksen betonilujuus Peruspulttien kestävyysarvojen käyttö edellyttää liitoksen betonilujuudelta eri pulteilla seuraavia ehtoja: 1. on mitoitettu betonille K30-2 (C25/30). Alemmissa lujuusluokissa vetokestävyysarvoja korjataan kohdan 5.4.1 mukaan. Ylemmissä lujuusluokissa arvoja ei muuteta. 5.2.2 Peruspultin minimi reunaetäisyys normaalivoimalle 1. AHP ja ALP-P Pultille sovelletaan minimi reunaetäisyyttä määritettäessä rakenteen ympäristöolosuhteiden ja käyttöikämitoituksen mukaan laskettua betonipeitettä. Ohjeet tästä ovat BY 50 kohdassa 2.5.1 ja EC2 kappaleessa 4. 2. ATP, ALP-L ja AMP pultit Pultin minimi reunaetäisyys määräytyy pultin ankkurointikappaleen paikallisen puristuskestävyyden perusteella taulukon 9 ja kuvien 5 ja 6 mukaan. Kuva 5. ATP- ja ALP pultin minimi reuna- ja keskiöetäisyys

11 Kuva 6. AMP pultin minimi reuna- ja keskiöetäisyys Taulukko 9. ATP, ALP-L ja AMP pultin minimi reuna- ja keskiöetäisyys Pultti Minimietäisyys [mm] Pultti Minimietäisyys [mm] e 1 e 2 e 1 e 2 e 3 e 4 ATP16 38 76 ALP45L 131 262 - - ATP20 47 94 ALP52L 152 304 - - ATP24 56 112 ALP60L 160 320 - - ATP30 71 142 AMP36 75 150 115 230 ATP39 93 186 AMP39 80 160 125 250 ALP22L 63 126 AMP45 90 180 150 300 ALP27L 78 156 AMP52 100 200 180 360 ALP30L 88 176 AMP60 110 220 215 430 ALP36L 104 208 ALP39L 113 226 5.2.3 Peruspultin minimi keskiöetäisyys normaalivoimalle 1. AHP ja ALP-P pultit Pultin tai sen tartuntojen minimi keskiöetäisyys määritetään siten, että siihen sovelletaan normien mukaisia raudoitustankojen limijatkosten etäisyysvaatimuksia. 2. ATP, ALP-L ja AMP pultit Pultin minimi keskiöetäisyys määräytyy ankkurikappaleen paikallisen puristuskestävyyden perusteella taulukon 9 ja kuvien 5 ja 6 mukaan. 5.2.4 Peruspultin minimi reunaetäisyys leikkausvoimalle Pultin minimi reunaetäisyys leikkausvoimalle on 10M (M=kierteen koko), mikäli ei käytetä hakoja siirtämään pultin leikkausvoimaa. Muussa tapauksessa pultin minimi reunaetäisyytenä voidaan käyttää normaalivoimalle määritettyjä etäisyyksiä. Pultin koko leikkausvoima on tällöin siirrettävä seuraavasti: 1. Haan nurkassa sijaitsevan pultin leikkausvoima siirretään hakaraudoituksella. 2. Muualla leikkausvoima siirretään käyttämällä U-hakaa kierteen alapuolisessa betonivalussa.

