ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Samankaltaiset tiedostot
ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Luento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 3: Käyräviivainen liike

Luento 3: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

Luento 5: Käyräviivainen liike

Luento 3: Käyräviivainen liike

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

Luento 5: Käyräviivainen liike

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Luento 10: Työ, energia ja teho

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Luento 2: Liikkeen kuvausta

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

4. Käyrän lokaaleja ominaisuuksia

Fysiikka ei kerro lopullisia totuuksia. Jokin uusi havainto voi vaatia muuttamaan teorioita.

Mekaniikkan jatkokurssi

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

Luento 4: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää

Liikemäärä ja voima 1

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

5. Numeerisesta derivoinnista

dl = F k dl. dw = F dl = F cos. Kun voima vaikuttaa kaarevalla polulla P 1 P 2, polku voidaan jakaa infinitesimaalisen pieniin siirtymiin dl

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 4: Taso- ja avaruuskäyrät

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

x (t) = 2t ja y (t) = 3t 2 x (t) + + y (t) Lasketaan pari käyrän arvoa ja hahmotellaan kuvaaja: A 2 A 1

Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Liikkeet. Haarto & Karhunen.

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen

Luento 13: Periodinen liike

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

Kerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten)

Luento 9: Potentiaalienergia

A B = (1, q, q 2 ) (2, 0, 2) = 2 2q q 2 = 0 q 2 = 1 q = ±1 A(±1) = (1, ±1, 1) A(1) A( 1) = (1, 1, 1) (1, 1, 1) = A( 1) A(1) A( 1) = 1

Luento 11: Potentiaalienergia. Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta gradientti Esimerkkejä ja harjoituksia

3 x 1 < 2. 2 b) b) x 3 < x 2x. f (x) 0 c) f (x) x + 4 x Etsi käänteisfunktio (määrittely- ja arvojoukkoineen) kun.

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 4: Derivaatta

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä

Funktion derivoituvuus pisteessä

Työ ja kineettinen energia

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

2. Suoraviivainen liike

Fysiikan perusteet. Liikkeet. Antti Haarto

Luento 9: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

Luento 7: Voima ja Liikemäärä

Luento 7: Voima ja Liikemäärä. Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä

FYSIIKAN AIHEKOKONAISUUDET

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

8 Suhteellinen liike (Relative motion)

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia

1.3 Kappaleen tasaisesta liikkeestä

Luento 6: Liikemäärä ja impulssi

Viikon aiheet. Funktion lineaarinen approksimointi

Piste ja jana koordinaatistossa

= 6, Nm 2 /kg kg 71kg (1, m) N. = 6, Nm 2 /kg 2 7, kg 71kg (3, m) N

Oletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen

Luento 9: Potentiaalienergia

Luento 8: Liikemäärä ja impulssi. Liikemäärä ja impulssi Liikemäärän säilyminen Massakeskipiste Muuttuva massa Harjoituksia ja esimerkkejä

:37:37 1/50 luentokalvot_05_combined.pdf (#38)

Talousmatematiikan perusteet: Luento 6. Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta

Harjoitellaan voimakuvion piirtämistä

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 TFM Laskuharjoitus 2L

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

Muunnokset ja mittayksiköt

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Fysiikan olympiavalmennus, perussarja Palautus mennessä

Luku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia.

Ei-inertiaaliset koordinaatistot

Mapu 1. Laskuharjoitus 3, Tehtävä 1

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

761111P PERUSMEKANIIKKA

Luento 5: Voima ja Liikemäärä

MEI Kontinuumimekaniikka

MAA10 HARJOITUSTEN RATKAISUJA

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

Talousmatematiikan perusteet: Luento 6. Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta

Vektoriarvoiset funktiot Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

5 Differentiaalilaskentaa

763101P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Seppo Alanko Oulun yliopisto Fysiikan laitos Syksy 2012

Transkriptio:

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Yliopistonlehtori, tkt Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Syksy 2016 1 / 21

Luento 2: Kertausta ja johdantoa Suoraviivainen liike Jumppaa Harjoituksia ja oivalluksia 2 / 21

Luennon sisältö Suoraviivainen liike Jumppaa Harjoituksia ja oivalluksia 3 / 21

Käsitteet Mekaniikka (mechanics) Voiman, voiman, aineen ja liikkeen väliset yhteydet Kinematiikka (kinematics) Liikkeen kuvaus Dynamiikka (dynamics) Liikkeen ja sen syiden väliset suhteet Suureet Siirtymä, nopeus ja kiihtyvyys Seuraavaksi Käsitellään suoraviivaisen liikkeen kinematiikkaa ilman vektorisuureita Määritellään suureet siirtymä, nopeus ja kiihtyvyys 4 / 21

Hiukkasen suoraviivainen liike P 1 x 1 P 2 x 2 x Hiukkanen liikkuu pitkin suoraa t = t 1 : hiukkanen pisteessä P 1 (koordinaatti x 1 ); t = t 2 : pisteessä P 2, (koordinaatti x 2 ) Hiukkasen paikan muutos l. siirtymä (displacement) x = x 2 x 1 aikavälillä t = t 2 t 1 Siirtymää vastaa keskimääräinen nopeus (average velocity) aikavälillä t v ave = x 2 x 1 t 2 t 1 = x t x 2 x x v ave x 1 P 1 t 1 t P 2 x(t) t 2 t

