1 KLASSILLISTEN KIELTEN (KREIKAN KIELI JA KIRJALLISUUS SEKÄ LA- TINAN KIELI JA ROOMAN KIRJALLISUUS) VALINTAKOE 14.6.2007 / URVALSPROV I KLASSISKA SPRÅK (GREKISKA OCH GREKISK LITTERATUR, LATIN OCH ROMERSK LITTERATUR) 14.6.2007 Yleiset suoritusohjeet / Allmänna instruktioner: Valintakoe koostuu kolmesta erillisestä osasta. Osa A käsittää kaksi vaihtoehtoista tehtävää, joista vastataan toiseen.tehtävä mittaa asiasisällön jäsentynyttä hallintaa ja sen itsenäistä yhdistelykykyä. Vastauksen tulee olla esseetyyppinen. Osa B mittaa kielellistä päättelykykyä ja sisältää 3 erilaista tehtävää, jotka koostuvat pienistä osatehtävistä. Tehtävät eivät edellytä kreikan tai latinan kielen taitoa. Osa C mittaa aineiston analyysikykyä ja käsittää 3 osatehtävää, jotka pohjautuvat tehtävämonisteeseen sisältyvään aineistoon. Tarkemmat suoritusohjeet ovat kunkin tehtävän alussa. / Urvalsprovet består av tre olika delar. Del A är baserad på de lästa böckerna och omfattar två alternativa uppgifter, av vilka en besvaras. Uppgiften mäter förmågan att behärska, disponera och självständigt kombinera sakinnehållet. Svaret skall vara av essätyp. Del B mäter den språkliga slutledningsförmågan och omfattar 3 olika uppgifter, som består av små deluppgifter. Uppgifterna förutsätter inte kunskaper i grekiska eller latin. Del C mäter förmågan att analysera ett material och omfattar 3 deluppgifter, vilka baserar sig på det material som ingår i uppgiftshäftet. Närmare anvisningar ges i början av varje uppgift. Arvostelu / Bedömning: Koe arvostellaan pistein 0-10. Alin hyväksyttävissä oleva pistemäärä on 4. Eri osien maksimipistemäärät ja alimmat hyväksyttävät pistemäärät ovat seuraavat: / Provet bedöms med 0-10 poäng. Det minsta godtagbara poängtalet är 4. Det maximala och det minsta godtagbara poängtalet för respektive del är följande: Osa A: maksimipistemäärä 4, alin hyväksyttävissä oleva pistemäärä 2 / Del A: det maximala poängtalet 4, det minsta godtagbara poängtalet 2 Osa B: maksimipistemäärä 3, alin hyväksyttävissä oleva pistemäärä 1. Tämän osan korvaa vuosina 2005 2007 ylioppilastutkinnossa laudatur tai eximia cum laude approbatur -arvosanalla suoritettu latinan tai klassisen kreikan koe. / Del B: det maximala poängtalet 3, det minsta godtagbara poängtalet 1. Denna del ersätts av prov i latin eller klassisk grekiska, som skrivits med vitsordet laudatur eller eximia cum laude approbatur i studentexamen åren 2005 2007. Merkitse tähän latinaa tai kreikkaa koskevat yo-tutkintosi tiedot: Yo-tutkinnon vuosi: Latina: Laudatur: Eximia cum laude: Klassinen kreikka: Laudatur: Eximia cum laude: / Ange här studentexamens resultat: Studentexamen avlagd år: Latin: Laudatur: Eximia cum laude: Klassisk grekiska: Laudatur: Eximia cum laude: Osa C: maksimipistemäärä 3, alin hyväksyttävissä oleva pistemäärä 1
