Yhteisistä haasteista voimavara:

Samankaltaiset tiedostot
Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Itämeren suojeluongelmien anatomia

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Ympäristökysymykset CAP-uudistuksessa

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

EU-politiikan tavoitteet maaseuturahastossa MMM/maaseudun kehittämisyksikkö Sanna Sihvola

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ainutlaatuinen ja inspiroiva lippulaivaprojekti. Visio. Maatalouden vesiensuojeluseminaari, RAVI-hanke, Luumäki

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

CAP27 uudistus: Yleiskatsaus. MMM/EUKA Kari Valonen

CAP27 uudistus xx MMM

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

CAP Juha Lappalainen

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu

Maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Ympäristösitoumuksen ehtoihin ei ole tulossa muutoksia Vna:ssa

Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus

Rakennetukien kesäpäivät 2018 MMM:n ajankohtaiset. Mika Saari, Sanna Koivumäki

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus

Nurmiseminaari Syötekeskus POPELY Timo Lehtiniemi

Maaseudun kehittämisohjelma

Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT)

EU-politiikan tavoitteet maaseuturahastossa MMM/maaseudun kehittämisyksikkö Sanna Sihvola Maaseutu-työryhmän kokous 5.11.

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK

Life IP CLIMA Pirkko Heikinheimo

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ

Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta?

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Kahilampi Vesa(MMM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Maatalousbudjetti tulevalla ohjelmakaudella. MTK Maatalouslinja kevät 2018

Miten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön?

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.

EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta. Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseuturahaston rahoitusmahdollisuuksista. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

30 vuotta maaseudun yritysrahoitusta Maaseudun yritysrahoituksen tulevaisuus Juhlaseminaari Lahden Sibelius-talolla

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

HAJAJÄTEVESITYÖRYHMÄN EHDOTUKSET LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTTAMISEKSI

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Ravinteiden kierron mahdollisuudet viljelijälle optimointipalvelun hyödyntäminen. ProAgria Keskusten Liitto

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (32/2010)

Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo

CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus. Marraskuu 2014

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Suomalaisen viljelijän mahdollisuudet täyttää vesiensuojelun tavoitteita EU:ssa

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Rakennetukien kesäpäivät 2017 MMM:n ajankohtaiset. Mika Saari, Sanna Koivumäki

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Maataloustukijärjestelmät. Toni Uusimäki 2016 Lähteet: ja Hakupäivä 23.3.

Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM LPY Murto Risto Eduskunta Suuri valiokunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET. Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

Ajankohtainen maatalouspolitiikka. Juha Lappalainen

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

VESIENSUOJELUN T&K -TOIMINTA JAMKissa Esimerkkejä T&K -projekteista Tarja Stenman

Tukihaun aikatauluja keväällä 2019 Kipsiä Saaristomeren valuma-alueelle Itämeren tehostettu puhdistusohjelma

Itämeri pähkinänkuoressa

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön hanke. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

PELTOJEN KIPSIKÄSITTELY MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINONA

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Suorakylvömenetelmällä (No-Till) ympäristönsuojelutavoitteisiin

VANHASTA KAUDESTA UUTEEN OHJELMAKAUTEEN. Valmistelun tilannekatsaus

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Hankkeen toteutusaika

Hankkeen toteutusaika

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Transkriptio:

Yhteisistä haasteista voimavara: keskustelun avauksia

Baltic Compass ja maatalouden ympäristöpolitiikkadialogi Itämeren alueella Politiikka- ja toimenpidesuosituksia pääsidosryhmät ja loppukäyttäjät: poliittiset päättäjät, virkamiehet, viranomaiset, etujärjestöt, ympäristöjärjestöt, maatalouden neuvontaorganisaatiot, viljelijät ja maatalousyrittäjät Keskustelun avauksia ja Itämeren alueenlaajuinen laaja sidosryhmädialogi huhtikuu-joulukuu 2012 1. vaihe: välittömät reaktiot kansallisista keskustelutilaisuuksista (nimettömänä)

Samaa mieltä Eri mieltä Ei kantaa Vastaajilta pyydetään ensireaktio 16 ehdotukseen: Samaa mieltä ( kyllä, mielestäni tämä on tärkeää ): aseta väittämän kohdalle vihreä tarra (tai kaksi, jos vahvasti samaa mieltä). Eri mieltä ( ei, tämä ei ole mielestäni tärkeää ): punainen tarra (tai kaksi, jos olet täysin päinvastaista mieltä). Ei kantaa ( olen tämän suhteen neutraali tai en ymmärrä mitä tarkoitetaan ): tyhjä

Keskustelun avauksia: huhtikuu 2012

1. Itämeren alueen maataloussektorin pitkän aikavälin kehittämiseksi on tärkeää tehostaa ja tarkentaa nykyisen lainsäädännön toimeenpanoa ja valvontaa.

