Allmän språkvetenskap och språkteknologi

Transkriptio

1 Yleinen kielitiede ja kieliteknologia Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Allmän språkvetenskap och språkteknologi Rör inte dessa uppgiftspapper innan övervakaren ger tillstånd att börja besvara uppgifterna.

2 Sukunimi / Efternamn Kaikki etunimet / Samtliga förnamn Henkilötunnus (tai syntymäaika) / Personbeteckning (eller födelsedatum): Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2013 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2013 Kokeessa on kolme tehtävää (tehtävä 1, tehtävä 2 ja tehtävä 3), joista tulee vastata kaikkiin. Tehtävä 1 liittyy fonetiikkaan ja fonologiaan ja on 30 pisteen arvoinen. Tehtävä 2 käsittelee morfologiaa ja on 40 pisteen arvoinen. Tehtävä 3 koskee syntaksia ja on 30 pisteen arvoinen. Voidakseen tulla hyväksytyksi kokelaan on saatava tehtävistä 1 ja 3 vähintään 15 pistettä ja tehtävästä 2 vähintään 20 pistettä. Kirjoita vastauksesi tehtäväpaperiin ja jatka tarvittaessa paperin kääntöpuolelle. Kokeessa jaettu ruutupaperi on omia muistiinpanojasi varten. Provet består av tre uppgifter (uppgift 1, uppgift 2 och uppgift 3). Alla uppgifter bör besvaras. Uppgift 1 behandlar fonetik och fonologi och ger maximalt 30 poäng. Uppgift 2 behandlar morfologi och ger maximalt 40 poäng. Uppgift 3 behandlar syntax och ger maximalt 30 poäng. För att kunna godkännas i provet bör kandidaten få åtminstone 15 poäng för uppgifterna 1 och 3 och 20 poäng för uppgiften 2. Skriv dina svar på uppgiftspappret och fortsätt på papprets baksida om det behövs. Det rutiga pappret som delas ut under provet är för dina egna anteckningar. 1/10

3 Tehtävä 1 / Uppgift 1 (30 pistettä / 30 poäng) (1a) Nyangumartan kielestä löytyy mm. seuraavia konsonantteja: [n], [ ], [c], [k], [ ], [p], [t], [ ], [ ], [ ], [m], [l], [ ]. Nämä konsonantit voidaan jakaa kolmeen ryhmään artikulaatiotavan mukaan ja viiteen ryhmään artikulaatiopaikan mukaan. Luokittele nyangumartan konsonantit ja anna nimi jokaiselle ryhmälle. Jokainen konsonantti sijoittuu yhteen ryhmään artikulaatiopaikan mukaan ja yhteen ryhmään artikulaatiotavan mukaan. / Konsonanterna [n], [ ], [c], [k], [ ], [p], [t], [ ], [ ], [ ], [m], [l] och [ ] utgör en del av konsonanturvalet i språket nyangumarta. De kan delas in i tre grupper enligt artikulationssätt och fem grupper enligt artikulationsplats. Klassificera konsonanterna och ange namn för grupperna. Varje konsonant hamnar i en grupp enligt artikulationssätt och en grupp enligt artikulationsplats (Tästä osatehtävästä voi saada maks. 11 pistettä. / Denna deluppgift ger max. 11 poäng.) Artikulaatiotapa / Artikulationssätt: Ryhmä 1 / Grupp 1: Ryhmä 2 / Grupp 2: Ryhmä 3 / Grupp 3: Artkulaatiopaikka / Artikulationsplats: Ryhmä 1 / Grupp 1: Ryhmä 2 / Grupp 2: Ryhmä 3 / Grupp 3: Ryhmä 4 / Grupp 4: Ryhmä 5 / Grupp 5: 2/10