2 / Del C: det maximala poängtalet 3, det minsta godtagbara poängtalet 1 Kaikkiin osiin (A, B ja C) on annettava vastaus. Koe hylätään automaattisesti, jos osan A, B tai C vastaus puuttuu kokonaan. Koe hylätään myös, jos yhdenkin osan suoritus on hylättävä eli alle yllämainittujen pisterajojen. Jos osan A vaihtoehtoisista tehtävistä vastaa molempiin, vain huonompi vastaus otetaan huomioon. Jos ei vastaa jokaiseen osien B ja C osatehtävään, tämä alentaa pistemäärää, mutta ei johda koko osan hylkäämiseen, jos ao. osan pistemäärä muuten on vähintään 1. / Samtliga delar (A, B och C) måste besvaras. Provet underkänns automatiskt, om inte alla delar besvaras. Provet underkänns också, ifall en enda av delarna är underkänd, dvs. under de ovangivna godtagbara poängtalen. Om båda av de alternativa uppgifterna i del A besvaras, beaktas bara det sämre svaret. Om inte alla del- uppgifter i B och C besvaras, sänker detta poängtalet, men leder inte till underkännande av hela delen, om delens sammanlagda poängtal är över 1. OSA A: LUETTUIHIN TEOKSIIN PERUSTUVA TEHTÄVÄ / DEL A: UPPGIFT BASERAD PÅ DE LÄSTA BÖCKERNA Seuraavat esseetehtävät ovat vaihtoehtoisia. Vastaa niistä vain toiseen (I tai II). Kirjoita vastaus erilliselle paperille. / De följande essäuppgifterna är alternativa. Besvara bara en av dem (I eller II). Skriv svaret på ett separat papper. VAIHTOEHTO I / ALTERNATIV I: Homerosta (n. 800 750 ekr) pidetään länsimaisen kirjallisuuden perustajana, ja antiikin aikana hänen eepoksiaan sanottiin runouden ylittämättömiksi saavutuksiksi. Roomalaiset puolestaan ihailivat omaa runoilijaansa Vergiliusta (70 19 ekr) ja nostivat hänen eeppisen runoelmansa kansalliseepoksen asemaan. Kirjoita essee aiheesta Homeroksen ja Vergiliuksen eepokset. Selosta pääpiirteittäin teosten sisältö ja vertaa niitä toisiinsa. / Homeros (ca. 800 750 f.kr.) anses som grundaren av den västerländska litteraturen, och under antiken betraktades hans epos som poesins oöverträffliga mästerverk. Romarna för sin del beundrade sin egen diktare Vergilius (70 19 f.kr.) och höjde hans episka poem till värdet av sitt nationalepos. Skriv en essä på temat Homeros och Vergilius epos. Redogör för båda verkens innehåll i huvuddrag och jämför dem med varandra. VAIHTOEHTO II / ALTERNATIV II: Italia on ollut enemmän tai vähemmän yhtenäinen valtio vuodesta 1861 lähtien, jolloin se julistettiin kuningaskunnaksi. Ensimmäinen yhdistyminen tapahtui tavallaan jo antiikin aikana roomalaisten saattaessa koko Italian niemimaan valtansa alle. Kirjoita essee aiheesta Rooman vallan laajentuminen koko Italian alueelle. Selosta tuon valloitusprosessin aikana käytyjä sotia ja kuvaile roomalaisten saavuttaman valta-aseman luonnetta. / Italien har varit en mer eller mindre enhetlig stat från och med år 1861, då det utropades till monarki. Den första föreningen ägde rum på sätt och vis redan under antiken, då romarna lade hela italienska halvön under sitt välde. Skriv en essä på temat Utvidgningen av det romerska väldet på hela Italiens område. Redogör för krigen som fördes under denna utvidgningsprocess och beskriv vilken sorts maktställning som romarna erhöll.
