FCG Planeko Oy KANTELEEN VOIMA OY KOPSAN TUULIVOIMAPUISTO, RAAHE. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 6525-D3179

KANTELEEN VOIMA OY KOPSAN TUULIVOIMAPUISTO, RAAHE Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 6525-D3179 14.9.2009

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA I Kanteleen Voima Oy 14.9.2009 Kanteleen Voima Oy KOPSAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA ESIPUHE Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma on suunnitelma Raahen kaupungin Kopsan alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamisesta. Arviointiohjelman on laatinut FCG Planeko Oy Kanteleen Voima Oy:n toimeksiannosta. Ohjelman laatimiseen ovat osallistuneet dipl.ins. Juhani Niva, arkkitehti Esko Puijola, FM ja maisemasuunnittelija AMK Saara-Kaisa Konttori, FM biologi ja ympäristösuunnittelija AMK Minna Tuomala, FM biologi Marja Nuottajärvi, insinööri Mauno Aho ja projektiassistentti Leila Väyrynen. YHTEYSTIEDOT Hankkeesta vastaava: Kanteleen Voima Oy PL 47 86601 Haapavesi www.kanteleenvoima.fi projekti-insinööri Pauli Maaninka 050 454 9289 pauli.maaninka@kanteleenvoima.fi Yhteysviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Veteraanikatu 1, PL 124 90101 Oulu www.ymparisto.fi/ppo diplomi-insinööri Heli Harjula 040 821 6223 heli.harjula@ymparisto.fi ylitarkastaja Tuukka Pahtamaa 020 490 6174 tuukka.pahtamaa@ymparisto.fi YVA-konsultti: Hallituskatu 13 17 D 7. krs. 90100 Oulu www.fcg.fi aluepäällikkö Juhani Niva 010 409 6220 juhani.niva@fcg.fi

II YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 14.9.2009 Kanteleen Voima Oy TIIVISTELMÄ Hanke ja hankkeesta vastaava Kanteleen Voima Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Raaheen Kopsaan Pirttiselän ja Nahkakallion alueille. Kyseessä on 21-30 tuulivoimalaitoksen muodostama kokonaisuus, jossa kukin laitos on teholtaan 3-5 MW:n voimalayksikkö, joten kokonaisteho tuulivoimapuistolla voi olla 63-150 MW. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimalaitoksista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta ilmajohdosta sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä. Hankkeen perustelut ja tavoitteet Hankkeen tavoitteena on osaltaan pyrkiä niihin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin, joihin Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut. Valtioneuvoston energiapoliittisen strategian mukaan kotimaisen energian ja erityisesti uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan huomattavasti nykyisestään. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 144 MW:n tasosta noin 2 000 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Kanteleen Voima Oy:n tavoitteena on rakentaa uusiutuvaa ja puhdasta tuotantokapasiteettia omistajien ja heidän asiakkaiden tarpeisiinsa. Kanteleen Voima Oy:n omistajilla ei ole riittävästi omaa tuotantokapasiteettia, joten he joutuvat ostamaan osan sähköstä pörssisähkönä. Oman tuotantokapasiteetin lisääminen vähentää riippuvuutta markkinasähköstä. Hankkeen odotetaan alentavan sähkön hankintakustannuksia ja edelleen asiakkaille myytävän sähkön hintaa. Toteuttamisvaihtoehdot Tarkasteltavana on kaksi toteutusvaihtoehtoa sekä ns. 0-vaihtoehto. Vaihtoehtojen erot liittyvät voimalaitosten määrään. Vaihtoehdot ovat: VE 0: Hanketta ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla VE 1: Voimalaitoksia 21 kpl, kokonaisteho 63 105 MW VE 2: Voimalaitoksia 30 kpl, kokonaisteho 90 150 MW Vaihtoehdot perustuvat todellisiin toteutettavissa oleviin vaihtoehtoihin, joita hankkeesta vastaava harkitsee. Monilta osin vaihtoehtojen ympäristövaikutukset tulevat olemaan käytännössä samat. Ympäristövaikutusten arvioinnissa keskitytäänkin vaihtoehtovertailun osalta vain niihin tekijöihin, joissa todellisia eroja voidaan havaita. Hankealueen ja sen ympäristön kuvaus Sijainti Tuulivoimala-alue sijaitsee kantatien 88 Raahe Iisalmi lounaispuolella Kopsan kylän eteläosassa ns. Kopsan Pirttiselässä ja Nahkakalliolla. Alueelta on noin 23 km Raahen keskustaan ja noin 13 km Vihannin keskustaan. Merelle alueelta on noin 17 km.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA III Kanteleen Voima Oy 14.9.2009 Nykyinen maankäyttö Pääosa alueesta on metsätalouskäytössä. Luonnontilaa on muutettu ojituksin ja hakkuin. Lähiseutujen asukkaat käyttävät aluetta virkistyskäyttöön, kuten marjastukseen ja metsästykseen. Kaavoitus Raahen kaupunki käynnistää Kopsan kylän läheisyyteen osayleiskaavoituksen, joka mahdollistaa tarvittaessa tuulivoimaloiden sijoittamisen alueelle. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 1 500 ha. YVA menettelyn yhteydessä laadittavat perus- ja ympäristöselvitykset toimivat myös osayleiskaavan laadinnan pohjana. Maaperä Hankealue sijaitsee Perämeren rannikkoalueella, laakeasta ympäristöstään kohoavalla karulla vaaraylängöllä, jonka korkeimmat kohdat yltävät Nahkakallioilla hieman yli 100 m mpy. Alueella on poikkeuksellisen paljon kalliopaljastumia sekä kalliosta rapautumisen seurauksena syntyneitä kivikoita ja louhikoita. Vaaroja ympäröivät loivasti kumpuilevat moreenimaat, joiden väliset painanteet ovat soistuneita. Pinta- ja pohjavedet Vaara-alue on poikkeuksellisen vähävetistä seutua, eikä hankealueella esiinny pintavesiä. Alue ei myöskään lukeudu merkittäviin pohjaveden kerääntymisalueisiin. Kasvillisuus Hankealue sijaitsee maaperältään karulla vedenjakaja-alueella, jota luonnehtii kangasmaiden ja soiden mosaiikkimainen vuorottelu. Alueen metsät ovat voimakkaasti metsätalouskäytössä ja niitä edustavat pääosin kuivahkot ja tuoreet mäntykankaat. Taimikoiden ja nuorten kehitysvaiheiden metsien osuus metsäalasta on huomattava. Alueella on runsaasti soita, jotka ovat pääosin ojitettuja Nisäkkäät Alueella esiintyy karulle saloseudulle tyypillinen nisäkäslajisto. Etenkin hirvi hyötyy suolaiteiden ja taimikoiden vuorottelun tarjoamasta monipuolisesta ympäristöstä. Vahva hirvikanta mahdollistaa myös suurpetojen esiintymisen alueella. Linnusto Linnustossa tavataan tyypillistä karujen kangasmetsien ja rämeisten suoseutujen lajistoa. Alueen metsät ovat hakkuiden seurauksena hyvin pirstoutuneita, mikä näkyy reunavyöhykkeitä suosivan lajiston runsautena.

IV YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 14.9.2009 Kanteleen Voima Oy Arvioitavat ympäristövaikutukset Keskeisimpiä selvitettäviä vaikutuksia ovat: - vaikutukset maankäyttöön - vaikutukset rakennuspaikkojen luontoon - vaikutukset linnustoon - vaikutukset lähialueiden luonnonsuojelukohteisiin lähinnä linnustovaikutusten kautta - vaikutukset muinaismuistoihin ja alueen kulttuurihistoriaan - vaikutukset maisemaan - melun ja valon vilkkumisen vaikutukset - vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Hankkeen vaikutukset arvioidaan siten, että ajallinen ulottuvuus saadaan esille. Täten vaikutusarvio jaotellaan rakentamisen aikaisiin, käytön aikaisiin ja käytöstä poiston jälkeisiin vaikutuksiin. Tuulivoimapuiston arvioitu käyttöaika on 50 vuotta. Ympäristövaikutukset arvioidaan asiantuntijatyönä joko olemassa olevan tiedon perusteella, tai niiltä osin mistä olemassa olevat tiedot eivät ole riittäviä, tekemällä uusia selvityksiä. Tässä hankkeessa tullaan käyttämään erilaisia selvitys- ja arviointimenetelmiä, kuten maastokäyntejä (inventoinnit ja havainnointi) ja mallinnusmenetelmiä (melu, varjon vilkkuminen) sekä havainnekuvia maisemavaikutusten esittämiseksi. Osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua kaikki ne, joiden oloihin tai etuihin, kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaaajanviettoon tai muihin elinoloihin, hanke saattaa vaikuttaa. Arviointiohjelman ollessa vireillä kansalaiset voivat esittää kantansa hankkeen vaikutusten selvitystarpeesta ja siitä onko YVA-ohjelmassa esitetyt suunnitelmat riittäviä. Vastaavasti kansalaiset voivat myöhemmin YVA-selostusvaiheessa esittää mielipiteensä siitä, ovatko tehdyt selvitykset ja arviot riittävän kattavat. Arviointia varten on perustettu ohjausryhmä, johon on kutsuttu edustajat seuraavilta tahoilta: - Fingrid Oyj - Kopsan kyläyhdistys - Nordic Mines Ab - Pohjois-Pohjanmaan liitto - Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri - Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus - Raahen kaupunki - Vattenfall Verkko Oy - Vihannin kunta

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA V Kanteleen Voima Oy 14.9.2009 Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä pidetään yleisötilaisuuksia, joissa yleisöllä on mahdollisuus esittää mielipiteitään ympäristövaikutusten arviointihankkeesta ja selvitysten riittävyydestä, saada lisää tietoa hankkeesta ja YVA-menettelystä sekä keskustella hankkeesta vastaavan, YVAkonsultin ja viranomaisten kanssa. Tilaisuuksista tiedotetaan Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen lehtikuulutuksissa ja internet-sivuilla sekä Kanteleen Voima Oy:n internet-sivuilla. Lisäksi lehdistötiedotteiden ja -tilaisuuksien avulla hankkeesta pyritään samaan uutisia myös paikallisiin lehtiin ja muihin medioihin. Selvitysvaiheen aikana tehdään teemahaastatteluja kyläyhdistysten puheenjohtajille ja metsästysseurojen puheenjohtajille. YVA-ohjelman ja -selostuksen nähtävilläolopaikoista kuulutetaan ohjelmakuulutuksen yhteydessä. Sähköiset versiot ovat nähtävillä Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Kanteleen Voima Oy:n internetsivuilla. YVA-menettelyn yhteysviranomaisen lausunnot ovat nähtävillä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen internet-sivuilla. Aikataulu Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnistynyt toukokuussa 2009 YVA-ohjelman laatimisella. YVA-menettely käynnistyy virallisesti, kun YVA-ohjelma jätetään ympäristökeskukseen syyskuun 2009 kuluessa. Ympäristövaikutusten arviointiselvitykset tehdään kesän ja syksyn aikana, kun lausunnot YVA-ohjelmasta on saatu. YVA-selostus on tarkoitus jättää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukseen keväällä 2010, jolloin hankkeen YVA-menettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon alkuvuodesta. Tavoitteena on, että ensimmäiset voimalat ovat käytössä v. 2012 ja koko tuulivoimapuisto v. 2013 14.

