Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän HENKILÖSTÖ- KERTOMUS VUODELTA 2008 Tietoa, osaamista ja asennetta Hyväksytty hallituksessa 5.5.2009
Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän henkilöstökertomus 2008 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 12. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 4 2.1 Henkilöstö tulosalueittain ja tehtäväalueittain 5 3. HENKILÖSTÖN IKÄ 6 3.1 Henkilöstön keski-ikä tulosalueittain ja sukupuolijakauma 7 4. HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA PÄTEVYYS 9 4.1 Opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus 11 4.2 Henkilöstön osallistuminen koulutukseen 12 5. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN 14 5.1 Yleistä 14 5.2 Pedagoginen johtajuus 14 5.3 Henkilöstökyselyn analysointia 19 5.4 Tiimien toiminta vuonna 2008 25 6. HENKILÖSTÖN TYÖKYKY, TYÖTERVEYSHUOLTO JA TERVEYS 35 6.1 Henkilöstön työkuntoisuus, työssä jaksaminen ja työtyytyväisyys 35 6.2 Henkilöstötuloslaskelma ja henkilöstön osaamisen uudistaminen vuonna 2008 37 7. TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA 41 8. ELÄKÖITYMINEN 42 9. YHTEENVETO 43 LIITE 1 Henkilöstökyselyn tulokset vuosina 2007-2008 opetus- ja tukihenkilöstön näkökulmasta 44 2
1. JOHDANTO Tämä henkilöstökertomus on Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän kahdeksas. Raportin painopisteenä on ollut henkilöstöpääoman kehittämiseen liittyvät asiat. Henkilöstökertomuksen sisältöä ja rakennetta on uusittu vuosien myötä ja vuonna 2007 raporttia laajennettiin kirjanpidosta saatavalla henkilöstökulujen erittelyllä ja siitä koottavalla henkilöstötuloslaskelmalla. Henkilöstökertomuksen tehtävä on antaa tietoa kuntayhtymän henkilöstössä tapahtuneista muutoksista, henkilörakenteesta ja henkilöstön kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. Henkilöstökertomus kuvaa toteutunutta kehitystä, mutta sen avulla voidaan varautua myös tulevaan. Henkilöstökertomuksen avulla on mahdollista analysoida henkilöstövoimavarojen käytön onnistumista ja kuinka henkilöstön laadullisesta ja määrällisestä riittävyydestä on huolehdittu. Tähän raporttiin kerättävät tiedot saadaan osittain henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä ja vuosittain toteutettavasta henkilöstökyselystä. Osa raporttiin sisältyvistä asioista kerätään yksiköistä ja kootaan yhteen kehittämispalveluissa. Olemassa olevien sähköisten järjestelmien kehittäminen ja käytön monipuolistaminen henkilöstön tilastointitietojen kokoamisessa on edelleen lähivuosien kehittämiskohteena. Osa henkilöstökertomukseen kerättävistä tiedoista tallennetaan myös Koulutuksen järjestäjien yhdistyksen perustamaan tulosportaaliin, josta saadaan vertailutietoa muiden vastaavien koulutuksen järjestäjien tilanteesta. Henkilöstökertomus pohjautuu kuntayhtymän henkilöstöstrategiaan ja siinä määriteltyihin strategisiin linjauksiin. Vuoden 2008 lopussa valmistui vuosille 2009-2011 henkilöstö- ja työhyvinvointistrategia, johon on sisällytetty henkilöstön työhyvinvoinnin toimenpideohjelma. Konkreettisten toimenpiteiden suunnitteluun ja valmisteluun on perustettu hyvinvointiryhmä, jossa on edustajia jokaisesta ammattiopistosta. Henkilöstöstrategiaan määriteltyjä strategisisten painopistealueiden toteutumista tarkastellaan vuosittain. Kuntayhtymän henkilöstöhallinto toimii hajautetun mallin mukaisesti eli jokaisen tulosalueen johtaja (rehtori) on ensisijaisesti vastuussa henkilöstöhallintoon liittyvissä asioissa. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain tehtävällä henkilöstökyselyllä ja kuntayhtymän toiminnan itsearvioinnilla. Henkilöstökertomus on osa kuntayhtymän itsearviointia. Vuonna 2008 kuntayhtymä osallistui ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailuun ja Koulutuksen arviointineuvoston järjestämään opiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen arviointiin. Arviointiin liittyviä asioita on tarkasteltu lähemmin henkilöstön kehittämistoimintaa kuvaavassa luvussa viisi. Kuntayhtymän henkilöstötilinpäätös on tarkoitettu johtamisen ja keskustelun välineeksi, jonka avulla luottamushenkilöiden, johdon ja henkilöstön keskusteluiden tuloksena syntyy käsitys siitä, mihin suuntaan voimavarat ja henkilöstöjohtaminen ovat kehittymässä. Lisäksi on tärkeää nähdä, mitkä ovat keskeiset kehittämiskohteet jatkossa, ja mitä käytännön ohjeistusta tarvitaan, jotta kehitys olisi jatkossakin myönteistä. Keskusteluissa kannattaa tukeutua myös aiempiin henkilöstökertomuksiin ja niissä esille tulleisiin asioihin. Henkilöstökyselyn avoimia vastauksia käsitellään tarkemmin henkilöstön kehittämistoimintaa kuvaavassa luvussa viisi. 3
2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Henkilöstökertomus 2008 Kuntayhtymän henkilöstömäärä oli 31.12.2008 yhteensä 350 henkilöä. Koko henkilöstön määrästä vakinaisia kokoaikaisia henkilöitä on 73 %. Päätoimisesta henkilöstöstä miehiä on 154 ja naisia 196. Osa-aikaisista henkilöistä suurin osa on naisia. Vuosityöntekijöiden määrä vuonna 2008 oli 580 henkilöä. Vuosityöntekijöillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat kuluneen vuoden aikana olleet kuntayhtymän palveluksessa, myös lyhytaikaiset työsuhteet on huomioitu. Taulukko 1 Päätoiminen henkilöstö vuonna 2008 (suluissa olevat luvut kuvaavat vuotta 2007) Taulukko 2 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö tulosalueittain sekä vuosityöntekijöiden määrä vuonna 2008 ARTEMA HAI NAO OULA YSO AUTOKOULU YHTYMÄPALVELUT 4
Yhtymäpalvelut sisältää aikuiskoulutus- ja oppisopimuskeskuksen henkilökunnan (4 henkilöä) ja määräaikaiset, koko yhtymää koskevien hankkeiden, toimijat. Koulutustehtävän mukainen opiskelijamäärä oli 2245 vuonna 2008 ja toteuma ammatillisessa peruskoulutuksessa oli 2157 opiskelijaa. Vuoden 2008 aikana kuntayhtymässä suoritettiin aikuisille suunnattuja ammattitutkintoja 118 (vuonna 2007 tutkintoja oli 144) ja erikoisammattitutkintoja 11 (edellisenä vuonna niitä oli 3). Ammattitutkintojen osatutkintoja oli 56, kun niitä edellisen vuoden aikana oli 96. Viime vuoden aikana suoritettiin myös 155 perustutkinnon osaa. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärä oli 573 vuosiopiskelijaa. Taulukko 3 Henkilöstömäärän vertailu opiskelijamäärään vuosina 2001-2008 Tunnusluku 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Opiskelijamäärä * 1859,5 1960 1992 2056 2048 2700 2518 2730 Opiskelijaa/päätoiminen henk. 6,9 7,0 6,9 7,0 6,6 7,7 7,2 7,8 Vuosina 2001 2005 opiskelijamäärään on huomioitu ammatillisen perustutkinnon opiskelijat ja ammatillisessa peruskoulutuksessa toimiva päätoiminen henkilöstö. Vuoden 2006-2008 tilastot sisältävät koko henkilökunnan ja opiskelijat ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä aikuis- ja oppisopimuskoulutuksessa. Nivalan Autokoulussa oli vuoden 2008 aikana ykkösvaiheen opetuksessa 240 opiskelijaa ja kakkosvaiheen opetuksessa 180 opiskelijaa. Tutkintoja Nivalan alueella suoritettiin n. 550 (vuoden 2007 aikana määrä oli 550), ja luku sisältää kaikki tutkinnoissa käyneet: Nivalan autokoulun opiskelijat, Nivalan ammattiopiston kuljettajalinjan opiskelijat, poliisin määräämät ja joitakin muita käyttäjiä. 2.1 Henkilöstö tulosalueittain ja tehtäväalueittain Alla olevassa taulukossa 4 henkilöstöä on tarkasteltu miehet - naiset -näkökulmasta eri tehtäväalueilla. Miesten osuus on 44 % ja naisten osuus 56 % koko henkilökunnasta. Osa opetusja tukihenkilöstöstä toimii myös projektitehtävissä. Projektihenkilöstöä ei ole eroteltu erikseen. Opetushenkilöstö on kokonaisuudessaan tasapainossa naisten ja miesten suhteessa. Oulaisten ja Ylivieskan ammattiopistoissa, joissa on sosiaali- ja terveysalan koulutusta, suurin osa opettajista on naisia. Erilaiset hankkeet, joihin on saatu ulkopuolista rahoitusta, tulevat jatkossa kasvamaan ja myös työllistämään henkilöstöä yhä enemmän. Vuoden 2008 lopussa erilaisissa hankkeissa työskenteli kokopäiväisesti 20 henkilöä. Taulukko 4 Henkilöstö tulosalueittain ja tehtäväalueittain 5
Yhtymäpalvelut sisältää kuntayhtymän keskushallinnon, aikuiskoulutus- ja oppisopimuskeskuksen ja yhtymän keskeisten hankkeiden työntekijät. Hallintoon on laskettu ammattiopistojen rehtorit, Nivalan ammattiopiston apulaisrehtori ja yhtymäpalveluista yhtymäjohtaja ja talous- ja hallintojohtaja. 3. HENKILÖSTÖN IKÄ Henkilöstön keski-ikä koko kuntayhtymässä on 47,2 vuotta. Se on noussut tasaisesti vuodesta 2001. Suurin ikäryhmä oli viime vuonna 55-59 -vuotiaat, joihon kuuluu 74 työntekijää. Yli 60-vuotiaita on 28 henkilöä, joista suurin osa on osa-aikaeläkkeellä. Ikäjakauma ja keski-ikä vaihtelevat jonkin verran ammattiopistoittain. Naisten osuus on huomattavasti suurempi ikäryhmissä 45-54 -vuotiaat ja jonkin verran suurempi yli 60-vuotiaiden joukossa. Taulukko 5a Henkilöstön ikäjakauma vuosina 2001-2008 6
Taulukko 5b Henkilöstön ikäjakauma miehet - naiset -vertailuna 3.1 Henkilöstön keski-ikä tulosalueittain ja sukupuolijakauma Taulukko 6 Henkilöstön keski-ikä tulosalueittain Kuntayhtymässä on yli 50 -vuotiaita 45,7 %. Asia on tiedostettu ja siitä on keskustelu johtoryhmässä strategian suunnittelun yhteydessä. Uusien työntekijöiden valmentaminen, ja nykyisen henkilöstön ns. hiljaisen tieto-taidon siirtäminen uusille työntekijöille on edelleen haaste yhtymän johdolle. Syksyllä 2008 valmistuneeseen henkilöstö- ja työhyvinvointistrategiaan sisällytettiin henkilöstön työhyvinvointi-osio, joka painottuu työkykyä ylläpitävään toimintaan. Henkilöstökertomuksen luvussa viisi kerrotaan tarkemmin henkilöstökyselyn tuloksista ja esille nousseista kehittämiskohteista. 7