12 5.3 Peruspulttien vaatima lisäraudoitus 5.3.1 Rakenteen raudoitusperiaate Peruspulttien käyttö edellyttää rakenteen raudoittamista siten, että pultin normaali- ja leikkausvoimat siirretään raudoituksen avulla betonirakenteelle. Seuraavissa kappaleissa esitetään pulttien tyypillisiä käyttökohteita sekä näiden suositeltavia raudoitustapoja. 5.3.2 AHP jatkospultin sijoittaminen pilariin AHP jatkospultteja käytetään pilarin jatkamiseen ja pilarin lisäraudoitus suunnitellaan seuraavasti. Kuva 7. 1. Pultin normaalivoimat on siirrettävä pilarille joko yhdellä pultin kokoa olevalla pilarin päätangolla tai kahdella pienemmällä nipputangolla, jonka jatkospituus vastaa pultin jatkospituutta. 2. Pilarijatkoksen leikkausvoimat siirretään hakaraudoituksella A qt. 3. Pultin ala- ja yläpäähän sijoitetaan Eurokoodi 2 kohdan 8.7.4 mukaan laskettu poikittaisraudoitus A st. Raudoitus on taulukossa 10 ja se voidaan pilarin yläpäässä laskea yhteen muiden hakojen kanssa ja raudoittaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä raudoitus lisätään myös BY 50 mukaisessa mitoituksessa. Kuva 7. AHP jatkospultin lisähaat 5.3.3 ATP ja ALP-L pultin sijoittaminen laattaan tai matalaan pilarianturaan Lyhyet ATP ja ALP-L pultit voidaan sijoittaa myös laattaan tai pilarianturaan. Pultin alueelle on sijoitettava lisäraudoitus normaalivoiman siirtämistä varten seuraavasti: 1. Pultit sijoitetaan laattaan vähintään minimi keskiöetäisyyden päähän toisistaan ja vedetyn pultin murtokartio ankkuroidaan kuvan 8 mukaisilla ankkurointiteräksillä A rt, jotka sijoitetaan tasaisesti pultin murtokartion alueelle. Tangot ankkuroidaan laatan alapintaan. 2. Puristusvoimalla kuormitettujen ATP ja ALP-L pulttien alapuolella pitää olla vähintään taulukon 10 mukainen betonikerros H min. Pultti on ankkuroitava kuvan 8 mukaisilla hakateräksillä A pt laatan alapuolista puristusmurtoa vastaan, vain mikäli H min alittuu.

13 Kuva 8. ATP ja ALP-L pultin sijoitus laattaan Taulukko 10. ATP ja ALP-L pultin puristusmurron haat. Pultti Minimimitta Haat Pultti Minimimitta Haat H min [mm] A pt [mm 2 ] H min [mm] A pt [mm 2 ] ALP22L 90 90 ATP16 60 80 ALP27L 110 135 ATP20 80 120 ALP30L 110 200 ATP24 90 180 ALP36L 150 240 ATP30 110 300 ALP39L 170 293 ATP39 135 480 ALP45L 180 333 ALP52L 190 359 ALP60L 280 729 5.3.4 ATP ja ALP-L pultin sijoittaminen peruspilariin Lyhyet ankkuripultit voidaan sijoittaa myös peruspilariin ja tällöin on raudoitus suunniteltava seuraavasti: 1. Pultin vetovoimat siirrettään lenkeiksi taivutetuilla tangoilla, jotka ankkuroidaan anturan alapintaan. Peruspilarin päätankojen tartuntapituus ei yleensä muuten riitä. 2. Pultti tarvitsee peruspilarin yläreunaan hakaraudoituksen A qt leikkausvoimaa varten. 3. Pulttia varten tarvitaan halkaisuhaat A vt kuvan 9 mukaisesti ankkurikappaleen yläpuolelle. Lisäksi pilarissa pitää olla näiden lisäksi normaali hakaraudoitus. Kuva 9. ATP ja APL-L pultin sijoittaminen peruspilariin

14 Taulukko 11. Lyhyiden pulttien ankkurikappaleen halkaisuhaat A vt ja pitkien pulttien lisähaat A st. Pultti Halkaisuhaat Pultti Lisähaat A vt [mm 2 ] Haat A st [mm 2 ] Haat ATP16 19 1T8 AHP16 70 2T8 ATP20 29 1T8 AHP20 110 3T8 ATP24 40 1T8 AHP24 160 4T8 ATP30 67 2T8 AHP30 250 5T8 ATP39 111 3T8 AHP39 400 5T10 ALP22L 51 1T8 ALP22P 60 2T8 ALP27L 76 2T8 ALP27P 101 3T8 ALP30L 88 2T8 ALP30P 101 3T8 ALP36L 135 3T8 ALP36P 101 3T8 ALP39L 161 4T8 ALP39P 157 4T8 ALP45L 216 5T8 ALP45P 157 4T8 ALP52L 290 6T8 ALP52P 245 5T8 ALP60L 386 5T10 ALP60P 402 6T10 5.3.5 AHP ja ALP-P pultin sijoittaminen peruspilariin AHP- ja ALP-P pultit voidaan sijoittaa peruspilariin, jossa on riittävästi korkeutta pultin tartunnoille. Pultin vetovoimat siirretään perustukselle tangoilla, jotka ankkuroidaan anturan alapintaan. Peruspilarin raudoitus tehdään seuraavasti. 1. AHP pultit: AHP pultin tartuntapituudet on määritetty siten, että peruspilarin raudoitukseksi riittää pultin harjatangon kokoa oleva suora tanko pilarin kulmiin. 2. ALP-P pultit ALP-P pultit ankkuroidaan pultin tartuntojen kokoa olevilla tangoilla pultin täydelle vetovoimalle. Mikäli perustuksessa käytetään pultin tartuntoja suurempia tankoja, niiden jatkospituus on tarkistettava. Peruspilarin yläpintaan on sijoitettava hakaraudoitus A qt pultin leikkausvoimien siirtämistä varten. Lisäksi pultin ja perustuksen harjatankojen päätöskohtiin sijoitetaan haat A st taulukon 11 mukaan. Kuva 10. ALP-P pultin sijoitus peruspilariin