VI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 14.9.2009 Kanteleen Voima Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 HANKKEESTA VASTAAVA... 2 3 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY... 2 4 HANKKEEN KUVAUS... 4 4.1 Hankkeen tausta, tarkoitus ja tavoitteet... 4 4.1.1 Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle... 4 4.1.2 Kopsan tuulivoimapuistohankkeen tausta ja tarkoitus... 6 4.2 Hankkeen vaihtoehdot... 7 4.3 Kopsan tuulivoimapuiston tekninen kuvaus... 8 4.3.1 Tuulivoimapuiston varustus... 8 4.3.2 Voimalaitos... 8 4.3.3 Tuulivoimapuiston sisäiset kaapelit... 9 4.3.4 Siirtojohto ja sähköasema... 9 4.3.5 Yhdystiet... 10 4.3.6 Huolto ja ylläpito... 10 4.3.7 Käytöstä poisto... 10 4.4 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu... 11 4.5 Hankkeen valtakunnallinen ja alueellinen merkitys... 11 4.6 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin... 12 4.6.1 Alueen muut tuulivoimahankkeet... 12 4.6.2 Alueen muut hankkeet... 13 5 YMPÄRISTÖN NYKYTILA JA MUUT LÄHTÖKOHDAT... 14 5.1 Hankkeessa tehdyt ja suunnitellut selvitykset... 14 5.2 Sijainti ja maanomistus... 14 5.3 Maaperä, pohja- ja pintavedet... 14 5.3.1 Maa- ja kallioperä sekä topografia... 14 5.3.2 Pohja- ja pintavedet... 16 5.4 Kasvillisuus... 17 5.4.1 Kasvillisuuden yleispiirteet... 17 5.4.2 Metsät... 17 5.4.3 Suot... 18 5.5 Eläimistö... 19 5.5.1 Nisäkkäät... 19 5.5.2 Linnusto... 19 5.6 Arvokkaat luontokohteet ja lajisto... 20 5.6.1 Natura 2000-alueet ja muut suojelualueet... 20 5.6.2 Uhanalainen lajisto ja direktiivilajit... 21 5.6.3 Arvokkaat luontotyypit... 21 5.7 Maisema... 22 5.8 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 23 5.9 Kaavoitustilanne... 23 5.9.1 Maakuntakaava... 23 5.9.2 Yleiskaava... 24 5.9.3 Asemakaava... 25 5.10 Maankäyttö, rakennettu ympäristö ja ihmiset... 25 5.10.1 Maankäyttö... 25 5.10.2 Virkistyskäyttö... 25 5.10.3 Rakennettu ympäristö ja kulttuuriperintö... 26 5.10.4 Muinaismuistot... 27 5.10.5 Raahen kaupunki... 28 5.10.6 Vihannin kunta... 28 5.11 Yhdyskuntatekninen huolto... 28

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA VII Kanteleen Voima Oy 14.9.2009 6 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 30 6.1 Tuulivoimahankkeiden tyypilliset vaikutukset... 30 6.2 Arvioitavat ympäristövaikutukset... 30 6.3 Ehdotus tarkasteltavan alueen rajaukseksi... 30 6.4 Rakentamisen aikaiset vaikutukset... 32 6.4.1 Liikenteen aiheuttamat vaikutukset... 32 6.4.2 Meluvaikutukset... 32 6.4.3 Pölyvaikutukset... 33 6.5 Käytön aikaiset vaikutukset... 33 6.5.1 Vaikutukset maaperään sekä pohja- ja pintavesiin... 33 6.5.2 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön... 33 6.5.3 Vaikutukset nisäkkäisiin... 33 6.5.4 Vaikutukset linnustoon... 34 6.5.5 Vaikutukset luonnonsuojelu- ja Natura 2000-alueisiin... 34 6.5.6 Vaikutukset muinaismuistoihin ja alueen kulttuurihistoriaan 34 6.5.7 Vaikutukset maankäyttöön... 35 6.5.8 Vaikutukset maisemaan... 35 6.5.9 Meluvaikutukset... 35 6.5.10 Varjon muodostumisen vaikutukset... 36 6.5.11 Vaikutukset ilmastoon... 36 6.5.12 Vaikutukset ihmisiin... 36 6.5.13 Muut vaikutukset... 36 6.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen... 37 6.7 Yhteisvaikutusten arviointi... 37 6.8 Arvio ympäristöriskeistä... 37 6.9 Vaihtoehtojen vertailu... 37 6.10 Epävarmuustekijät ja oletukset... 37 6.11 Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot... 38 6.12 Vaikutusten seuranta... 38 7 OSALLISTUMIS- JA TIEDOTTAMISSUUNNITELMA... 38 7.1 YVA-lainsäädännön tavoite... 38 7.2 Suunnitteluryhmä... 38 7.3 Ohjausryhmä... 38 7.4 Kansalaisten kuuleminen... 39 7.5 Yleisötilaisuudet ja muu tiedottaminen... 39 7.5.1 Hankkeesta vastaava... 40 7.5.2 Yhteysviranomainen... 40 7.6 Osallistumisen huomioon ottaminen... 40 8 ARVIOINTIMENETTELYN AIKATAULU... 40 9 TARVITTAVAT SUUNNITELMAT, LUVAT JA PÄÄTÖKSET... 41 9.1 Ympäristövaikutusten arviointi... 41 9.2 Esisuunnittelu... 41 9.3 Kaavoitus... 41 9.4 Maankäyttöoikeudet ja -sopimukset... 41 9.5 Rakennusluvat... 41 9.6 Ympäristöluvat... 42 9.7 Toteutussuunnittelu... 42 9.8 Liittymälupa yleiseen tiehen... 42 9.9 Liittymissopimus sähköverkkoon... 42 9.10 Lentoestelupa... 42 LÄHTEET... 43 LIITE: Kopsan tuulivoimapuisto Luontoselvitys 14.9.2009

VIII YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 14.9.2009 Kanteleen Voima Oy Kartta-aineistot: Maanmittauslaitos, lupa nro 838/MML/09 Affecto Finland Oy, Karttakeskus, lupa L8159/09 Valokuvat: Kanteleen Voima Oy Käytetyt lyhenteet: CO 2 hiilidioksidi EU Euroopan unioni gco 2 /kwh grammaa hiilidioksidia tuotettua kilowattituntia kohti GTK Geologian tutkimuslaitos GWh gigawattitunti km kilometri kv kilovoltti m metri m mpy metriä merenpinnan yläpuolella m 3 /d kuutiota päivässä MW megawatti MWh megawattitunti RES-E direktiivi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/77/EY sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla t tonni UHEX uhanalaisten eliöiden seurantarekisteri VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskus YVA ympäristövaikutusten arvointi YVA-ohjelma ympäristövaikutusten arvointiohjelma YVA-selostus ympäristövaikutusten arvointiselostus

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 1 Kanteleen Voima Oy 14.9.2009 1 JOHDANTO Kanteleen Voima Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Raaheen Kopsaan Pirttiselän ja Nahkakallion alueille (kuvat 1 ja 4). Kyseessä on n. 30 tuulivoimalaitoksen muodostama kokonaisuus, jossa kukin laitos on teholtaan 3-5 MW:n voimalayksikkö, joten kokonaisteho tuulivoimapuistolla voi olla 63-150 MW. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimalaitoksista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta ilmajohdosta sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä. Ennen hankkeen toteutuspäätöstä ja hankkeen toteutuksen vaatimien lupien hakemista Kanteleen Voima Oy teettää hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA). Ympäristövaikutukset arvioidaan ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (468/1994, muutettu 458/2006) mukaisessa menettelyssä. Arviointimenettely perustuu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen 30.4.2009 antamaan päätökseen (Dnro PPO-209-R-6-531) YVAmenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta tässä hankkeessa (YVA-laki 6 ). Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma on YVA-lain mukainen suunnitelma niistä selvityksistä, joita tarvitaan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioimiseksi ja arviointimenettelyn järjestämisestä. Kuva 1. Suunnitellun tuulivoimapuiston sijainti

2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 14.9.2009 Kanteleen Voima Oy 2 HANKKEESTA VASTAAVA Hankkeesta vastaavana toimii Kanteleen Voima Oy, joka on lokakuussa 2006 perustettu sähköntuottaja. Sen omistavat 25 suomalaista pientä ja keskisuurta energiayhtiötä. Yhtiön omistuksessa on Haapaveden 150 MW turvelauhdevoimala. Yhtiö työllistää suoraan noin 40 henkeä sekä välillisesti noin 300 henkilöä. Yhtiön liikevaihto on noin 35 M. Kanteleen Voiman osakkaat ovat yksityis- ja kuntaomisteisia suomalaisia energiayhtiöitä, jotka aktiivisesti investoivat omaan sähköntuotantokapasiteettiin. Kaikki yhtiön osakkaat ovat mm. Fennovoiman osakkaita. Lisätietoja yhtiöstä saa osoitteesta www.kanteleenvoima.fi 3 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Ympäristövaikutusten arvioinnista annettua lakia sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteen vuoksi. YVA-menettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa. Samalla lain tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA ei ole lupamenettely eikä sen pohjalta anneta päätöksiä. YVAprosessin tarkoituksena on tuottaa kansalaisille lisätietoa suunnitellusta hankkeesta, hankkeesta vastaavalle ympäristön kannalta sopivimman vaihtoehdon valitsemiseksi ja viranomaiselle sen arvioimiseksi, täyttääkö hanke luvan myöntämisen edellytykset ja millaisin ehdoin lupa voidaan myöntää. Ympäristövaikutusten arviointimenettely alkaa, kun hankkeesta vastaava toimittaa arviointiohjelman yhteysviranomaiselle. Arviointiohjelma on suunnitelma siitä, miten hankkeesta vastaava aikoo toteuttaa varsinaisen ympäristövaikutusten arvioinnin. Arviointiohjelma 14.9.2009 Selvitykset, arviointi ja vertailu Arviointiselostus Arviointiohjelma nähtävillä Arviointiselostus nähtävillä Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta Tiedottaminen, osallistuminen - kuulutukset - nähtävilläolot - yleisötilaisuudet - haastattelut - tiedotusvälineet - lausunnot - kirjalliset mielipiteet - ohjausryhmätyöskentely Kuva 2. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kulku

