Irja Henriksson 30.12.2016 Väestön pääasiallinen toiminta 2014 Lahden väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 118 644, josta työvoimaan kuului 56 877 henkilöä eli 47,9 % koko väestöstä. Loput 61 767 henkilöä oli työvoiman ulkopuolella. Luvut ovat vuoden 2016 alueluokituksella. Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä ryhmät voidaan edelleen jakaa alaryhmiin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Vuoden 2014 lopussa Lahden työvoimasta oli työllisiä 46 238 ja työttömiä 10 639 henkilöä. Työllisten väestöstä oli 39,0 % ja työttömien 9,0 %. Työvoimaan eivät kuulu eläkeläiset, alle 15-vuotiaat lapset, koululaiset ja opiskelijat eivätkä varusmiehet. Vuonna 2014 eläkeläisiä oli 26,6 %, alle 15-vuotiaita lapsia 14,9 % ja opiskelijoita 7,7 % väestöstä. Lukumääräisesti eläkeläisiä oli 31 505, lapsia 17 715 ja opiskelijoita 9 101. (Kuva 1). % väestöstä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Työlliset 39,0 Työttömät 9,0 0-14 -vuotiaat 14,9 Opiskelijat, koululaiset 7,7 Varusmiehet, siviilipalvelus 0,1 Eläkeläiset 26,6 Muut työvoiman 2,8 Kuva1. Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa vuonna 2014 (%).
Indeksi 2009=100 2 Vuosina 2010-2014 Lahden väkiluku kasvoi 2,4 % (2 725 henkilöä), mutta työvoima lisääntyi vain 1,0 % eli 543 henkilöllä. Näiden viiden vuoden aikana työllisten määrä väheni 1 065 henkilöllä ja työttömien määrä kasvoi peräti 1 608 henkilöllä. (Kuvat 2 ja 3). Viiden viimeisimmän vuoden aikana työvoimaan kuulumattomien määrä lisääntyi 2 182 henkilöllä. Työvoiman ulkopuolella olevan väestön kasvusuuntaus johtuu pääasiassa eläkeläisten määrän kasvusta. Eläkeläisten määrä kasvoi peräti 2 482 henkilöllä, lasten 305 henkilöllä ja opiskelijoiden määrä kasvoi 146 henkilöllä. 120,0 Työttömät 110,0 100,0 Eläkeläiset 0-4 -vuotiaat Opiskelijat Työlliset Työlliset Työttömät 0-14 -vuotiaat Opiskelijat Eläkeläiset Muut 90,0 80,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muut Kuva 2. Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa vuosina 2010-2014. Indeksi 2009=100. 140000 120000 4278 4283 4102 3804 3446 100000 80000 60000 40000 29474 30138 30497 31115 31505 9149 8839 8763 9072 9101 17473 17491 17629 17651 17715 7980 7516 8225 9462 10639 Muut Eläkeläiset Opiskelijat, koululaiset 0-14 -vuotiaat Työttömät Työlliset 20000 48228 49068 48882 47245 46238 0 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva3. Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa vuosina 2010-2014.