15 5.3.6 AMP pultin sijoittaminen pilariin AMP peruspulttia käytetään elementtipalkin ja -pilarin momenttiliitoksessa. Pultin suorakaiteen muotoinen ankkurilevy siirtää puristusvoiman heti pilarin etupinnassa betonille. Pultin harjaterästartunnat siirtävät vetovoiman pilarin takaosan betonille. Pultin ankkurilevyn pitempi sivu sijoitetaan pilarin reunan suuntaiseksi, jolloin pultti voidaan sijoittaa lähelle pilarin reunaa. Kuva 11. Pultin sijoitusmitat esitetään taulukossa 12. Taulukko 12. AMP pultin minimimitat pilarin momenttiliitoksessa Pultti A F L D K E ET H B min mm mm mm mm mm mm mm mm mm AET36 100 90 710 540 170 50 40 580 380 AMP36 100 90 670 500 180 50 80 580 380 AMP39 110 100 680 500 180 60 70 580 480 AMP45 110 110 800 605 195 60 70 680 480 AMP52 110 130 930 700 230 60 70 780 580 AMP60 110 130 1490 1220 270 70 100 1380 580 Merkinnät: A = Pultin etäisyys pilarikonsolin pinnasta F = Pultin minimi reunaetäisyys pilarin reunasta L = Pultin kokonaispituus D = Pultin upotussyvyys betonipilarissa K = Pultin kierteen näkyviin jäävä pituus E = Pultin etäisyys asennuspakan pinnasta ET = Pultin pään minimi etäisyys pilarin takapinnasta H = Pilarin minimisyvyys pultin suunnassa B min = Suorakaidepilarin minimileveys Kuva 11. AMP pultin sijoittaminen pilariin

16 5.4 Harjatangon T40 käytön lisäehdot Harjatangosta T40 valmistettuja tangon tartuntaan perustuvia AHP39 pulttia voidaan käyttää seuraavin lisäedellytyksin vain EC-2 mukaisessa mitoituksessa. 1. T40 harjateräspulttien jatkamiseen pitää käyttää 2T32 tai 3T25 tankonippuja eli kahta T40 tankoa ei limitetä vaan pultin voimat siirretään rakenteelle pienemmillä tangoilla pultin ankkurointialueella huomioimalla normin ohje raudoituksen alemmasta jännitystasosta. 2. Laajenemisenestoraudoituksena käytetään aina hakoja. 3. Pultin alueelle pitää tehdä Eurokoodi 2 kohdan 8.8 lisäohjeiden mukainen pintaraudoitus ja halkeilun vaikutus selvitetään erikseen. 5.5 Kestävyysarvojen korjaaminen 5.5.1 Betonilujuus Peruspulttien kestävyysarvoja korjataan betonin lujuuden muuttuessa seuraavasti: 1. Pultin normaalivoimakestävyys Peruspulttien normaalivoimakestävyysarvoja pienennetään betonin lujuusluokan muuttuessa. Korjaus tehdään molempien normien mukaisessa mitoituksessa, mutta se suoritetaan vain alemmissa lujuusluokissa. Pultin normaalivoimakestävyysarvoja pienennetään kertoimilla n 1 n 3, joka lasketaan betonin mitoitusarvojen suhteessa seuraavasti: n 1 = f cd lask /f cd K30-2 (C25/30) Pultit ATP, ALP-L, AMP n 2 = f ctd lask /f ctd K30-2 (C25/30) Pultit AHP, ALP-P jossa f cd lask on käytettävän betonin puristuslujuuden mitoitusarvo. jossa f ctd lask on käytettävän betonin vetolujuuden mitoitusarvo 2. Pultin leikkauskestävyys Peruspulttien leikkauskestävyysarvot on määritetty ETAG 001 Annex C mukaan. Leikkauskestävyysarvoja ei muuteta betonin lujuusluokan muuttuessa. 5.5.2 Reunaetäisyys Mikäli ATP, AMP ja ALP-L pultit sijoitetaan lähemmäksi rakenteen reunaa, kuin mitä kappaleessa 5.2 edellytettiin, on pulttien kestävyysarvoja pienennettävä seuraavasti: 1. Reunaetäisyys normaalivoimalle Mikäli pultti sijoitetaan lähemmäksi rakenteen reunaa kuin mitä minimietäisyys edellyttää normaalivoimakestävyyttä pienennetään seuraavasti: Merkitään pultin normaalivoimakestävyyttä suhdeluvulla 100 minimietäisyydellä. Kun pultin keskiö on rakenteen reunalla, on tämä suhde 0. Väliarvot interpoloidaan suoraan. Pulttia ei kuitenkaan saa sijoittaa lähemmäksi reunaa kuin mitä vaadittu betonipeite ankkurikappaleen kohdalla edellyttää. 2. Reunaetäisyys leikkausvoimalle Pultin leikkauskestävyyden käyttö edellyttää minimi reunaetäisyyttä 10. Mikäli käytetään pienenpää reunaetäisyyttä, on kaikki leikkausvoimat vietävä hakaraudoituksella betonirakenteelle. Leikkauskestävyyttä ei tarvitse pienentää.

