Työelämän. nuoret sankarit Itä-Suomen nuorisopuntari 2012 Teemana työ ja yrittäjyys

Työelämän nuoret sankarit Itä-Suomen nuorisopuntari 2012 Teemana työ ja yrittäjyys

Itä-Suomen nuorisopuntari 2012 Miksi Itä-Suomen nuorisopuntaria tarvitaan? 4 5 Koska sydän sanoi niin Itä-Suomen nuorten kuntaranking 6 7 Matkalla tuntemattomaan kohti työelämää 8 9 Mitä tänään koulussa opin työelämää silmällä pitäen? 10 11 Mikä työelämässä on tärkeää? 12 13 Työelämän haasteet kiireinen vai työtön? 14 15 Yrittäjänä vain unelmilla on siivet 16 17 Varjo seuraa onneain yrittäjänäkin 18 19 Vallankumous kulttuuriin kansainvälisyys ja monikulttuurisuus työelämässä 20 21 Nuorisopuntarin taustaa 22 Juvenia nuorisoalan osaamiskeskittymä 23 Nuorisoalan osaamiskeskittymä juvenia.mamk.fi Julkaisija: Juvenia Nuorisoalan osaamiskeskittymä, Mikkelin ammattikorkeakoulu, 2012 Toimittajat: Pekka Penttinen, Marika Punamäki ja Jussi Ronkainen. Aineiston analysointi ja raportointi: Pekka Penttinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Jari Kainulainen ja Sanna Ryynänen, Itä-Suomen yliopisto, Leena Eerola-Ockenström, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Jukka Määttä, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Taitto: Mikkelin ammattikorkeakoulun viestintäpalvelut / Maria Sofia Miettinen ISBN 978-951-588-339-1 (nid.) ISBN 978-951-588-340-7 (PDF) Painopaikka: Teroprint Oy, Mikkeli 3

Miksi Itä-Suomen nuorisopuntaria tarvitaan? Itä-Suomen nuorisopuntari nostaa esiin nuorten äänen. Se keskittyy teemoihin, jotka tällä alueella ovat tärkeitä niin nuorten hyvinvoinnin kuin alueen elinvoimaisuudenkin näkökulmista. Tänä vuonna tarkastelussa ovat erityisesti työllistymiseen, työelämään ja yrittäjyyteen sekä koulutuksen ja työelämän yhteyksiin liittyvät nuorten näkemykset. Nuorten ääntä tarvitaan heidän elinolojaan kehitettäessä. Nuoria koskevien päätösten tulee pohjautua tutkittuun tietoon siitä, miten nuoret voivat, miten heidän palvelunsa toimivat ja miten nuorten kasvuympäristö on kehittynyt. Nuorisopuntarin avulla tuotetaan monipuolista alueellista tietoa kunnallisen päätöksenteon ja palveluiden kehittämisen pohjaksi. Puntarin osin vuosittain vaihtuvat teemat valitaan Itä-Suomen alueellisten erityispiirteiden ja alueen toimijoiden tietotarpeiden pohjalta. Asuinseudulla ja elinympäristöllä on nykyisellä media-aikakaudellakin keskeinen rooli nuorten hyvinvoinnin ja elämän rakentumisessa. Alueellisuus on tärkeä teema erityisesti Itä-Suomessa, missä väki vähenee ja vanhenee muuta Suomea nopeammin. Tämän kehityksen valossa alueen nuoret ovat maakunnan elinvoimaisuuden kannalta avainjoukko, jonka hyvinvoinnin turvaaminen ja myös maakuntaan sitouttaminen on keskeistä. Erityisesti sillä, millaisena nuoret alueen näkevät ja kokevat eli millainen paikallisidentiteetti nuorille rakentuu, on merkitystä heidän alueelle kiinnittymiselleen. Käytännön tasolla paikkakunnalla ja asuinalueella on nuorelle keskeinen merkitys, sillä ne suuntaavat aikuistumista ja elämän rakentumista opiskelu-, työ- ja asumistarjonnan avulla. Itä-Suomen nuorisopuntarissa 2012 painottuvat 15 25 -vuotiaiden nuorten koulutusta, työelämää ja yrittäjyyttä koskevat näkemykset Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Alueen korkeakoulujen yhteistyössä toteuttaman kartoituksen tulokset ovat hyödynnettävissä maakuntien elinvoimaisuuden ja vetovoiman lisäämiseksi. Samalla nuorisopuntari kehittää osaltaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin alueellista tietopohjaa. Mikkelin ammattikorkeakoulu Itä-Suomen yliopisto Humanistinen ammattikorkeakoulu Diakonia-ammattikorkeakoulu 5