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 3 Kanteleen Voima Oy 14.9.2009 Arviointiohjelmassa esitetään mm: - tiedot hankkeesta, sen tarkoituksesta, suunnitteluvaiheesta, sijainnista, maankäyttötarpeesta ja hankkeen liittymisestä muihin hankkeisiin sekä hankkeesta vastaavasta - hankkeen vaihtoehdot, joista yhtenä vaihtoehtona on hankkeen toteuttamatta jättäminen - tiedot hankkeen toteuttamisen edellyttämistä suunnitelmista, luvista ja niihin rinnastettavista päätöksistä - kuvaus ympäristöstä, tiedot ympäristövaikutuksia koskevista laadituista ja suunnitelluista selvityksistä sekä aineiston hankinnasta ja arvioinnissa käytettävistä menetelmistä ja niihin liittyvistä oletuksista - ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta - suunnitelma arviointimenettelyn ja siihen liittyvän osallistumisen järjestämisestä sekä - arvio hankkeen suunnittelu- ja toteuttamisaikataulusta sekä arvio selvitysten ja arviointiselostuksen valmistumisajankohdasta. Yhteysviranomainen asettaa arviointiohjelman julkisesti nähtäville. Arviointiohjelman vireilläolosta ilmoitetaan kuntien ilmoitustauluilla ja vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Ohjelmaan voivat ottaa kantaa yksityiset kuntalaiset, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa sekä yhteisöt ja säätiöt, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea. Lisäksi hankkeen vaikutusalueen kunnille ja muille keskeisille viranomaisille varataan mahdollisuus antaa lausunto arviointiohjelmasta. Annettujen lausuntojen ja muistutusten perusteella yhteysviranomainen antaa arviointiohjelmasta oman lausuntonsa. Varsinainen ympäristövaikutusten arviointityö tehdään arviointiohjelman ja siitä saadun yhteysviranomaisen lausunnon perusteella, ja tulokset kootaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Arviointiselostuksesta on käytävä ilmi tarkistettuina samat seikat kuin arviointiohjelmassa ja lisäksi esitetään mm: - selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen suhteesta maankäyttösuunnitelmiin sekä hankkeen kannalta olennaisiin luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin - hankkeen keskeiset ominaisuudet ja tekniset ratkaisut, kuvaus toiminnasta ja arvio jätteiden ja päästöjen laadusta ja määristä ottaen huomioon hankkeen suunnittelu-, rakentamis- ja käyttövaiheet sekä käytön jälkeiset vaikutukset - arvioinnissa käytetty keskeinen aineisto - selvitys ympäristöstä sekä arvio hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista, käytettyjen tietojen mahdollisista puutteista ja keskeisistä epävarmuustekijöistä, mukaan lukien arvio mahdollisista ympäristöonnettomuuksista ja niiden seurauksista - selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta - ehdotus toimiksi, joilla ehkäistään ja rajoitetaan haitallisia ympäristövaikutuksia - hankkeen vaihtoehtojen vertailu - ehdotus seurantaohjelmaksi - selvitys arviointimenettelyn vaiheista osallistumismenettelyineen - selvitys siitä, miten yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta on otettu huomioon - yleistajuinen ja havainnollinen yhteenveto

4 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 14.9.2009 Kanteleen Voima Oy Yhteysviranomainen asettaa arviointiselostuksen julkisesti nähtäville noudattaen samaa periaatetta kuin YVA-ohjelmassa. Mielipiteitä selostuksesta ja tehtyjen selvitysten riittävyydestä saavat antaa kaikki ne, joihin hanke saattaa vaikuttaa. Vaikutusalueen kunnilta ja muilta keskeisiltä viranomaisilta pyydetään lausunto. Muistutusten ja lausuntojen perusteella yhteysviranomainen antaa oman lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa hankkeesta vastaavalle ja hanketta käsitteleville viranomaisille. Arviointiselostus sekä yhteysviranomaisen lausunto ja siihen sisältyvä yhteenveto annetuista lausunnoista ja mielipiteistä ovat liitteinä hankkeen toteuttamisen edellyttävissä rakennus- ja ympäristölupahakemusasiakirjoissa. 4 HANKKEEN KUVAUS 4.1 Hankkeen tausta, tarkoitus ja tavoitteet 4.1.1 Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle Hankkeen taustalla on tavoite osaltaan pyrkiä niihin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin, joihin Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut. Kansainvälisten sopimusten asettamia tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi kansallisella tasolla on selostettu ilmasto- ja energiapoliittisissa ohjelmissa, joita on tähän mennessä annettu kolme. Kansainvälisen ja siitä edelleen johdettuna kansallisen ilmastopolitiikan perusta on vuonna 1992 solmittu YK:n ilmastosopimus. Ilmastosopimuksen tavoitteena on ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien vakauttaminen sellaiselle tasolle, ettei ihmisen toiminta vaikuta haitallisesti ilmastojärjestelmään. Teollisuusmaiden kasvihuonepäästöjen rajoittamista on edelleen tarkennettu vuonna 1997 laaditussa ns. Kioton pöytäkirjassa. Tämän mukaan Euroopan yhteisön ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden tulee vähentää vuotuisia päästöjään kahdeksalla prosentilla vuosien 2008 2012 aikana verrattuna tilanteeseen vuonna 1990. Yhteisön sisällä päästötavoitteet on edelleen jaettu jäsenmaiden kesken siten, että Suomen vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt saavat olla sitoutumiskaudella 2008 2012 keskimäärin korkeintaan samat mitä ne olivat vuonna 1990. Kioton sopimus velvoitti, että kunkin sopimuspuolen tulee panna toimeen kansallisia ohjelmia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Suomen kansallinen suunnitelma esitettiin eduskunnalle huhtikuussa 2001. Siinä todettiin, että energian hankintaa pyritään monipuolistamaan ja ohjaamaan suuntaan, jossa syntyy entistä vähemmän kasvihuonekaasuja mm. edistämällä uusiutuvan energian käyttöä ja tarkistamalla, että kaavoitus ja lupakäytäntö mahdollistavat uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten uusien sijaintipaikkojen löytämisen.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 5 Kanteleen Voima Oy 14.9.2009 Kansallista suunnitelmaa tarkistettiin vuonna 2005 antamalla eduskunnalle uusi selonteko Suomen lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksista. Linjauksessa täsmennettiin Kioton sopimuksen vaatimia toimenpiteitä, otettiin samalla kantaan Kioton sopimuksen jälkeiseen kauteen ja esitettiin toimenpiteitä energiahuollon varmuuden ja monipuolistamisen varmistamiseksi. Huomiota kiinnitettiin myös siihen, että Suomen on ns. RES-E direktiivin mukaisesti nostettava uusiutuvan energian käyttöastettaan 27 %:sta 31,5 %:iin vuoteen 2010 mennessä. Kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ja energiaomavaraisuuden lisäämiseksi selonteossa esitettiin keinoina vesivoiman ja biopolttoaineiden ohella tuulivoiman hyödyntäminen. Tuulivoiman hyödyntämisessä todettiin olevan runsaasti potentiaalia rannikoilla ja tunturialueilla, mutta ennen kaikkea merialueilla. Edelleen Valtioneuvosto hyväksyi marraskuussa 2008 maallemme uuden ilmasto- ja energiastrategian, joka käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä varsin yksityiskohtaisesti vuoteen 2020 asti ja laajemmassa mittakaavassa aina vuoteen 2050 saakka. Strategia pohjautuu Euroopan unionissa sovittuihin ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteisiin ja toimenpiteisiin, joista komissio antoi vuoden 2008 tammikuussa säädösehdotukset. Valtioneuvoston hyväksymä strategia osoittaa selkeästi, että Euroopan komission Suomelle ehdottamia päästöjen vähentämistavoitteita, uusiutuvan energian edistämistavoitteita tai energiankäytön tehostamistavoitteita ei saavuteta ilman merkittäviä uusia ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä. Strategian mukaisessa kehityksessä kotimaisen energian ja erityisesti uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan huomattavasti nykyisestään. Uusiutuvan energian osuus nousee 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 120 MW:n tasosta noin 2000 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2010 välitavoite on 500 MW (kuva 3). 2000 1800 1600 1400 1200 MW 1000 800 600 400 200 0 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 Toteutuneet Tavoite Kuva 3. Suomen tuulivoimakapasiteetti (MW) vuosina 1992 2007 ja tavoitteet vuosille 2010 ja 2020 (lähde VTT)

6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 14.9.2009 Kanteleen Voima Oy 4.1.2 Kopsan tuulivoimapuistohankkeen tausta ja tarkoitus Kanteleen Voima Oy:n tavoitteena on rakentaa uusiutuvaa ja puhdasta tuotantokapasiteettia omistajien ja heidän asiakkaiden tarpeisiinsa. Kanteleen Voima Oy:n omistajilla ei ole riittävästi omaa tuotantokapasiteettia, joten he joutuvat ostamaan osan sähköstä pörssisähkönä. Oman tuotantokapasiteetin lisääminen vähentää riippuvuutta markkinasähköstä. Hankkeen odotetaan alentavan sähkön hankintakustannuksia ja edelleen asiakkaille myytävän sähkön hintaa. Kanteleen Voima Oy on alustavasti arvioinut, että Kopsan alue soveltuu hyvin tuulivoimapuiston sijoituspaikaksi. Paikan sopivuutta puoltavat sekä hyvät tuuliolosuhteet että ympäristönäkökohdat. Alue on laaja ja yhtenäinen, ja se sijoittuu asutukseen nähden suotuisasti. Alueelta on pääsääntöisesti vähintään 1,0 km etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin ja sen rajanaapurina on teollista toimintaa. Hankkeen vieressä on nykyiset 110 kv ja 220 kv voimajohdot Kokkolasta Oulun suuntaan. Kantaverkon kehittämissuunnitelmassa on tavoitteena siirtyä alueella 220 kv jännitteestä 400 kv ja 110 kv jännitteiden käyttöön. Hankkeen sijoituspaikkaa puoltavat myös hyvät tieyhteydet ja muutoinkin rakentamiselle hyvin soveltuva maaperä. Tarvittavat maapohjan täytöt, leikkaukset ja vahvistukset ovat vähäisiä. Hankkeen sijoittuminen alueelle on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Kopsan tuulivoimapuiston alue suoja-alueineen