17 5.5.3 Keskiöetäisyys Mikäli ATP, ALP-L ja AMP pultit sijoitetaan lähemmäksi toisiaan, kuin mitä kappaleessa 5.2 edellytettiin, on pulttien kestävyysarvoja pienennettävä seuraavasti: 1. Keskiöetäisyys normaalivoimalle Merkitään minimi etäisyydellä olevien pulttien yhteen laskettua normaalivoimakestävyyttä suhdeluvulla 100. Kun pultit lähestyvät toisiaan niin, että niiden keskiöt yhtyisivät, tätä tilannetta merkitään suhdeluvulla 50. Väliarvot interpoloidaan suoraan. 2. Keskiöetäisyys leikkausvoimalle Kestävyysarvojen ei tarvitse korjata. Leikkausvoimat ankkuroidaan hakaraudoituksella. 5.6 Liitoksen käyttöikä ja säilyvyys Peruspultti/pilarikenkäliitoksen käyttöikä ja säilyvyys suunnitellaan BY 50 kappaleen 3 tai EC-2 kappaleen 4 mukaan. Pilariliitoksen ympäristöolosuhteen määräämä rasitusluokka valitaan samaksi kuin mihin pilari/perustus kyseisessä tilassa kuuluu, ellei erityisistä syistä rasitusluokkaa liitoksen osalta nosteta vielä tätä korkeammaksi. Liitoksen rasitusluokat ja betonipeite määritetään seuraavasti: 1. Pultin tartuntojen betonipeite Pultin tartuntojen tai ankkurointiosan betonipeitteen nimellisarvo valitaan liitoksen ympäristöolosuhteen määräämän rasitusluokan mukaan. Sallittu mittapoikkeama on vähintään normin mukainen minimivaatimus huomioimalla lisäksi pultin asennustoleranssi, mikäli se tulee määrääväksi. 2. Kierreosan betonipeite Betonipeite ja liitoksen suojaus huomioidaan pultin kierteen teräsosien (=mutteri, aluslevy, kierre) pintakäsittelyssä rasitusluokan mukaan seuraavasti: Rasitusluokka X0: - Kuivissa ja lämpimissä tiloissa pultin näkyviin jäävät teräsosat maalataan, mikäli maalattavat osat ovat myöhemmin huollettavissa. - Mikäli pultin kierreosia ei pystytä myöhemmin huoltamaan, pitää teräsosat suojata rasitusluokan mukaisella betonipeitteellä. Rasitusluokat XC1 ja XC3: - Pultin teräsosat suojataan rasitusluokan mukaisella betonipeitteellä. Rakenteellisella ratkaisulla estetään veden pääsy liitoksen sisään. - Kylmissä ja kosteissa tiloissa pultit kuumasinkitään. Rasitusluokat XC2, XD4, XD, XS ja XF. - Näissä rasitusluokissa pultteja voidaan käyttää tapauskohtaisesti harkiten. Pultin teräsosat on kuitenkin aina suojattava riittävällä betonipeitteellä, jonka halkeilu on estettävä. Rakenteellisilla ratkaisuilla pitää lisäksi estää veden pääsy liitoksen sisään.