Koska sydän sanoi niin Itä-Suomen nuorten kuntaranking Leppävirran nuoret arvioivat kuntansa Itä-Suomen parhaaksi asuinkunnaksi kilpailussa muita kuntia vastaan. Leppävirrassa nuoret arvostavat erityisesti turvallista ja tuttua elämänpiiriä sekä asuinympäristön laadullisia tekijöitä. Nuorten arvioissa seuraaviksi sijoittuivat Joroinen ja Lapinlahti. Keskikokoisten kuntien kärkisijat menevät Siilinjärvelle, Kontiolahdelle ja Iisalmelle. Suurten kuntien ykkönen on Kuopio. Väestömäärältään pienten kuntien joukkoon kuuluvassa Leppävirrassa nuoret arvostavat sen tarjoamaa hallittavaa ja turvallista kasvuympäristöä, jota kavereiden ja sukulaisten sosiaalinen verkosto tukee. Asuinympäristön laatutekijöistä luonnonläheisyys ja samanaikaisesti hyvät liikenneyhteydet läheisiin kaupunkeihin ovat nuorten mieleen. Leppävirran tapaan näitä kaupunkien lähellä olevien maaseutumaisten kuntien etuja tarjoavat myös Joroinen ja Lapinlahti. Keskikokoisten kuntien vertailussa nuoret arvioivat parhaimmiksi maakuntakeskusten naapurikunnat Siilinjärven ja Kontiolahden. Kummankin paikkakunnan nuorten näkemyksissä korostuvat kaupunkimaisten palveluiden saatavuuden ja pienten kuntien luonnonläheisyyden yhdistyminen parhaiten menestyneiden pienten kuntien tapaan. Paikkakuntia pidetään myös turvallisina ja yhteisöllisinä. Vastaavalla tavoin Ylä-Savon aluekeskusta Iisalmea nuoret pitävät sosiaalisesti vastuullisena sekä nuorisomyönteisenä paikkakuntana. Iisalmen myönteinen kuva nuorten keskuudessa näyttää maakuntakeskuksien tapaan välittyvän myös naapurikuntiin, erityisesti Lapinlahdelle. Maakuntakeskuksista parhaimman arvion saa Kuopio, jota jo lähtökohtaisesti pidetään opiskelupaikkakuntana ja merkittävänä työllistäjänä. Kuitenkin Kuopion yleinen imago, kaupungin tarjoamat peruspalvelut ja harrastusmahdollisuudet nostavat Kuopion maakuntakeskusten kärkeen. Kuopiota voidaankin pitää paikkana, jossa viihdytään myös sosiaalisista syistä. Ero Joensuuhun ja Mikkeliin ei ole suuren suuri, mutta kuitenkin selkeä. Nuorten kotipaikkakuntaansa koskevat arviot ilmentävät suurelta osin myös vastaajien ikää. Pienten paikkakuntien nuoret ovat usein perus- tai toisella asteella opiskelevia ja lapsuudenkodissa asuvia. Maakuntakeskusten nuorten mielipiteissä puolestaan painottuvat hieman vanhemman ikäryhmän elämä ja arki kuten parisuhteen rakentuminen, opiskelu tai työelämään siirtyminen. Keitele Vesanto Kiuruvesi Pertunmaa Pielavesi Tervo Rautalampi Kangasniemi Hirvensalmi Mäntyharju Vieremä Iisalmi Sonkajärvi Maaninka Siilinjärvi Suonenjoki Pieksämäki MIKKELI Ristiina Lapinlahti KUOPIO Juva Nilsiä Leppävirta Joroinen Rautavaara Juankoski Varkaus Puumala Valtimo Tuusniemi Rantasalmi Sulkava Kaavi Heinävesi Nurmes Juuka Outokumpu Enonkoski Savonlinna Karttapohja perustuu vuoden 2012 kuntajakoon Hyvin menestyvät kunnat sijoittuvat Itä-Suomen kartalla Joensuun, Kuopion ja Iisalmen seutukuntiin. Joensuun seutukuntaa lukuun ottamatta kunnat muodostavat valtatie viiden mukaisen liki katkeamattoman ketjun Joroisista Leppävirran, Kuopion, Siilinjärven ja Lapinlahden kautta Iisalmeen. Mikkeli alueellisena suurkuntana poikkeaa tässä suhteessa muista alue- tai maakuntakeskuksista. Kuntaliitosten myötä kaupunkiin on syntynyt keskustasta etäällä olevia reuna-alueita, joita nuoret eivät miellä vetovoimaisina. Polvijärvi Liperi Savonlinna Kerimäki Punkaharju Rääkkylä Lieksa Kontiolahti Kesälahti JOENSUU Kitee Tohmajärvi Ilomantsi Parhaiden kuntien kärkipiirteitä: Pieni kunta Sukulaisten läheisyys Tuttavien läheisyys Luonnonläheisyys Asuinpaikkakunnan tuttuus Harrastusmahdollisuudet Hyvät liikenneyhteydet Keskikokoinen kunta Harrastusmahdollisuudet Asuinympäristön laatu Hyvät liikenneyhteydet Asuinpaikan turvallisuus Asuinpaikkakunnan tuttuus Maakuntakeskus Opiskelumahdollisuudet Harrastusmahdollisuudet Palvelut Kuntien parhaimmistoa: Pienet kunnat Keskisuuret kunnat Suuret kunnat 7