Ikääntyvä henkilöstö on voimavara johon tulee edelleen panostaa. Yhdessä tulee miettiä keinoja, miten työssä viihdytään nykyistä paremmin normaali eläkeikään saakka tai jossakin tapauksissa myös sen jälkeenkin. Eläkkeelle jäämistä ja työssäoloa voi jatkaa uuden lain mukaan 68-vuotiaaksi saakka. Kuntayhtymän henkilöstöstrategiassa kannustetaan henkilökuntaa pidentämään työuraansa ja jatkamaan työelämässä jopa 68-vuotiaaksi. Taulukko 7a Henkilöstön sukupuolijakauma Henkilöstöstä 56 % on naisia. Yksiköittäin sukupuolijakauma vaihtelee koulutusaloittain noudatellen työelämän perinteistä jakoa nais- ja miesvaltaisiin aloihin. Taulukko 7b Opetushenkilöstön sukupuolijakauma tulosalueittain 8
4. HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA PÄTEVYYS Henkilöstön osaaminen ja kouluttautuminen ovat oleellinen osa henkilöstön laadullisia ominaisuuksia mitattaessa. Henkilöstön koulutusrakennetta kuvattaessa on käytetty Tilastokeskuksen koulutusrakennejaottelua. Keskiasteen koulutuksiksi luetaan esimerkiksi ylioppilastutkinnot ja ammatilliset perustutkinnot. Mm. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja, luetaan alimpaan korkeaan asteeseen. Alempi korkeakouluaste sisältää mm. insinöörit, ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Ylemmät korkeakoulututkinnot, ylemmät AMK- tutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot luetaan ylempään korkeakouluasteeseen. Tutkijakoulutusasteeseen luetaan lisensiaatin- ja tohtorintutkinnot. Taulukko 8a Henkilöstön koulutusaste miehet - naiset -näkökulmasta 9
Taulukko 8b Henkilöstön koulutusaste miehet - naiset -näkökulmasta Koulutusaste vaikuttaa suoraan opettajien palkkaukseen ja on yksi motiivi jatko-opiskeluihin. Henkilöstön osaamista ja kehittymistä seuraamalla pystytään suunnittelemaan henkilöstön jatkuvaa koulutusta ja työn kehittymistä. Koulutustaso on yksi keskeisimmistä mittareista arvioitaessa henkilöstövoimavarojen laadullista tasoa. Kuntayhtymässä on 21 henkilöä suorittamassa ylempää korkeakoulututkintoa ja neljällä heistä on tähtäimenään ylempi jatkotutkinto. Taulukkoon 8b henkilöstön koulutusastetta laskettaessa rehtorit on laitettu tukihenkilöstöön kuuluviksi. 10
4.1 Opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus Taulukko 9 Opettajat/määrä, joilla on asetuksen mukainen kelpoisuus (kaikki opettajat) Henkilöstökertomukseen laskettu opetushenkilöstön määrä sisältää vakinaiset ja pitkäaikaisia sijaisuuksia vuoden 2008 aikana hoitaneet. Taulukosta puuttuu Nivalan autokoulu, jonka opetus- sekä hallintohenkilöstöllä (3) on kaikilla asetuksen mukainen pätevyys. Aikuiskoulutuksen opetushenkilöstön koulutustaustat on tarkistettu asetuksen 14.12.1998/986 mukaisesti, koska suurin osa toimii sekä nuorten että aikuisten opetuksessa. Opetushallituksen keräämään tilastokantaan on ilmoitettu ammatillisessa peruskoulutuksessa olevan opetushenkilöstön määrä 31.12.2008, ja ohjeiden mukaisesti siihen tilastoon tulee huomioida kaikki virka- tai työsuhteessa olevat opettajat, myös