18 6. LIITOKSEN ASENNUS 6.1 Pulttiryhmän kokoaminen voidaan koota ryhmäksi AAK asennuskehikolla. Kehikolla varmistetaan pultin oikea etäisyys ja suunta rakennuksen linjojen suhteen. Lisäksi kehikolla saadaan pultille oikea korkeusasema ja kierteet suojataan valun ajaksi. Asennuskehikon tilaustunnus on AAK M H*B, jossa M on pultin koko ja H*B ovat pulttien välimitat kehikossa. Kuva 12. Kuva 12. AAK asennuskehikon rakenne ja mitat 6.2 Peruspulttien asennus 6.2.1 Pultin asennus muottiin ja asennustoleranssit Pultit asennetaan APK pilarikenkien kanssa kuvan 13 ja taulukon 13 mukaiseen korkeusasemaan suunnitellusta raakavalun pinnasta. Samoin pultin korkeusasema ei voi muissakaan liitoksissa poiketa edellisestä, jotta pultin kestävyysarvot olisivat voimassa. Pulttiryhmä asennetaan muottiin noudattamalla seuraavia toleransseja: - Pulttiryhmän sijainti pilarin keskilinjan suhteen ± 5 mm - Pulttien keskinäinen etäisyys ryhmässä ± 2 mm - Pultin korkeusasema ± 20 mm - Pultin kallistus pystytasosta L/100 6.2.2 Pultin taivutus ja hitsaus Suoran harjateräspultin tartuntoja voidaan tilantarpeen niin vaatiessa taivuttaa työmaalla. Pultteja taivutettaessa on huomioitava suunnittelunormien ohjeet taivutussäteestä sekä työlämpötiloista. Lisäksi on huomioitava, että rakenteen raudoituksen tartuntapituus pitää tarkistaa vastaamaan pultin muuttunutta tartuntapituutta. Peruspultteihin ei suositella hitsattavaksi mitään kiinnikkeitä, ellei siitä sovita rakennesuunnittelijan kanssa. Kuva 13. Peruspultin korkeusaseman määritys

19 Taulukko 13. Peruspultin korkeusaseman määritys Pultti Kenkä A G Pultti Kenkä A G mm mm mm mm M16 APK16 105 50 M30 APK33 170 50 M20 APK20 115 50 M36 APK36 170 60 M22 APK24 130 50 M39 APK39 180 60 M24 APK24 130 50 M45 APK45 195 70 M27 APK30 150 50 M52 APK52 230 80 M30 APK30 150 50 M60 APK60 260 80 Merkinnät: A = Pultin korkeus raakavalun pinnasta G = Kengän pohjalevyn alustavalun paksuus 6.3 Pilarin asennus Peruspultin alamuttereiden aluslevyn yläpinta asetetaan pilarin alapään suunniteltuun tasoon. Pilari nostetaan paikoilleen ja ylämutterit kiinnitetään. Pilari säädetään suoraan pultin muttereista. Kaikki mutterit kiristetään ja nosturi voidaan irrottaa pilarista. Mutterikolot on mitoitettu DIN 7444 iskulenkkiavaimen tilantarpeen mukaan. Peruspultin mutterit kiristetään taulukon 14 momenteilla. Arvot on määritetty vastaamaan kiristystä, joka on 40 % harjateräspulteilla ja 20 % ALP-pulteilla kierteen myötövoimasta. Mutterit lukitaan tuplamutterilla tai lyömällä kierre rikki mutterin juuresta. Esikiristys ei riitä lukitukseen vaihtorasitetuilla kuormilla. Taulukko 14. Peruspultin muttereiden kiristysvääntömomentit Pultti Kiristysmomentti Pultti Kiristysmomentti ATP, AHP Nm ALP, AMP Nm ATP16 100 ALP22 200 ATP20 200 ALP27 350 ATP24 350 ALP30 650 ATP30 650 ALP36 800 ATP39 1000 ALP39 1000 ALP45 1500 ALP52 2500 ALP60 3500 Muttereiden lukituksen jälkeen pilarin pohjalevyn ja mutterikolojen jälkivalu tehdään juotosbetonilla noudattaen laastinvalmistajan ohjeita. Juotosbetonin tulee olla kutistumatonta ja vastata pilaribetonin lujuutta. 6.4 Pilariliitoksen asennustoleranssit Pilarille sallitaan yleensä ±10 mm sijaintipoikkeama teoreettisesta (BY47), ellei suunnitelmissa toisin edellytetä. Pilariliitoksen sijaintipoikkeama muodostuu pulttiryhmän sijaintipoikkeamasta (±10 mm) ja pilarikengän valmistuspoikkeamasta (±2 mm) sekä kengän pohjalevyn reikävälyksestä (±7 mm). Tämä riittää normaalisti kattamaan pilarille sallitun sijaintipoikkeaman (±10 mm) ja kengän asennuspoikkeaman (±5 mm). Mikäli pulttiryhmän sijainti ylittää pilarille sallitun poikkeaman, voidaan tehdä seuraavia korjauksia: 1. Sallittu korjaustoimenpide Kengän pohjalevyn reikää voidaan avartaa korkeintaan 10 mm yhdeltä sivulta pultin kohdalta. Pultin aluslevyt on vaihdettava suuremmiksi siten, että ne peittävät koko pohjalevyn avarretun reiän. Aluslevyn paksuutta pitää myös lisätä. Liitoksen kestävyys pitää tarkastaa pultin poikkeavalle sijainnille. AHP pultin tartuntaa voi lyhentää työmaalla taulukon 2 minimi limityspituuteen. 2. Ei sallittuja korjaustoimenpiteitä

