Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010

Samankaltaiset tiedostot
Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2012

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 67/2016. Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2017

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

saalisvahingot vuonna 2013

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

HYLJE. Hyljesietopalkkion koulutuskansio

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lataa Vesiviljely - Juhani Niinimäki. Lataa

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Pojat Tytöt Ei ilmoittanut sukupuolta

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Yksityismetsätalouden liiketulos 2012

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

CASE BENELLA INNOTORI

Puun energiakäyttö 2012

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Kalankasvatuksen tuotantopaikat merellä

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

VESIVILJELYLLÄ KOTIMAISTA KALAA RUOKAPÖYTIIN Ammattiopisto Livia Kalatalous- ja ympäristöopisto Pasi Korvonen

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Ympäristöliiketoiminta 2010

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot

Esi- ja peruskouluopetus 2018

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa

Varsinais-Suomen ruokaketju

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Kalankasvatuksen ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Kasvattajan puheenvuoro

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Puukauppa, kesäkuu 2008

HE 179/2016 Kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttaminen

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

Kalankasvatuksen olosuhdekatsaus 2015

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Esi- ja peruskouluopetus 2012

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

Ammatillinen koulutus 2012

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puukauppa, marraskuu 2012

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Lataa 365 kalaa - Antal Vida. Lataa

Kuluttajabarometri: taulukot

Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla

Lataa Kalapaikat. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Kalapaikat Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Metsämaan omistus 2011

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Puukauppa, helmikuu 2010

Parhaat ympäristökäytännöt vesiviljelyyn Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Merialuesuunnittelu. Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallituksien yhteiskokous , Rauma

Vesiviljelyn taloustutkimus RKTL:ssä Ympäristötaloudelliset analyysit

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2004

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2007

Rahoitusleasing Rahoitusleasingtoiminta kasvoi ripeästi vuonna 2007

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

Puukauppa, joulukuu 2013

Kalatalouden tilinpäätöstilastot 2011

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2003

Puukauppa, helmikuu 2009

Elinkeinokalatalouden nykytila ja kehitys

Ammatillinen koulutus 2011

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 7,6 miljardia euroa vuonna 2016

Metsämaan omistus

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Piensahojen puunkäyttötutkimukset muodostavat osan Suomen puunkäytön

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA 2006

Ammatillinen koulutus 2009

Transkriptio:

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Tekijät: Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011

Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2011 ISBN (Verkkojulkaisu) ISSN (Verkkojulkaisu) RKTL 2011

Kuvailulehti Tekijät Riitta Savolainen, Pentti Moilanen, Anssi Ahvonen Nimeke Vuosi Sivumäärä ISBN ISSN 2011 8 978-951-776-868-9 (PDF) ISSN 1799-4756 (PDF) Yksikkö/tutkimusohjelma Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus /Tilastot Hyväksynyt Riitta Rahkonen, Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Tiivistelmä Suomessa kasvatettiin vuonna 2010 yhteensä noin 11,8 miljoonaa kiloa ruokakalaa. Koko maan ruokakalasta 84 % (9,8 milj. kg) kasvatettiin merialueilla. Kalankasvatus merialueilla on lähes yksinomaan verkkoaltaissa tapahtuvaa ruokakalan kasvatusta. Vuonna 2010 koko merialueella hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot arvioitiin kalamäärinä yhteensä 389 000 kg:ksi ja kala- ja kassivahinkojen arvoksi koko merialueella arvioitiin yhteensä 1537 000 euroa. Vahingot aiheutuivat hylkeiden tappamista, vahingoittamista tai karkuun päästämistä kaloista sekä kassivahingoista. Valtaosa vahingoista tapahtui Ahvenanmaan aluella, mihin keskittyi yli puolet (54 %) merialueiden ruokakalantuotannosta vuonna 2010. Vuonna 2010 hylkeiden aiheuttamat kalavahinkojen kilomäärät sekä arvio kala- ja kassivahinkojen arvosta olivat huomattavasti suuremmat kuin vuonna 2009, mutta samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2008. Vahinkojen rahallinen arvo suhteessa kalavahinkojen kilomääriin oli aiempaa suurempi, johtuen mm. ruokakalan korkeammasta tuottajahinnasta vuonna 2010. Asiasanat kalankasvatus, vesiviljely, hylkeiden aiheuttamat vahingot, kalavahingot, hylje Julkaisun verkko-osoite http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tyoraportit/hylkeiden_kalankasvatukselle.pdf Yhteydenotot Riitta Savolainen, riitta.savolainen@rktl.fi, 020 575 1523 Muita tietoja

