Pohjois-Savon SOTE ohjaus- ja seurantaryhmä Aika maanantai 23.1.2017 klo 11.03-12.52 Paikka Läsnä jäsenet: Maakuntasali, Sepänkatu 1, 70100 KUOPIO (x) Kääriäinen Seppo, kansanedustaja, puheenjohtaja, Pohjois-Savon maakuntahallitus (x) Leskinen Pekka, toiminnanjohtaja, varapuheenjohtaja, Pohjois- Savon maakuntahallitus (x) Eestilä Markku, kansanedustaja, Pohjois-Savon maakuntavaltuusto (x ) Kivelä Kimmo, kansanedustaja, Pohjois-Savon maakuntahallitus (x ) Koikkalainen Raimo, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto (x ) Ojala Kari, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto (x ) Rajamäki Kari, puheenjohtaja, Pohjois-Savon maakuntavaltuusto (x) Reijonen Minna, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallitus (x ) Rossi Markku, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallitus (x ) Tikkanen Sari, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto (x) Virtanen Erkki (x) Korhonen Marko, maakuntajohtaja / esittelijä (x) Miettinen Tarja, PoSoTe-hankejohtaja, sihteeri Läsnä muut: (x) Pekkanen Leila, PoSoTe hankejohtaja (x) Tervahauta Markku, palvelualuejohtaja, Kuopio (x) Lehto Seppo, sote-johtaja, Varkaus (x) Räsänen Henna, PoSoTe-hankkeen assistentti 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avaa kokouksen. Todetaan paikalla olevat. Päätös: Kokous avattiin. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksytään edellisen kokouksen 23.10.2016 muistio, joka on sovitulla tavalla julkaistu http://www.pohjois-savo.fi/media/ptk_25042016.pdf sivuilla. Päätös: Muistio hyväksyttiin. www.pohjoissavo2019.fi #pohjoissavo2019 #posote #maakuntauudistus #soteuudistus
3 Investointien käsittely PoSoTe yhteistyöryhmässä 12.9.2016 on nimetty investointien arviointiryhmä, joka toimii PoSoTe-ohjaus- ja seurantaryhmän asettaman palvelumalli ja toimipisteverkosto työryhmän alatyöryhmänä. Työryhmään on nimettynä Mikko Hollmen (pj), Simo Kokko, Leila Pekkanen, Tarja Miettinen, Seppo Lehto ja Markku Tervahauta. Työryhmä vastaa mm. uusien investointien arvioinnista ja niistä lausuntojen antamisesta ministeriölle. Työryhmä tekee kiinteistöjen kartoitustyötä PoSoTe alueella yhteistyöryhmän 17.10.2016 päätöksellä. Mikko Hollmen esittelee investointien tilannekatsauksen kaikista tiedossa olevista PoSoTe-kiinteistöinvestoinneista ja niiden mahdollisesta etenemisestä, sekä kertoo käynnissä olevasta kartoitustyöstä. Ehdotus Päätös: Ohjaus- ja seurantaryhmälle merkitsee annetun tilannekatsauksen tiedoksi. Tikkanen, Reijonen ja Rossi saapuivat asian käsittelyn aikana. Merkittiin tiedoksi Mikko Hollménin tilannekatsaus (liite 1) ja todettiin, että merkittävimpiä investointeja koskevat linjaukset käsitellään PoSoTe ohjaus- ja seurantaryhmässä ennen jatkovalmistelua. 4 PoSoTe I vaiheen päättäminen ja loppuraportti PoSoTe I vaihe on ollut käynnissä ajalla 1.11.2014-30.6.2016. Hankejohtaja Tarja Miettinen esittelee PoSoTe I vaiheen loppuraportin. Esityslistan liitteenä 1 PoSoTe I hankkeen loppuraportti liitteineen. Ehdotus Ohjaus- ja seurantaryhmä merkitsee PoSoTe I vaiheen loppuraportin tiedoksi ja päättää hankkeen. www.pohjoissavo2019.fi #pohjoissavo2019 #posote #maakuntauudistus #soteuudistus
