Peruspalveluministeri Susanna Huovinen Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät to 13.11.2014 klo 9 Jyväskylä Hyvät Kuulijat, Mukavaa nähdä näin iso joukko lastensuojelun perhehoidon asiantuntijoita koolla täällä Jyväskylässä. Toivottavasti eilinen päivä ja ilta ovat olleet antoisat, ja olette ehtineet myös rentoutua ja vaihtaa rauhassa kuulumiset toistenne kanssa. Toivon, että olette viihtyneet täällä kotikaupungissani Jyväskylässä ja kauniissa Keski- Suomessa ja tulette toistekin. Verkostoituminen ja jälleennäkeminen on laadukkaan ohjelman ohella sitä mikä saa teitä kerta toisensa jälkeen saapumaan näihin tapahtumiin. Siksi haluan käyttää tilaisuuden hyväksi ja kiittää tilaisuuden järjestäjää ja muutoinkin Perhehoitoliittoa rakentavasta yhteistyöstä. Käyn puheenvuorossani lyhyesti läpi sosiaali- ja terveysministeriössä meneillään olevia uudistuksia, joista teillä toivottavasti riittää puhuttavaa vielä tämän päivän aikana. Ensin rakkaasta lapsesta eli sotesta. Sote-järjestämislaki on tarkoitus saada eduskuntaan vielä marraskuun aikana. Laki uudistaa perusteellisesti julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja tuottamisen. Palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Tähän tavoitteeseen päästään yhdistämällä sosiaali- ja terveydenhuolto mahdollisimman laajasti. Ja siten, että perus- ja erikoispalvelut muodostavat ehjän palvelukokonaisuuden. Kuntien, sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien lakisääteiset tehtävät siirtyvät uudistuksessa uusien sote-alueiden
vastuulle. Sote-alue vastaa siitä, että sen alueella asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut. 2 Palvelujen tuottamisvastuu on sellaisilla kunnilla ja kuntayhtymillä, joilla on kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sotepalveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Sote-alue päättää tuottamisvastuusta neljän vuoden välein laadittavassa järjestämispäätöksessä. Sote-alueiden rakentaminen edellyttää kunnissa ja kuntayhtymissä huomattavan suuren työpanoksen muutosten suunnitteluun ja toteutukseen. Toimeenpanoon tarvitaan valtiolta vahvaa tukea ja sitä varten valmistellaan ohjausta ja koulutusta. Iso rakenteellinen muutos saadaan aikaiseksi vain yhdessä tekemällä. Teitä ja meitä kaikkia tarvitaan. Hyvät Kuulijat, Sosiaalihuoltolain uudistus on edennyt eduskuntakäsittelyyn. Uudistuksella hallitus pyrkii panostamaan vahvasti ennaltaehkäiseviin palveluihin, joilla esim. tuetaan lapsiperheiden arkea. Olennaista on, että lapsen ja perheen tuen tarve kyettäisiin havaitsemaan ajoissa ja tarjoamaan palveluja ennen kuin ongelmat kasvavat tai kasaantuvat. Näin vältytään inhimillisesti ja taloudellisesti raskaammilta toimilta. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamiseen varattu määräraha on kohdistettu niihin palveluihin, joita kehittämällä voidaan vähentää nimenomaan lastensuojeluun kohdistuvaa painetta. Meillä Suomessa tehdään hyvää lastensuojelutyötä. Meillä on koulutettuja ammattilaisia, jotka toimivat toisinaan äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa ja saavat autettua lapsia ja heidän perheitään. Mutta ei ole oikein, että lastensuojelun ammattilaisten syliin kaadetaan aivan kaikki asiat. Lastensuojelusta on tullut viimeinen pysäkki, jonne työnnetään kaikki asiakkaat, kun peruspalveluista ei löydy riittävää tukea. Meillä on kaupunkeja, joissa 10 prosenttia lapsista ja nuorista on lastensuo-