20 Seuraavia korjaustoimenpiteitä ei sallita: - Peruspulttia ei saa taivuttaa tai kuumentaa. - Peruspulttin kierrettä ei saa katkaista ja hitsata uuteen paikkaan tai kengän pohjalevyyn. - Kengän kantavaa rakennetta ei saa muuttaa leikkaamalla tai hitsaamalla. 6.5 Turvallisuustoimenpiteet on suojattava valun aikana ja sen jälkeen siten, että kierteitä ei vahingoiteta. Peruspulttia ei saa kuormittaa betonin kovettumisen aikana. Peruspultteihin saa asentaa liittyviä rakenteita vasta sitten, kun pultteja ympäröivä betoni on saavuttanut suunnittelulujuuden, ellei rakennesuunnitelmissa anneta erikseen tarkempia ohjeita. Peruspultteja ei saa rakentamisaikana käyttää suunnitelmista poikkeavien kuormien siirtoon ilman rakennesuunnittelijan kirjallista lupaa. Pilariliitoksen asennuksessa on noudatettava elementtiasennusohjeen mukaista työjärjestystä sekä asennusaikaista tuentasuunnitelmaa. Alustavalu pitää tehdä suunnitelmien mukaisena ajankohtana, ja valun on saavutettava suunnitelmien edellyttämä lujuus, ennen kuin yläpuolisia rakenteita voidaan asentaa/kuormittaa. 7. LAADUNVALVONTA Peruspulttien valmistuksen laadunvalvonnassa noudatetaan Suomen Rakentamismääräyskokoelman vaatimuksia. Anstar Oy on tehnyt peruspulttien valmistuksesta laadunvalvontasopimuksen Inspecta Sertifiointi Oy:n kanssa. 8. ASENNUKSEN VALVONTA 8.1 Pulttien asennuksen valvontaohje Toimenpiteet ennen valua - Tarkistetaan, että suunnitelmien mukainen pultti ja asennuskehikko ovat käytössä, (tyyppi, tunnus ja mitat) eikä pultti ole kuljetuksen aikana vaurioitunut. - Tarkistetaan, että pulttiryhmän sijainti muotissa vastaa annettuja toleransseja. - Tarkistetaan, että pultin korkeusasema vastaa annettuja toleransseja. - Varmistetaan, että pulttiryhmä on kiinnitetty riittävän lujasti muottiin. - Varmistetaan, että pulttien lisäraudoitus on asennettu. - Suojataan kierteet pilarin asennukseen asti. Toimenpiteet valun jälkeen - Tarkistetaan, että pulttiryhmien sijainti ja korkeusasema vastaa suunnitelmien mukaisia toleransseja. - Pulttiryhmien sijainnista tehdään tarkemittauspöytäkirjat. 8.2 Pilarin asennuksen valvontaohje Pilarin asennus suoritetaan rakennesuunnittelijan laatiman asennussuunnitelman mukaan. Asennuksen valvojan tulee tarkistaa seuraavat kohdat. - Asennussuunnitelman noudattaminen elementtien asennusjärjestyksen osalta. - Pilareiden asennusaikaisen tuennan tarve. - Muttereiden kiristyksen tarkastus. - Jälkivalun suorittamisen ajankohta sekä suunnitelmien mukaisen jälkivalumassa.

21