Päätös: PoSoTe I vaiheen loppuraportti (liite 2) merkittiin tiedoksi ja hanke päätettiin. Loppuraportti taltioidaan erillisenä ohjaus- ja seurantaryhmän aineistona (ei muistion liitteenä) www-sivuille. 5 PoSoTe II vaiheen hankkeen tilannekatsaus Hankejohtaja Leila Pekkanen esittelee PoSoTe II vaiheen tilannekatsauksen. Ehdotus Päätös: Ohjaus- ja seurantaryhmä merkitsee tilannekatsauksen tiedoksi. Tilannekatsaus (liite 3) merkittiin tiedoksi. Sovittiin, että seuraavassa ohjaus- ja seurantaryhmän kokouksessa 27.3.2017 esitellään työryhmissä valmisteltuja palvelumalleja. Sovittiin, että ohjaus- ja seurantaryhmän perustaman palvelulaitostyöryhmän nimi täsmennetään / päivitetään liikelaitostyöryhmäksi. Todettiin, että yliopistollisten maakuntien rahoitukseen pitäisi saada erillisrahoitus tutkimuksen ja opetuksen järjestämisestä. Kivelä poistui kokouksesta. 6 Yhteistyöalueen sopimuksen valmistelu Yhteistyöalueen sopimuksen valmisteluun liittyvään työryhmään on pyydetty Itä- ja Keski-Suomen maakuntia nimeämään edustajat. Maakuntien nimeämät henkilöt: Keski-Suomi Etelä-Savo SiunSote Juha Kinnunen Kati Kallimo 3. edustaja nimetään myöhemmin Risto Kortelainen Panu Peitsaro Seppo Lokka Ilkka Pirskanen www.pohjoissavo2019.fi #pohjoissavo2019 #posote #maakuntauudistus #soteuudistus
Antti Turunen Pohjois-Savon osalta KYS on ehdottanut valmisteluun Raimo Tuomaista. Ehdotus Ohjaus- ja seurantaryhmä nimeää yhteistyöalueen sopimuksen valmisteluun naapurimaakuntien nimeämien henkilöiden lisäksi Pohjois-Savosta Raimo Tuomaisen, Markku Tervahaudan ja Leila Pekkasen. Ryhmän puheenjohtajaksi nimetään Markku Tervahauta, koska Pohjois-Savo toimii lakiluonnoksen mukaan hallinnoijana. Ryhmä valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Liitteenä 2 on oheismateriaalia lakiluonnoksen pohjalta. Päätös: Ohjaus- ja seurantaryhmä nimesi Pohjois-Savon edustajiksi Markku Tervahaudan (pj.), Leila Pekkasen ja Raimo Tuomaisen. Yhteistyöalueen sopimuksen valmistelutyöryhmä nimeää keskuudestaan varapuheenjohtajan. 7 PoSoTe strategiatyön käynnistäminen PoSoTe strategiatyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 12.1.2017. PoSoTen osalta strategiatyössä keskitytään erityisesti palvelustrategiaan. Maakuntastrategiatyö käynnistetään esivalmisteluryhmän johdolla. Markku Tervahauta esittelee asiaa kokouksessa. Ehdotus Päätös: Merkitään valmistelutilanne tiedoksi. Merkittiin tiedoksi Markku Tervahaudan antama tilannekatsaus PoSoTe-strategiatyöstä (liite 4). 8 HYTE-hankkeen valmistelun tilanne www.pohjoissavo2019.fi Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaatio Pohjois-Savoon (HytePoS) hankkeen tavoitteena on valmistella ja käynnistää suunnitelmallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyö Pohjois-Savossa niin maakuntatasoisesti kuin sote-tuotannon ja alueen kuntien välillä. Yhteistyöhön kuuluvat myös yhteistyökäytännöt suhteessa muihin alueella ja kunnissa vaikuttaviin #pohjoissavo2019 #posote #maakuntauudistus #soteuudistus
tahoihin, kuten järjestöihin, yhteisöihin ja yrityksiin. Yhteistyössä ja yhdyspinnoilla huomioidaan samaan aikaan valmisteltava maakuntauudistus. Hanke on alueellisesti ja erityisesti pienten kuntien roolin kehittymisen osalta merkittävä. Kehittämisyhteistyössä verkostoidutaan Kuntaliiton Kunta hyvinvoinnin edistäjänä -verkostoprojektin kanssa. HytePos-hankkeen rahoitus valmistellaan maakuntahallituksen käsittelyyn 27.2.2017 kokoukseen. Hankkeen valmistelusta on vastannut Mervi Lehmusaho. Hankkeen ohjausryhmänä toimii maakuntauudistuksen yhteistyöpinnat-työryhmä (pj. Petri Kangasperko) täydennettynä myöhemmin nimettävillä PoSoTe II -hankkeen tuotannon ja järjestäjän edustajilla. Yhteistyöpinnat