Hoitoisuusluokittelua 20 vuotta mitä hyötyä? Pia Liljamo erikoissuunnittelija, TtM, sh Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hoitoisuusluokittelua 20 vuotta mitä hyötyä? Pia Liljamo erikoissuunnittelija, TtM, sh Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Sisältö Mitä tarkoitusta varten hoitoisuusluokitusmittareita alettiin kehittään Lyhyt katsaus kehittämistyön vaiheisiin Hoitoisuustiedon hyödyntäminen Potilaiden hoidon tarpeen ja hoidon vaativuuden arvioinnissa Henkilöstön optimaalisessa resursoinnissa Hoitotyön kirjaamisessa Hoitoisuus tutkimuskohteena

Mitä tarkoitusta varten hoitoisuusluokituksia on lähdettiin kehittämään? Suomen terveydenhuollossa potilaalle pyritään antamaan käytettävissä oleviin voimavaroihin nähden hyvää hoitoa. Tavoitteena on tehostaa toimintaa ja käyttää voimavaroja parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on laadukas ja tarkoituksenmukainen hoito, johon tarvitaan hoitohenkilökunnan työpanosta. potilaat ovat samasta diagnoosista tai toimenpiteestä huolimatta hoitoisuudeltaan erilaisia ja kuluttavat eri määrän henkilöstö- ja muita resursseja. Lääketieteellinen dg ei ole riittävä arvioimaan potilaan hoidon tarvetta hoitotyön näkökulmasta. Kokemusperäinen tieto potilaan hoidon tarpeesta ei ole riittävä perusta hoitotyön toiminnan arvioinnille, suunnittelulle ja niiden perusteluille. Reitz 1985, Perälä & Räikkönen 1994, STM & Kuntaliitto 1998, raportissa Onnela & Svenström 4/1998.

OPC-hoitoisuusluokituksen kehittäminen OPC-mittarin kehittäminen 1991-1993 Oys:ssa Hyvän hoidon laatukriteerit, T. Kaustinen lis.työ, mittarin testausta, tietojärjestelmän kehittäminen alulle Kehitystyö jatkuu Vaasan keskussairaalassa 94-96, uutena PAONCIL-mittari Oysissa ensimmäinen sähköinen potilaskertomus koekäyttöön 1996, hoitotyön kirjaaminen OPC osaalueiden mukaisesti edelleen sisällön jäsentäjä Kuntaliiton Finnhoitoisuus benchmarking 2000-2001 RAFAELA-järjestelmä RAFAELA-järjestelmän valtakunnallinen koordinointi Kuntaliiton tytäryhtiöiden toimesta 2002-> FCG oy:n koordinoimana RAFAELAn käyttö laajenee ja vakiintuu kansallisesti + kansainv. avaus 2010-luku Hoitoisuusluokituksen vakiinnuttamista, v.1997 kaikki osastot luokittelevat 2-3 vuorossa, aikamittaukset, HL-kohtainen aika Hoitoisuusasiantuntija 2002-4 koko päiv., 2005 -> 25%, systemaattinen ylläpito, koulutus, raportointijärjestelmien kehittäminen 2010 PPSHP virallinen RAFAELA-käyttäjä 1/vrk luokitteluun, tiedon hyödyntämistä ja vakiinnuttamista, hoitoisuustieto osana johdon raportointijärjestelmää, auditointi 2013,2016

Tutkimusnäyttöä hoitajien määrän vaikutuksesta potilaan hoidon tulokseen ja hoitohenkilöstön työtyytyväisyyteen Hoitohenkilöstön määrällä ja laadulla on yhteyttä potilaiden hoidon tuloksiin ja jopa kuolleisuuteen (Rafferty ym. 2007, Kane ym. 2007, Aiken ym. 2010,2014, Schubert ym. 2012, Wiltse ym. 2013, West ym. 2014, Cho ym. 2015), potilaiden hoitojakson kestoon (Kane ym. 2007, Twigg ym. 2011) ja sairaalassaoloaikaan (Pitkäaho ym. 2015), potilastyytyväisyyteen (Pitkäaho ym. 2015) Potilaiden kaatumiset, sairaalainfektiot ja lääkitysvirheet lisääntyvät, kun hoitajakohtainen potilasmäärä lisääntyy (Hinno ym. 2011). Liiallinen työmäärä vaikuttaa hoitajien työhyvinvointiin (Rafferty ym. 2007) sekä hoitajien aikomukseen vaihtaa alaa (Aiken ym. 2010). optimaalisen hoitoisuustason pitkäaikaisella ylittymisellä on todettu olevan yhteys hoitohenkilöstön työn kuormittumiseen ja sairauspoissaoloihin (Rauhala 2008) ja Haipro-ilmoitusten määrän lisääntymiseen (Fagerström julkaisematon tieto) ja jopa lisääntyneeseen kuolleisuuteen (Junttila J. 2016)