3 Pääasiallinen toiminta alueittain Palkansaajat Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 42 208 palkansaajaa eli 35,6 % koko väestöstä. Palkansaajien väestöstä oli suurin omakotitalovaltaisilla alueilla, kuten Ahtialan ja Kolava-Kujalan suuralueilla. Tilastollisista kaupunginosista palkansaajien väestöstä oli yli 43 % Vipusen, Hennala-Okeroisen, Ämmälän ja Viuhan alueilla. Osuus jäi alhaisimmaksi Mukkulassa ja Kerinkalliolla, joissa se oli alle 30 %. (Kuva 4.) Lukumääräisesti eniten palkansaajia oli Kärpäsen, Ydinkeskuskustan, Möysän, Launeen, Nastolan kk:n, Kerinkallion, Ahtialan ja Jalkarannan tilastollisissa kaupunginosissa. Näillä alueilla palkansaajien määrä oli yli 2 000. (Taulukko 1). Palkansaajat vuonna 2014 Tilastollinen kaupunginosa väestöstä henkilöä 10 Vipunen 47,6 40 27 Hennala-Okeroinen 43,5 842 24 Ämmälä 43,3 210 16 Viuha 43,1 206 15 Koiskala 43,0 136 19 Karisto 42,4 772 11 Pesäkallio 42,4 109 12 Kytölä 41,9 761 13 Kunnas 41,9 816 22 Renkomäki 40,7 1 077 28 Jokimaa 40,2 243 14 Ahtiala 40,0 2 044 37 Villähde 39,9 1 553 30 Pirttiharju 39,6 1 326 39 Uusikylä 39,1 716 41 Arola 38,8 85 23 Nikkilä 38,3 826 1 Ydinkeskusta 37,5 2 594 17 Myllypohja 37,4 708 26 Asemantausta 37,1 1 657 25 Laune 36,5 2 313 29 Kärpänen 36,5 2 941 Kaikki yhteensä 35,6 42 208 40 Pensuo 35,4 225 18 Möysä 35,4 2 395 35 Seesta 35,3 183 32 Jalkaranta 35,2 2 002 7 Kivimaa 35,2 1 388 6 Kiveriö 34,5 1 551 4 Kartano 34,0 1 972 34 Ruuhijärvi 33,7 97 5 Niemi 33,5 553 33 Pyhäntaka 33,2 186 38 Nastola kk 33,2 2 137 3 Pohjoinen keskusta 32,9 1 523 20 Kujala 32,7 54 2 Itäinen keskusta 32,1 1 263 9 Kilpiäinen 31,3 1 065 36 Immilä 30,9 119 21 Kerinkallio 29,6 2 110 8 Mukkula 27,2 1 204 Taulukko 1. Palkansaajien lukumäärä ja väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna 2014. Kuva 4. Palkansaajien väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna 2014 (%).
4 Yrittäjät Yrittäjiä oli Lahdessa 4 030 eli 3,4 % väestöstä. Yrittäjien kuten palkansaajien oli korkea omakotitalovaltaisilla alueilla, kuten Jalkarannan ja Nastolan suuralueilla. Näillä suuralueilla liki viisi prosenttia koko väestöstä oli yrittäjiä. Tilastollisista kaupunginosista yrittäjien väestöstä oli yli kahdeksan prosenttia maatalousvaltaisilla Immilän, Ruuhijärven, Kujalan, Pyhäntaan ja Pensuon alueilla. Osuus jäi alhaisimmaksi Mukkulassa ja Kerinkalliolla, joissa se oli alle kaksi prosenttia. (Kuva 5.) Lukumääräisesti eniten yrittäjiä oli Jalkarannassa, Ydinkeskuskustassa, Launeella ja Möysässä, joissa yrittäjien määrä oli yli 200. (Taulukko 2). Yrittäjät vuonna 2014 Tilastollinen kaupunginosa väestöstä henkilöä 36 Immilä 11,7 45 34 Ruuhijärvi 10,8 31 20 Kujala 9,1 15 33 Pyhäntaka 8,6 48 40 Pensuo 8,0 51 35 Seesta 7,5 39 41 Arola 6,8 15 28 Jokimaa 6,4 39 15 Koiskala 6,0 19 24 Ämmälä 5,8 28 22 Renkomäki 5,4 142 17 Myllypohja 5,2 98 37 Villähde 5,1 199 16 Viuha 5,0 24 9 Kilpiäinen 4,8 162 11 Pesäkallio 4,7 12 32 Jalkaranta 4,6 262 23 Nikkilä 4,6 99 13 Kunnas 4,5 88 12 Kytölä 4,4 80 19 Karisto 3,8 69 39 Uusikylä 3,8 69 25 Laune 3,7 237 1 Ydinkeskusta 3,7 258 30 Pirttiharju 3,7 124 14 Ahtiala 3,6 185 10 Vipunen 3,6 3 27 Hennala-Okeroinen 3,5 67 Kaikki yhteensä 3,4 4 030 5 Niemi 3,3 54 18 Möysä 3,1 213 4 Kartano 2,9 170 2 Itäinen keskusta 2,6 102 26 Asemantausta 2,6 114 38 Nastola kk 2,5 161 29 Kärpänen 2,4 195 6 Kiveriö 2,4 108 7 Kivimaa 2,2 88 3 Pohjoinen keskusta 2,1 99 21 Kerinkallio 1,7 119 8 Mukkula 1,6 72 Taulukko 2. Yrittäjien lukumäärä ja väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna 2014. Kuva 5. Yrittäjien väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna 2014 (%).