4 (1b) Alla on nyangumartan aineisto (muokattuna). Poimi sieltä kaikki klusiiliparit, joissa klusiilit eroavat toisistaan vain soinnillisuuden/soinnittomuuden perusteella. Selvitä jokaisen parin kohdalla, ovatko soinnillinen klusiili ja soinniton klusiili saman foneemin variantteja vai kuuluvatko ne eri foneemeihin. Perustele vastauksesi. Mikäli klusiilit jostakusta parista tai joistakuista pareista kuuluvat samaan foneemiin, esitä niiden esiintymistä kuvaavat säännöt. Onko mahdollista tehdä joitakin yleistyksiä nyangumartan klusiileista tehdyn analyysin perusteella? / Nedan finns ett (modifierat) material för nyangumarta. Ange alla par av klusiler i materialet där den enda skilnaden mellan klusilerna är att en av dem är tonande och den andra är tonlös. Tillhör klusilerna i paren samma fonem eller tillhör den tonande och tonlösa klusilen olika fonem? Motivera ditt svar. Ifall klusilerna tillhör samma fonem, ange reglerna för deras distribution. Kan du göra generaliseringar om klusilerna i nyangumarta på basen av materialet? (Tästä osatehtävästä voi saada maks. 15 pistettä. / Denna deluppgift ger max. 15 poäng.) [pib ] 'äiti / mamma [ ag ] kaula / hals [wanga] lähellä / nära [pa al] turhaan / i onödan [mun a] puu / träd [janbamalu] kala / fisk [ abara] nimi / namn [ il ] palo / brand [mid ] rasti / kryss [lambar] pensas / buske [kada] kuuraus / skurning [mi ] juosta / springa [jagun] vain / endast [wunda] palannut maa / brunnen mark [karpu] päivä / dag alpa] astua / stiga [ku al] tytär / dotter [tagu] kätketty / gömd [ki ga] varis / kråka [tirka] kuningasmakriili / kungsmakrill [ju d ] luola / grotta [pu ku] tupakka / tobak ar a] rikkoa / ha sönder [tultil] takaisin / tillbaka [ma ] kävellä / gå [parta ] lapsi / barn 3/10

5 (1c) Millä äänteiden luokilla nyangumartan sana voi alkaa ja mihin äänteiden luokkiin se voi loppua? / Vilka fonemklasser förekommer i början av nyangumarta ord och vilka förekommer i slutet av ord? (Tästä osatehtävästä voi saada maks. 4 pistettä. / Denna deluppgift ger max. 4 poäng.) 4/10

6 Tehtävä 2 / Uppgift 2 (40 pistettä / 40 poäng) Seuraava aineisto on udihen kielen lauseita käännöksineen. Vastaa kysymyksiin (2a c) sen perusteella / Materialet består av satser på udihe med översättning. Svara på frågorna (2a c) på basen av detta material. (1) Jexemi. Minä laulan. / Jag sjunger. (2) Buooi. Sinä annoit. / Du gav. (3) Bugei. Minä olen antanut. / Jag har gett. (4) Jexezeneu. Me tulemme laulamaan. / Vi kommer att sjunga. (5) Dianau. Te (monikko) sanotte. / Ni (flertal) säger. (6) Diankini. Hän sanoi. / Han/hon sade. (7) Jexezenei. Minä tulen laulamaan. / Jag kommer att sjunga. (8) Dianazanau. Te (monikko) tulette sanomaan. / Ni (flertal) kommer att säga. (9) Dianamusei. Minä sanoisin. / Jag skulle säga. (10) Diankiti. He sanoivat. / De sade. (11) Jexezeneu. Te tulette laulamaan. / Ni kommer att sjunga. (12) Jexemusei. Minä laulaisin. / Jag skulle sjunga. (13) Dianami. Minä sanon. / Jag säger. (14) Bui. Sinä annat. / Du ger. (15) Jexete. Hän saa laulaa. / Han/hon får sjunga. (16) Buge. Hän on antanut. / Han/hon har gett. (17) Jexetemi. Minä saan laulaa. / Jag får sjunga. (18) Diankai. Minä olen sanonut. / Jag har sagt. (19) Dianazanani. Hän tulee sanomaan. / Han/hon kommer att säga. (20) Jexedumuse. He laulaisivat. / De skulle sjunga. (21) Dianamuse. Hän sanoisi. / Han/hon skulle säga. (22) Dianaiti. He sanovat. / De säger. (23) Buduge. He ovat antaneet. / De har gett. (24) Dianata. Hän saa sanoa. / Han/hon får säga. (25) Dianatau. Me saamme sanoa. / Vi får säga. (2a) Luettele yllä olevasta aineistosta vartalot ja taivutuselementit ja kerro, mikä on kunkin merkitys (älä luettele vain sanoja ja niiden merkityksiä!). Jos samalla vartalolla tai taivutuselementillä on variantteja, luettele ne kaikki ja kuvaa niiden esiintymistä. / Räkna upp alla stammar och böjningselement samt berätta vad varje element betyder (en lista med alla ord räcker inte!). Om en stam eller ett böjningselement har flera allomorfer, räkna upp dem och beskriv deras distribution. (Tästä osatehtävästä voi saada maks. 25 pistettä. / Denna deluppgift ger max. 25 poäng.) 5/10