Matkalla tuntemattomaan kohti työelämää Nuoret uskovat kouluttautumisen voimaan. Yli 90 prosenttia nuorista pitää kouluttautumista tärkeänä oman työllistymisensä kannalta, naisvastaajista peräti 95 prosenttia. Kuitenkin vain runsas puolet luottaa siihen, että he saavat koulutustaan vastaavaa työtä pian valmistumisensa jälkeen. Eniten koulutuksen merkitykseen työnsaannissa sekä työn henkilökohtaiseen merkitykseen uskovat ammattikorkeakoulussa, yliopistossa, lukiossa ja peruskoulussa opiskelevat nuoret, vähiten puolestaan työpajatoiminnassa mukana olevat ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat nuoret. Pohjois-Savon nuoret uskovat eniten siihen, että kouluttautuminen on tärkeää oman työllistymisen kannalta. Pohjois-Karjalassa asennoituminen tähän on kriittisempää kuin muissa maakunnissa. Yliopistossa opiskelevat suhtautuvat omalle alalle työllistymisen mahdollisuuteen ja samalla alalla pysymisen todennäköisyyteen muita vastaajia myönteisemmin. Yli 70 % vastaajista pitää monipuolista kielitaitoa tärkeänä oman työllistymisensä kannalta. Tulevan työuran mahdollinen kansainvälisyys jakaa kuitenkin mielipiteitä. Runsas kolmannes nuorista pitää kansainvälisessä työyhteisössä työskentelemistä mahdollisena, neljäsosa puolestaan ei. Monikulttuurisessa työyhteisössä työskentelyyn taas uskotaan tätä selvästi enemmän, etenkin naisten parissa. Lukiolaisten ja yliopistossa opiskelevien työelämäodotukset ovat kansainvälisimmin suuntautuneita. Työpajatoiminnassa mukana olevat nuoret ovat odotuksiltaan vähiten kansanvälisiä. Nuoret tuntuvat olevan varsin valmiita joustoihin työpaikan saadakseen. Kolme neljästä on valmis vaihtamaan asuinkuntaa työpaikan saamiseksi ja 70 % on valmis tekemään tilapäisesti koulutustaan vastaamatonta työtä. Naiset vaikuttavat olevan asenteiltaan miehiä joustavampia ja valmiimpia sopeutumaan työn etsimiseen liittyvissä kysymyksissä. Työllistymiseen ja työuraan liittyvistä keinoista yrittäminen houkuttaa nuoria kysytyistä asioista vähiten. Silti peräti neljännes vastaajista (26 %) pitää täysin tai jossain määrin mahdollisena sitä, että ryhtyy joskus yrittäjäksi. Nuorten näkemykset saavat myös pohtimaan työn ja palkkatulon houkuttelevuutta suhteessa työttömyyskorvaukseen. Noin joka kymmenes nuori ilmoittaa ottavansa vastaan mieluummin työttömyyskorvauksen kuin tekemään tilapäistä työtä, jos käteen jäävä tulo on yhtä suuri kummassakin. Osuus on vastaajien kokonaisuudessa melko pieni, mutta herättää kysymyksiä työn houkuttelevuudesta. 9