5 Työttömät Vuoden 2014 lopussa työttömiä lahtelaisia oli 10 639 eli 9,0 % koko väestöstä. Työttömien määrä kipusi yli kymmenen prosentin vain Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi - suuralueella. Tilastollisista kaupunginosista työttömiä oli suhteellisesti eniten Kerinkalliolla, jossa muun muassa Liipola sijaitsee. Työttömien oli korkea myös Kiveriössä, Möysässä ja Mukkulassa. Osuus jäi alhaisimmaksi Viuhassa ja Koiskalassa, joissa se oli alle neljä prosenttia. (Kuva 6.) Lukumääräisesti eniten työttömiä oli Kerinkalliolla, Kärpäsessä, Möysässä ja Ydinkeskustassa. (Taulukko 3). Työttömät vuonna 2014 Tilastollinen kaupunginosa väestöstä henkilöä 21 Kerinkallio 14,2 1 012 6 Kiveriö 12,2 547 18 Möysä 11,1 751 8 Mukkula 10,8 479 10 Vipunen 10,7 9 29 Kärpänen 10,2 823 5 Niemi 10,2 168 1 Ydinkeskusta 10,1 700 26 Asemantausta 9,8 437 3 Pohjoinen keskusta 9,7 449 7 Kivimaa 9,6 379 34 Ruuhijärvi 9,4 27 2 Itäinen keskusta 9,0 355 Kaikki yhteensä 9,0 10 639 38 Nastola kk 8,5 550 30 Pirttiharju 8,5 284 14 Ahtiala 8,3 424 4 Kartano 8,0 466 17 Myllypohja 8,0 152 9 Kilpiäinen 8,0 273 36 Immilä 7,8 30 40 Pensuo 7,7 49 39 Uusikylä 7,6 139 25 Laune 7,5 475 27 Hennala-Okeroinen 7,4 144 41 Arola 7,3 16 23 Nikkilä 6,7 145 35 Seesta 6,6 34 12 Kytölä 6,3 114 13 Kunnas 6,1 118 24 Ämmälä 5,8 28 37 Villähde 5,7 221 33 Pyhäntaka 5,5 31 32 Jalkaranta 5,5 312 28 Jokimaa 5,5 33 11 Pesäkallio 5,4 14 22 Renkomäki 4,9 131 20 Kujala 4,8 8 19 Karisto 4,2 76 15 Koiskala 3,8 12 16 Viuha 2,7 13 Taulukko 3. Työttömien lukumäärä ja väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna 2014. Kuva 6. Työttömien väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna 2014
6 Lapset Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli alle 15-vuotiaita yhteensä 17 715 eli 14,9 % koko väestöstä. Lapsien kuten palkansaajien sekä yrittäjien oli korkea omakotitalovaltaisilla alueilla. Lapsien oli korkein Kolava-Kujalan (38 %) ja Ahtialan suuralueilla (22 %). Tilastollisista kaupunginosista lasten väestöstä oli Karistossa peräti 40 % ja Vipusessa 34 %. Osuus jäi alhaisimmaksi useimmilla keskustan alueilla. (Kuva 7.) Lukumääräisesti eniten lapsia oli Ahtialan, Kärpäsen, Launeen ja Nastolan kirkonkylän tilastollisissa kaupunginosissa. Näillä alueilla alueille 0-14-vuotiaiden määrä oli yli tuhat. (Taulukko 4). Kuva 7. Lasten väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna 2014 (%). Lapset vuonna 2014 Tilastollinen kaupunginosa väestöstä henkilöä 19 Karisto 39,9 725 16 Viuha 34,3 164 11 Pesäkallio 29,6 76 22 Renkomäki 29,4 778 24 Ämmälä 