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 7 Kanteleen Voima Oy 14.9.2009 Hankkeen tarkoituksena on tuottaa sähköä 252 420 GWh vuodessa, mikä tarkoittaa käytännössä, että 12 600 21 000 sähkölämmitteistä omakotitaloa voisi saada sähkönsä tämän tuulivoimapuiston tuotannosta. Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä puisto vähentäisi 171 000 285 000 tonnia vuosittain. Ominaispäästönä em. arviossa on käytetty 680 gco 2 /kwh (VTT). 4.2 Hankkeen vaihtoehdot Tarkasteltavana on kaksi toteutusvaihtoehtoa sekä ns. 0-vaihtoehto. Vaihtoehtojen erot liittyvät voimalaitosten määrään. Vaihtoehdot ovat (kuva 5): VE 0: Hanketta ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla VE 1: Voimalaitoksia 21 kpl, kokonaisteho 63 105 MW (alue A) VE 2: Voimalaitoksia 30 kpl, kokonaisteho 90 150 MW (alue A + B) Vaihtoehdot perustuvat todellisiin toteutettavissa oleviin vaihtoehtoihin, joita hankkeesta vastaava harkitsee. Monilta osin vaihtoehtojen ympäristövaikutukset tulevat olemaan käytännössä samat. Ympäristövaikutusten arvioinnissa keskitytäänkin vaihtoehtovertailun osalta vain niihin tekijöihin, joissa todellisia eroja voidaan havaita. Molemmissa vaihtoehdoissa tuulivoimapuisto kytketään sähköverkkoon sähköasemalle rakennettavan ilmajohdon avulla. YVA-menettelyssä tarkasteltava hankekokonaisuus muodostuu: - tuulivoimalaitoksista, jotka muodostavat tuulivoimapuiston, - tuulivoimapuiston sisäisestä tiestöstä, - tuulivoimapuiston sisäisestä maaja ilmakaapeloinnista ja - tuulivoimapuistolta sähköasemalle rakennettavasta maakaapelista. Sähköaseman sijainti tai muiden tuulivoimapuiston vaatimien rakenteiden sijoitusvaihtoehdot voivat muodostaa varsinaisiin vaihtoehtoihin alavaihtoehtoja YVA-menettelyn aikana. Taulukossa 1 on esitetty tyypilliset päämitat erikokoisille tuulivoimalaitoksille. Taulukko 1. Tuulivoimalaitosten päämittoja Voimalan nimellisteho (MW) Roottorin halkaisija (m) Tornin korkeus (m) 3,0 90-100 90 105 3,6 107 90 100 5,0 120 120

8 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 14.9.2009 Kanteleen Voima Oy Kuva 5. Kopsan tuulivoimapuiston vaihtoehdot VE 1: alue A, VE 2: alue A + B 4.3 Kopsan tuulivoimapuiston tekninen kuvaus 4.3.1 Tuulivoimapuiston varustus Tuulivoimapuisto koostuu 21 30 tuulivoimalaitoksesta perustuksineen, niitä yhdistävistä keskijännitekaapeleista, alueverkon liityntäpisteeseen rakennettavasta ilmajohdosta sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä. Kuvassa 5 on esitetty alustava suunnitelma tuulivoimapuistosta. Tuulivoimalaitokset sijoittuvat alueella 400 550 m välein toisistaan. Niitä varten tarvittava maa-ala yhdysteineen on yhteensä joitakin prosentteja alueen kokonaispinta-alasta, joka on noin 700 ha. Kunkin tuulivoimalaitoksen ympäriltä on rakennus- ja asennustöitä varten raivattava puustoa noin 0,5 ha:n alueelta. Kukin tuulivoimalaitos muodostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, 3-lapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Tornin korkeus on noin 90 120 m ja lavan pituus on enimmillään noin 60 m. Tuulivoimalaitoksen lakikorkeus on enimmillään noin 180 m. 4.3.2 Voimalaitos Voimalaitoksen keskipisteen ympäristöstä on puusto raivattava kokonaan ja pinta tasoitettava noin 50 x 50 m 2 alueelta. Voimalaitos rakennetaan maanvaraisen betoniperustuksen varaan. Perustus on halkaisijaltaan noin 20 m ja korkeudeltaan 1 2 m. Perustamissyvyys on 2-4 m.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 9 Kanteleen Voima Oy 14.9.2009 Kuva 6. 3 MW ja 5MW tuulivoimalaitosten periaatepiirros Varsinainen voimalaitos kootaan paikanpäällä. Voimalakomponentit kuljetetaan rakennuspaikalle rekoilla. Tyypillisesti torni tuodaan 3 4 osassa, konehuone yhtenä kappaleena, sekä erikseen roottorin napa ja lavat, jotka liitetään tosiinsa nostureiden avulla. Yleensä roottori kootaan jo maassa valmiiksi liittämällä lavat napaan. 4.3.3 Tuulivoimapuiston sisäiset kaapelit Puiston alueella voimalat liitetään sähköasemaan maakaapeleilla. Kaapeleiden jännitetaso on 20 45 kv. Jännitetason nosto tapahtuu voimalakohtaisessa muuntajassa. Muuntaja sijaitsee joko voimalaitoksen yhteydessä olevassa konehuoneessa tai tornin vieressä erillisessä muuntamokopissa. Voimalageneraattoreiden jännite on tyypillisesti luokkaa 1 kv tai sen alle. 4.3.4 Siirtojohto ja sähköasema Tuulivoimalaitos liitetään valtakunnan verkkoon sähköasemalla, jossa tuulivoimalaitosten tuottama sähköteho nostetaan korkeampaan jännitetasoon. Siirtojohto tuulivoimapuiston ja aseman välillä rakennetaan maakaapelina tai ilmajohtona. Siirtojohdon rakentaminen on normaalia johtorakentamista.

10 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 14.9.2009 Kanteleen Voima Oy 4.3.5 Yhdystiet Hankkeessa voidaan suurelta osin hyödyntää alueella jo sijaitsevia teitä. Teiden geometriaa ja kantavuutta on osin parannettava täysperävaunuajoneuvoille soveltuviksi. Myös teiden leveyttä on paikoin kasvatettava siten, että minimivaatimus 5 m täyttyy. Tarve kokonaan uusien teiden rakentamiselle on alustavan arvion mukaan 2-4 km luokkaa. 4.3.6 Huolto ja ylläpito Huolto-ohjelman mukaisia huoltokäyntejä kullakin voimalalla tehdään 1 2 kertaa vuodessa, minkä lisäksi voidaan olettaa 1 2 ennakoimatonta huoltokäyntiä voimalaa kohti vuosittain. Kullakin voimalalla on näin ollen tarpeen suorittaa keskimäärin 3 käyntiä vuodessa. Kuva 7. Tuulivoimalan pystytys Högsårassa, Turun saaristossa (kuva: Havator Oy) Huoltokäynnit tehdään pääsääntöisesti pakettiautolla. Raskaammat välineet ja komponentit nostetaan konehuoneeseen voimalan omalla huoltonosturilla, joka on vakiovaruste. Erikoistapauksissa voidaan tarvita myös autonosturia, ja raskaimpien pääkomponenttien vikaantuessa mahdollisesti jopa telanosturia. 4.3.7 Käytöstä poisto Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta. Perustukset mitoitetaan 50 vuoden käyttöiälle ja kaapelien käyttöikä on vähintään 30 vuotta. Koneistoja uusimalla on tuulivoimapuiston käyttöikää mahdollista jatkaa 50 v. asti. Tuulivoimapuiston käytöstä poiston työvaiheet ja käytettävä asennuskalusto ovat periaatteessa vastaavat kuin rakennusvaiheessa. Perustusten ja kaapelien osalta on ratkaistava, jätetäänkö rakenteet paikoilleen vai poistetaanko ne. Perustuksen purku kokonaan edellyttää betonirakenteiden lohkomista ja teräsrakenteiden leikkelemistä, mikä on hidasta ja työvoimavaltaista. Useissa tapauksissa ympäristöön kohdistuvat vaikutukset jäävät pienemmiksi, jos perustuslaatta jätetään paikoilleen ja maanpäälliset osat maisemoidaan. Maakaapeli voidaan käyttövaiheen päätyttyä poistaa. Mahdollisten syvälle ulottuvien maadoitusjohdinten poistaminen ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista. Poistetuilla metalleilla on romuarvo ja ne voidaan kierrättää. Sama koskee kaapeleissa käytettyjä metalleja.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 11 Kanteleen Voima Oy 14.9.2009 4.4 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu Hankkeesta on laadittu alustava suunnitelma tuulivoimaloiden sijoitustarkastelua varten. Raahen kaupunki ja hankkeesta vastaava ovat käynnistäneet osayleiskaavan laadinnan tuulivoimapuistoalueelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville syyskuussa 2009. Osayleiskaavan hyväksyy Raahen kaupunki. Hankkeen lopullista kannattavuustarkastelua varten alueella tehdään parhaillaan tuulimittauksia. Mittauksia tehdään jatkuvatoimisena mittauksena tätä varten alueelle pystytetyn maston avulla vuoden ajan. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnistynyt toukokuussa 2009 YVA-ohjelman laatimisella. YVA-menettelyn arvioitu päättymisaika on kesällä vuonna 2010. Taulukko 2. Hankkeen alustava aikataulu Työvaihe Alkaa Päättyy YVA-menettely 2009 2010 Alustava rakennus- ja sähkötekninen suunnittelu 2009 2010 Tuulimittaukset 2009 2010 Tarkentava sähkö- ja rakennussuunnittelu 2010 2012 Kaavoitus- ja rakennuslupamenettelyt 2009 2011 Voimajohtojen rakennuslupamenettely 2010 2011 Rakentaminen alkaa aikaisintaan 2011 Tuulivoimapuisto valmis 2013-14 4.5 Hankkeen valtakunnallinen ja alueellinen merkitys Kansainvälisten sopimusten ja säädösten lisäksi maamme energiahuollon ja omavaraisuuden turvaamiseksi Suomessa on tehty periaatepäätös monipuolistaa energiantuotantoa ja painopiste on uusiutuvan kotimaisen energian tuotannossa siten, että tuotannolla tuetaan muita energia- ja ilmastopoliittisia tavoitteita. Em. sitoumusten ja tavoitteiden pohjalta antoi valtioneuvosto 6.11.2008 selonteon eduskunnalle pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaksi. Tämän strategian mukaisesti Suomen tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 140 MW:n tasosta noin 2 000 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2010 tavoite on 500 MW. Suomessa on toiminnassa 118 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 143 MW. Uusiutuvien energiavarojen hyödyntämisen osalta Pohjois- Pohjanmaan rannikkoalue on tuuliolosuhteiltaan valtakunnallisesti merkittävää maatuulivoiman tuotantoaluetta. Perämerellä ja sen rannikolla tuulivoimaa on nykyisin hyödynnetty noin 73,5 MW (Lähde: VTT 6/2009): - Kemi, Kemi 1-3 0,9 MW - Kemi, Ajos 1-11 33,0 MW - Kuivaniemi, Vatunki 1-2, 3-6 4,75 MW - Kuivaniemi, Kuivamatala 1-3 2,25 MW - Ii, Laitakari 1 0,5 MW