Sisällys Kuvailulehti 3 1. 5 1.1. Merialueen ruokakalantuotanto vuonna 2010 5 1.2. Kalavahinkojen määrä 5 1.3. Kalavahinkojen arvo 5 1.4. Hylkeiden aiheuttamien vahinkojen määrä ja arvo kasvoivat vuonna 2010 7 2. Aineisto ja menetelmät 7 2.1. Tulosten luotettavuus 8 Viitteet 8

1. Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 1.1. Merialueen ruokakalantuotanto vuonna 2010 Suomessa kasvatettiin vuonna 2010 yhteensä noin 11,8 miljoonaa kiloa ruokakalaa. Koko maan ruokakalasta 84 % (9,8 milj. kg) kasvatettiin merialueilla. Kalankasvatus merialueilla on lähes yksinomaan verkkoaltaissa tapahtuvaa ruokakalan kasvatusta. Vuonna 2010 Ahvenanmaalla kasvatettiin 5,3 miljoonaa kiloa ruokakalaa, mikä on noin 54 % koko merialueen tuotannosta. Saaristomerellä ja Satakunnan rannikkoalueella kasvatettiin ruokakalaa 2,9 ja muilla merialueilla oli noin 1,6 miljoonaa kiloa (taulukko 1). Taulukko 1. Ruokakalantuotanto merialueilla (1000 kg perkaamatonta kalaa) vuonna 2010. L.v. = 95 % luottamusväli. Ruokakalantuotanto merellä Alue 1000 kg l.v. +/- Suomenlahti 471 270 Saaristomeri ja Satakunnan rannikko 2 939 930 Ahvenanmaa 5 318 0 Pohjanmaan rannikko ja Perämeri 1 118 348 YHTEENSÄ 9 846 944 1.2. Kalavahinkojen määrä Vuonna 2010 Manner-Suomen merialueilla oli 52 toimivaa kalankasvatusyritystä. Näistä 33 yrityksellä oli ollut hylkeiden aiheuttamia vahinkoja. Yrityksillä oli yhteensä 93 erillistä toiminnassa olevaa kalankasvatuslaitosta. Vahingot tapahtuivat 47 laitoksella. Ahvenanmaalla oli vuonna 2010 toiminnassa 9 ruokakalankasvatusta harjoittavaa yritystä, joilla oli yhteensä 27 toimivaa laitosta. Näistä 5 yritystä ilmoitti laitoksillaan olleen hylkeiden aiheuttamia vahinkoja. Koko merialueella hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot arvioitiin kalamäärinä yhteensä 389 000 kg:ksi (taulukko 2). Koko merialueella noin 82 % tappioista aiheutui hylkeiden tappamista kaloista. Kalavahinkoja aiheutui myös hylkeiden vahingoittamista (10 %) sekä hylkeiden karkuun päästämistä (8 %) kaloista. Hylkeiden kaloille aiheuttamista kokonaisvahingoista valtaosa, noin 82 % tapahtui Ahvenanmaan alueella. Vahinkoja aiheutui sekä kirjolohta että siikaa tuottavilla laitoksilla. Hylkeiden aiheuttamien kalavahinkojen osuus kulutukseen tuotetun ruokakalan määrästä oli Suomenlahdella noin 2 % ja muilla merialueilla kulssakin noin 4 %. 1.3. Kalavahinkojen arvo Hylkeiden aiheuttamien kala- ja kassivahinkojen arvo koko merialueella oli yhteensä 1 537 000 euroa. Tappion arvo koostui pääasiassa kalavahingoista. Kassivahinkojen osuus oli vain noin 9 000 euroa (taulukko 3). 5