2. Itämeren alueen maiden tulee sopia aikataulusta nitraattidirektiivin (ja vastaavien HELCOM säädösten) toimeenpanolle koko valuma-alueella.

3. Itämeren alueen toimijoiden tulee käynnistää selvitys alueellisista kehitysmahdollisuuksista, kannustimista ja lainsäädännöstä maa- ja biotalouden alalla.

4. EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa tulisi: a. Välittömästi huomioida täysi ja a. Välittömästi huomioida täysi ja kilpailukykyinen korvaustaso kustannuksista ja tulonmenetyksistä, jotka johtuvat viljelijöiden herkillä alueilla (eroosio, tulva, pohjavesi) toteuttamista ympäristötoimenpiteistä.

4. EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa tulisi: b. Pysyvän nurmipeitteen, b. Pysyvän nurmipeitteen, suojavyöhykkeiden, kevennetyn muokkauksen ja siepparikasvien toimeenpano tulisi ulottaa koko viljelyalalle herkillä alueilla takaamalla niille riittävä korvaustaso.

4. EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa tulisi: c. Ympäristöohjelman menetelmiin c. Ympäristöohjelman menetelmiin sisällyttää ravinnetalouden kokonaisvaltainen hallinta, johon sisältyisi kannustimet parantaa ravinteiden hyödyntämisen optimointia ravinnetasekirjanpidolla huomioiden myös peltomaan fosforiluvun.

4. EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa tulisi: d. Edistää kollektiivisia ympäristötoimia d. Edistää kollektiivisia ympäristötoimia valuma-aluetasolla.

4. EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa tulisi: e. Varmistaa, että pysyvä nurmipeite ei tule e. Varmistaa, että pysyvä nurmipeite ei tule CAP uudistusehdotuksen pakollisiin viherryttämistoimiin sisällytetyn viljelykiertovaatimuksen. Tämä sisältäisi huomattavan ravinnevalumien riskin, kun nurmia kynnettäisiin.

4. EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa tulisi: f. Huomioida ympäristötoimien f. Huomioida ympäristötoimien monivaikutteisuus keinona edistää ekosysteemin selviytymiskykyä ja pienentää epävarmuustekijöistä johtuvaa riskiä maatalousektorille ja yhteiskunnalle.

5. Itämeren alueen maiden tulee sopia vähimmäisalasta, jolla tulee toimeenpanna kaikkein kustannustehokkaimmat ja käynnistää yhteinen seurantaohjelma sekä järjestelmällinen toimenpideiden testausja kehittämisyhteistyö.

6. Maaseudun kehittämisohjelmiin tulisi laatia ja sisällyttää vaikutuksiin (erityisesti vesiensuojelu, monivaikutteisuus) perustuvia korvausjärjestelmiä sekä muita mekanismeja kuten luonnonarvokauppa.

7. Itämeren alueen toimijoiden tulisi tavoitella yhteistä foorumia/kumppanuusaloitetta ympäristön, maatalouden ja maaseudun kehittämisen suunnittelemiseksi ja koordinoimiseksi. HELCOMin maatalous/ympäristöfoorumi (Agri/Env Forum) on tärkeä elementti ja laajempi mandaatti voisi olla saavutettavissa esim. EUn Itämeristrategiayhteistyön kautta.

8. Itämerenlaajuisesta hajakuormituksen arvioinnista a. Herkät alueet tulee tunnistaa ja määritellä Itämeren aluetasolla sekä huomioida EU:n puitedirektiivien (WFD, MSFD) ja yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) koordinoidussa/yhdennetyssä toimeenpanossa. Tähän kuuluu laadultaan ja tarkkuudeltaan käyttökelpoisen datan antaminen käyttöön ja harmonisointi Itämeren alueen tasolla.

8. Itämeren laajuisesta hajakuormituksen arvioinnista b. Ottaen huomioon vallitsevan epävarmuuden ravinnekuormien ja niiden vaikutusten arvioinnissa, maatalouspolitiikan ja maatalouden ympäristöpolitiikan ohjenuorana tulisi pitääsekä toimenpiteiden että maatilojen monimuotoisuutta.

9. Säännöllinen, vaatimusten mukainen ympäristöneuvonta tulee olla (maaseudun kehittämisohjelmissa) maksutonta kaikille tiloille ja perustetuille yhteistyösopimuksille (cooperative agreements, CA) erityisen herkillä alueilla.

10. Rahoituslähteisiin liittyvää säädöstöä tulisi avata niin, että se mahdollistaisi eri tuki- ja rahoituslähteiden yhdistämisen maatalouteen liittyvien julkishyödykkeiden tuottamiseksi investoinneilla. Lisäksi EU:n maaseudun kehittämisrahastoon (EAFRD) tulisi perustaa erillinen instrumentti yhteistoiminnallisten ja kollektiivisten maaseudun ympäristöinvestointien rahoittamiseksi yhteisen maatalouspolitiikan ulkopuolella.