Hetkellinen nopeus v ave riippuu alkupisteestä P 1 ja aikavälin t pituudesta Nopeus pisteessä P 1? Pienennetään t kohti nollaa v = lim t2 t 1 x 2 x 1 t 2 t 1 x = lim t 0 t = Erotusosamäärän raja-arvo eli derivaatta x(t + t) x(t) = lim t 0 t 6 / 21

Hetkellinen nopeus Hetkellinen nopeus (instantaneous velocity) v = dx dt tx-koordinaatistossa hetkellinen nopeus on liikekäyrän tangentin kulmakerroin x 1 x P 1 x(t) v1 = dx dt t=t1 Hetkellinen vauhti (speed) on hetkellisen nopeuden itseisarvo t 1 t 7 / 21

Keskimääräinen kiihtyvyys Hiukkanen kiihtyvässä liikkeessä jos sen nopeus muuttuu ajan funktiona Pisteessä P 1 ajan hetkellä t = t 1 hiukkasella nopeus v 1 ja pisteessä P 2 (t = t 2 ) nopeus v 2 Hiukkasen keskimääräinen kiihtyvyys (average acceleration) aikavälillä t = t 2 t 1 a ave = v t = v 2 v 1 t 2 t 1 v 2 v v a ave v 1 P 1 t 1 t P 2 v(t) t 2 t 8 / 21

Hetkellinen kiihtyvyys Hetkellinen kiihtyvyys (instantaneous acceleration) saadaan keskimääräisen kiihtyvyyden raja-arvosta analogisesti nopeuden kanssa v v(t) v a = lim t 0 t = dv dt tv-koordinaatistossa hetkellinen kiihtyvyys liikekäyrän tangentin kulmakerroin v 1 P 1 dv a = dt t 1 t 9 / 21

Kiihtyvyys paikan funktiona Nopeus siirtymän aikaderivaatta, joten x a = dv dt = d dt ( dx ) = d 2 x dt dt 2 tx-koordinaatistossa liikekäyrän kaarevuus kertoo kiihtyvyyden suuruuden ja suunnan t Kulmakerroin nopeuden 10 / 21

Liike tasaisella kiihtyvyydellä Kertausta lukiosta Tasaisen kiihtyvyyden (uniform acceleration) liike yksinkertainen, mutta usein esiintyvä tapaus Ajan hetkellä t = 0 kiihtyvyys vakio a = a 0 0 ja nopeus v 0 Nopeus saadaan keskimääräisen kiihtyvyyden avulla (tällä kertaa sama kuin derivaatta, miksi?) a 0 = v v 0 t t 0 = v(t) = v 0 + a ave t. Vastaavasti paikalle (vakionopeus v 0, alkupaikka x 0 ja t 0 = 0) v 0 = x x 0 t t 0 = x(t) = x 0 + v 0 t. 11 / 21

Liike tasaisella kiihtyvyydellä: paikka ajan funktiona Vakiokiihtyvyydestä seuraa v ave = v(t) + v(0) 2 = v 0 + a 0 t + v 0 2 = v 0 + 1 2 a 0t. a a 0 v v ave at v 0 t t t t 12 / 21

Liike tasaisella kiihtyvyydellä: paikka ajan funktiona Vakiokiihtyvyydestä seuraa v ave = Yhdistetään tulokset v(t) + v(0) 2 x = x 0 + v av t = x 0 + = v 0 + a 0 t + v 0 2 = v 0 + 1 2 a 0t. ( v 0 + 1 ) 2 a 0t t = x 0 + v 0 t + 1 2 a 0t 2 13 / 21

Liike tasaisella kiihtyvyys: vapaa pudotus Vapaasti putoava kappale Maan pinnan läheisyydessä putoamiskiihtyvyys vakio g Putoamiskiihtyvyyden lukuarvo riippuu hieman sijainnista maapallolla Suomessa g = 9.81 m s 2 Jos ilmanvastus voidaan jättää huomiotta, vapaasti putoavaan kappaleeseen pätevät tasaisesti kiihtyvän liikkeen yhtälöt Kuva (c) Barcroft Media http://bit.ly/mw8bjd 14 / 21

Tärkeät termit/käsitteet Mekaniikka Kinematiikka vs. dynamiikka Hetkellinen vs. keskimääräinen suure Tasainen vs. muuttuva liike Derivaatta vs. erotusosamäärä 15 / 21

Luennon sisältö Suoraviivainen liike Jumppaa Harjoituksia ja oivalluksia 16 / 21

Tervetuloa luennolle Enemmän jumppaa ja harjoitusta luennolla 17 / 21

Jumppaa Tehtävänanto Olkoon E = 3ĵ + 4ˆk, F = 4î ĵ + 5ˆk ja G = aî 6ĵ + 2ˆk. Laske 1. E F 2. F E (E:n projektion F :lle pituus) 3. Millä a:n arvolla F ja G ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan? Ratkaisu 1. E F = 0 4 + 3 ( 1) + 4 5 = 17 2. E = 32 + 4 2 = 5, E F = E FE = F E = E F E = 3.4 3. F G = 4a + 6 + 10 = 0 = a = 4

Luennon sisältö Suoraviivainen liike Jumppaa Harjoituksia ja oivalluksia 19 / 21

Tervetuloa luennolle Harjoitellaan ja pohditaan liikkeeseen liittyviä asioita luennolla 20 / 21