Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Samankaltaiset tiedostot
Metsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Suometsän hoito. Hämeenlinna Miriam Stenvall

Suometsän hoito. Kemera-koulutus

Kemeralain uudistaminen

Metsätalouden kannustejärjestelmä suometsien ilmastokestävän hoidon näkökulmasta Marja Hilska-Aaltonen/MMM

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Mitä uusi Kemera-laki tuo tullessaan?

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Vaikuta lähivesiin! -ilta, Pori Avustukset metsätalouden vesiensuojeluun Jarmo Uimonen, Suomen metsäkeskus

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäohjelman seuranta

Metsälain uudistaminen ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

TASO-hankkeen. aloitusseminaari

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Metsäohjelman seuranta

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Metsätalouden vesiensuojelu

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu

Metsäohjelman seuranta

Monimuotoisuuden suojelu

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY

Metsäohjelman seuranta

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Metsäohjelman seuranta

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Metsäohjelmien seuranta

Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Metsäohjelman seuranta

Kunnosta lähivetesi -koulutus

Metsäohjelman seuranta

Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Metsätalouden vesiensuojelu. Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelurakenteet. Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

Metsäohjelman seuranta

Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu

Metsätalous happamilla sulfaattimaillla. Samuli Joensuu

Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsäojat

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista ( ) - seuranta 2014

Laatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen. Marjo Ahola

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Valtioneuvoston asetus

Edelläkävijä vihreillä markkinoilla

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma harjusinisiipi Kuva:Antti Below

Transkriptio:

Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän tavoitteet: kannustaa yksityismetsänomistajia heidän monipuolisista tavoitteistaan lähtevään hyvään metsien hoitoon ja käyttöön valtiontuen ohjaaminen mahdollisimman vaikuttavalla tavalla kestävän metsätalouden kannalta tärkeisiin toimenpiteisiin lisätä metsien kasvua pitää yllä metsätalouden tieverkkoa turvata metsien biologista monimuotoisuutta edistää metsien sopeutumista ilmaston muutokseen sopeuttaa tukijärjestelmä käytettävissä oleviin määrärahoihin ja myöntämisvaltuuteen

Kemera-laki ja suometsät Kemera- laissa on otettu huomioon metsälain muutos suo- ja turvemaametsiä käsitellään metsänomistajien tavoitteiden ja kohteen erityisluonteen mukaisesti. Kunnostusojituksesta kokonaisvaltaisempaan suometsien hoitoon ojaston kunnostus vesiensuojelutoimenpiteet piennartien tekeminen silloin, kun liittyy ojitetun alueen kunnostukseen Suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota toimenpiteiden aiheuttamiin vesistö- ja ympäristövaikutuksiin ja toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen vähentämiseen. Ympäristötukisopimus- ja metsänluonnon hoitohankekohteista useat liittyvät suoraan tai välillisesti pienvesien ympäristöihin ja myös suometsiin

Suometsän hoito Kohteen tulee olla eteläisessä ja keskisessä Suomessa vähintään kuivan kankaan ravinteisuustasoa ja pohjoisessa Suomessa vähintään kuivahkon kankaan ravinteisuustasoa (metsälain vyöhykkeet) Uudisojituksen jälkeen puuston kasvu on selvästi elpynyt Puuston tulee olla metsänhoidollisesti tyydyttävässä kunnossa tai puuston käsittely tehdään suometsän hoidon toteutuksen yhteydessä Työn jälkeen puuston tuoton tulee olla vähintään 1,5 k-m3/ha/v ilman toistuvia lannoituksia Hankkeen koko on vähintään 2 ha. Tukitaso on korkeampi, jos hankkeen koko on vähintään 5 ha. otettu huomioon vesiensuojelun korkeammat kustannukset Alueen hoito- ja kunnossapitovelvollisuus on 10 vuotta tuen loppuun maksamisesta

Vesiensuojelutoimenpiteet suometsän hoidossa Vesiensuojelutoimenpiteistä laadittavassa selvityksessä on vastaavat tiedot kuin vesilain mukaisessa ojitusilmoituksessa Suunnittelussa ja toteutuksessa käytetään parhaimpia käytettävissä olevia ja kustannuksiltaan kohtuullisia menetelmiä ja rakenteita kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentämiseksi Vesiensuojelutoimenpiteitä ovat lietekuopat, laskeutusaltaat, kaivuja perkauskatkot, vesistöjen suojakaistat, padot, pintavalutuskentät yms.

Ojitusilmoitus Toteuttamissuunnitelmaan selvitys vesiensuojelun kannalta välttämättömistä toimenpiteistä. Selvityksen tiedot vastaavat vesilain nojalla annettavan ojitusilmoituksen tietoja selvitys on tehtävä kemera-rahoitusta varten, vaikka ELYkeskukselle ei lähetettäisikään ojitusilmoitusta Ojitusilmoitusta ELY-keskukselle ei pääsääntöisesti tarvitse tehdä alle 5 hehtaarin yksittäisen metsäalueen ojaston kunnostuksista poikkeuksena happamat sulfaattimaat ja pohjavesialueet sekä jos haitallisia vaikutuksia vesistöön tai muihin luontoarvoihin

Kemeran lain mukaiset metsäluonnon hoitohankkeet suometsissä Usean tilan alueelle ulottuvat tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustyöt metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistaminen Metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estäminen tai korjaaminen silloin, kun toimenpiteellä on tavanomaista laajempi merkitys eikä kustannuksia voida osoittaa tietylle aiheuttajalle Muita metsäluonnon hoitoa ja metsien monikäyttöä sekä maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvoja korostavat, alueellisesti merkittävät hankkeet

Metsälain muutoksen vaikutukset suometsien käyttöön Useita muutoksia, joiden johdosta arvioitava aikaisempaa tarkemmin, mitä toimenpiteitä suometsissä kannattaa tehdä Uudistamisvelvoite poistui vähätuottoisilta soilta (kitu- ja joutomaat) tai ennallistettavilta soilta, alueiden määrä on noin1 milj. hehtaaria Metsänomistajat voivat hyödyntää kitu- ja joutomaaksi jääneet ojitetut suot ilman uudistamisvelvoitetta ja saada tuottoa aikanaan tehdyille investoinneille. monimuotoisuuden edistämiseksi on jätettävä vähintään 20 runkoa/ha Samalla mahdollistetaan alkuperäisen suoluonnon palautuminen tai ennallistaminen Aktiivinen ennallistaminen edellyttää etukäteistä suunnittelua alunperin avoin tai harvapuustoinen alue taikka perinneympäristö suunnitelman voi hyväksyä metsäkeskus tai esim. ELY-keskus asiakirjoista selvitettävä alueen aiempi tila

Metsälain muutoksen vaikutukset suometsien käyttöön Metsälain 10 :n mukaisiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin lisättiin metsäkorte-, muurain- ja lähdekorvet Erityisesti korpityyppien lisäämisellä edistetään luonnon monimuotoisuutta Arvioitava, mikä on puuston merkitys alueen vesitaloudelle ja päinvastoin Vesitalouden järjestäminen uudistusalalla Luontaisen uudistumisen onnistuminen Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen ja pienaukkohakkuiden rinnastaminen kasvatushakkuisiin lisää metsänomistajan mahdollisuuksia vaikuttaa ojaston kunnostuksen tarpeeseen metsänkäsittelyn avulla. Ojaston kunnostus tulisi sovittaa yhteen hakkuiden sekä muiden metsänhoitotoimenpiteiden kanssa. Tietyissä tapauksissa voidaan lykätä tai välttää ojaston kunnostusta säätelemällä kasvavan puustopääoman määrää.