Näyttöön perustuvaa tietoa johtamisen tueksi RAFAELA-järjestelmä tarjoaa luokituskokonaisuuden tätä varten On hallinnollinen työkalu Tuottaa tietoa yksiköiden toiminnasta, hoitotyöstä, prosesseista, resursoinnista, laadusta ja työhyvinvoinnista. Tukee näyttöön perustuvaa johtamista ja oikeudenmukaista päätöksentekoa On väline toiminnan suunnitteluun, seurantaa ja arviointiin Tarjoaa tunnuslukuja tuloskorttiin FCG oy

PPSHP:ssä käytössä olevat RAFAELAjärjestelmän mittarit OPCq, 29 yksikköä POLIHOIq, 31 yksikköä PERIHOIq, 6 yksikköä Sädehoiq, 1 yksikkö 67 yksikköä yhteensä RAFAELA -järjestelmän ja sen eri hoitoisuusluokitusmittareiden käyttäjinä on 900 yksikköä 30 eri organisaatiossa

Hoitoisuustiedon hyödyntäminen osana muita toimintaa kuvaavia tunnuslukuja SHP-taso osavuosiraportit ja vuosiraportit Tulosaluetaso kk-ja osavuosiraportit Tulevaisuuden sairaala Vastuualue kk- ja osavuosiraportit Osasto/ poliklinikka kkraportit, päivittäistietoa, potilaskohtainen hoitoisuus

PPSHP avohoitokäynnit, hoitojaksot ja hoitopäivät 2002-2015

Kuormitusraportti operatiivinen tulosalue PPSHP vuodeosasto hoitopaikat 920 930 940 950 960 970 980 990 2012 2013 2014 2015 948 953 974 985

50 Aikuisvuodeosastojen potilaiden jakautuminen hoitoisuusluokkiin % vuosina 2000-2016 46,6 45 40 35 35,1 34,5 32,8 30 25 24 20 15 12,3 10 5 0 3,8 7,8 2,6 0,5 HL 1 HL 2 HL 3 HL 4 HL 5 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16

70,0% 60,0% 61,0% 64,4% 50,0% 40,0% 47,5% HL 4-5 olevien hoitopäivien % -osuus kaikista hoitopäivistä 1-8 2013-2016 2013 2014 2015 2016 51,9% 47,6% 40,7% 41,4% 44,1% 39,4% 41,9% 30,0% 20,0% 10,0% 0,0% Koko PPSHP Medisiininen ta Lapset ja naiset ta Operatiivinen ta Oulaskankaan sla

60000 kirurgian vuodeosastot 2-9 yhteensä Hoitopäivät ja HL 4-5 hoitopäivien %-osuus vuosina 2010-2015 Hoitopäivät HL 4-5 hoitopäivät HL 4-5 % 80,0 55000 50000 45000 56412 54,2 51942 58,3 54403 54771 62,4 62,7 66,7 67,3 49551 49998 70,0 60,0 50,0 40000 40,0 35000 30000 30577 30306 33968 34340 33044 33638 30,0 20,0 25000 10,0 20000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0,0

9000 8000 73,4 % Osasto 3 Hoitopäivät ja HL 4-5 hoitopäivät fr/% Hoitopäivät HL 4-5 hoitopäivät HL 4-5 % 72,9 % 72,7 % 74,9 % 79,1 % 80,1 % 90,0 % 80,0 % 7000 8279 7824 7729 7897 7173 7172 70,0 % 6000 5000 6073 5704 5621 5914 5676 5745 60,0 % 50,0 % 4000 40,0 % 3000 30,0 % 2000 20,0 % 1000 10,0 % 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0,0 %

Hoitotyön kirjaaminen ja potilaan hoitoisuuden arviointi - yhdessä enemmän

Hoitoisuus osana potilaan hoitoprosessia ja hoidon dokumentointia kansallisessa hoitotyön kirjaamismallissa Hoidon tarpeen arviointi SHTaL ShToL Hoidon suunnittelu ja toteutus Hoitotoimet Hoidon tulokset / hoidon arviointi SHTuL Hoitoisuus -luokitus Toteutuneen hoidon vaativuuden arviointi

Tiedon (hoitoisuustiedon) laatu Kliinisen ja hallinnollisen tiedon yhtenäisyys FinCC 3.0 ja OPCq on yhteen sovitettu Tavoitteena oli saada tietoa luokitusten sisältöjen vastaavuudesta sekä luokituksissa käytettyjen käsitteiden yhteneväisyydestä. Tavoitteena päivittäiskirjaamisen hyödyntäminen hoitoisuuden arvioinnissa Healthcare professionals views on the mutual consistency of the Finnish Classification of Nursing Interventions and the Oulu Patient Classification (Liljamo, Kinnunen, Saranto. Sc. Journal of Car Sc Volume 30, Issue 3, Sep. 2016 ) OPCq-mittarin reliabiliteetin arviointi eri tilastollisilla menetelmillä, kun mittari on ollut kliinisessä käytössä 20 vuotta yliopistollisessa sairaalassa Quality of nursing intensity data: Inter-rater reliability of the patient classification after two decades in clinical use (Liljamo ym. Arvioinnissa: Journal of Advanced Nursing) Rakenteisten hoitokertomuskirjausten ja hoitoisuustietojen yhteneväisyyden arviointi (tutkimus työn alla, Liljamo ym.)

Kiitos mielenkiinnosta! pia.liljamo@ppshp.fi