Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä
Sisältö Lannan monet olomuodot Lannan ravinnesuhteet, esimerkkinä nauta RAE tilojen lannanlevitysajat Typpihävikki Fosforihävikki Kaliumhävikki Mitä voidaan tehdä? 2
Eläinlaji+käsittely >hävikit erilaisia Alasuutari, 2008 3
Rae tutkimustilat Tutkimukseen osallistuneista tiloista oli 75 tilaa (51 %) Pohjois Savosta 31 tilaa (21,1 %) Etelä Savosta 41 (27,9 %) Pohjois Karjalasta Tutkimukseen osallistui 147 tilaa 96 maidontuotanto 34 naudantuotantoa 9 kasvinviljelytilaa 7 sikatilaa 1 hevostila
Lannan levityksen ajankohdat RAE tiloilla Kevät suosituin levitys ajankohta 92,7 % vastanneista levittää lantaa keväällä Syksy levitys suositumpaa kuin kesä levitys Pohjois Savo Etelä Savo Pohjois Karjala Kevät Kesä Syksy Yhteensä 0% 20% 40% 60% 80% 100%
Levitysajan vaikutus ravinteiden huuhtoutumishävikkiin (Toholampi) 6
Lannan typpi mineraalilannoitteita alttiimpi hävikeille Ammoniakki: Pintalevitys matalaan kasvustoon Lämmin sää Tuuli Kuivuus Denitrifikaatio lämpimissä ja märissä (hapettomissa) oloissa Lannan N:C suhde Lannan hiilen ja typen vapautumisnopeus lannasta ja kuivikemateriaalista Lannan ravinteiden vapautumisen ajoittuminen kasvin tarpeeseen nähden 7
Viidennes sianlietteen typestä haihtuu 12 h sisällä levityksestä Pellolta ennen äestystä 4-12 tuntia 8 % 0-4 tuntia Levityksen 10 % aikana 1 % Säiliöstä 8 % Sikalan ilmaan 13 % 1 1/2-2 vrk 10 % 2-useita vrk 5 % Pellolle jää 45 % Vakola 79/98 8
Ammoniakin haihtuminen eri levitystavoilla 9
Naudan lantaa nurmen pintaan fosforitarvetta vastaavasti v. 2008 > 14000 Maaninka 14000 Ruukki Lantaa pintaan 12000 12000 10000 10000 L1 Fosforiton 8000 6000 4000 2000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 8000 6000 4000 2000 0 2003 2004 2005 2006 3 tn ero Maaningan kokoviljaan 2007 2008 2009 2010 2011 L2 Suositus P+pinta P L6 Perusliete+pinta P L7 Lyhytkierto/Hidas varasto 2 Kv/nr1/nr2/nr3/ kv/nr1/nr2/nr3/nr4 SE 250 10
Levitystavan ja esikäsittelyn vaikutus nr:n 2.niiton kuiva ainesatoon 11
Lieteen levitystavan ja esikäsittelyn vaikutus haihtuvan typen määrään 12
Kastelu vähentää ammoniakin haihtumista kuivalannasta Shan ym. 2012 13
Laavajauhe pienentää kuivalannan ammoniakin haihtumista 0=Ei lannoitusta M=Lanta LM=Laavajauho 80 g/kg i2=kastelu 5 mm i2=kastelu 10 mm Shah ym., 2012 14
Lannan käyttömäärä N tarpeen mukaan? P ja K ylijäämä Naudanlanta >huuhtoutumisriskiin vaikuttavat Käyttöaika Ravinteen liikkuvuus Pidättymispaikat maassa ja maan ravinteiden pidätysominaisuudet Lannan sijoitussyvyys Viljelykierto Ravinnesuhteet P:N K:N Ravinnetarve 0,12 0,58 Lietelanta 0,29 1,71 Lietelanta (kok.ravint) 0,20 0,97 Separoitu nesteosa 0,25 1,61 Kuivikelanta 0,93 3,33 Kuivikelanta (kok. ravinteet) 0,25 0,89 Joki Tokola 15
Fosfori Fosforilannoitukselle ei vastetta kun maan P luku >10 mg/l (Valkama ym. 2010) Kuivuus ja alhainen ph heikentävät hyväksikäyttöä Suorakylvölohkoilta ja nurmilta huuhtoutumaa n. 2,5 cm kerroksesta Pidätyspaikkojen kyllästymisaste yli 25 % Kyntö voi tapauskohtaisesti lisätä pintamaan pidätyspaikkojen määrää 16
Pintamaan maalajisuhteet Pohjois-Savo Satakunta Karkeat kivennäismaat yhteensä 80.82 % 62.34 % Savimaat yhteensä 9.05 % 23.75 % Eloperäiset maat yhteensä 10.12 % 13.90 % Viljavuuspalvelu, 2013 17
Happamuus ja P ja K pitoisuudet maalajiryhmittäin ProAgria Pohjois-Savo alueella Maalajiryhmä ph keskiarvo P keskiarvo K keskiarvo Karkeat kivennäismaat 6,06 10,82 112,42 Savimaat 5,95 8,06 129,78 Eloperäiset maat 5,49 7,88 89,60 ProAgria Satakunta alueella Maalajiryhmä ph keskiarvo P keskiarvo K keskiarvo Karkeat kivennäismaat 6,10 18,78 129,41 Savimaat 6,12 13,02 197,99 Eloperäiset maat 5,40 8,39 115,27 Viljavuuspalvelu 18
Levitysajan vaikutus ravinteiden huuhtoutumishävikkiin (Toholampi) Joki Tokola 19
P valunnasta 80 % syntyy keväällä 2 90 % liukoisessa muodossa P valuma alle 1 kg P/ha kun maan fosforipitoisuus alle 10 mg/l vko:n sisällä Saarijärvi, Virjajärvi 20
Kalium Kallis lannoiteraaka aine (kartellit) Pidättyy heikosti eloperäisiin ja karkeisiin maihin Huuhtoutuvaa ylijäämää syntyy helposti, jos karjanlannan käyttömäärä mitoitetaan typpitarpeen mukaan Kiillepitoiset maat pidättävät kaliumin vaihtuvaan muotoon 21
Typpihävikkien vähentäminen lietteellä Kohtuullinen syyslevitysmäärä kylmään maahan (<10 ⁰C) tai kasvavaan kasvustoon? Yksivuotisilla kasveilla kevätlevitys paras Nopea multaus! Nurmilla kevätlevitys tai kesälevitys paras Hajalevitys ( ), letkulevitys (+), sijoitus (+) Maan tiivistyminen kevätlevityksessä? Kolme satoa Multaus lisää sadon valkuaispitoisuutta, ei määrää 22
Typpihävikin vähentäminen kuivalannalla Kastelu tai sade vähentää haihtumista + (muut aineet?) Turve vähentää ammoniakin haihtumista Multaaminen vähentää haihtumista edelleen (hyöty on lietettä pienempi) Maan rakenteen paraneminen pitkällä aikajänteellä? Kompostointi parantaa levitystasaisuutta Tarkkuuslevittimien käyttö parantaa levitystasaisuutta 23
Fosforin ja kaliumin hyväksikäyttö Naudan lannan fosfori ja kalium hyvin käyttökelpoista (happoliukoinen osa) Yksimahaisten lanta erilainen (vesiliukoinen osa) Hyväksikäyttöä lisää: Riittävä typpi Riittävä vetti Ravinteita kasvin tarvetta vastaavasti Palkoviljat ja nurmipalkokasvit sekä pitkän kasvuajan kasvit 24