Mitä tänään koulussa opin työelämää silmällä pitäen? Koulutuksesta saaduista työelämätaidoista nuoret kokevat saaneensa eniten yhteistyötaitoja sekä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. Tämä korostuu etenkin naisilla. Myös monipuolisia työelämän perustaitoja ja kansainvälisyyteen liittyviä taitoja on saatu melko paljon. Talouden osaamista nuoret ovat saaneet selvästi vähiten. Sen mitä tietotekniikasta osaan oon oppinut omalla ajalla ja kavereilta. Ei meillä koulussa ole kaikille koneitakaan. Koulutuksesta saadut työelämätaidot voidaan jakaa kolmeen osaan: työelämän perustaitoihin, kansainvälisyyteen liittyviin työelämätaitoihin sekä erityisosaamiseen. Työelämän perustaitoihin lukeutuvat luova ongelmanratkaisukyky, sosiaaliset taidot, sekä aktiivisen toimijuuden taidot. Kansainväliset taidot koostuvat monipuolisesta kielitaidosta ja eri kulttuurien tuntemuksesta. Erityisosaaminen on nimensä mukaisesti jonkin alan erityistä osaamista, esimerkiksi teknisen tai hyvinvointialan osaamista. Työelämätaitojen osalta voidaan pohtia, mitkä taidoista koetaan olevan nimenomaan koulutuksen tuottamia, ja mitkä ovat vahvistuneet enemmän muilla elämänalueilla, koulutuksen ulkopuolella. Tästä esimerkkinä voidaan pitää tietotekniikkaa. Vain 9 % nuorista kokee saaneensa koulutuksen kautta runsaasti tietoteknistä osaamista. Tämä voi tarkoittaa joko sitä, että tietotekniikan opetusta on vielä mahdollista tehostaa tai sitä, että nuo taidot vahvistuvat nuorten mielestä jo pääosin muualla kuin opintojen piirissä. Nuorten oman arvion mukaan työelämän perustaidot ovat vahvistuneet eniten. Naiset kokevat saaneensa perustaitoja ja kulttuuritaitoja enemmän kuin miehet, miehet puolestaan erityistaitoja enemmän kuin naiset. Ammattikorkeakoulussa opiskelevat ovat saaneet eniten perustyöelämätaitoja. Lukiolaisilla ovat vahvistuneet eniten kulttuuritiedot. Erityisosaamista koetaan puolestaan saadun eniten työpajoissa ja vähiten lukioissa ja yliopistoissa. Itäsuomalaisten nuorten mielestä tärkeimpiä koulutuksen tarjoamia työelämään kytkeytyviä toimenpiteitä ovat työharjoittelu- tai työssäoppimisjaksot. Kaikista vastanneista 52 % pitää näitä erittäin tärkeinä, naiset tärkeämpinä kuin miehet. Seuraavaksi tärkeimmiksi koetaan TET-jaksot sekä koulun ja työelämän yhteistyöprojektit. Yrittäjyyskasvatuksesta nuorilla ei juurikaan ole kokemuksia, koska sen sisällöt upotetaan yleensä osaksi muita oppiaineita ja toimenpiteitä. Luultavaksi tämän vuoksi sitä pidetään vähiten tärkeänä. Koulutuksesta eniten saatuja työelämätaitoja: Yhteistyötaidot, 71 % vastaajista Vuorovaikutus- ja viestintätaidot, 65 % Ongelmanratkaisutaidot, 54 % Palveluhenkisyys, 54 % Monipuolinen kielitaito, 54 % Suunnittelutaito, 52 % Joustavuus, 50 % Koulutuksesta vähiten saatuja työelämätaitoja: Jonkin ammattialan erityisosaaminen, 31 % vastaajista Talouden osaaminen, 31 % Eri kulttuurien tuntemus, 24 % Tietotekninen osaaminen, 21 % 11

Mikä työelämässä on tärkeää? Itäsuomalaisille nuorille tärkeimpiä asioita työelämässä ovat työviihtyvyys ja mielenkiintoiset työtehtävät. Vastanneista yli 95 prosenttia pitää näitä asioita tärkeinä tai erittäin tärkeinä. Vähiten tärkeinä pidetään työn itsenäisyyttä sekä työn yhteiskunnallista merkitystä. Nuoret arvostavat työelämässä viittä keskeistä tekijää. Työviihtyvyyteen liittyviä tärkeitä tekijöitä ovat mukavat työkaverit, viihtyisä työympäristö sekä hyvä esimies. Työn merkityksellisyys kuvaa sellaista näkemystä työstä, jossa tärkeitä ovat työn yhteiskunnallinen merkitys ja arvostus. Myös työnantajan eettisyys sekä työn ja omien arvojen vastaavuus ovat osa työn merkityksellisenä kokemista. Työssä kehittymisen mahdollisuus sisältää kouluttautumisen ja etenemisen sekä haastavien työtehtävien tärkeyden. Työn itsenäisyys korostaa mahdollisuutta päättää työn sisällöstä ja työajoista itsenäisesti. Viides piirre, vakaa työpaikka, kuvastaa sellaista vastaajien näkemystä, jossa tärkeää on työn tuoma taloudellinen turvallisuus ja työn pysyvyys. Poimintoja työelämässä erittäin