Taulukko 2. Hylkeiden aiheuttamat kalavahingot (1000 kg) merialueilla vuonna 2010. L.v. = 95 % luottamusväli Tapetut kalat Vahingoitetut kalat Karanneet kalat Kalavahingot yht. Alue 1000 kg l.v. +/- 1000 kg l.v. +/- 1000 kg l.v. +/- 1000 kg l.v. +/- YHTEENSÄ 319 42 37 4 32 22 389 52 Taulukko 3. Hylkeiden aiheuttamien kala- ja kassivahinkojen arvo (1000 ) merialueilla vuonna 2010. L.v. = 95 % luottamusväli Tapetut kalat Vahingoitetut kalat Karanneet kalat Kassivauriot Kalavahingot yht. Kaikki vahingot yht. Alue 1000eur l.v. +/- 1000eur l.v. +/- 1000eur l.v. +/- 1000eur l.v. +/- 1000eur l.v. +/- 1000eur l.v. +/- Suomenlahti 53 31 9 9 - - - - 62 39 62 39 Saaristomeri ja Satakunnan rannikko 355 164 5 3 101 77 4 4 461 201 465 204 Ahvenanmaa 702 0 120 0 - - - - 822 0 822 0 Pohjanmaan rannikko ja Perämeri 157 61 11 11 15 15 5 4 183 38 188 70 YHTEENSÄ 1 267 170 145 47 116 78 9 6 1 528 207 1 537 209 Suomenlahti 8 5 3 3 - - 11 7 Saaristomeri ja Satakunnan rannikko 86 40 2 1 27 21 115 51 Ahvenanmaa 185 0 30 0 - - 215 0 Pohjanmaan rannikko ja Perämeri 40 16 3 3 5 5 48 18 6

1.4. Hylkeiden aiheuttamien vahinkojen määrä ja arvo kasvoivat vuonna 2010 Vuonna 2010 hylkeiden aiheuttamat kalavahinkojen kilomäärät sekä arvio kala- ja kassivahinkojen arvosta olivat huomattavasti suuremmat kuin vuonna 2009, mutta samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2008. Vahinkojen rahallinen arvo suhteessa kalavahinkojen kilomääriin oli aiempaa suurempi, johtuen ruokakalan korkeammasta tuottajahinnasta vuonna 2010. (taulukot 4 ja 5). Taulukko 4. Hylkeiden kalanviljelylle aiheuttamat kalavahingot (1000 kg) merialueilla vuosina 2003-2010. Alue / Vuosi 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Suomenlahti 51 18 11 20 32 42 27 11 Saaristomeri ja Satakunnan rannikko 104 88 129 71 77 175 63 115 Ahvenanmaa 182 93 62 111 116 115 121 215 Pohjanmaan rannikko ja Perämeri 35 35 17 22 36 62 39 48 YHTEENSÄ 372 233 219 224 261 394 250 389 Taulukko 5. Hylkeiden kalanviljelylle aiheuttamien kala- ja kassivahinkojen nimellisarvo (1000 ) merialueilla vuosina 2003 2010. Alue / Vuosi 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Suomenlahti 107 47 32 73 121 180 85 62 Saaristomeri ja Satakunnan rannikko 309 222 393 312 238 614 322 465 Ahvenanmaa 454 241 178 372 336 302 383 822 Pohjanmaan rannikko ja Perämeri 97 137 49 74 123 217 126 188 YHTEENSÄ 967 647 652 830 818 1 313 916 1 537 2. Aineisto ja menetelmät Tiedot hylkeiden kalankasvatukselle merialueella aiheuttamista vahingoista kerättiin samalla kun RKTL keräsi kalanviljelyn tuotantotiedot viljelijöiltä tilastointia varten (ks. RKTL 2010). Tiedot pyrittiin keräämään tuotantolaitoskohtaisesti. Ahvenanmaata koskevat tiedot saatiin yrityksittäin Ahvenanmaan maakuntahallitukselta. Tässä selvityksessä hylkeiden aiheuttamat vahingot koostuvat hylkeiden tappamista, vaurioittamista ja karkuun päästämistä kaloista sekä kasvatuskasseille aiheutuneista vahingoista. Ahvenanmaa poisluettuna merialueen tiedonkeruukehikossa oli kaikkiaan 66 yritystä. Näistä 52 yrityksellä oli ollut toimintaa 93 laitoksella vuonna 2010 ja 14 yritystä oli lopettanut tai niillä ei ollut toimintaa. Ahvenanmaan maakuntahallitukselta saadun tiedon mukaan Ahvenanmaalla oli toimintaa 9 yrityksellä 27 laitoksessa vuonna 2010. RKTL:n tiedonkeruussa tietoja ei saatu 14 yritykseltä, joten vastanneiden yritysten osuus oli 79 prosenttia. Joiltakin tuotantotietoihin vastanneista yrityksistä puuttui tiedot hyljevahingoista. Tämä osittaiskato huomioitiin paikkaamalla puuttuvat tiedot aineistosta saaduilla arvoilla. 7