jelun asiakkaina. Se kertoo siitä, että lastensuojelun avohuollon palvelut ovat hyviä ja että niiden kautta saa apua. Samalla se kertoo selvästi sen, mikä perimmäinen ongelma on. Peruspalvelujen kautta ei saada riittäviä palveluja. 3 Lakia ollaan nyt todella muuttamassa siten, että perheille tulee yhtä vahva oikeus saada palveluja peruspalveluissa, kuin nykyisin on oikeus saada avohuollon palveluja lastensuojelun asiakkuudessa. Tulevaisuudessa ehkäisevien palvelujen saaminen ei enää edellytä sitä, että asiakkaat kirjataan lastensuojelun asiakkaiksi. Erittäin tervetullut muutos on panostus lapsiperheiden kotipalveluun. Lapsiperheiden kotipalvelusta säästäminen on suoraan sanottuna ollut yksi viime vuosikymmenten suurimpia virheitä. Jotta kotipalveluun ohjattu raha tällä kertaa todella menisi sinne, minne se on tarkoitettu, lain sanamuoto on nykyistä tiukempi. Kotipalvelua on annettava silloin, kun se on välttämätöntä. Sosiaalihuoltolain uudistuksessa rahaa ohjataan myös nuorten sosiaaliseen kuntoutukseen. Nuorisotakuu on toiminut hyvin, mutta selvitykset osoittavat, että nuorisotakuu ei tavoita niitä nuoria, joiden tilanne on kaikkein vaikein. Jos uskoa omaan itseen ei ole ollenkaan, jo ensimmäinen vastoinkäyminen saattaa aiheuttaa sen, ettei riitä halua ja uskallusta yrittää uudelleen. Kun apua on tarjolla vain erilaisten projektien kautta, jäävät ne nuoret tyhjän päälle, jotka keskeyttävät toiminnan tai eivät löydä paikkaansa projektin päättymisen jälkeen. Lastensuojelussa on jo pitkään toimittu viisaasti siten, että jokaisella lapsella on oma työntekijä. Tämä sama malli on haluttu viedä myös muiden asiakkaiden käyttöön. Etenkin kun tiedämme että lapsuuden ja aikuisuuden raja on hyvin häilyvä, ja aikuisuuteen siirtyminen monen kohdalla herkkä vaihe elämässä. Uudistuksessa on varattu rahaa myös eroperheiden lasten ja vanhempien valvottujen ja tuettujen tapaamisten, sekä haku- ja noutotilanteiden valvonnan toteuttamiseen. Tämä on ollut tehtävä, joka monissa kunnissa on valunut lastensuojelun
toteutettavaksi. Hoitamaton tilanne puolestaan on johtanut siihen, että riitelevät vanhemmat soittelevat toistuvasti lastensuojelun päivystykseen. Kaikkien osapuolten, mutta ennen kaikkea lapsen kannalta on tärkeää, että laissa on selkeästi määritelty, kenelle tapaamisten valvontatehtävä kuuluu. 4 Hyvät Ystävät, Ehkäisevien palvelujen vahvistamisen tarpeesta on puhuttu kauan. Toiveena on ollut, että riittävät ehkäisevät palvelut vähentävät korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Ajatuksena on tietysti ollut myös se, että ehkäisevien palvelujen lisääminen vähentää lastensuojelun työkuormaa. Nyt kunnille tarjotaan mahdollisuus toimia viisaasti, mutta toimintaa seurataan ja valvotaan tarkasti muutosvaiheen ajan. Erityisesti tullaan kiinnittämään huomiota siihen, että lastensuojelun työntekijöitä on riittävä määrä sekä muutosvaiheen aikana että sen jälkeen. Jos työolosuhteet ovat mahdottomat, ei paraskaan ammattilainen voi tehdä työtään niin hyvin kuin osaisi. Ymmärrän myös hyvin sen, että suuret muutokset vaativat riittävästi aikaa jotta ne voitaisiin toimeenpanna asianmukaisesti. Tästä johtuen koko lastensuojelua koskevat uudistukset tulevat voimaan asteittain. Kotipalvelua koskeva uudistus siis on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2015 alusta ja muu lainsäädäntö tulisi voimaan huhtikuussa 2015. Lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevat lastensuojelulain muutokset tulisivat voimaan vasta vuoden 2016 alusta. Sosiaalihuoltolain muutosten myötä perhehoitolaki uudistuu. Perhehoitolain valmistelun tausta on hallitusohjelmassa. Sen mukaisesti perhehoitolainsäädäntöä kehitetään, ja siinä pyritään ottamaan huomioon myös väestön ikääntymisestä syntyvät tarpeet. Lainvalmistelua rajaa se ettei tähän ole varattuna kuntien valtionosuuksia, vaan lainuudistus tulee toteuttaa kustannusneutraalisti. Ymmärrätte että tämä rajaa mahdollisuuksia vastata kaikkiin niihin toiveisiin, joita esimerkiksi perhehoitajien sosiaaliturvan kehittämiseen liittyy.