tärkeinä pidetyistä asioista, % vastaajista Miehet Naiset Työn vastuullisuus Työnantajan hyvä maine Hyvä palkka Mahdollisuus kouluttautua ja kehittyä Mahdollisuus toimia työssä luovasti Työnantajan toiminnan eettisyys Hyvä esimies Mukavat työkaverit Hyvä työympäristö ja -ilmapiiri Naisten ja miesten mielipiteissä on eroja. Naiset pitävät työn sisäisiä asioita tärkeämpinä kuin miehet. Tällaisia ovat erityisesti työviihtyvyyteen ja työn merkityksellisyyteen liittyvät asiat. Miehillä puolestaan korostuvat työn ulkoiset seikat kuten hyvä palkka, työnantajan hyvä maine sekä työn vastuullisuus. Myös ikäryhmävertailussa löytyy eroja: 14 17-vuotiaille ovat tärkeämpiä erityisesti työn itsenäisyys ja luovuus sekä työn vakautta kuvaavat piirteet. Nuorempaan ikäryhmään verrattuna 18 25-vuotiaat pitävät selvästi tärkeämpänä työssä viihtymistä. Maakunnittain tarkasteltuna työssä viihtymistä kuvaavissa mielipiteissä ei ole eroja joitakin yksittäisiä tekijöitä lukuun ottamatta. Sen sijaan muiden osa-alueiden vastauksissa eroja löytyy. Pohjoissavolaiset nuoret pitävät työn merkityksellisyyttä, kehittymismahdollisuuksia ja työn vakautta tärkeämpinä kuin muiden maakuntien nuoret. Työn itsenäisyyttä Pohjois-Savossa pidetään puolestaan vähemmän tärkeänä kuin muissa maakunnissa. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 13

Työelämän haasteet kiireinen vai työtön? Jaksaminen ja kiire työssä huolestuttavat nuoria jopa enemmän kuin pelko työttömäksi jäämisestä. Näiden lisäksi oman alan työn saaminen, palkan riittävyys ja oikean ammatin löytäminen tuntuvat haasteilta. Noin kolmannes Itä-Suomen nuorista kokee olevansa hyvin huolissaan kustakin edellä mainitusta asiasta. Kaiken kaikkiaan nuoret vaikuttavat olevan varsin huolestuneita työelämän erilaisista haasteista. Työssä huolestuttavia teemoja on kaksi: työn ja oman elämän yhteensovittaminen sekä työllistyminen ja toimeentulo. Työn ja oman elämän yhteensovittamista leimaavat huolet perheen ja työn yhdistämisestä, työn hallitsevuudesta ja sitovuudesta sekä kiireen ja jaksamisen ongelmista. Tässä työelämäpiirteessä korostuvat lisäksi epävarmuus työssä viihtymisestä ja oman osaamisen riittämättömyydestä. Vähiten nuoria huolettaa työpaikkakiusaaminen. Nämä tekijät kuvaavat selvästi nuoren oman elämän rakentumista ja omaa hyvinvointia. Huoli työllistymisen vaikeudesta ja toimeentulon riittämättömyydestä liittyy työttömäksi jäämiseen ja oman alan työn saamiseen. Myös palkan riittävyys ja oikean ammatin löytäminen tulevat esiin tässä piirteessä. Naisia työelämän eri kysymykset huolestuttavat selvästi miehiä enemmän. Naisten ja miesten välinen ero korostuu erityisesti oman alan työn saamisen, oikean ammatin löytämisen, oman osaamisen riittävyyden sekä kiireen ja jaksamisen haasteissa. Työn ja oman elämän yhteensovittaminen huolestuttaa sekä miehiä että naisia vähemmän kuin työllistymiseen ja toimeentuloon liittyvät seikat, vaikka jaksaminen ja kiire työssä nousikin yksittäisenä asiana suureksi huolen aiheeksi. Työn saamiseen ja toimeentuloon liittyvät kysymykset huolestuttavat eniten työpajassa opiskelevia ja vähiten yliopistossa opiskelevia sekä kaksoistutkintoa tekeviä. Työpaikkakiusaaminen huolestuttaa nuoria kaiken kaikkiaan vähiten, mutta jakaa mielipiteitä. Se on myös ainoa asia, joka huolestuttaa molempia sukupuolia yhtä paljon. Maakunnittain arvioituna työllistymisen ja toimeentulon hankkimisen kysymykset huolestuttavat kaikkein eniten Pohjois-Karjalassa ja vähiten Pohjois-Savossa. Työelämässä nuoria huolestuttavat, % vastaajista: Paljon Jonkin verran Ei lainkaan Kiire ja jaksamisen ongelmat 35 52 13 Työttömäksi jääminen 36 45 19 Oman alan työn saaminen 32 51 17 Palkan riittävyys 30 53 17 Oikean ammatin löytäminen 34 41 25 Työssä viihtyminen 29 Oman osaamisen riittävyys 25 52 58 19 17 Työn hallitsevuus ja sitovuus elämässä 21 61 18 Perheen ja työn yhdistäminen 22 52 26 Työpaikkakiusaaminen 8 36 56 0% 20% 40% 60% 80% 100% 15