12 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 14.9.2009 Kanteleen Voima Oy - Oulu, Vihreäsaari 1-2 4,0 MW - Oulunsalo, Riutunkari 1-2, 4-6 9,0 MW - Hailuoto, Marjaniemi 1-3 1,1 MW - Hailuoto, Huikku 0,5 MW - Lumijoki, Routunkari 0,66 MW - Siikajoki, Säikkä 1-2 0,6 MW - Siikajoki, Tauvo 1-2 1,2 MW - Raahe, Raahe 1-5 11,5 MW - Kalajoki, Rahja 1-2 0,6 MW - Kokkola, Kokkola 1-2 2,0 MW - Luoto, Fränsviken 1 1,0 MW Raahen Kopsaan kaavailtu 90-150 MW tuulivoimapuisto edustaa teholtaan 4,5 7,5 % vuoden 2020 tavoitteesta. Tuulivoiman hyödyntäminen Raahen Kopsassa tuo alueelle myönteistä edelläkävijän imagoa johtavana vihreän sähkön tuotantoalueena. Yhdessä lähialueen muiden tuulivoimapuistojen kanssa hanke edesauttaa uudenlaisen osaamisen ja palvelutuotannon luomista alueelle. 4.6 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin 4.6.1 Alueen muut tuulivoimahankkeet Perämeren rannikkoalueille on suunniteltu toteutettavan uutta tuulivoimakapasiteettia maa-alueille 180 280 MW vuoteen 2013 mennessä ja merialueille 2 800 3 900 MW vuoteen 2016 mennessä (Lähde: Tuulivoimayhdistys). Lähialueen muut tuulivoimahankkeet ovat: - Raahe, Raahe II 12,0-14,4 MW v. 2010 - Raahe, Maanahkiainen 300-500 MW v. 2012 - Merijärvi, Ristivuori 8 24 MW v. 2012 Kuva 8. Raahen tuulipuisto

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 13 Kanteleen Voima Oy 14.9.2009 4.6.2 Alueen muut hankkeet Nordic Mines Ab valmistelee kultakaivoksen avaamista Raaheen Laivakankaan alueelle. Osa tuulivoimapuistohankkeesta sijoittuu kultakaivoksen osayleiskaavan alueelle. Fingrid Oyj on käynnistänyt YVA-menettelyn 400 kv voimajohtohankkeessa Ventusneva (Kokkola) Pyhänselkä (Muhos). Voimajohto tulee sivuamaan hankealuetta ja korvaa nykyisen 220 kv voimajohdon. Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettely Pyhäjoen Hanhikiven niemessä on valmistunut vuonna 2008. Tuulivoimalaitosten rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista rakennuslupaa. Koska hankealueella ei ole asemakaavaa eikä alueen käyttöä ole voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu, on Kanteleen Voima Oy tehnyt Raahen kaupungille aloitteen osayleiskaavan laatimiseksi hankealueelle. Hankkeen YVA- ja kaavamenettelyt pyritään yhdistämään siten, että osallistuminen ja tiedottaminen järjestetään mahdollisuuksien mukaan samoissa tilaisuuksissa. Menettelyt liittyvät toisiinsa myös siten, että YVAmenettelyn aikana tehtävät ympäristö- ja muut selvitykset palvelevat myös osayleiskaavatyötä. Hankkeen toteuttamiseen liittyy lisäksi laajemmassa mittakaavassa mm. seuraavia hankkeita, suunnitelmia ja ohjelmia: - hallitusohjelma 2007 - valtioneuvoston selonteko eduskunnalle pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaksi 6.11.2008 - valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia 2015 - Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2020 - Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2007 2010 - Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, vahvistettu 17.2.2005

14 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 14.9.2009 Kanteleen Voima Oy 5 YMPÄRISTÖN NYKYTILA JA MUUT LÄHTÖKOHDAT 5.1 Hankkeessa tehdyt ja suunnitellut selvitykset Kesällä 2009 on tehty seuraavat selvitykset: - olemassa olevan lähtöaineiston kerääminen - luontoselvitys - maisema-analyysi Kanteleen Voima Oy on käynnistänyt kesällä 2009 tuulisuusmittaukset, jotka kestävät noin vuoden ajan. Hankealueella tehdään ilma- ja viistokuvaus syksyn 2009 aikana. Teemahaastatteluja järjestetään Kopsan ja Möykkyperän kyläyhdistysten puheenjohtajille sekä metsästysyhdistysten puheenjohtajille. Kuva 9. Kopsan tuulivoimapuiston tuulisuuden mittausmasto 5.2 Sijainti ja maanomistus Tuulivoimala-alue sijaitsee kantatien 88 Raahe Iisalmi lounaispuolella Kopsan kylän eteläosassa ns. Kopsan Pirttiselässä ja Nahkakalliolla. Alueelta on noin 23 km Raahen keskustaan ja noin 13 km Vihannin keskustaan. Merelle alueelta on noin 17 km. Pirttiselän alueesta (vaihtoehto 1) pääosa on Raahen kaupungin omistuksessa. Lisäksi alueella on joitakin yksityisiä maanomistajia, joiden kanssa on päästy vuokrasopimukseen alueen käytöstä tuulivoimaloiden sijoituspaikkoina. Nahkakallion (vaihtoehto 2) maanomistus on pirstaleinen ja siellä ei ole vielä käyty sopimusneuvotteluja. Maanomistajilla säilyy maan metsätalouskäyttö. Suoalueita ei ole sisällytetty sopimuksiin. 5.3 Maaperä, pohja- ja pintavedet 5.3.1 Maa- ja kallioperä sekä topografia Perämeren rannikkoalueen kallioperässä vallitsevat graniitti, gneissi ja muut happamat syväkivilajit. Alue on aikoinaan meren huuhtomaa ja alavaa sora- ja hiekkamaata, jonka pääasiallinen maalaji on moreeni. Paljaita kallioita alueella on vähän ja soita erittäin runsaasti. Tästä tyypillisestä rannikkotasangosta poiketen hankealue sijoittuu ympäröivää aluetta korkeammalle vaaraylängölle, mihin myös Pirttiselän ja Nahkakallion selännealueet lukeutuvat. Vaara-alueen korkeimmat maastonkohdat ovat Nahkakallioilla, missä päästään korkeimmillaan yli 100 m meren pinnan yläpuolelle.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 15 Kanteleen Voima Oy 14.9.2009 Kuva 10. Hankealueen maanomistus Vaara-alue on maaperältään kallio- ja moreenimaata, jonka korkeimmilla alueilla on avokallioita sekä kalliosta rapautumisen seurauksena syntyneitä louhikoita. Etenkin Nahkakallion alueella on poikkeuksellisesti useita kalliopaljastumia ja Pirttiselässä sekä Nahkakallioilla esiintyy runsaasti kivikkoa ja louhikkoa. Rinteillä esiintyy muinaisten rantavoimien huuhtomia ja kasaamia hiekkajuonteita. Vaaroja ympäröivät loivasti kumpuilevat moreenimaat, joiden väliset painanteet ovat soistuneita. Alueella esiintyy runsaasti turpeen paksuuden suhteen erityyppisiä soita. Kuva 11. Hankealueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee avolouhos

16 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 14.9.2009 Kanteleen Voima Oy Pohjois-Pohjanmaan arvokkaiden kallioiden inventoinneissa Nahkakallio on luokiteltu paikallisesti arvokkaisiin ja vähemmän merkittäviin kallioalueisiin (arvoluokka 6). 5.3.2 Pohja- ja pintavedet Kopsan Pirttiselän ja Nahkakallion alue on poikkeuksellisen vähävetistä seutua. Alue on vedenjakajaseutua ja kohdealue kuuluu kahteen päävesistöalueeseen. Alueen eteläisimmät osat kuuluvat Piehinkijoen vesistöalueeseen (56) ja pohjoisosa Perämeren rannikkoalueeseen (84). Alueella ei esiinny pienvesiä eikä se lukeudu merkittäviin pohjaveden kerääntymisalueisiin. Lähimpänä hankealueen rajausta sijaitsee alueen pohjoispuolella Kopsan pohjavesialue (11582051), jonka pinta-ala on 2,84 km². Varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala ei ole tiedossa. Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä 500 m³/d. Alueen pohjavesiluokka on III (muu pohjavesialue). Alueella ei ole vedenottamoita. Kopsan pohjavesialueen jatkeena, hankealueen kaakkoispuolella, sijaitsee Möykkylä-Mäntylammen pohjavesialue (11926001), jonka pohjavesiluokka on I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue). Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 11,31 km² ja muodostumisalueen pinta-ala 2,61 km². Arvioitu muodostuva pohjaveden määrä on 2 500 m³/d. Alueella on kuusi vedenottamoa. Noin 3 km tarkastelualueen eteläpuolella sijaitsee pieni Lukkaroistenperän pohjavesialue (11916004). Alueen pohjavesiluokka on II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue). Alueen pinta-ala on 0,83 km², josta pohjaveden muodostumispinta-alaa on 0,21 km². Pohjavettä muodostuu arviolta 100 m³/d. Alueella ei ole vedenottamoa. Kuva 12. Pohjavesialueet ja vedenottamot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 17 Kanteleen Voima Oy 14.9.2009 5.4 Kasvillisuus 5.4.1 Kasvillisuuden yleispiirteet Hankealue lukeutuu eliömaakuntajaottelussa Keski-Pohjanmaan eliömaakuntaan ja kasvimaantieteellisessä aluejaossa keskiboreaaliselle havumetsävyöhykkeelle Pohjanmaan-Kainuun alueen länsiosaan. Suomen soiden aluejaossa alue lukeutuu Väli-Suomen viettokeidasalueeseen ja tarkemmin eriteltynä Perämeren rannikkoalueen keidassuovyöhykkeen pohjoisosaan, missä tavataan runsaasti kermien ja kuljujen suhteen aapasuomaisia viettokeitaita. Hankealue sijoittuu maaperältään karulle vedenjakaja-alueelle, jota luonnehtii kangasmaiden ja soiden mosaiikkimainen vuorottelu. Liitteenä 1 on alueella kesän 2009 aikana tehty luontoselvitys. Selvityksessä on tarkempi selostus alueen luonnon nykytilasta ja siinä on esitetty kartalla kasvillisuustyypit sekä arvokkaiden luontotyyppien sijoittuminen. 5.4.2 Metsät Kivikkoisten selännealueiden metsät ovat kuivia ja kuivahkoja mäntykankaita, jotka ovat voimakkaasti metsätalouskäytössä. Kuivia kankaita esiintyy kaikkein kivisimmillä selännealueilla. Tätä runsaammin esiintyy kuivahkoja kankaita, jotka alueella ovat variksenmarja-puolukkatyypin metsiä. Nahkakallioiden alueella kuivat ja kuivahkot mäntykankaat ovat karumpia ja puuntuottokyvyltään heikompia kuin Pirttiselän kivikkokankaiden hieman järeämmät männiköt. Tuoreita kankaita alueella sijaitsee kuivimpien kivikkokankaiden ja soiden välissä, missä kivennäismaa viettää kohti soita. Suurin osa tuoreiden kankaiden maapohjasta on nuorten taimikoiden tai varttuneempien, hyvin lehtipuuvaltaisten kasvatusmetsien alalla. Siellä missä varttuneen metsän tuoreita kankaita on jäljellä, voidaan se kasvillisuuden perusteella määrittää puolukka-mustikkatyypin (VMT) kankaaksi. Kuva 13. Alueelle tyypillisiä kuivahkoja mäntykankaita Pikku-Pirttiselällä