työryhmä: Petri Kangasperko, johtaja, Kallaveden Työterveys; Jari Mutanen, johtaja, Pohjois-Savon Ely-keskus; Sirpa Lätti-Hyvönen, strategiajohtaja, Kuopion kaupunki; Simo Mäkinen, kunnanjohtaja, Sonkajärven kunta; Hanna Helaste, kunnanjohtaja, Keiteleen kunta; Joonas Hänninen, kunnanjohtaja, Joroisen kunta; Marja Kiljunen, pääluottamusmies, Super; Mikko Rummukainen, suunnittelija, Pohjois-Savon liitto. PoSoTe II tuotannon ja järjestäjän edustajat nimetään myöhemmin. Ehdotus Päätös: Ohjaus- ja seurantaryhmä merkitsee tiedoksi HYTE hankkeen valmistelun tilanteen ja nimeää ohjausryhmäksi maakuntauudistuksen yhteistyöpinnat työryhmän täydennettynä myöhemmin nimettävillä PoSoTe II vaiheen tuotanto- ja järjestäjätyöryhmien edustajilla. Merkittiin tiedoksi ja nimettiin ohjausryhmä esityksen mukaisesti. 9 Kehittämishankkeet ja pilotit Hankejohtaja Leila Pekkanen esittelee kehittämishankkeiden ja pilottien tämän hetkisen tilanteen. Ehdotus Ohjaus- ja seurantaryhmä merkitsee kehittämishankkeiden tilannekatsauksen tiedoksi. www.pohjoissavo2019.fi #pohjoissavo2019 #posote #maakuntauudistus #soteuudistus
Päätös: Leila Pekkanen kertoi tilannekatsauksen jo kohdassa 5. 10 Muut asiat Päätös: Ei ollut. 11 Seuraavat kokoukset Ehdotus: Päätös: Seuraavat ohjaus- ja seurantaryhmän kokoukset 27.3.2017 ja 22.5.2017 maakuntahallituksen kokouksen jälkeen. Seuraavat kokoukset 27.3.2017 klo 11.00 13.00 ja 5.6.2017 klo 9.00 11.30 12 Kokouksen päättäminen Päätös: Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12.52. Seppo Kääriäinen puheenjohtaja Tarja Miettinen sihteeri/hankejohtaja www.pohjoissavo2019.fi #pohjoissavo2019 #posote #maakuntauudistus #soteuudistus
Mikko Hollmén
POSOTE-kiinteistöjen ja investointien tiedot kerätty Vuokratietoja selvitetään Kuntoluokkia arvioidaan myös paikan päällä Verkoston ja kiinteistöjen nykytilan selvitys menossa / Simo Kokko & Mikko Hollmén paikan päällä käyty Varkaus, Joroinen, YSSOTE, Siilinjärvi, Kuopio suunnitelmissa ainakin Leppävirta, Vieremä, Kiuruvesi, Lapinlahti, Suonenjoki, Kaavi, Juankoski, Tuusniemi, Kuopio
Antaa lausunnon yli 5Me investointihankkeista ja pitkäaikaisista vuokrasopimuksista Arvion pitäisi perustua näkemykseen palveluverkosta ja ao. investoinnin merkityksestä siihen Palvelumalli- ja toimipisteverkko-työryhmä laatii näkemystä palveluverkosta Annetut lausunnot: Leppävirran Virrankoti Siilinjärvi Mummon Kammari / vuokrahanke
Suurimmat suorat investoinnit KYS Pääsairaala 145Me 2018-2025 Varkauden sairaala 32Me 2019-2021 Iisalmen terveyskampus (7+24)Me 2016-2022 Pielavesi palveluasuminen, 9Me 2016-2017 (ARA) Leppävirran Virrankoti 9Me 2016-2018 (ARA) Vieremä Sotkanhelmi 7,0Me 2018-2019 Leppävirran terveyskeskus 6Me, 2018-2019 Yhteensä (2016) 2017-2019 256M + paloasemat
Maakuntien Tilakeskus Oy:lle siirtyvät KYS toteutuksessa olevat investoinnit KYS Pääsairaala 145Me 2018-2025 Kuntien vastuulle jäävät 2017-2019 Terveyskampukset 56Me Terveyskeskukset 14Me ( 18Me) Palveluasuminen 44Me Paloasemat 25-40Me Luvuissa ei mukana vuokrahankkeet ja palvelutuottajien omat investoinnit
4 keskeistä sairaala (Harjula, Iisalmi, Varkaus, KYS) kaikki hankesuunnitteluvaiheessa ja tilanteet akutisoitumassa Valtakunnalliset ja maakunnalliset linjaukset FSG laatinut selvityksen vuodeosastotoiminnasta => POSOTE palvelumalli-työryhmän jatkotyö Sairaalatoiminnoissa vain lyhytaikainen hoito, väestön ikääntyminen kasvattaa tarvetta