Yrittäjäksi ryhtymisen syyt maakunnittain. Yrittäjänä voisin Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo...jatkaa perheeni yrittäjyyttä (n=1594) 10,1 9,8 8,6...saada menestystä, arvostusta ja vaikutusvaltaa 17,3 19,8 20,5...rikastua (n=1594) 22,6 24,6 24,6...toteuttaa omaa arvomaailmaani (n=1594) 25,3 25,7 31,6...järjestää työni itsenäisesti (n=1594) 27,2 27,2 31,1...hyödyntää täysin osaamistani (n=1594) 34,3 38,3 45,8...toteuttaa omat hyvät ideani (n=1594) 36,4 38,1 45,6...tehdä unelmatyötäni (n=1594) 45,1 47,1 54,1 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Yrittäjänä vain unelmilla on siivet Neljännes vastaajista (26 prosenttia) pitää täysin tai jossain määrin mahdollisena sitä, että ryhtyy joskus yrittäjäksi. Nuorten miesten osalta prosenttiosuus on 33 prosenttia. Suhteutettuna yrittäjien osuuteen koko maan työllisistä (maakunnittain n. 10 15 prosenttia) lukua voi pitää melko korkeana. Nuorille tärkeimmät syyt ryhtyä yrittäjäksi ovat mahdollisuus tehdä omaa unelmatyötään (48 %), toteuttaa omia hyviä ideoitaan (40 %) ja hyödyntää täysin osaamistaan (39 %). Rikastumista, arvostuksen saamista tai perheyrityksen jatkamista ei pidetä yhtä merkittävänä syynä yrittäjyydelle. Naiset pitävät miehiä tärkeämpinä syinä yrittäjäksi ryhtymisessä työn sisäisiä tekijöitä kuten mahdollisuutta toteuttaa omia unelmiaan ja omaa arvomaailmaansa. Nämä piirteet on helpointa toteuttaa naisyrittäjyydelle ominaisilla toimialoilla kuten kampaamoalalla, joka ei kilpaile ylikansallisella markkinaehtoisella kentällä suuryritysten tapaan. Miehet pitävät tärkeänä syynä yrittäjyydelle naisia useammin menestyksen ja arvostuksen saamista sekä rikastumista. Suurelta osin näissä maskuliinisena pidetyissä arvoissa on kyse työn ulkoisista ja statukseen liittyvistä piirteistä. Erojen voidaan nähdä heijastelevan monelta osin yhteiskunnassa vallitsevia, miehiseksi koettuja materialistisia ja valtaan liittyviä arvoja. Hieman näistä poiketen miehet näkevät syyn yrittäjyyteen syntyvän myös perheen yrittäjyyden jatkamisen perusteella. Itä-Suomessa, jossa maaseutuelinkeinot ovat varsin merkittäviä, on miehiä kohtaan sosiaalisia ja kulttuurisia odotuksia naisia enemmän. Maakuntakohtaisessa tarkastelussa nousee selkeästi esiin se, että eteläsavolaisille nuorille useimmat vaihtoehtoina tarjotut syyt yrittäjäksi ryhtymiselle ovat tärkeämpiä kuin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan nuorille. Poikkeuksena tästä on ainoastaan perheyrittäjyyden jatkaminen. Etelä-Savon nuoret pitävät muita tärkeämpinä piirteinä yrittäjyydessä mahdollisuutta tehdä unelmatyötään, toteuttaa omia hyviä ideoitaan ja hyödyntää täysin osaamistaan sekä toteuttaa omaa arvomaailmaansa. Yrittäjyys näyttäisi siis kiinnostavan eteläsavolaisia nuoria jossain määrin muita itäsuomalaisia nuoria enemmän. Nuorisopuntari ei kuitenkaan anna vastausta siihen, selittyykö havaittu ero joillakin Etelä-Savon laadullisilla erityispiirteillä. 17