24,9 121 13 Kunnas 23,2 452 37 Villähde 23,0 897 15 Koiskala 22,8 72 14 Ahtiala 22,4 1 144 23 Nikkilä 21,3 460 17 Myllypohja 20,0 379 33 Pyhäntaka 19,8 111 40 Pensuo 19,7 125 35 Seesta 19,5 101 30 Pirttiharju 18,4 615 39 Uusikylä 18,2 334 12 Kytölä 18,2 330 9 Kilpiäinen 18,1 616 28 Jokimaa 17,9 108 20 Kujala 17,0 28 25 Laune 16,8 1 066 38 Nastola kk 16,0 1 028 36 Immilä 15,1 58 Kaikki yhteensä 14,9 17 715 41 Arola 14,2 31 29 Kärpänen 14,0 1 125 8 Mukkula 13,6 601 27 Hennala-Okeroinen 13,4 260 6 Kiveriö 13,2 592 26 Asemantausta 13,2 588 10 Vipunen 13,1 11 18 Möysä 12,9 873 32 Jalkaranta 12,8 727 21 Kerinkallio 12,8 912 34 Ruuhijärvi 12,2 35 7 Kivimaa 10,2 402 4 Kartano 9,8 569 5 Niemi 9,7 160 3 Pohjoinen keskusta 7,2 333 2 Itäinen keskusta 6,5 256 1 Ydinkeskusta 5,9 408 Taulukko 4. Työttömien lukumäärä ja väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna 2014.
7 Opiskelijat Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli opiskelijoita 9 101 eli 7,7 % koko väestöstä. Opiskelijoiden oli Keskustassa vain hieman suurempi kuin muilla suuralueilla, koska esimerkiksi opiskelijoiksi luokiteltavat lukiolaiset asuvat pääsääntöisesti vanhempiensa luona. Tilastollisista kaupunginosista Ydinkeskustassa ja Kiveriössä opiskelijoita oli yli kymmenen prosenttia alueen väestöstä. Osuus jäi alle viiden prosentin Seestaan, Kariston, Vipusen ja Viuhan alueilla. (Kuva 8.) Lukumääräisesti eniten opiskelijoita asui Ydinkeskustassa ja Kärpäsessä. (Taulukko 5). Kuva 8. Opiskelijoiden väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna 2014 (%). Opiskelijat vuonna 2014 Tilastollinen kaupunginosa väestöstä henkilöä 1 Ydinkeskusta 11,3 780 6 Kiveriö 10,1 454 15 Koiskala 9,8 31 2 Itäinen keskusta 9,7 380 26 Asemantausta 9,4 418 27 Hennala-Okeroinen 8,7 168 8 Mukkula 8,7 384 23 Nikkilä 8,2 177 13 Kunnas 7,9 154 29 Kärpänen 7,8 631 18 Möysä 7,8 529 3 Pohjoinen keskusta 7,8 361 14 Ahtiala 7,7 395 Kaikki yhteensä 7,7 9101 4 Kartano 7,6 443 25 Laune 7,5 477 32 Jalkaranta 7,3 416 30 Pirttiharju 7,3 243 22 Renkomäki 7,2 192 21 Kerinkallio 7,1 505 28 Jokimaa 6,9 42 33 Pyhäntaka 6,6 37 17 Myllypohja 6,4 122 24 Ämmälä 6,4 31 37 Villähde 6,4 249 38 Nastola kk 6,4 411 39 Uusikylä 6,4 117 5 Niemi 6,4 105 11 Pesäkallio 6,2 16 7 Kivimaa 6,1 241 20 Kujala 6,1 10 36 Immilä 6,0 23 9 Kilpiäinen 6,0 203 34 Ruuhijärvi 5,9 17 12 Kytölä 5,6 102 40 Pensuo 5,4 34 41 Arola 5,0 11 16 Viuha 4,8 23 10 Vipunen 4,8 4 19 Karisto 4,5 82 35 Seesta 4,4 23 Taulukko 5. Opiskelijoiden lukumäärä ja väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna 2014.