18 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 14.9.2009 Kanteleen Voima Oy Suurin osa tuoreista kankaista on sekapuustoisia nuoria metsiä, joissa koivun osuus on huomattava. Varttuneita tuoreen kankaan kuusikoita alueella on jäljellä hyvin vähän. Suovarpuja, etenkin suopursua, esiintyy kangasmailla yleisesti. Kuivat kankaat vaihettuvat kapea-alaisten tuoreen kankaan vyöhykkeiden kautta turvekankaiksi tai isovarpuisiksi rämemuuttumiksi laskeuduttaessa kankailta soille. Taimikoiden ja nuoren kehitysvaiheen metsien osuus alueen metsäalasta on erittäin suuri. 5.4.3 Suot Alueen soita leimaa puustoisten rämeiden runsaus. Etenkin isovarpurämeitä esiintyy kauttaaltaan kankaiden laitamilla. Suurin osa alueen soista on aikoinaan ojitettuja, joten erilaisten turvekankaiden ja rämemuuttumien osuus kasvillisuustyypeissä on huomattava. Maaperän karuuden ja runsaiden metsäojitusten takia alunperinkin harvalukuisia luonnontilaisia korpia on jäljellä enää vähän. Suon ja selänteelle nousevan kangasmaan laiteille sijoittuvat korvet on aikoinaan ojitettu ja sittemmin hakattu. Aiemmin korpina olleet metsäalat ovat nykyisin puolukka- ja mustikkaturvekankaita, joiden puusto on pääosin koivuvaltaista varttuneempaa taimikkoa tai nuorta kasvatusmetsää. Pirttiselän kaakkoispuolelle sijoittuu osia Pahanevan ojittamattomasta keidassuoalueesta jonka laajimmat osat ovat voimalinjan itäpuolella. Suunnittelualueelle sijoittuva suon osa on räme- ja nevayhdistymien muodostama kokonaisuus, jossa kangasmaan laiteilla esiintyvät harvapuustoiset tupasvilla- ja sararämeet sekä isovarpurämeet. Kuva 14. Variksenmarjarahkarämeen ja lyhytkorsinevan muodostamaa keidasrämettä Pahanevan luoteisosissa

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 19 Kanteleen Voima Oy 14.9.2009 Avoimemman osan muodostavat karut oligotrofiset suotyypit; variksenmarja-rahkaräme sekä rahkainen lyhytkorsineva ja saraneva. Suo saa valumavesiä Pirttiselänkankaalta, mikä näkyy suon laiteen suotyyppien vaihtelevuutena sekä myös minerotrofisen lajiston esiintymisenä. Muita pienempiä ojittamattoman suon laikkuja suunnittelualueella sijaitsee Puputtajankankaan itä- ja länsipuolella, jossa suot ovat tupasvillarämeitä ja karuja, osin rahkaisia lyhytkorsinevoja. Samantyyppinen ojittamaton suoalue sijoittuu Pakkanevalle Pirttiselän ja Nahkakallioiden välimaastoon. 5.5 Eläimistö 5.5.1 Nisäkkäät Alueella esiintyy karuille saloseuduille tyypillinen nisäkäslajisto. Suon ja kankaan sekä talousmetsän hakkuiden ja taimikoiden mosaiikkimainen vuorottelun synnyttää erityyppisiä elinympäristöjä muun muassa hirvikannan eduksi. Vahva hirvikanta mahdollistaa myös suurpetojen esiintymisen alueella. 5.5.2 Linnusto Alueen linnustossa esiintyy tyypillistä karujen kangasmaiden ja rämeisten suoseutujen lajistoa. Metsät ovat tehokkaasti metsätalouskäytössä ja tämä näkyy myös linnustossa, sillä runsaiden lehtipuuvaltaisten taimikoiden alueilla esiintyvät yleisinä pajulintu, peippo ja keltasirkku. Hakkuiden seurauksena alue on hyvin pirstoutunutta, mikä lisää tyypillisesti reunavyöhykkeitä suosivan lajiston määrää, kuten rastaita. Rämelaiteiden ja lehtipuustoisten taimikoiden alueella tavataan riistalajeista yleisimmin teeri. Kuva 15. Punakylkirastas hautomassa kesän toista pesyettään Pirttiselänkankaalla

20 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 14.9.2009 Kanteleen Voima Oy Laivakankaan linnustoselvityksessä (Lapin vesitutkimus 2006) linjalaskentaaineiston perusteella hankealueen viereisen Kultakaivoksen alueen laskennalliseksi pesivän maalinnuston tiheydeksi on saatu noin 170 paria/km². Luku vastaa varsin hyvin Väisäsen (1998) valtakunnallisessa pesimälinnustotarkastelussa esittämää arviota Etelä-Suomen pohjoisosan pesivän maalinnuston keskimääräisestä tiheydestä 150-175 paria/km². Hankealueen pesimälinnustotiheyden voidaan olettaa olevan samaa suuruusluokkaa, jollei jopa alhaisempi. Laivakankaan alueeseen verrattuna hankealueen pesimäympäristöistä puuttuvat laajemmat ojittamattomat avosuot sekä useat rehevät korpilaikut ja pienet lammet, mikä laskee lajimäärää ja todennäköisesti myös pesimätiehyttä. 5.6 Arvokkaat luontokohteet ja lajisto 5.6.1 Natura 2000-alueet ja muut suojelualueet Hankealueella ei sijaitse Natura-2000 verkostoon kuuluvia alueita eikä muita suojeluohjelmien alueita tai yksityisiä suojelualueita. Lähimmät Natura-alueet sijaitsevat 4-6 km etäisyydellä hankealueelta: - Vaippanevan Natura-alue (FI1106201), noin 4 km alueelta itä-koilliseen - Hanhelan joenvarsilaitumet (FI1106200) noin 5 km alueelta etelään - Pitkäsneva (FI1103402) noin 6 km hankealueelta kaakkoon - Jouttinevan Natura-alue (FI 1104604) noin 9 km luoteeseen - Lähdeneva (FI 1103401) noin 6 km pohjoiseen. Vaippaneva kuuluu myös soidensuojeluohjelmaan. Soidensuojeluohjelmaan kuuluva alue on huomattavasti laajempi (222,01 ha) kuin Vaippanevan Naturaan kuuluva osa (91,07 ha). Kuva 16. Natura-alueet ja suojellut luontokohteet

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 21 Kanteleen Voima Oy 14.9.2009 5.6.2 Uhanalainen lajisto ja direktiivilajit Luontodirektiivin II-liitteessä ovat yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita (Natura 2000 -verkosto). Luontodirektiivin IV(a) -liitteeseen lukeutuvat yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua ja joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Luontodirektiivin eläin- ja kasvilajiston esiintymismahdollisuuksia tarkasteltiin maastokäyntien aikana. Direktiivin kasvilajistoa maastoinventoinneissa ei havaittu. Inventoinneissa havaittiin ylivuotisen hirvenvasan jäännökset, oletettavasti jonkin suurpedon jäljiltä, sekä karhun marjaulostetta. Alueelta on tehty aiemmin havaintoja yksittäisistä susista sekä karhuista, jotka ovat olleet todennäköisesti ohikulkumatkoillaan. Vakituista suurpetokantaa alueella ei metsästysseurojen edustajien mukaan esiinny. Liito-oravasta ei inventoinneissa tehty havaintoja. Alueella on melko vähän sekapuustoisia vanhoja kuusikoita sekä hyvin vähän kolopuita, joten potentiaalista liito-oravan elinympäristöä ei myöskään ole tarjolla. Pintavesistöjen puuttuessa sekä kolopuiden vähyyden vuoksi alueella ei todennäköisesti esiinny juurikaan lepakoita. Alueella ei myöskään esiinny viitasammakolle soveliasta elinympäristöä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen mukaan ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä ei löytynyt lajihavaintoja suunnittelualueelta. Myöskään maastoinventoinneissa ei alueelta tavattu uhanalaista kasvilajistoa tai eläinlajistoa. Alueelta ei tehty havaintoja rauhoitetuista kasvilajeista. Lintudirektiivin liitteen I linnuista alueella havaittiin maastoinventoinneissa seuraavat lajit; teeri, kapustarinta ja palokärki. Havaituista lajeista Suomen erityisvastuulajeihin lukeutuvat pikkukuovi, leppälintu ja teeri. Valtakunnallisen uhanalaisuusluokituksen (Rassi, 2001) mukaisia lajeja havaituista ovat käki (silmälläpidettävä, NT), pensastasku (silmälläpidettävä, NT) ja teeri (silmälläpidettävä, NT). Alueellisesti uhanalaisia lajeista ovat keltavästäräkki ja pikkukuovi. 5.6.3 Arvokkaat luontotyypit Luontotyyppi-inventoinneissa alueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain (LSL 29 ) eikä vesilain (VesiL 15a, 17a ) mukaisia luontotyyppejä. Sen sijaan metsälain (MetsäL 10 ) tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä sekä luontodirektiivin luontotyyppejä sijaitsee hankealueen ojittamattomilla suoalueilla Pirttiselän kaakkoispuolella, Puputtajankankaan itä- ja länsipuolella ja Pakkanevalla sekä kaikkein karuimmilla kallioilla Nahkakallioiden seudulla. Arvokkaat luontotyypit on esitetty liitteenä olevassa luontoselvityksessä.