Varjo seuraa onneain yrittäjänäkin Yrittäjyydessä nuoria pelottavat eniten yrittäjyyden taloudelliset riskit (tärkeä syy 48 prosentille vastanneista) sekä työn henkinen uuvuttavuus (47 prosenttia), sitovuus (45 prosenttia) ja vastuun kantaminen yksin (41 prosenttia). Selkeästi vähemmän huolestuttavat yrittäjyyden vaatiman osaamisen puuttuminen, mahdollinen sosiaaliturvan heikkous ja heikko asema työelämässä. Miehillä tärkein syy olla ryhtymättä yrittäjäksi ovat yrittäjyyden taloudelliset riskit. Tämä on tärkeä syy 38 %:lle miehistä, mutta peräti 53 %:lle naisista. Naiset pitävät kaikilta osin yrittäjyyden riskejä suurempina kuin miehet. Naisista 53 % pitää yrittäjyyden henkistä uuvuttavuutta tärkeänä syynä olla ryhtymättä yrittäjäksi, miehistä 35 %. Naiset kokevat miehiä tärkeämpinä syinä myös vastuun kantamisen yksin, yrittäjyyden sitovuuden ja uuvuttavuuden. Myös ikäryhmien välillä löytyy eroja. 14 17 -vuotiaisiin verrattuna 18 25 -vuotiaat löytävät enemmän syitä olla ryhtymättä yrittäjiksi. Merkittävin ero on käsityksissä yrittäjyyden henkisestä uuvuttavuudesta, sitovuudesta, yrittäjyyden taloudellisista riskeistä sekä yrittäjyyden vaatiman osaamisen puuttumisesta. Näitä vanhempi ikäryhmä pitää vahvemmin syynä yrittäjyyden kaihtamiseen kuin nuoremmat. Maakuntakohtaisessa tarkastelussa Etelä-Savon nuorille yrittäjyyden taloudelliset riskit ovat tärkeämpi syy olla ryhtymättä yrittäjäksi kuin muiden maakuntien nuorille. Korkeakouluopiskelijat löytävät muita nuoria useammin syitä olla ryhtymättä yrittäjäksi. Peruskoululaiset ja kaksoistutkintoa opiskelevat puolestaan pitävät esitettyjä syitä vähemmän tärkeinä yrittäjyyden välttämiseen. Taloudellinen riski on nuorille yliopisto-opiskelijoita lukuun ottamatta tärkein syy olla ryhtymättä yrittäjäksi. 19

Vallankumous kulttuuriin kansainvälisyys ja monikulttuurisuus työelämässä Itäsuomalaisten nuorten käsitykset kansainvälistymisestä, monikulttuurisuudesta ja Venäjän asemasta työmarkkinoilla ovat kaksijakoisia. Noin kolmannes nuorista haluaa selvästi kansainvälistyä, saman verran nuorista ei pidä asiaa tärkeänä. Yli neljännes nuorista pitää ulkomailla työskentelyään mahdollisena, mutta työperäiseen maahanmuuttoon suhtautuminen on useammin negatiivista kuin positiivista. Työelämän kansainvälistymiseen ja monikulttuurisuuteen liittyvät asenteet voidaan tiivistää kolmeen piirteeseen. Ensimmäisen muodostavat valmiudet kansainvälisessä ympäristössä työskentelyyn, joka kuvaa kielitaidon riittävyyttä työmarkkinoilla ja tuntemusta omista valmiuksistaan työskennellä monikulttuurisessa työympäristössä. Toinen piirre kuvaa Venäjän merkitystä työmarkkinoilla. Tähän liittyvät kielen ja kulttuurin merkitys työmarkkinoilla sekä valmius opiskella osa opinnoista Venäjällä. Kolmantena pääpiirteenä on asennoituminen työperäiseen maahanmuuttoon. Asennoituminen työelämän kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen: Olen huolissani kielitaitoni riittävyydestä tuleville työmarkkinoille 42,4 22,2 35,4 Tunnen oloni epävarmaksi monikulttuurisessa ympäristössä 30,8 27,3 41,9 Suomalainen yhteiskunta tarvitsee tulevaisuudessa lisää ulkomaisia työntekijöitä 33,3 36,4 30,3 Venäjän kielen taito on tärkeää työllistymisen kannalta 26,6 31,2 42,2 Venäjän kulttuurin tuntemus on tärkeä työelämätaito 18,4 29,4 52,2 0% 20% 40% 60% 80% 100% Samaa mieltä Osin samaa mieltä, osin eri mieltä Eri mieltä Pohjois-Savon nuoret kokevat kansainväliset valmiutensa hiukan eteläsavolaisia ja pohjoiskarjalaisia nuoria paremmiksi, ja naiset hiukan paremmiksi kuin miehet. Lukiossa ja korkea-asteella opiskelevat nuoret arvioivat kansainvälisiä valmiuksiaan kriittisemmin