Samankaltaiset tiedostot
Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

menestykseen Sakari Tamminen

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Suomi työn verottajana 2008

TALOUSENNUSTE

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla Raimo Sailas

Suomi työn verottajana 2010

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

koulutuksesta kuvaajia

TALOUSENNUSTE

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2017

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti Simo Pinomaa, EK

Suomi työn verottajana 2009

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Julkiset hyvinvointimenot

Suomen talouden näkymät

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

TYÖMARKKINARATKAISUT

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

Työmarkkinoiden sopeutumiskyky puntarissa

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri Samu Kurri

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2018

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

Säästämmekö itsemme hengiltä?

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS

Yritykset ja yrittäjyys

Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta

*) %-yks. % 2018*)

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TALOUSENNUSTE

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK

muutos *) %-yks. % 2016

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu /Jarkko Eloranta

Työmarkkinanäkemys. työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesnäkemys Suomen työmarkkinoista. Ylijohtaja Antti Neimala

Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI?

Kansainvälisen talouden näkymät

Ammatilliset opettajapäivät Olli Luukkainen puheenjohtaja

muutos *) %-yks. % 2017*)

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus

Ajankohtaista verotuksesta

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Minkälaista on suomalainen johtaminen kansainvälisessä vertailussa? Mika Maliranta, Jyväskylän yliopisto & ETLA Keva-päivät, 15.3.

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Rahankäyttö vaatteisiin & jalkineisiin ja kodintekstiileihin eri Euroopan maissa

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=100)

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA. SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Hunningolta huipulle

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Transkriptio:

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka, työllisyysaste on noussut 75 prosenttiin ja kokoaikatyötä pysyvässä työsuhteessa tekevien osuus työvoimasta on kasvanut. Sopimuspolitiikka on edistänyt täystyöllisyyttä ja yhteiskunnan oikeudenmukaista tulonjakoa. Työtulojen kansantulo-osuus on kasvanut ja palkansaajien ja työ- ja pääomatulojen välinen tulonjako on muodostunut vakaaksi. Palkansaajien reaaliset työtulot ovat nousseet kansantalouden keskimääräisen työn tuottavuuden mukaisesti, ja ostovoiman kehitys on ollut suotuisa kaikille palkansaajille. Solidaarinen palkkapolitiikka ja tasa-arvo ovat edelleen olleet keskeinen osa sopimuspolitiikkaa. Myös sukupuolten väliset palkkaerot ovat kaventuneet. Työ- ja virkaehtojärjestelmiä samoin kuin tulopoliittista neuvottelu- ja sopimustoimintaa on kehitetty vastaamaan niin kansainvälistymisen kuin kansallisen ja paikallisen sopimustoiminnan haasteisiin. SAK:n jäsenliitot ovat säilyttäneet vähimmäisehtojen turvaajan roolinsa, mutta samanaikaisesti työntekijöiden lähtökohdista tapahtuvaa paikallista sopimista ja yhteistyötä on laajennettu. SAK:lla on ollut näkyvä rooli työyhteisöjen kehittämisessä niin, että henkilöstön ammatillisesta osaamisesta ja työssä jaksamisesta on huolehdittu ja työhyvinvointi on lisääntynyt. EU:n itälaajenemisen edellyttämä sopimusten noudattamisen tehostettu valvonta on toteutettu. Luottamushenkilöiden toimintaedellytykset työpaikkatason edunvalvonnassa ovat vahvistuneet. Osana paikallista sopimustoimintaa on kehitetty oikeudenmukaisiksi koettuja palkkausjärjestelmiä, jotka lisäävät henkilöstön motivaatiota ja tuloksellisuutta. Eurooppa-tason sopimustoimintaan vaikutetaan yhteistyössä jäsenliittojen kanssa. SAK Sovitaan yhdessä 67 SAK Sovitaan yhdessä

Työllisyysaste 1980-2001 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % 75 Suomi EU-15 70 65 60 55 50 45 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 2000** 7.3.2001/SAK /TL Lähde: Tilastokeskus, European Commission, VM SAK

Työttömyysaste 1975-2001 20 % 20 Suomi 15 EU-15 15 10 10 5 5 0 0 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 2001** 7.3.2001/SAK TL Lähde: Tilastokeskus, VM SAK

Elinkustannusindeksin vuosimuutokset 1953-2000 20 % 15 10 5 0-5 53 55 57 59 61 63 65 67 69 71 73 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 20.3.2001/SAK/TL Lähde: Tilastokeskus