8 Eläkeläiset Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 31 505 eläkeläistä eli 26,6 % koko väestöstä. Kaikista lahtelaisista eläkeläisiä 23 % asui Keskustan suuralueella. Keskustan väestöstä oli eläkeläisiä yli kolmannes. Osuus jäi vain hieman alhaisemmaksi Jalkarannan ja Mukkulan suuralueilla. Eläkeläisten oli muita suuralueita huomattavasti alhaisempi Kolava-Kujala - suuralueella (6 %). Eläkeläisten oli yli kolmanneksen väestöstä useimmissa keskustan tilastollisissa kaupunginosissa sekä alueilla, joilla on vanhusten palveluasumista ja hoitoyksiköitä. Näitä alueita ovat Mukkula, Kivimaa ja Niemi ja Jalkaranta. Eläkeläisiä oli suhteellisesti vähiten Karistossa, Viuhassa ja Pesäkalliolla. (Kuva 9.) Lukumääräisesti eläkeläisiä oli eniten Kerinkallion, Kärpäsen ja Kartanon alueilla, joilla asui yli 2 000 eläkeläistä. (Taulukko 6). Eläkeläiset vuonna 2014 Tilastollinen kaupunginosa väestöstä henkilöä 31 Salpausselkä 100,0 1 3 Pohjoinen keskusta 37,9 1 753 2 Itäinen keskusta 37,8 1 487 4 Kartano 35,6 2 062 8 Mukkula 34,7 1 540 7 Kivimaa 34,3 1 354 5 Niemi 33,6 555 32 Jalkaranta 32,5 1 847 21 Kerinkallio 31,2 2 230 38 Nastola kk 30,4 1 955 9 Kilpiäinen 29,3 998 20 Kujala 28,5 47 1 Ydinkeskusta 28,0 1 940 Kaikki yhteensä 26,6 31 505 18 Möysä 26,5 1 795 29 Kärpänen 26,4 2 125 34 Ruuhijärvi 26,0 75 36 Immilä 26,0 100 26 Asemantausta 25,8 1 152 41 Arola 25,6 56 25 Laune 25,3 1 604 6 Kiveriö 23,9 1 075 33 Pyhäntaka 23,8 133 35 Seesta 23,3 121 39 Uusikylä 22,3 408 27 Hennala-Okeroinen 21,4 414 12 Kytölä 21,2 385 17 Myllypohja 21,0 398 40 Pensuo 20,9 133 28 Jokimaa 20,7 125 30 Pirttiharju 20,4 684 23 Nikkilä 18,3 395 37 Villähde 18,2 708 10 Vipunen 16,7 14 14 Ahtiala 15,3 780 13 Kunnas 14,6 285 24 Ämmälä 12,2 59 15 Koiskala 11,7 37 22 Renkomäki 10,6 281 11 Pesäkallio 7,8 20 16 Viuha 7,3 35 19 Karisto 3,4 62 Taulukko 6. Eläkeläisten lukumäärä ja väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna 2014. Kuva 9. Eläkeläisten väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna 2014
9 Työvoiman ja työllisten väestöstä alhainen Suomen suurista kaupungeista työvoiman väestöstä oli Lahtea alhaisempi vain Kouvolassa. Vertailukaupungeissa työvoiman oli yli puolet koko väestöstä pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi Tampereella. (Kuva 10). Myös työllisten väestöstä oli Lahdessa alhaisempi kuin vertailukaupungeissa keskimäärin, mihin on syynä korkea työttömyysaste ja