22 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 14.9.2009 Kanteleen Voima Oy 5.7 Maisema Hankealue kuuluu maisemamaakuntajaossa Pohjanmaahan ja tarkemmassa seutujaossa Pohjois-Pohjanmaan jokiseutuun ja rannikkoon. Pohjois- Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon tyypillisiin piirteisiin kuuluvat kohtisuoraan kohti merta laskevat virrat ja jokilaaksoissa sijaitsevat, yleensä kapeat viljellyn maan vyöhykkeet. Alueelle ovat tyypillisiä laajat alangot ja järviä ei juurikaan ole. Asutus on pääsääntöisesti keskittynyt jokilaaksoihin ja kylät ovat tiivistyneet pienille kumpareille. Hankealue poikkeaa tavanomaisesta Pohjois-Pohjanmaan alavasta jokiseudusta kallioisten vaaraylänköjen ja vähävetisyyden ansioista, mutta lähialueen maisemassa lievästi kumpuileva maasto on tyypillistä. Alueen maisemarakenne muodostuu kahdesta ympäröivää maastoa korkeammalle kohoavista mäestä, Nahkakalliosta sekä Pirttiselästä, sekä näiden väliin jäävistä alavista soistuneista maista. Kohdealueen pohjois- ja koillispuolella virtaa Pattijoki ja alueen luoteisreunalle sijoittuvat Haapajoen latva-alueet. Asutus ja viljelysalueet ovat keskittyneet alaviin jokilaaksoihin. Alueen maisemallisiin erityispiirteisiin kuuluvat paikoin laajatkin yhtenäiset, mutta pienpiirteiset kallioalueet, joista Nahkakallio on merkittävin. Kallioalueiden arvoluokituksessa alue on arvoluokassa 6 (asteikko 1 7). Hankealueella eikä sen läheisyydessä ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Noin 5 km hankealueesta etelään sijaitsee hankealueen lähimmät inventoidut perinnemaisemat. Perinnemaisemiksi on luokiteltu alueella sijaitsevat Hanhelan joenvarsilaitumet (0.9 ha), Lukkaroisen koivuhaka (0,3 ha), Hanhelan myllyniitty (0,2 ha) sekä Hanhelan joenrantalaidun (0,6 ha). Maisematilaltaan hankealue on suurelta osin avointa tai puoliavointa maisemaa, johtuen laajoista hakkuu- ja taimikkoaloista. Lähinnä luonnontilaista avointa maisematilaa on alueen kaakkoisreunalla sijaitsevilla avosoilla. Avosuoalueilla olevat metsäsaarekkeet ovat maisemallisesti merkittäviä. Suljettua maisemaa esiintyy lähinnä varttuneemmissa kangasmetsissä. Metsissäkin maiseman läpi avautuu siivilöityviä näkymiä johtuen metsien matalasta aluskasvillisuudesta ja harvennetusta puustosta. Maiseman kannalta vaurioituneita kohteita on runsaasti. Hakkuualueet, tiheäkasvuiset taimikot sekä hankealueen kaakkoislaidan läpi kulkeva voimajohto, tekevät maisemasta rikkonaisen ja paikoin hyvin epämiellyttävän. Kuva 17. Hankealueen läheistä avokalliota, joka on Kultakaivoksen yleiskaavassa merkitty suojeltavaksi

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 23 Kanteleen Voima Oy 14.9.2009 5.8 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päättämissä 1.3.2009 voimaan tulleissa valtakunnallisissa alueidenkäytön tavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita. Tuulivoimapuiston suunnitteluun liittyvät seuraavat asiakokonaisuudet: Elinympäristön laadun kannalta pidetään tärkeänä alueidenkäytön suunnittelussa: Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat tavoitteista kohdistuvat hankkeeseen: Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontomatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto tavoitteista todetaan: Alueidenkäytössä edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontokohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. 5.9 Kaavoitustilanne 5.9.1 Maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu 17.2.2005. Maakuntakaavassa ei ole tuulivoimahankkeelle merkintöjä. Osa hankkeesta sijoittuu kultakaivoksen osayleiskaavan alueelle. Myöskään kultakaivosta ei ole maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa on osoitettu alueen kaakkoispuolelle nykyiset 220 kv ja 110 kv voimajohdot. Maakuntakaavassa ei ole merkitty rinnakkaisia voimajohtoja erikseen, vaan ne sisältyvät samaan merkintään. Lisäksi kaavassa on osoitettu voimajohdon yhteystarve, joka perustuu TVS:n vuonna 1991 tekemään 400 kv voimajohdon ympäristövaikutusselvitykseen. Voimajohdon rinnalle on merkitty moottorikelkkareitti. Alueen koillispuolelle on osoitettu viheryhteystarvemerkintä kantatien 88 eteläpuolelle Vihannista Kopsan, Mattilanperän ja Haapajoki-Arkkukarin kautta Raaheen. Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutujen sisäisiä ja niitä yhdistäviä tavoitteellisia ulkoilun runkoreitistöjä viheralueineen. Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tulee turvata reittien seudullinen jatkuvuus ja kehittäminen.

24 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 14.9.2009 Kanteleen Voima Oy 5.9.2 Yleiskaava Raahen kaupunginvaltuusto on 29.10.2008 62 hyväksynyt Laivakankaan alueelle sijoittuvan kultakaivoksen osayleiskaavan. Osayleiskaavan laajuus on noin 5 200 ha. Oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa esitetään kaivoksen toiminnan kannalta tärkeät alueet: kaivosalue, kaivoksen vaatimat kulkuyhteydet, energiansiirron ja vesihuollon linjat, rakentamisalueet ja niiden rakennusoikeus. Tuulivoimapuiston lounaispuolinen alue sijoittuu Nahkakallion osittain maaja metsätalousvaltaiselle alueelle (M) ja osittain kaivosalueelle (EK). Yleiskaavamääräyksen mukaan kaivosalueella saa harjoittaa kaivostoimintaa kaivos- ja ympäristöluvan mukaisesti. Lisäksi alueen halki on esitetty luoteis-kaakkoissuuntainen voimajohto. Kuva 18. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta. (Hankealue on esitetty ympyrällä) Kuva 19. Kultakaivoksen osayleiskaava. (Hankealue on sinisellä viivalla)

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 25 Kanteleen Voima Oy 14.9.2009 5.9.3 Asemakaava Tuulivoimapuiston alueella ei ole asemakaavaa. Kultakaivoksen ydinalueelle osayleiskaava-alueen luoteispuolella on Raahen kaupunginvaltuuston 25.5.2009 67 hyväksymä kultakaivoksen asemakaava. 5.10 Maankäyttö, rakennettu ympäristö ja ihmiset 5.10.1 Maankäyttö Hankealue on noin 1 500 ha laaja metsävaltainen alue. Pääosa alueesta on voimakkaassa metsätalouskäytössä. Alueella on hyvin vähän luonnontilassa olevaa luontoa. Luonnontilaa on muutettu voimakkaasti ojituksin ja hakkuin. Alueella on kaksi metsäautotietä, joista toinen kulkee koko hankealueen läpi Romuperältä Hanhelanperälle. Toinen metsäautotie poikkeaa kantatieltä 88 Pirttiselälle haarautuen Pikku Pirttiselälle ja Kopsan Pirttiselälle. Hankealueen rajalla kantatieltä 88 poikkeavan metsäautotien varrella on aktiivisessa käytössä oleva maa-aineksen ottopaikka, jossa louhitaan ja murskataan kallioperän kiviainesta. Kuva 20. Hankealueen tyypillistä maisemaa 5.10.2 Virkistyskäyttö Aluetta käytetään virkistyskäyttöön, kuten marjastukseen ja metsästykseen. Hankealue kuuluu Raahen eränkävijöiden metsästysalueisiin ja siellä sijaitsee metsästysseuran eräkämppä.

26 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 14.9.2009 Kanteleen Voima Oy Kuva 21. Mättäät odottavat marjastajia Pitkän Pirttiselän kankaalla 5.10.3 Rakennettu ympäristö ja kulttuuriperintö Varsinainen hankealue on metsätalousaluetta, jossa on ainoastaan kaksi metsästysmajaa. Lähialueen asutus on keskittynyt Kopsaan ja Möykkyperälle sekä kantatien 88 varteen. Kopsa on noin 250 asukkaan maalaiskylä, jossa on säilynyt vanhaa rakennuskantaa. Möykkyperä on pääosin hajaasutusaluetta, eikä ole varsinainen kylä. Siellä asuu muutamia kymmeniä ihmisiä. Alueen rakennettu ympäristö muodostuu lähinnä omakotirakentamisesta sekä vanhoista maatalousrakennuksista ja pihapiireistä. Rakennuskanta on matalaa ja ympäröivään maastoon sulautuvaa. Varsinaisella hankealueella ei ole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita, mutta hankealueen lähiympäristössä on muutamia Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Kulttuurihistoriallisesti merkittäviksi kohteiksi Kopsan kylältä on merkitty seuraavat rakennukset: - Pikkarainen; rakennusryhmä, johon kuuluu oletettavasti viime vuosisadalla rakennetut ulkorakennus ja asuintalo - Pekuri; pääosin 1800-luvulta oleva maaseuturakennusten ryhmä - Kopsankankaan aitta; suuri kammillinen vilja-aitta - Kopsan koulu; M. Halosen v. 1916 suunnittelema vuosisadan alun tyyliperinteitä sisältävä puinen koulurakennus Hankealueen läheisyyteen (n. 3 5 km etäisyydellä) Vihannin kunnan puolella on seuraavat kulttuurihistorialliset kohteet: - Kaunela, Lukkaroinen; vanhaa rakennuskantaa sisältävä talouskeskus - Hanhela, Lukkaroinen; jokirannan viljelyksillä sijaitseva, perinteisistä maaseuturakennuksista koostuva rakennusryhmä - Myllykangas, Myllykangas; perinteistä rakennuskantaa sisältävä talouskeskus - Niemi, Myllykangas; rantaviljelyksillä oleva talouskeskus

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 27 Kanteleen Voima Oy 14.9.2009 Kuva 22. Kopsan koulurakennus 5.10.4 Muinaismuistot Raahen ja Vihannin seudun kivikkoisella ylänköalueella on poikkeuksellisen runsaasti muinaismuistokohteita, sillä alue on ollut jääkauden jälkeisten, Itämeren edeltävien vaiheiden aikana saaristoa. Hankealueelta ei tunneta muinaismuistolain mukaisia kohteita, mutta niitä on runsaasti alueen länsi ja pohjoispuolilla. Lähialueiden muinaismuistokohteet ovat mm. erilaisia kiviröykkiöitä, kivikautisia asuinpaikkojen pohjia, kuoppia sekä tervahautojen pohjia. Kuva 23. Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot

28 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 14.9.2009 Kanteleen Voima Oy 5.10.5 Raahen kaupunki Raahen kaupungin keskusta sijaitsee noin 23 km hankealueesta luoteeseen. Kaupungin asukasluku on noin 22 570 ja keskusta-alueilla asukkaita on noin 2 800. Keskustan lisäksi muita suuria taajamia ovat Pattijoki, Antinkangas, Ollinsaari ja Kummatti. Kopsan kylässä on asukaita noin 245. Kaupungin pinta-ala ilman meriä on 536 km 2, josta maa-alaa on 528 km 2. Palvelutehtävissä työskentelee raahelaisista n. 51 % ja teollisuuden ja rakentamisen parissa 48 %. Suurimpia työllistäjiä Raahen kaupungin lisäksi on mm. Rautaruukki Oyj. Myös sataman toimintoihin liittyvät yritykset muodostavat merkittävän työnantajaryhmän. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2006 117,3 %. 5.10.6 Vihannin kunta Vihannin keskusta sijaitsee noin 13 km kaakkoon hankealueelta. Vihannin kunnassa on noin 3 240 asukasta. Vihannissa on kirkonkylän lisäksi useita pieniä kyliä, joihin asutusta on keskittynyt. Lähimpänä hankealuetta sijaitsee Möykkylä, joka ei ole varsinainen kylä, vaan kylän alue muodostuu Möykkyperästä ja Lukkaroistenperästä. Kunnan maapinta-ala on 486 km² ja kokonaispinta-ala 491,90 km². Asukastiheys on 6,6 as./maa-km². Vihanti on voimakas teollisuus- ja maatalouskunta. Työpaikoista 55,7 % tarjoaa palvelut, 25,1 % jalostus ja 18,2 % maaja metsätalous. Kunnan työpaikkaomavaraisuus vuonna 2006 oli 72,2 %. 5.11 Yhdyskuntatekninen huolto Hankealueen koillispuolella sijaitsee kantatie 88 Raahe-Iisalmi, josta on metsäautotieyhteys hankealueelle. Kantatien keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä hankealueen kohdalla oli v. 2008 alle 1 000 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen osuus oli noin 10 %. Nahkakallion alueelle johtavalla metsäautotiellä on heikkokuntoinen silta. Pirttiseläntie on vahvistettu kivilouhokselle saakka. Neuvottelut ja suunnittelu alueen toimijoiden yhteisestä sähköasemasta ovat kesken. Hankealueella ei ole vesi- ja viemärijohtoja eikä laitteita.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 29 Kanteleen Voima Oy 14.9.2009 Kuva 24. Kopsan kylää kantatien 88 varrella Kuva 25. Voimajohto kantatien 88 kohdalta

30 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 14.9.2009 Kanteleen Voima Oy 6 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 6.1 Tuulivoimahankkeiden tyypilliset vaikutukset Tuulivoimahankkeiden keskeisimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset. Sijoituspaikasta riippuen vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimalaitosten käyntiääni sekä roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen. Luonnonympäristöön kohdistuvista vaikutuksista tuulivoimaloiden osalta merkittävin huomioon otettava vaikutus on yleensä lintuihin kohdistuvat vaikutukset, kuten myös tässä hankkeessa. Lisäksi tuulivoimalaitosten rakentaminen aiheuttaa tilapäisiä perustustöihin ja rakenteiden pystyttämiseen liittyviä vaikutuksia, jotka eivät tässä tapauksessa alueen syrjäisen sijainnin vuoksi todennäköisesti aiheuta merkityksellistä haittaa esimerkiksi asutukselle tai loma-asutukselle. Perustusten, tiestön ja linjayhteyksien rakentamisesta saattaa aiheutua vaikutuksia arvokkaille luontotyypeille riippuen niiden sijainnista. Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin. Ajanjaksollisesti vaikutus on lyhytkestoinen ja aiheutuu pääosin työmaakoneiden äänistä ja liikenteestä. 6.2 Arvioitavat ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen vaikutukset YVA-lain ja asetuksen edellyttämässä laajuudessa. Kuva 26. YVA-lain mukaan arvioitavat ympäristövaikutukset Kullakin YVA-hankkeella on omat, hankkeen luonteesta, laajuudesta ja sijainnista johtuvat tyypilliset vaikutuksensa, joihin YVA-prosessin yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota. Tuulivoimalat ovat suuria, niiden lähialueella on merkittäviä luontoarvoja ja ne muuttavat pysyvästi maisemaa. Hankkeella ja Merijärven Ristivuoren tuulivoimahankkeella, Fingridin voimajohtohankkeella sekä Laivakankaan kaivoshankkeella saattaa olla yhteisvaikutuksia. Lähialueen asutuksen, tuulivoimapuiston virkistysaluemerkityksen ja hankeen ääni-, valo- ja maisemavaikutusten vuoksi hankkeella on myös sosiaalinen ulottuvuus. 6.3 Ehdotus tarkasteltavan alueen rajaukseksi Ympäristövaikutusten arviointi toteutetaan tavalla, jossa kuvataan ympäristövaikutuksen ilmeneminen ja arvioidaan muutoksen suuruutta verrattuna nykytilaan. Vaikutusten arviointi perustuu olemassa olevaan tietoon ympäristön nykytilasta, tehtyihin ja tehtäviin selvityksiin ja mallinnuksiin.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 31 Kanteleen Voima Oy 14.9.2009 Keskeisimpiä arvioitavia vaikutuksia tässä hankkeessa ovat: - vaikutukset maankäyttöön - vaikutukset rakennuspaikkojen luontoon - vaikutukset linnustoon - vaikutukset lähialueiden luonnonsuojelukohteisiin lähinnä linnustovaikutusten kautta - vaikutukset muinaismuistoihin ja alueen kulttuurihistoriaan - vaikutukset maisemaan - melun ja valon vilkkumisen vaikutukset - vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen (sosiaaliset vaikutukset) Lisäksi huomioon ottavia vaikutustyyppejä ovat turvallisuus (liikenne, tutka- ja viestiyhteydet, lentoliikenne, puolustusvoimien toiminta) sekä ilmasto- ja energiatekijät. Sen sijaan vähemmälle huomiolle voidaan jättää hankeen vaikutukset maaperään ja vesiin sekä haitalliset ilmapäästöt. Kullakin vaikutustyypillä on erilainen vaikutusalueensa. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen, osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle ja osa taas levittäytyy tasaisesti hyvin laajalle alueelle. Maankäyttöä tarkastellaan laajana koko seutukuntaa ja yhdyskuntarakennetta koskevana kokonaisuutena. Huomiota kiinnitetään maankäytön muutoksiin nimenomaan virkistysaluekäytön kannalta tarkasteltuna. Luontovaikutukset, eli vaikutukset linnustoon ja arvokkaisiin elinympäristöihin, rajataan ensisijaisesti rakennuspaikkoihin ja niiden lähiympäristöön. Vaikutustarkastelussa otetaan huomioon ympäristön arvokkaat luontokohteet ja niissä mahdollisesti esiintyvien uhanalaisten tai erityistä suojelua vaativien kasvien ja eläinten erityispiirteet ja vaatimukset elinympäristönsä suhteen. Alueen linnustoa tarkastellaan laajemmassa mittakaavassa koko tuulivoimapuiston alueella ja sen ympäristössä huomioiden lähiseudun arvokkaat lintualueet. Pesimälinnuston lisäksi tarkastellaan tiedossa olevia lintujen muuttoreittejä. Vaikutukset alueen muinaismuistoihin tarkastellaan rakennuspaikkakohtaisesti. Kulttuurihistorialliset kohteet inventoidaan alueelta, johon voi kohdistua rakentamistoimenpiteitä (perustukset, tiestön vahvistaminen, kaapelointi). Maisemavaikutusten tarkastelu ulotetaan alueen ympäristöön niin kauas kuin tuulivoimapuisto voidaan käytännössä ihmissilmin havaita. Tämä tarkoittaa noin 20 30 km sädettä. Melun ja valon vilkkumisen vaikutukset tarkastellaan siinä laajuudessa, kuin laskelmat osoittavat hankkeella olevan kyseisiä vaikutuksia. Hankkeesta tehtyjen alustavien melumallilaskelmien mukaan tuulivoimalaitoksista aiheutuva 40 db(a) -melutaso ulottuu enimmillään noin 700 m päähän kustakin tuulivoimalaitoksesta ja vastaavasti mallilaskelmien mukaan havaittavaa valon vilkkumisvaikutusta voi esiintyä enintään noin 850 m päässä maastosta ja sääolosuhteista riippuen. Tällä perusteella melun ja varjon vilkkumisvaikutusten tarkastelualueen riittävä laajuus on noin 2 km vyöhyke tuulivoimapuistosta.

32 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 14.9.2009 Kanteleen Voima Oy Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen tarkastellaan koko seutukunnan laajuudella, keskeisin huomio kohdistuu kuitenkin noin 5 km säteelle tuulivoimapuistosta. Liikennevaikutukset tarkastellaan pääliikennereiteillä. Turvallisuustarkastelut ovat paikkakohtaiset. Ajallisesti vaikutukset arvioidaan hankkeen rakentamisesta sen käytöstä poistamiseen saakka. Kuva 27. Etäisyysvyöhykkeet Kopsan tuulivoimapuistosta 6.4 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 6.4.1 Liikenteen aiheuttamat vaikutukset Rakentamisen aikaiset liikennevaikutukset aiheutuvat tuulivoimalan perustusmateriaalien ja rakennusosien kuljettamisesta. Vaikutuksia arvioitaessa tarkastellaan kuljetusreittejä ja -määriä suhteessa reittien nykyisiin liikennemääriin. Lisäksi tarkastellaan kuljetusreittien varrella sijaitsevia mahdollisesti häiriintyviä kohteita. 6.4.2 Meluvaikutukset Rakentamisen aiheuttamat meluvaikutukset koostuvat lähinnä tuulivoimaloiden perustusten teon vaatimista maansiirtotöistä, voimaloiden kokoamisesta ja voimajohtojen rakentamisesta aiheutuvista äänistä. Vaikutuksia arvioitaessa tarkastellaan, mitkä työvaiheet aiheuttavat eniten melua, ja niistä esitetään olemassa olevaan tietoon perustuen arvio melutasoista, niiden ajoittumisesta ja kestosta.