Ansiotasoindeksin ja reaaliansioiden vuosimuutokset 1949-2000 40 % 30 Ansiotasoindeksi Reaaliansiot 20 10 0-10 49 55 60 65 70 75 80 85 90 95 2000 21.3.2001/ SAK /TL Lähde: TK, Tuposeto SAK

Kaikkien palkansaajien ansioiden kehitys 1969-2000 IV-IV neljännes 25 % 20 Sopimuskorotus Liukuma 15 10 5 0 69 71 73 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 20.3.2001/SAK /TL Lähde: TK, Tuposeto SAK

Yksityisen sektorin ansioiden kehitys 1969-2000 IV-IV neljännes 25 % 20 Sopimuskorotus Liukuma 15 10 5 0 69 71 73 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 20.3.2001/SAK /TL Lähde: TK, Tuposeto SAK

Valtiosektorin ansioiden kehitys 1969-2000 IV-IV neljännes 25 % 20 Sopimuskorotus Liukuma 15 10 5 0 69 71 73 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 20.3.2001/SAK /TL Lähde: TK, Tuposeto SAK

Kuntasektorin ansioiden kehitys 1969-2000 IV-IV neljännes 25 % 20 Sopimuskorotus Liukuma 15 10 5 0-5 69 71 73 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 20.3.2001/SAK /TL Lähde: TK, Tuposeto SAK

Eri maiden teollisuustyöntekijöiden palkkakehitys, % 20 15 10 Belgia Tanska Suomi Ranska Irlanti Italia Alankomaat 5 Norja Sveitsi Iso-Britannia Ruotsi Saksa Itävalta 0 Keskiarvo 1976-1980 Belgia Tanska Suomi Ranska Irlanti Italia Alankomaat Norja Sveitsi Iso-Britannia Ruotsi Saksa Itävalta 25 17.4.2001/SAK /TL Lähde: Bureau of Labor Statistics, USA 25 20 15 10 5 0 Keskiarvo: 1981-1985 Belgia Tanska Suomi Ranska Irlanti Italia Alankomaat Norja Sveitsi Iso-Britannia Ruotsi Saksa Itävalta 20 15 10 5 0 Keskiarvo: 1986-1990 25 20 15 10 5 Belgia Tanska Suomi Ranska Irlanti Italia Alankomaat Norja Sveitsi Iso-Britannia Ruotsi Saksa 0 Keskiarvo: 1991-1997 Itävalta

Naisten ansiot miesten ansioista 1985-2000, miehet = 100 % 86 % 84 82 80 78 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 20.3.2001/SAK /TL Lähde: TK, Tuposeto SAK

Palkansaajien ostovoima 1980-2000 Muutos edellisestä vuodesta 10 % 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00** 27.3.2001/SAK /TL LÄHDE: Tuposeto SAK

65 Työkustannukset 1970-1998 osuus BKT:sta, % 60 Suomi EU-15 55 50 45 70 72 74 76 78 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 23.4.2002/SAK /TL Lähde: OECD, National Accounts

Työvoimakustannukset teollisuudessa 2000 Työntekijät, ennakkotiedot Saksa Norja Japani Sveitsi Tanska Belgia USA Ruotsi Itävalta Suomi Alankomaat Iso-Britannia Ranska Italia Tehdyn työajan palkka Irlanti Muut työvoimakustannukset Kreikka 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Mk/t 19.1.2001/SAK /TL Lähde: SAF, U.S. Department of Labor (BLS), SP SAK

PALKKOJEN NOUSUVARA Tavoiteinflaatio Työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen muutos Työn tuottavuuden kasvu kansantaloudessa Sopimuskorotukset Liukuma 20.8.1999/SAK /TL SAK