eläkeläisten suuri. Työllisten väestöstä olikin alhaisin Lahdessa ja Kouvolassa. Osuus oli korkein pääkaupunkiseudun kunnissa, joissa se oli yli 47 %. Työttömyystilanne oli huonoin Lahdessa, jossa työttömien väestöstä oli 9 %. Työttömien väestöstä oli alhaisin Espoossa (5 %). Vuonna 2014 työvoiman ulkopuolella olevien oli alhaisin pääkaupunkiseudulla ja korkein Lahden lisäksi Kouvolassa ja Oulussa. Työvoiman ulkopuolella olevan väestön rakenne vaihtelee hyvinkin paljon eri kaupungeissa: Alle 15-vuotiaiden oli suuri Espoossa, Oulussa, Vantaalla ja Jyväskylässä. Eläkeläisten väestöstä oli suuri Kouvolassa, Lahdessa, Kuopiossa ja Turussa. Opiskelijoiden väestöstä oli suuri Oulussa, Jyväskylässä, Tampereella ja Kuopiossa. Osuus oli Lahtea alhaisempi vain Kouvolassa ja Vantaalla. Helsinki 47,4 6,2 13,9 7,73 19,4 5,3 Espoo 47,1 5,1 19,6 8,14 15,9 4,1 Tampere 42,4 8,9 13,7 9,66 21,8 3,5 Vantaa 47,4 6,1 18,1 7,01 17,8 3,6 Oulu 40,4 8,4 19,3 10,74 18,5 2,5 Turku 41,4 8,4 12,9 9,71 24,0 3,6 Jyväskylä 41,0 8,7 16,2 10,63 20,6 2,9 Lahti 39,0 9,0 14,9 7,67 26,6 2,9 Kuopio 41,6 6,6 15,2 9,4 24,2 2,9 Kouvola 38,1 7,4 14,2 6,6 30,7 3,0 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Työlliset Työttömät 0-14-vuotiaat Opiskelijat Eläkeläiset Muut Kuva 10. Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja vertailukaupungeissa vuonna 2014.
10 Jokaista työllistä kohti 1,57 asukasta Taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa tai työtöntä on yhtä työllistä kohti eli kuinka monta ihmistä työntekijä elättää itsensä lisäksi. Työttömyyden lisääntyessä ja eläkeläisten määrän kasvaessa taloudellinen huoltosuhde kasvaa. Lahdessa huoltosuhde oli taloudellisen taantuman vuoksi vuonna 1993 peräti 1,86. Vuonna 2014 kaupungissa oli jokaista työllistä kohti 1,57 asukasta (kuva 11). Lahdessa huoltosuhde oli korkeampi kuin muissa vertailukaupungeissa keskimäärin. Taloudellinen huoltosuhde oli alhaisin pääkaupunkiseudun kunnissa ja korkein Kouvolassa ja Lahdessa. (Kuva 12). 2,00 1,80 1,73 1,60 1,40 1,39 1,41 1,42 1,57 1,20 1,10 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 1990 1995 2000 2005 2010 2014 Kuva 11. Lahden taloudellinen huoltosuhde vuosina 1990, 1995, 2000, 2010 ja 2014. 1,36 1,47 1,41 1,44 1,57 1,41 1,63 1,80 1,60 1,40 1,11 1,12 1,11 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Lahti Kuopio Kouvola 0,00 Kuva 12. Taloudellinen huoltosuhde Lahdessa ja vertailukaupungeissa vuonna 2014.