7 (2b) Mitä erikoista on ensimmäisen ja toisen persoonan merkinnässä ja miten kolmas persoona eroaa muista persoonista? Millä tavalla aikamuoto ja modus vaikuttavat persoonataivutukseen? / Markeringen av första och andra person är speciell. Varför? Hur skiljer sig tredje person från andra personer i udihe? Hur påverkar tempus och modus personböjningen i udihe? (Tästä osatehtävästä voi saada maks. 10 pistettä. / Denna deluppgift ger max. 10 poäng.) 6/10

8 (2c) Esitä yleinen periaate udihen vartalojen ja taivutuselementtien järjestyksestä. Miten persoona vaikuttaa taivutuselementtien järjestykseen verbissä? / Beskriv principen som bestämmer ordningsföljden för udihes stammar och böjningselement. Hur påverkar person ordningsföljden i verb? (Tästä osatehtävästä voi saada maks. 5 pistettä. / Denna deluppgift ger max. 5 poäng.) 7/10

9 Tehtävä 3 / Uppgift 3 (30 pistettä / 30 poäng) Alla on pieni englannin kielen kielioppi. Vastaa sen perustella kysymyksiin (3a) (3c). / Nedan finns en liten grammatik för engelska. Svara på frågorna (3a) (3c) på basen av grammatiken. S NP VP Srel NP V NP Prop N, NP Srel VP V NP V buffalo N buffalo Prop Buffalo Srel relatiivilause / relativsats Prop erisnimi / egennamn (3a) Onko seuraava lause kieliopillinen? Jos lause on kieliopillinen, piirrä sen rakennekuvaus. / Är följande sats grammatikalisk? Ifall satsen är grammatikalisk, rita dess strukturbeskrivning. Buffalo buffalo Buffalo buffalo buffalo buffalo Buffalo buffalo. Onko olemassa kieliopillisia lauseita, joissa on vierekkäin kaksi isolla kirjaimella alkavaa sanaa Buffalo? Jos on, anna esimerkki. Ellei ole, selitä miksi. / Finns det grammatikaliska satser där det finns två ord 'Buffalo' med stor bokstav efter varandra? Ifall en sådan sats existerar, ge ett exempel. Förklara annars varför en sådan sats inte kan finnas. (Tästä osatehtävästä voi saada maks. 10 pistettä. / Denna deluppgift ger max. 10 poäng.) 8/10

10 (3b) Kielioppi tuottaa lauseen mikäli lauseella on kieliopin mukainen rakennekuvaus. Tuottaako tehtävän kielioppi äärettömän monta lausetta? Jos kielioppi tuottaa äärellisen määrän lauseita, laske ne. Jos se tuottaa äärettömän monta lausetta, selitä miksi. / En grammatik genererar en sats ifall satsen har en strukturbeskrivning enligt grammatiken. Genererar uppgiftens grammatik oändligt många satser? Ifall grammatiken genererar en ändlig mängd satser, räkna dem. Ifall den genererar oändlig många satser, förklara varför. (Tästä osatehtävästä voi saada maks. 5 pistettä. / Denna deluppgift ger max. 5 poäng.) 9/10

11 (3c) Laajenna kielioppia niin että se tuottaa lauseet 1 3. Piirrä lauseiden rakennekuvaukset. / Utvidga grammatiken så att den genererar satserna 1 3. Rita strukturbeskrivningar för satserna. (Tästä osatehtävästä voi saada maks. 15 pistettä. / Denna deluppgift ger max. 15 poäng.) 1. bisons from Buffalo that bisons from Buffalo bully bully bisons from Buffalo. 2. Anne saw Bill in Buffalo with Helen. 3. Anne and Helen saw bisons in Buffalo. 10/10