kuin peruskoululaiset ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijat. Venäjän kielen ja kulttuurin tuntemuksen merkitystä työelämässä pitää tärkeänä vain 20-25 % nuorista. Lukiolaiset ja korkea-asteen opiskelijat näkevät tämän tärkeämpänä työmarkkinoilla kuin peruskoulussa ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat nuoret. He pitävät myös työperäistä maahanmuuttoa myönteisempänä kuin peruskoulun ja toisen asteen opiskelijat. Naiset tukevat työperäistä maahanmuuttoa miehiä useammin. Ulkomailla työskentelyä pysyvästi tai säännöllisesti pitää mahdollisena yli neljännes nuorista (noin 28 % kaikista vastanneista), mutta vain 4-5 % pitää mahdollisena Venäjällä työskentelyään. Naiset, nuoremmat ikäluokat ja pohjoiskarjalaiset nuoret ovat halukkaampia työskentelemään ulkomailla ja pitävät ulkomailla työskentelyä todennäköisempänä kuin muut. Sukupuoli, ikä ja opiskelupaikka ovat puolestaan yhteydessä mahdollisuuteen ja halukkuuteen työskennellä Venäjällä. Miehet, nuoremmat ikäluokat sekä peruskoulun ja toisen asteen opiskelijat ovat tähän innokkaampia kuin naiset, vanhemmat ikäluokat ja muissa oppilaitoksissa opiskelevat. 21

Nuorisopuntarin taustaa Itä-Suomen nuorisopuntari toteutettiin kyselyllä järjestyksessään toisen kerran syksyllä 2011. Kyselyyn vastasivat Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan nuoret. Alue on valittu siksi, että viranomaistasolla nuorisoasiat kohdistuvat näiden kolmen maakunnan kokonaisuuteen. Yhteiskunnallisen päätöksenteon ja lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjauksen tueksi kaivataan yhä voimakkaammin lapsia ja nuoria koskevaa hyvinvointitietoa; miten lapset ja nuoret voivat, mitä he ajattelevat erilaisista itseään koskevista asioista, miten nuorten palvelut toimivat ja miten nuorten kasvuympäristö on kehittynyt. Tähän tarpeeseen Itä-Suomen nuorisopuntari osaltaan pyrkii vastaamaan. Pelkkä tiedontuotanto ei kuitenkaan riitä. Tiedon on myös siirryttävä osaksi ammatillisia käytäntöjä ja kehittämistyötä. Suomessa kerätään säännöllisesti tietoa nuorten hyvinvoinnista, arvoista ja asenteista esimerkiksi Nuorisotutkimusseuran ja Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaiseman Nuorisobarometrin avulla. Vertaamalla alueellista tietoa valtakunnalliseen tietoon saadaan esiin alueellisia erityispiirteitä. Näin pystytään paremmin edistämään juuri niitä teemoja, jotka kaipaavat kehittämistä ja ovat oleellisia alueen lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä maakuntien elinvoimaisuuden kannalta. Itä-Suomen nuorisopuntari 2012 Vastaajia oli yhteensä 1725. Heistä 66,5 % oli naisia ja 33,5 % miehiä. Vastaajista 64,3 % kuului ikäryhmään 15 18 -vuotta ja 35,7 % ikäryhmään 19 25 -vuotta. Kysely toteutettiin otantana alueen peruskoulujen 9. luokissa, toisen asteen oppilaitoksissa, kansanopistoissa, nuorten työpajoilla, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Nuorisoalan osaamiskeskittymä Juvenia on nuorisoalan osaamiskeskittymä Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Juvenia toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita ja tarjoaa koulutusta sekä asiantuntijapalveluita. Toiminta keskittyy lasten ja nuorten elinoloihin, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä kansalaistoiminnan, osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. juvenia.mamk.fi Kyselyyn vastasi Etelä-Savosta 484 henkilöä (29,6 % vastaajista) Pohjois-Savosta 522 henkilöä (32,0 % vastaajista) Pohjois-Karjalasta 627 henkilöä (38,4 % vastaajista).