5 En kuitenkaan halunnut hukata sitä arvokasta työtä, jota aikaisemmat perhehoitoa pohtineet työryhmät ovat tehneet. Valmistelun taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön perustaman, perhehoitolain uudistamisen tarvetta pohtineen työryhmän muistio vuodelta 2010. Haluankin tässä yhteydessä kiittää kaikkia pohjatyöhön osallistuneita, joista osa varmasti on tänään paikalla. Uutta lakia on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä Kuntaliiton kanssa, ja yhteinen näkemys on ollut, ettei se tässä muodossaan aiheuta kunnille uusia tehtäviä tai lisää kustannuksia. Lain valmistelun yhteydessä on käynyt selväksi, että kunnat pitävät perhetyötä suuressa arvossa. Tavoitteena on koota yhteen lakiin perhehoitoa koskevat sosiaalihuoltolain ja perhehoitajalain säännökset, tarkentaa niitä ja erityisesti parantaa vanhusten ja vammaisten perhehoidon asemaa. Perhehoitolaista järjestettiin nyt syksyllä pyöreän pöydän keskustelutilaisuus ja lausuntokierros. Lausuntoja tuli yhteensä 41 kappaletta. Esityksen mukaan perhehoitoa olisi jatkossa mahdollista antaa perhehoitajan kodin lisäksi myös hoidettavan kotona. Tämä mahdollistaa hoidon räätälöinnin hoidettavan edun mukaisesti. Hoidettavan koti voi monessa tapauksessa, esteettömyyden tai olemassa olevien apuvälineiden johdosta soveltua tarkoitukseen paremmin. Esityksellä pyritään selkiyttämään perhehoidon sopimuksia. Toimeksiantosopimus tehdään silloin, kun perhehoitoa koskeva sopimus tehdään suoraan kunnan tai kuntayhtymän ja perhehoitajan välillä. Sopimus perhehoidon järjestämisestä puolestaan silloin, kun kunta tai kuntayhtymä ostaa perhehoidon palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta. Kunta tai kuntayhtymä solmii sopimuksen siinä laajuudessa kun tilanteeseen nähden on tarpeellista.
6 Tavoitteena on selkeyttää myös sitä, miten perhehoidossa tapahtuneista muutoksista ilmoitetaan, sekä miten perhekotia valvotaan. Lähtökohtana on se, että sijoittajakunta on velvollinen valvomaan tekemiensä sijoitusten onnistumista. Esityksen lausuntopalautteessa korostui tarve säätää hoidettavien määrästä nykyisen lainsäädännön mukaisesti, eikä esim. poikkeamisperustetta kiristäen. Poikkeaminen samanaikaisesti hoidettavien enimmäismäärästä on mahdollista erityisestä syystä. Esitys viedään valtioneuvostoon lähiviikkoina, ja se tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2015. Hyvät Kuulijat, Lopuksi haluaisin nostaa esille vielä lastensuojelun laatusuositukset, jotka sosiaali- ja terveysministeriö on antanut yhdessä Suomen kuntaliiton kanssa tämän vuoden toukokuussa. Yhtenä tärkeimpänä periaatteena lastensuojelussa on lapsen etu, joka on - ei vain lastensuojelun, vaan laajemmin kaiken lasten kanssa tehtävän työn - punainen lanka. Lapsen asiassa osallisten tahojen hyvä ja toimiva yhteistyö suojelee lasta ja siksi siihen on tärkeää kiinnittää huomiota. Laatusuosituksessa on haluttu erityisesti korostaa lasten, nuorten ja vanhempien osallisuutta ja lastensuojelutyön läpinäkyvyyttä, jotta osalliset mahdollisimman hyvin tietäisivät, mitä tehdään ja miksi. Osallisuuden mahdollistamiseksi lastensuojelun asiakkaan on tärkeää tietää, kuka heidän asiaansa hoitaa ja mitä palveluja/tukea on mahdollista saada. Asiakkaiden pitäisi voida olla mukana vaikuttamassa silloin kun heidän omaa tilannettaan arvioidaan ja työn tavoitteista ja keinoista päätetään. Myös päätösten perustelujen pitää olla ymmärrettäviä. Kaikkien lapsen ja perheen kanssa toimivien on syytä pysähtyä aika ajoin miettimään, olenko muistanut huolehtia osallisuudesta riittävällä tavalla. Lakiuudistukset ovat tärkeitä, ja ne luovat raamit toiminnalle. Lakien lisäksi perhehoidon laatua ja tukea on mahdollista kehittää luomalla omat laatusuositukset.
Suosituksilla voidaan havainnollistaa sitä, mistä hyvä perhehoito koostuu. Kokemukset useista hyvistä hankkeista ja hyvien käytäntöjen jakaminen voi vahvistaa perhehoitoa. Näitä hyviä käytäntöjä voidaan esitellä laatusuosituksissa. Samalla varmistamme sen, ettei perhetyön kehittäminen pysähdy tämän lain valmistumiseen ja tähän hallituskauteen. Tulen viemään laatusuositusten valmistelun eteenpäin mahdollisimman pian. 7 Toivotan teille oikein antoisaa ja mukavaa perhehoidon päivää!