Ansiotason muutos, sopimusvaikutukset sekä liukuman ja rakennemuutoksen vaikutus 1968-2000, IV-IV neljännes, %-muutos Kaikki palkansaajat Yksityinen sektori Valtio Kunta Sopimus-Liukuma Ansio- Sopimus Liukuma Ansio- SopimuLiukuma Ansio- SopimusLiukuma Ansiokorotus taso korotus taso korotus taso korotus taso 1968-69 Liinamaa I 3,8 2,5 6,3 3,1 3,9 7 3,5 2,1 5,6 3 0,9 3,9 1969-70 Liinamaa II 4,9 4,3 9,2 4,8 5,8 10,6 6 1,1 7,1 4,5 0,1 4,6 1970-71 UKK-sopimus 12,4 2,5 14,9 12,6 3,7 16,3 10,8 0,3 11,1 11,4 0 11,4 1971-72 Hämäläinen-Laatunen-sopimus 7,5 3,6 11,1 7,5 4,9 12,4 7,1 0 7,1 7,6 0,5 8,1 1972-73 Liittokohtainen 11,7 5,5 17,2 11,6 7,1 18,7 11,6 2,5 14,1 13,1-1,1 12 1973-74 Lindblom-sopimus 13,5 9,1 22,6 12,3 10,8 23,1 22 1 23 19,8-0,2 19,6 1974-75 Tarkistus 12,3 7,3 19,6 10,7 7,5 18,2 20,7 2,4 23,1 22,3 2,1 24,4 1975-76 Miettusen välitys 7,8 3,4 11,2 7,8 4,3 12,1 7,6 1,5 9,1 7,7-0,1 7,6 1976-77 Liinamaan suositus I v. 6 3,3 9,3 5,7 4,1 9,8 7,8 0,3 8,1 6,5 1,1 7,6 1977-78 Liinamaan suositus II v. 5,9 2,4 8,3 5,6 3 8,6 6,9 1 7,9 7,4 0 7,4 1978-79 Somerto-Oivio sopimus 8 1,6 9,6 7,9 2,1 10 7,9 0,4 8,3 7,8 1,1 8,9 1979-80 Liittokohtainen 12,4 2,5 14,9 12,5 2,9 15,4 12,7 1,6 14,3 12,1 0,6 12,7 1980-81 Pekkassopimus I v. 8,2 2,7 10,9 7,6 3,6 11,2 9,4 0,9 10,3 9,8 0,2 10 1981-82 Pekkassopimus II v. 9,4 2,5 11,9 7,7 3,3 11 12,3 0,2 12,5 13,9 0,6 14,5 1982-83 Liittokohtainen 7,6 2,5 10,1 6,9 3 9,9 8,5 1,3 9,8 9,2 2,2 11,4 1983-84 Pekkassopimus (II) I v. 4,6 2,7 7,3 4,5 3,6 8,1 3,5 1,2 4,7 6 0,5 6,5 1984-85 Pekkassopimus (II) II v. 5,3 2,8 8,1 4,7 3,7 8,4 6,4 1,1 7,5 6,7 0,9 7,6 1985-86 Keskitetty 4,5 2,6 7,1 3,7 3,1 6,8 5,5 0,8 6,3 6,7 1,8 8,5 1986-87 Keskitetty 5 1,7 6,7 4,5 2,5 7 7,9 1,2 9,1 4,8-0,4 4,4 1987-88 Liittokohtainen 8 2,3 10,3 6,7 3,4 10,1 11,9 0,9 12,8 9,2 0,3 9,5 1988-89 Kallio I v. 4,9 3,5 8,4 4,4 4,6 9 4,4 1,6 6 6,9 1,6 8,5 1989-90 Kallio (II) I v. 6,3 3,8 10,1 5,5 4,5 10 8,4 1,5 9,9 7,2 3,2 10,4 1990-91 Kallio (II) II v. 2,6 1,5 4,1 2,4 1,5 3,9 2,9 1 3,9 3,2 1,7 4,9 1991-92 Tulopoliittinen sopimus 0 1 1 0,1 0,7 0,8 0 1,2 1,2 0 1,5 1,5 1992-93 Tulopoliittinen sopimus 0,1 0,9 1 0,2 0,9 1,1 0,1 0,1 0,2 0 1,1 1,1 1993-94 Liittokohtainen 0,7 0,4 1,1 1,3 1,6 2,9 0,6 0,5 1,1 0 0,5 0,5 1994-95 Liittokohtainen 5,4 0,6 6 5,5 0,8 6,3 4 0 4 3,1 0,6 3,7 1995-96 Talous-, työllisyys- ja työmarkk.pol. 2,6 1,2 3,8 2,5 1,3 3,8 2,6 1,2 3,8 2,7 0,7 3,4 1996-97 2. Vaihe 0 1 1 0 1 1 0 0,6 0,6 0 0,1 0,1 1997-98 Tulopoliittinen sopimus I v. 2,8 0,7 3,4 2,6 0,8 3,4 2,7 0,5 3,2 3 0,8 3,8 1998-99 Tulopoliittinen sopimus II v. 1,9 1,2 3,1 1,9 1 2,9 1,9 1 2,9 1,7 1,3 3 1999-00 Liittokohtainen 3,2 0,9 4,1 3,2 0,9 4,1 3,1 0,8 3,9 3,1 0,5 3,6