Korjaustarve tiedossa, ei taloussuunnitelmissa Kuopio Harjula Puijonlaakson palvelukeskus Leväsen palvelukeskus Siilinjärvi Terveyskeskus YSSOTE, Terveyskampuksen vaiheet 2 ja 3 investori? Paloasemat: Varkaus, Siilinjärvi, Kuopio
Alkavia hankesuunnitelmia Kuopio Harjulan sairaala Kuopio Puijonlaakson palvelukeskus Kuopio Leväsen kehitysvamma-asuminen Kaavi tehost palveluas, 30 ap, TA 2017 Joroinen tehost palveluas 40ap Leppävirta, tk peruskorjaus 2018-2019 Suonenjoki, vuodeosasto ja vanhainkoti 2021? Rautavaara 2 hanketta paljon pieniä (<1Me) korjaushankkeita, joilla ylläpitävä, mutta myös lukitseva vaikutus verkostoon
Väistötilakontit ovat nyt: Siilinjärvellä Nilsiässä Kiuruvedellä Leppävirta Kunnat tontin osoittajina, mistä investorit? Kontteja tulossa: Varkaus 2017 Kuopio Neulamäki ensihoito? Henkilöstö muualla väistötiloissa: Rautavaara (kunnantalo) Pielavesi (lukio) Aikovatko kunnat toteuttaa (ei jatkossa kunnan toimialassa)? Rakennushanke menossa: Rautavaara. Uusi paloasema valmistuu 2017. Kiuruvesi. Hankesuunnittelu valmis toteutussuunnittelu menossa. Rakentaminen alkaa 2017 ja uusi paloasema 2018. Pielavesi, hankesuunnittelu käynnistymässä. Kiireysjärjestys: - nykyiset meneillään olevat valmiiksi, myös Pielavesi jonne suunniteltu ensihoito ambulanssit samalle asemalle (kuten myös Kiuruvesi ja Rautavaara) - Siilinjärvi ja Nilsiä - Leppävirta ei pysty budjetoimaan ennen 2019 - Kuopiossa ja Varkaudessa ratkaistava koko asemaverkosto.
VN antanut 19.1.2017 luvan perustaa yhtiön SHP ja erityishuoltopiirien kiinteistöomistukset siirtyvät velkoineen, myös Koy:n osakkeet Maakuntien omistusosuus ja äänivalta jaetaan asukasluvun, ei siirtyvän omaisuuden arvon mukaan Kuntien kiinteistöt vuokrataan maakunnalle 3+1 vuodeksi, MAKUTIKE Oy välittäjänä ja yhtenäisen vuokrajärjestelmän laatija
Toimitila- ja kiinteistöpalvelukeskusyhtiön hallittava omaisuus Sairaanhoitopiirit 18 kpl 1,4 Mm2 Vuokrasopimuksia 300 500 kpl Vuokrat n. 350 M /v Yhtiön taseessa 500 800 sopimusta Vuokrat n. 450 M /v Pelastustoimi n. 700 asemaa, joista kuntien omistuksessa n. 600 kpl Vuokrasopimuksia 500-700 kpl Vuokrat n. 100 M /v Erityishuoltopiirit 17 kpl 0,6 Mm2 Vuokrasopimuksi a 200 300 kpl Vuokrat n. 100 M /v Neliöt, sopimusmäärät ja vuokrat karkeita arvioita Vesistörake nteet Kuntien perusterveydenhu ollon tilat n. 3,3 Mm2 Sopimuksia 2000-3000 kpl Vuokrat n. 600 M /v Kuntien sosiaalitoimen tilat n. 3,4 Mm2 3000 5000 kpl Vuokrat n. 500 M /v Vuokrasopimuksen Kautta 6000 8000 sopimu Vuokrat n. 1500 M Muut: Ympäristöterveys Alue-kehittäminen Tienpito- ja liikennesuun. Maaseudun keh. ja lomitus ELY-,? TEtoimistot ELY-keskus 15 kpl TE-toimisto 83 kpl Sopimuksia 264 192.000 m2
PoSoTe I vaihe Hankkeen loppuraportin esittely / Tarja Ohjaus- ja seurantaryhmä 23.1.2017
PoSoTe I-vaihe Hanke toteutettiin ajalla 1.11.2014 30.6.2016 Hankejohtajat: Tarja Miettinen 1.11.2014 27.1.2016 Leila Pekkanen 28.1.2016 30.6.2016 Hankkeen kustannukset: Rahoituspäätös 99.900, toteutuma 103.308. Ylitys (kokouskulut) 3.408 katetaan PSL varoista. Hanketta toteutti: 3+1 tuotannon alatyöryhmää, 7 erillisselvityksiä laatinutta työryhmää yhteensä n 150 eri henkilöä. Yhden työryhmän (kuntayhtymä) työ keskeytettiin. Palvelupaketti pilotti lasten-, nuorten ja perheiden palveluissa. Suun sote kokeilua ei saatu aikaiseksi. Hankkeen tuloksia hyödynnetään PoSoTe II vaiheen valmistelussa. Hanke tiivisti yhteistyötä Pohjois-Savon sote-toimijoiden välillä.