3 OSA B: KIELELLISTÄ PÄÄTTELYKYKYÄ MITTAAVAT TEHTÄVÄT / DEL B: UPPGIFTER SOM TESTAR DEN SPRÅKLIGA SLUTLEDNINGSFÖRMÅ- GAN TEHTÄVÄ I / UPPGIFT I (vastaus tälle paperille / skriv svaret på detta papper) Antiikin kreikkalaisen ja latinalaisen runouden rytmi perustuu tavujen laajuuteen eli pitkien ja lyhyiden tavujen vaihteluun. Lyhyttä tavua kuvataan merkillä, pitkää tavua merkillä. Erilaiset runomitat syntyvät säkeiden pienimpien rakenneosien eli metronien erilaisista yhdistelmistä. / Rytmen i grekisk och latinsk vers är baserad på stavelsernas kvantitet, dvs. på växlandet av långa och korta stavelser. En kort stavelse betecknas med tecknet och en lång stavelse med tecknet. Versens minsta element kallas för meter, av vilkas olika kombinationer diverse versmått består. Seuraavassa on Pherecrateuksen ja Glyconeuksen säkeistä koostuva säepari (Horatius, carm. 3,13,3-4) ja sen suomennos (Teivas Oksala). Tahti-iskut on merkitty aksentilla ( ), ja mukaan on liitetty myös latinankielisen säeparin metrinen analyysi / Nedan ges ett verspar bestående av Pherecrateus och Glyconeus verser (Horatius, carm. 3,13,3-4) och deras översättning (S.L.Sjöblom). Taktslagen betecknas med en accent ( ), och de latinska verserna åtföljes också av en metrisk analys: crás donáberis háedo cúi frons túrgida córnibús mýöhemmín pukin úhraan, jólle sárvet jo kásvavát / díg i mórgon en úngbock óffras skáll, på vars pánna rén Merkitse yllä olevan esimerkin tapaan aksentilla tahti-iskut seuraaviin säkeisiin (Horatius, carm.3,13,15-16) ja niiden suomennokseen (T. Oksala): Beakta de ovangivna exemplen och förse på motsvarande sätt taktslagen med accenttecken i följande verser (Horatius, carm.3,13,15-16) och deras översättning (S.L.Sjöblom): saxis, unde loquaces, lymphae desiliunt tuae tammen oksia, mistä / skalden sjungit och eken, laulain lainehet soljuvat /i vars skuggande valv du bor OSA B: TEHTÄVÄ II. 1 / DEL B: UPPGIFT II. 1 (vastaus tälle paperille / skriv svaret på detta papper) Latinan useampitavuisissa sanoissa paino (merkitään aksentilla ) on toiseksi viimeisellä tavulla, jos tämä on pitkä, ts. jos se sisältää pitkän vokaalin (esim. ) tai diftongin tai jos lyhyttä vokaalia (esim. ) seuraa kaksoiskonsonatti. Jos toiseksi viimeinen tavu on lyhyt, ts. siinä on lyhyt vokaali, jota seuraa vain yksi konsonat-
4 ti, paino on kolmanneksi viimeisellä tavulla. Huom: konsonanttiparia, joka koostuu klusiilista k/p/t (tai näiden soinnillisesta variantista) ja likvidasta (r/l), pidetään yhtenä konsonanttina. / Tonvikten (betecknas med accenten ) ligger i latinets flerstaviga ord på den näst sista stavelsen, om denna är lång, d.v.s. om den innehåller lång vokal (t. ex. ) eller diftong. Stavelsen är lång även i så fall att en kort vokal (t. ex. ) är följd av två konsonanter. Om den näst sista stavelsen är kort, d.v.s. den innehåller en kort vokal som följs av bara en konsonant, ligger tonvikten på föregående stavelsen (= på tredje stavelsen från slutet). Obs.: ett konsonantpar bestående av en klusil k/p/t (eller deras tonande variant) och liqvida (r/l) anses som en konsonant. Seuraavassa on kuusi latinan sanaa tavuihin jaettuna. Aseta aksenttimerkki jokaisen sanan painollisen tavun päälle. / Nedan anförs sex latinska ord med stavelsedelningen. Sätt ett accenttecken på en betonad stavelse i varje enskilt ord. a) p -t -st s b) t -n -brae c) l -c -t -rus d) c n-s -qu e) m l-t -pl x f) ae-t r-n s OSA B: TEHTÄVÄ II. 2 / DEL B: UPPGIFT II. 2 (vastaus tälle paperille / skriv svaret på detta papper) Latinassa on useita prepositiota, esim. ad = luo, varten ; ex = ulos ; in (+akk) (vastaa suomen illatiivia ja esiintyy mm. suuntailmauksissa); ob takia, vuoksi ; post = jälkeen ; sub = alla, alle. / I latinet finns många prepositioner, t. ex. ad = till, för ; ex = ur, från ; in (+ack) (uttrycker