Kokonaiskato huomioitiin käyttäen samaa jälkiositusta kuin tuotantotietoja laskettaessa (kts. RKTL 2011). Ositusperusteina käytettiin yrityksen sijaintia, vesiviljelyrekisteristä saatua tietoa laitoksen toiminnasta sekä laitosten lukumäärää yrityksissä. Merialuejako noudattaa ELY-keskusten kalatalousyksiköiden aluejakoa seuraavasti: Suomenlahti = Kaakkois-Suomi ja Uusimaa Saaristomeri ja Satakunnan rannikko = Varsinais-Suomi Pohjanmaan rannikko ja Perämeri = Pohjanmaa ja Kainuu Ahvenanmaa 2.1. Tulosten luotettavuus Aineisto kerättiin vakiintuneen tilastollisen tiedonkeruun yhteydessä, joten ilmiöalue ja tutkimusasetelma sekä niihin liittyvät erityispiirteet olivat hyvin tiedossa. Aineiston tilastollisessa käsittelyssä voitiin hyödyntää monivuotinen kokemus ja menetelmällinen kehitys, joka vesiviljelyn tilastointiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa liittyy. Perusjoukon kattavuus ilmiöön nähden oli hyvä, sillä käytännössä kaikki merialueen kalanviljelyyritykset kuuluivat perusjoukkoon. Vastauskato oli noin 21 %, ja sitä voidaan pitää kohtuullisen pienenä verrattuna vastaaviin yritystoimintaa tarkasteleviin kyselytutkimuksiin yleensä. Lisäksi vastauskadon vaikutuksia korjattiin tilastollisella menettelyllä, jossa yritykset ositettiin jälkikäteen. Tulosten yhteydessä (taulukot 1-3) on esitetty 95 %:n luottamusvälit. Ne kuvaavat epävarmuutta, joka aiheutuu tuloksiin kokonaiskadosta. Luottamusvälit ovat suuntaa antavia, sillä osittaiskadon paikkauksen vaikutusta luottamusväleihin ei ole otettu huomioon. Mittausvirhe, eli se kuinka hyvin vastaajien ilmoitukset tarkasteltavista asioista vastaavat todellisuutta, on aina haastattelututkimuksissa vaikeasti arvioitava tekijä. Aineiston perusteella voitiin kuitenkin havaita, että eri vastaajien toisistaan riippumattomat vastaukset olivat pääasiassa suhteellisen tasapainoisia keskenään. Tarkasteltavat asiat olivat kuitenkin joiltakin osin vaikeasti mitattavia, tai niitä ei voi suoraan mitata. Tällöin ilmoitettavat tiedot perustuvat arviointiin. Viitteet Riista- ja kalataloudentutkimuslaitos 2011. Vesiviljely 2010. Riista- ja kalatalous Tilastoja 5/2011. Suomen Virallinen Tilasto Maa- metsä- ja kalatalous. 26 s. http://www.rktl.fi/tilastot/ 8