PoSoTe II vaihe Hankkeen tilannekatsauksen esittely / Leila Ohjaus- ja seurantaryhmä 23.1.2017
PoSoTe II-vaihe 1.9.2016 31.12.2018 Hankkeen ohjausryhmänä toimii johtotiimi Hankejohtajat 30.6.2017 asti, 1.7.- 31.12.2018 avoin Tarja Miettinen (50%) Leila Pekkanen (50%) Muut henkilöresurssit: assistentti Henna Räsänen 17.10.2016 31.12.2018 hyte-koordinaattori Mervi Lehmusaho (3 kk) hankevalmistelijana 17.10.16 15.1.17 sote-viestintäassistentti (5-6 kk) valmistelussa, ajankohta kevät 2017 Hankkeen kustannukset: Rahoituspäätös 445.000, PS kehittämisrahasto 87.000 (mkh 28.11.16) Hankkeessa toimii: Kaksi (2) päätyöryhmää: järjestäjä ja tuotanto sekä alatyöryhmiä yli 24 Johtotiimi yhteensovittaa työryhmien työn ja PoSoTe-valmistelun maakuntauudistukseen
PoSoTen kehittämistoimet Kansalliset STM kärkihankkeiden muutosagentit (2) I&O ja LAPE yhteensä 480.000 Yhdessä! Pohjois-Savon LAPE-hanke 1,1 M, valmistelussa hankesuunnitelman tarkennus STM:lle 31.1.2017 mennessä Sitra/STM palvelupakettipilotti / LAPE/sosiaalihuollon tiedot 100.000 (Sitra) Sitra Isaacus Hyvinvoinnin palveluoperaattorihankkeessa tietoallashanke, Kuopio Ylä-savon valinnanvapauskokeilu v.2017-2018 1.875.000 HytePos hanke 1. vaihe16.1.2017 31.8.2017 41.119 Järjestöopas opinnäytetyönä Valmistelussa Osallisuushankepilotti, mahdollinen yhteistyö Leader Mansikan kanssa. Toiminnan ohjaus ja asiakkuuden hallinta / Sitra, hankevalmistelu käynnissä, Pohjois-Savo yksi pilottimaakunta Yhteistyöalueen sopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnissa.
