Viherkatot pykälissä SUVI BORGSTRÖM, HTT ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO OMAPIHA MESSUT HELSINKI 29.3.2012
Esityksen rakenne 1) Viherkatot ja ympäristölainsäädännön tavoitteet 2) Viherkattorakentamisen ohjaus voimassa olevassa lainsäädännössä 3) Viharkattosääntelyn mahdollisuudet - Malleja maailmalta - Tulevaisuuden sääntelyvaihtoehdot Suomessa
VIHERKATOT JA YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNNÖN TAVOITTEET Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 1999/32) Lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä (1 ) -> virkistysmahdollisuudet esim. kattopuutarhat, viihtyvyyden lisääntyminen Ympäristönsuojelulaki (YSL 2000/86) Lain tavoitteena on mm. turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö (1 ) -> viherkatot mm. eristää melua ja parantaa ilmanlaatua sitomalla katupölyä ja pienhiukkasia
VIHERKATOT YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNNÖN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISESSA 3) EU:n ilmasto- ja energiapaketti velvoittaa lisäämään energiatehokkuutta 20 prosentilla (verrattuna vuoteen 1990) vuoteen 2020 mennessä Energiatehokkuusdirektiivi: Jäsenvaltioiden varmistettava, että vuoteen 2020 mennessä kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia -> Viherkatto voi säästää energiaa vähentämällä lämmitystarvetta talvella ja viilennystarvetta kesällä 4) Luonnonsuojelulaki 1096/1996 -> Viherkatot tukevat monimuotoisuuden suojelua kaupunkiympäristöissä tarjoamalla elinympäristöjä eläin- ja kasvilajeille -> Voivat edistää myös ilmastonmuutokseen sopeutumista tarjoamalla kulkureittejä mm. hyönteisille ja linnuille 5) Vesipuitedirektiivi Vesistöjen hyvä tila vuoteen 2015 mennessä -> Viherkatot voivat (oikein rakennettuna) pidättää ja puhdistaa sadevesiä
VIHERKATTORAKENTAMISEN OHJAUS VOIMASSA OLEVASSA LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Ei (vielä) erityistä lainsäädäntöä Ei velvoitteita Ei (taloudellisia) kannustimia Ei estettä rakentaa Ei oikeudellisesti velvoittavaa ohjausta (erityisesti viherkattorakentamista varten) Maankäyttö- ja rakennuslaki luo puitteet sääntelylle Noudatettava yleisiä rakentamiselle asetettavia vaatimuksia
Kaavoitus ohjaa maankäyttöä ja rakentamista Maankäyttö- ja rakennuslaki 5 : Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää mm. turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan elin- ja toimintaympäristön luomista, luonnon monimuotoisuuden säilymistä, luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisyä
Rakentamisen ohjaus MRL 12 Rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää: 1) hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista; 2) rakentamista, joka perustuu elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin ja taloudellisiin, sosiaalisesti ja ekologisesti toimiviin sekä kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin Viherkaton rakentamisessa noudatettava yleisiä rakentamista koskevia säännöksiä: Maankäyttö ja rakennuslaki: vähimmäisvaatimukset ja luvanvaraisuus Suomen rakentamismääräyskokoelma (tarkemmat määräykset) Kunnan rakennusjärjestys (paikallisista oloista johtuvat määräykset ja ohjeet)
Pehmeää sääntelyä Rakennustapaohjeet Luokitukset/Sertifikaatit PromisE ympäristöluokitus: Kotimainen työkalu kiinteistöjen markkinointiin ja kehittämiseen Rakennukselle arvosana A-E ympäristövaikutusten mukaan BREEAM (Building Research Establishment s Environmental Assessment Method) Brittiläinen kiinteistöjen luokitusjärjestelmä Läpäisty, hyvä, erittäin hyvä, erinomainen, Pisteitä viherkatosta LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) Yhdysvaltalainen, kansainvälisesti vertailukelpoinen vihreiden kiinteistöjen sertifiointijärjestelmä Certified, Silver, Gold tai Platinum Pisteitä viherkatoista
Voimassa olevan sääntelyn ongelmat Sääntelyaukko: Viherkattojen yleistymistä ei ole otettu huomioon lakeja säädettäessä Miten varmistetaan luonnon monimuotoisuuden suojelua ja ekologista rakentamista edistävä viherkattorakentaminen? Riskit: mm. vieraslajit, sadevesien mukana huuhtoutuvat aineet? Riittävätkö ohjeet vai tarvitaanko oikeudellisesti veloittavaa sääntelyä Sisältääkö voimassa oleva lainsäädäntö esteitä/hidasteita viherkattorakentamiselle? Sääntelyn keventäminen esim. kasvualustan valinnan suhteen? Asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa, voitaisiin ulottaa koskemaan myös viherkattorakentamista
Sääntelymalleja maailmalta Saksa Kannustimet: monissa kaupungeissa aloitusraha viherkaton rakentamiseen Velvoitteita: kaavoituksessa vaatimuksia (esim. rakennuslupa myönnetään vain, jos lisätään kattokasvillisuutta) Luonnonsuojelulain kompensaatiovelvoite: jos hanke heikentää suojeltuja luontoarvoja on ne korvattava muualla ja muun muassa viherkattoa voidaan hyödyntää kompensaationa Ohjelmia ja ilmaista neuvontaa Yhdysvallat Tuet: Esim. rakennetusta kasvipinnasta lisää rakennusoikeutta (Portland) Ruotsi Esim. vähennykset hulevesimaksuista (Tukholma) Malleja arvioitava kriittisesti!! Oikein rakennettuna viherkatot hyvä lisä luonnon- ja ympäristönsuojelun keinovalikoimaan, mutta ei korvaa in situ suojelua!
Sääntelyvaihtoehdot tulevaisuudessa 1) Suora sääntely Velvoitteet lainsäädäntöön Kaavoitus Standardit 2) Taloudellinen ohjaus Verot Investointituet Rakennusoikeuden lisäys 3) Informaatio-ohjaus/Suostutteleva ohjaus Eco-merkinnät/standardit Kampanjat, tiedotus, tutkimus jne.. Haasteena rakentaa sääntelymalli, joka tukee ekologisesti kestävää viherrakentamista!
Kiitos