riktning till); ob på grund av ; post = efter ; sub = under. Seuraavassa on neljä suomenkielistä yhdyssanaa. Mainitse, mitä edellä mainituista prepositioista niiden latinankielisissä vastineissa käytetään. Jos mikään prepositio ei tule kyseeseen, merkitse vastaukseksi viiva: / Nedan anförs fyra svenska sammansatta ord. Ange vilken av ovangivna prepositioner som används i deras latinska motsvarigheter i varje enskilt fall. Om ingen preposition kommer i frågan, markera detta med ett streck. a) asemaravintola / stationsrestaurant: b) korkeushyppy / höjdhopp: c) käyttöohje / bruksanvisning: d) nenäverenvuoto / näsblödning: OSA B: TEHTÄVÄ II. 3 / DEL B: UPPGIFT II. 3 (vastaus tälle paperille / skriv svaret på detta papper) Latinan verbimuotoja ja verbikontruktioita käytetään erilaisten toimintojen kuvaamiseen: aktiivin partisiipin preeses ilmaisee havaitsemista merkitsevien verbien yhteydessä, missä toimessa tai tilassa joku (jokin) on; partisiipin perfektillä on passiivinen merkitys; gerundiivilla voidaan ilmaista velvollisuutta tai pakkoa;
5 aktiivin perifrastinen muoto ilmaisee, mitä joku on tekemäisillään; supiini ilmaisee tarkoituksen. Oman ryhmänsä muodostavat verbeistä johdetut verbaalisubstantiivit. / Latinets verbformer och verbkonstruktioner används för beskrivandet av olika slags handlingar: aktivt presens particip uttrycker i samband med ett förnimmelseverb det tillstånd, i vilket någon (något) befinner sig; passivt perfekt particip har en passiv betydelse; med gerundivum kan uttryckas plikt eller nödvändighet; aktiv perifrastisk form betyder stå i begrepp att ; supinum anger avsikten. Verbalsubstantiv som är avledda från verbstammar, utgör sin egen grupp. Seuraavassa on neljä suomenkielistä lausetta. Mainitse, mitä edellä selitettyä käyttötapaa alleviivattu osa kulloinkin vastaa. Jos mikään em. tapauksista ei tule kyseeseen, merkitse vastaukseksi viiva: / Nedan anförs fyra svenskspråkiga satser. Ange, vilket av ovannämnda användningssätt den understreckade delen motsvarar i varje enskilt fall. Om inget alternativ kommer i frågan, markera detta med ett streck. a) Olin kaatua eilen kadulla: Jag var nära att falla i går på gatan: b) Miehen jalassa oli useita murtumia: Mannen hade flera brott på benet: c) Tyttö oli katselevinaan valokuvia: Flickan låtsades titta på fotografier: d) Lähden luettuani lehden: Jag skall gå min väg efter att ha läst tidningen: OSA B: TEHTÄVÄ III. 1 / DEL B: UPPGIFT III. 1 (vastaus tälle paperille / skriv svaret på detta papper) Kreikan ns. participium coniunctum- ja genetivus absolutus -konstruktiota voidaan käyttää erilaisten sivulauseiden asemesta, jotka merkitsevät esim. aikaa (temporaalilauseet), tapaa (modaaliset ilmaisut), syytä (kausaalilauseet), myönnytystä (konsessiivilauseet), ehtoa (konditionaalilauseet) tai tarkoitusta (finaalilauseet). / I grekiskan kan de s.k. participium coniunctum och genetivus absolutus - konstruktionerna användas i stället för olika slags bisatser som betecknar t. ex. tid (temporala bisatser), sätt (modala bisatser), orsak (kausala bisatser), medgivande (koncessiva bisatser), villkor (konditionala bisatser) eller avsikt (finala bisatser). Seuraavassa on neljä kreikasta käännettyä lausetta. Mainitse, mitä yllä olevaa sivulausetyyppiä alleviivatut ilmaisut kulloinkin vastaavat. a) Hän marssi vuorille kenenkään estämättä: b) Kuningas otti Kyyroksen kiinni surmatakseen hänet: c) Edetessään ratsumiehet polttivat kaiken:
6 d) Rakastaessaan Kyyrosta äiti antoi tukensa hänelle: Nedan anförs fyra satser som har översatts från grekiskan. Ange vilken av ovangivna bisatstyper som motsvaras av de understreckade satsdelarna i varje enskilt fall. a) Kyros marscherade upp i bergen, utan att någon hindrade honom: b) Kungen fängslade Kyros för att döda honom: c) Ryttarna brände allt medan de ryckte fram: d) Emedan modern älskade Kyros, gav hon honom sitt stöd åt Kyros: OSA B: TEHTÄVÄ III.2 / DEL B: UPPGIFT III.2 (vastaus seuraavalle sivulle / skriv svaret på följande sida) Yksi ja sama käsite voidaan usein ilmaista monella eri sanalla, joten synonyymisten ilmaisujen hallitseminen on tärkeätä esim. käännettäessä suomenkielisiä tekstejä vieraille kielille. / Ett och samma begrepp kan ofta uttryckas med ett antal olika ord, så behärskandet av synonyma uttryck är mycket viktigt t. ex. för översättandet av svenskspråkiga texter till främmande språk. Seuraava ote on teoksesta A. Henriksson, Antiikin tarinoita (suom. Maija Westerlund, Juva 1991), s. 63 s: [Liitteenä ollut tekstikatkelma (pituus n. ½ A4-sivua) on jätetty pois tekijänoikeudellisista syistä.] / Följande avsnitt är hämtat från boken A. Henriksson, Antikens historier (Stockholm 1985), s 55: [Det bifogade textutdraget (textens längd 1/2 A4-sida) har här utelämnats av upphovsrättsliga skäl.] Etsi edellä olevasta tekstistä (osa B: Tehtävä III.2) synonyymiset vastineet seuraaville sanoille: a) arvovalta: b) havitella: c) huolellisesti: d) kertomus: e) monisanainen: f) puoliso: g) päämäärä: h) sivuuttaa:
7 i) säädyllinen: j) tulkita: k) varsinkin: l) yleinen: Sök i den föregående texten (del B: Uppgift III.2) synonyma motsvarigheter till följande ord : a) allmän: b) anseende: c) anständig: d) berättelse: e) eftertrakta: f) förbigå: g) i synnerhet: h) interpretera: i) maka: j) mångordig: k) strikt: l) syfte: OSA C: AINEISTON ANALYYSIKYKYÄ MITTAAVA TEHTÄVÄ: DEL C: UPPGIFT SOM MÄTER FÖRMÅGAN ATT ANALYSERA MATERIAL Kirjoita osan C vastaukset konseptipaperille. / Skriv svaren för del C på konceptpapper.
8 Marcus Tullius Cicero (106-43 ekr.), roomalainen puhuja, filosofi, valtiomies ja kirjailija, on antiikin kuuluisimpia ja parhaiten tunnettuja henkilöitä. Hänen filosofisista teoksistaan suosituimpia on dialogimuotoinen kirjoitelma De amicitia (Ystävyydestä), jossa pohditaan ystävyyden olemusta ja sen todellista merkitystä. Aiheen käsittelyyn Cicero on saanut vaikutteita kreikkalaisilta filosofeilta, ennen muuta Aristoteleelta ja Theofrastokselta. / Marcus Tullius Cicero (106-43 f.kr.), romersk talare, filosof, statsman och författare, är en av antikens mest berömda och bäst kända personer. Bland de mest omtyckta av hans filosofiska verk är en essä i dialogform med tilteln De amicitia (Om vänskap), där det diskuteras om vänskapens väsen och dess verkliga betydelse. För behandlingen av temat har Cicero mottagit intryck av grekiska filosofer, framför allt av Aristoteles och Theofrastos. Oheinen tekstivalikoima on otettu teoksesta: Cicero, Vanhuudesta. Ystävyydestä. Velvollisuuksista. Suomentanut ja johdannon kirjoittanut Marja Itkonen-Kaila, Porvoo 1967, ss. 66-70. Vastaa tämän aineiston perusteella seuraaviin kysymyksiin (vältä luettelomaista vastaustapaa): / Det bifogade texturvalet är hämtat från boken: Cicero, Om ålderdom. Om vänskap. Originaltexterna med svensk översättning jämte inledning och anmärkningar av Tore Janson, Stockholm 1968, ss. 121-126. Besvara följande frågor på basen av materialet (undvik ett katalogartat svarssätt). 1. Mitkä eri käsitykset ystävyyden olemuksesta Cicero mainitsee? Vilka olika uppfattningar om vänskapens väsen omnämnes av Cicero? 2. Mitä tunne-elämän piiriin kuuluvia substantiiveja aineistossa esiintyy? Vilka substantiv hänförande sig till känslolivet förekommer i materialet? 3. Millaisia tyylikeinoja Cicero käyttää havainnollistaakseen esitystään? Vilka stilistiska medel använder Cicero för att åskådliggöra sin framställning? [Liitteenä olleet tekstikatkelmat (pituus yht. n. 1½ A4-sivua) on jätetty pois tekijänoikeudellisista syistä.] / [Det bifogade textutdraget (textens längd 1 ½ A4- sida) har här utelämnats av upphovsrättsliga skäl.]