Lakiluonnos, keskeiset täsmennykset Nyt annetut lakiluonnokset Maakuntalaki Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Esitys valinnanvapauslaiksi, lähetetään lausuntokierrokselle tammikuussa 2017 Voimaanpanolaki Ehdotus maakuntien rahoituslaiksi Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta Keskeiset tavoitteet Tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat Palvelujen tuottaminen vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti Palvelut integroidaan asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeiden mukaisesti Tavoitteena on pienentää eroja ihmisten hyvinvoinnissa ja taittaa kustannusten kasvua
Maakunta järjestäjänä vastaa Maakunta vastaa Asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta Asiakkaiden palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta Asukkaat saavat palvelut yhdenvertaisesti Määrittelee palvelujen tarpeen, määrän ja laadun sekä niiden tuottamistavan Palvelujen tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta Viranomaiselle kuuluvasta toimivallan käytöstä Maakunta voi antaa julkisen hallintotehtävän muulle kuin viranomaiselle vain, jos siitä lailla erikseen säädetään Maakunta rahoittaa järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien hoidon ja palvelut, vaikka palvelun tuottaisi toinen maakunta tai yksityinen tai kolmannen sektorin palvelun tuottaja
Palvelutuotanto Maakunta voi tuottaa palvelut itse tai yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai hankkia ne sopimukseen perustuen muulta palvelun tuottajalta, ellei laissa toisin säädetä Maakunnan julkisesta palvelutuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos laissa erikseen säädetyissä tehtävissä, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa ja pelastustoimessa Liikelaitosta johtaa ammattilaisista koostuva johtokunta ja johtaja Maakunnan muiden toimielinten jäsenet eivät ole vaalikelpoisia liikelaitoksen johtokuntaan Liikelaitoksella on oma talousarvio erillisenä osana maakunnan talousarviota Liikelaitoksen palveluksessa on myös viranhaltijoita (viranomaistehtävät ja julkisen vallan käyttö) Päätöksenteko oikeusharkintaa edellyttävissä lupa-, ilmoitus- ja valvontaasioissa sekä yksilöön kohdistuvissa sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa säädetään maakunnan ja liikelaitoksen viranhaltijoiden tehtäväksi
Palvelukeskukset Maakunnille perustetaan yhteisiä valtakunnallisia palvelukeskuksia Palvelukeskukset ovat maakuntien yhteisesti omistamia osakeyhtiöitä, joissa valtiolla voi olla osakkuutta, Pohjois-Savo omistus n. 5 % (asukaslukuun suhteutettuna) Palvelukeskukset tuottavat tukipalveluita kaikille maakunnille Toimitilapalvelut, ICT, henkilöstö- ja hallintopalvelut Lisäksi maakunnat voivat perustaa kuntien tai joidenkin muiden julkisen sektorin yhteistyökumppanien kanssa yhteisiä tukipalveluja Käyttövelvoite : palvelukeskukset tuottavat mainittuja tukipalveluita maakunnille ja muille maakuntien hankintayksiköille Palvelukeskukset voivat tietyin ehdoin (liikevaihtoon suhteutettu ulosmyyntiraja) tuottaa palveluita maakuntien markkinoilla toimiville tuotantoyhtiöille tai valinnanvapauden piirissä oleville yksityisen sektorin toimijoille Palvelukeskukset voivat tuottaa palveluita itse tai hankkia niitä ulkoisilta palveluntarjoajilta kilpailuttamalla julkisista hankinnoista olevan lainsäädännön puitteissa = maakunta ei voi suunnitella ko. tukipalveluja omistamiensa yhtiöiden tai liikelaitosten kanssa, vaan ko. yhtiöt / liikelaitokset valikoituvat palvelukeskuksen tuottajiksi palvelukeskuksen hankintamenettelyn mukaisesti
Keskeiset valmistelutehtävät Järjestäjän vastuuseen kuuluvat tehtävät Hallinto-ja johtamisjärjestelmä Talous ja henkilöstöhallinto Strategia osana maakuntastrategiaa Palvelustrategia lain velvoitteiden mukaisesti sekä palvelulupaus Palvelumalli ja toimipisteverkosto Yhteistyöalueen sopimuksen valmsitelu ICT: toiminnan kannalta kriittiset järjestelmät, valinta jo kuluvan vuoden aikana Tuotanto Liikelaitos Oman toiminnan määrittely Yhtiöitettävät toiminnat Valinnanvapauslainsäädännön toteuttaminen (järjestäjä)
Kiitos!
Olen toiveikas, että tahto ja voima riittävät tämän läpiviemiseen yhteiskunnassa. Tuomas Pöysti, HS 16.1. 17
TAVOITTEET SOTE Sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Kaventaa ihmisten hyvinvointi ja terveyseroja Parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta Hillitä kustannuksia MAKU Samat palvelut kaikille Resurssien fiksumpi käyttö Palvelujen nykyaikaistaminen Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen Yhden luukun periaate yrityksille alueuudistus.fi
Järjestämislaista 12/2016 maakunnan.. liikelaitos Maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos. Liikelaitos on osa maakunnan organisaatiota, mutta se on toiminnallisesti ja taloudellisesti eriytetty maakunnan sisällä. Liikelaitosta johtaa ammattilaisista koostuva johtokunta ja johtaja, joiden kelpoisuuksista ja tehtävistä säädetään laissa. Liikelaitoksella on oma talousarvio erillisenä osana maakunnan talousarviota. Liikelaitos toimii paitsi palvelujen tuottajana myös julkista valtaa käyttävänä viranomaisena. Laitoksen palveluksessa on myös viranhaltijoita, jotka voivat tehdä viranomaispäätöksiä Maakunnan liikelaitos tuottaa asukkaille julkiset sosiaalija terveyspalvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. Esimerkiksi jos syrjäseudulla ei ole muita palveluntuottajia.
Liikelaitos (perustason ja erikoistason toiminta) ja yhtiöt Asiakasseteli ja Maakunta ostopalvelu Maakunnan liikelaitos Erikoistason palvelut Erikoistason palvelut II valinnav. Palveluohjaus Aiakass Perustason toiminta, jota ei sotekeskuksissa / suuyks. Lasten suojelu Viranomaistoiminta Valinnanvapauskenttä I vaihe 2019 Yhtiöt SOTEkeskukset ja suu yksiköt
Julkinen palvelulupaus Julkinen palvelulupaus on maakunnan asukkailleen osoittama tahdonilmaisu siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käytännössä toteutetaan. Asukkaiden oikeudesta eri palveluihin säädetään useassa eri laissa eikä palvelulupaus voi sitä oikeutta kaventaa. Maakunnan palvelulupauksen tarkoituksena on edistää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä niin että samalla otetaan huomioon asiakkaiden näkemykset ja tarpeet. Palvelulupauksen tarkoituksena on myös lisätä toiminnan avoimuutta ja tätä kautta kehittää palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta.
Kustannukset KAKS: Sote ja pelastusuudistus, maakuntien rahoitustarve 2016 2030 Selittävät tekijät: Väestömäärän ja ikärakenteen muutokset (maakunnat eriävät) Tässä selvityksessä arvioitu myös tulot Laskentaa täsmennetään ja täydennetään säädöstyön edetessä (mm. ELY, nyk. maakuntatehtävät jne.)
Sote ja maakuntauudistus: soteen ja palo ja pelastustoimeen liittyvä rahoitustarpeen muutos eur/as 2016 2030 Maakuntien rahoitustarve kasvaa, kun menot kasvavat enemmän kuin tulot. Eniten maakuntien rahoitustarve asukasta kohden kasvaa vuoteen 2030 mennessä tummansinisillä merkityissä maakunnissa. Oletus: Maakuntauudistus alkaisi vuoden 2016 alusta. eur/as Tulojen ja menojen muutoksen erotus maakunnittain 1000 e 2016 2030 Muutos Uusim aa 10 000 1 020 000 1 030 000 Varsinais-Suomi 0 220 000 220 000 Satakunta 0 90 000 90 000 Kanta-Häm e 0 70 000 70 000 Pirkanm aa 20 000 190 000 170 000 Päijät-Häme 10 000 80 000 70 000 Kymenlaakso 0 90 000 80 000 Etelä-Karjala 0 30 000 30 000 Ete lä-savo 0 80 000 80 000 Pohjois-Savo 0 90 000 90 000 Pohjois-Karjala 0 50 000 50 000 Keski-Suom i 10 000 70 000 70 000 Etelä-Pohjanmaa 0 70 000 70 000 Pohjanm aa 0 100 000 110 000 Keski-Pohjanm aa 0 30 000 40 000 Pohjois-Pohjanm aa 10 000 120 000 130 000 Kainuu 0 30 000 30 000 Lappi 0 90 000 80 000 Muutos 8 2016 30 e/as Järj. Uus im aa 564 18 Varsinais-Suomi 453 12 Satakunta 421 11 Kanta-Häm e 389 10 Pirkanm aa 317 5 Päijät-Häme 361 7 Kymenlaakso 487 14 Etelä-Karjala 264 2 Ete lä-savo 539 16 Pohjois-Savo 360 6 Pohjois-Karjala 305 4 Kes ki-suomi 237 1 Ete lä-pohjanm aa 375 8 Pohjanm aa 552 17 Kes ki-pohjanmaa 502 15 Pohjois-Pohjanmaa 299 3 Kainuu 385 9 Lappi 470 13
Maakunnan väestö Ikärakenne Muuttoliike Syntyvyys Elinkeinot Työpaikat Hyvinvointi ja terveyserot Palvelujen yhdenvertaisuus
Huono osaisuus ja osallisuus maakunnittain
Huono osaisuus ja osallisuus Itä Suomessa
Pöysti (HS 16.1.17): temput olemassa Oikea aikainen apu ja hoito Samalla rahalla parempia tuloksia (esim. lastensuojelussa Imatran malli ja vanhustenhuollossa toimintakyvyn ylläpito) Olennaista maakunnan ja palveluiden johtaminen, ammattilaisten ja työyhteisöjen yhteistyö keskenään ja palvelujen käyttäjien kanssa Sote keskuksista tulee järjestelmän sydän, niihin siirretään lisää rahaa ja henkilöstöä ne otetaan erikoissairaanhoidosta Yleislääkärit ja johtavat sosiaalityöntekijät ovat sote keskusten avainhenkilöt ja portinvartijat. He ottavat kokonaisvastuun erityisesti niistä potilaista, jotka tarvitsevat paljon erilaisia palveluja Satunnaiskävijät enemmän digipalveluihin ja etävastaanottoihin Maakunta mitoittaa toimintonsa (ja menonsa) väestön hoitotarpeen perusteella (laskennallinen könttärahoitus esh:oon) Sairaaloiden työnjako ja vaativimpien hoitojen keskittäminen Osa esh:sta tulee valinnanvapauden piiriin Avainkysymys miten sote keskukset saavat maakunnalta rahoituksensa Markkinaehtoisuus ei sovi ensihoitoon, laajaan päivystykseen eikä sosiaalihuollon viranomaispäätöksiin
Pöysti (HS 16.1.17): temput olemassa Oikea aikainen apu ja hoito Samalla rahalla parempia tuloksia (esim. lastensuojelussa Imatran malli ja vanhustenhuollossa toimintakyvyn ylläpito) Olennaista maakunnan ja palveluiden johtaminen, ammattilaisten ja työyhteisöjen yhteistyö keskenään ja palvelujen käyttäjien kanssa Sote keskuksista tulee järjestelmän sydän, niihin siirretään lisää rahaa ja henkilöstöä ne otetaan erikoissairaanhoidosta Yleislääkärit ja johtavat sosiaalityöntekijät ovat sote keskusten avainhenkilöt ja portinvartijat. He ottavat kokonaisvastuun erityisesti niistä potilaista, jotka tarvitsevat paljon erilaisia palveluja Satunnaiskävijät enemmän digipalveluihin ja etävastaanottoihin Maakunta mitoittaa toimintonsa (ja menonsa) väestön hoitotarpeen perusteella (esim. laskennallinen könttärahoitus esh:oon) Sairaaloiden työnjako ja vaativimpien hoitojen keskittäminen Osa esh:sta tulee valinnanvapauden piiriin Avainkysymys miten sote keskukset saavat maakunnalta rahoituksensa (riskikorjattu kapitaatio) Markkinaehtoisuus ei sovi ensihoitoon, laajaan päivystykseen eikä sosiaalihuollon viranomaispäätöksiin
Strategia Mihin olemme menossa? Miten menemme sinne? Mikä on tärkeää (ja miksi)? Kyky kehittää toiminnan tuloksellisuutta ja laatua erottautumalla => brändi ( täyden palvelun yliopistollinen maakunta ) Mikä PoMaKu/PoSoTe on ja mikä siitä halutaan tulevan?
Strategiaprosessi Strategia Taustana lainsäädäntö, lakiluonnokset ja maakunta ja soteuudistuksen kansalliset tavoitteet Järjestäminen ja tuotanto Uusi organisaatio puhtaalta pöydältä Toimintaympäristö valikoima kymmeniä nykyisiä toimintakulttuureita valikoituuko yksi uusi ja yhteinen Strategiatyön toteuttamismalli, johtaminen, viitekehys, työvälineet, osallisuus jne. luovat jo identiteettiä PoMaKu/PoSoTelle Luomme 1. vaiheessa pohjia ja skenaarioita väliaikaishallinnolle strategiatyön jatkamiseksi
Keskeisiä yleisiä/perinteisiä käsitteitä Missio Megatrendit??? Visio Arvot SWOT analyysi Toimintaympäristön nopeat ja suuret muutokset??? Skenaario (skenaariot) Päämäärät ja tavoitteet Strateginen positiointi (tai asemointi) Ydinosaaminen ja kyvykkyys Mittarit (tuloskortti) Toimiiko ja riittääkö tämä tänään dynaamiseksi ja ohjaavaksi strategian pohjaksi? 16
Strategiaryhmän 1. kokouksen keskustelun yhteenveto sanapilvenä
Kiitos!