virkavapaalla olevat ja vähintään 4 kuukautta viransijaisena toimivat mukaan lukien rehtorit ja muut opetusvelvolliset johtajat. Opettajien kelpoisuuteen vaikuttavat koulutus, työkokemus ja opettajien pedagogisten opintojen suoritus. Toisen asteen oppilaitoksissa ammatillisten aineiden opettajilta vaaditaan pääsääntöisesti ammattikorkeakoulututkinto tai ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi vaaditaan opettajan pedagogiset opinnot. Kelpoisuusvaatimukset ovat kasvaneet v. 1999 alusta, mutta asetuksessa olevien siirtymäsäännösten mukaan aiemmin pätevä henkilöstö on edelleen pätevää. 11
Opettajien asetuksen mukaista kelpoisuutta on seurattu kuntayhtymässä jo useiden vuosien ajan. Vuoden 2008 aikana 13 opettajaa oli suorittamassa pedagogisia opintoja ja kaksi heistä sai valmiiksi opintonsa. Vuodelle 2009 pyritään saamaan alueelle oma ryhmä pedagogisiin opintoihin. 4.2 Henkilöstön osallistuminen koulutukseen Henkilöstökoulutus on yksi henkilöstön kehittämisen keino, jolla henkilöstön ammatillisia valmiuksia työssä ja työyhteisössä ylläpidetään ja lisätään kuntayhtymän päämäärien ja palvelutoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi. Henkilöstön koulutukseen osallistumista seurataan jokaisessa yksikössä ja keskushallinto kokoaa vuosittain tilastot osallistuneista. Tilastointitapa vaatii edelleen kehittämistä, jotta saadaan todenmukaiset tulokset koulutuspäivien määristä. Sähköisen asianhallintaohjelma Dynastyn kautta pystytään luotettavasti laskemaan mm. koulutuspäivien määrät. Tämä edellyttää kuitenkin kaikkien koulutuspäätösten tekemistä Dynastyn kautta. Tällä hetkellä koulutuspäivät lasketaan yksiköissä viranhaltijapäätösten perusteella. Kuntayhtymän yhteisiin kehittämishankkeisiin on sisältynyt runsaasti yhteisiä koulutus- ja kehittämispäiviä, jotka on erikseen huomioitu kuntayhtymän yhteisessä osiossa. Suurin osa koulutuksista on maksuttomia (lääninhallitus, opetushallitus, omaehtoinen koulutus) tai sisältyy erilaisiin kehittämishankkeisiin. Vuoden 2008 lopussa päättyi arviointiin perustuva johtamisen (8 op) koulutuskokonaisuus, johon osallistui johtoryhmän lisäksi muutamia esimiestehtävissä olevia henkilöitä. Kuntayhtymä järjesti vuoden aikana kaksi yhteistä henkilökunnan koulutuspäivää. Helmikuun koulutuspäivän teemoina olivat opetushenkilöstölle verkko-opetus ja kansainvälinen toiminta. Tukihenkilöstölle aamupäivän yhteinen teema oli työssä jaksaminen, ja iltapäivällä henkilöstö hajautui keittiö-, siivous, kiinteistönhuolto, toimisto- ja talousteemojen pariin. Lokakuun koulutuspäivän teemana oli muuttuva opiskelija-arviointi. Iltapäivän osalta tukihenkilöt hajautuivat vielä teemakohtaisiin osioihin. 12
Taulukko 10 Henkilöstön osallistuminen koulutukseen vuonna 2008 Kuntayhtymän yhteinen koulutuspäivä 20.2.2009 13
Taulukko 11 Henkilökunnan osallistuminen tutkintoon johtavaan koulutukseen v. 2008 * Sisältää AIKUKAMin henkilökunnan Henkilöstöstä noin 16,3 % on pitkäkestoisessa tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa. Suurin osa koulutuksessa olevista suorittaa joko ylempää korkeakoulututkintoa, oman alansa AMKtutkintoa tai muuta jatkotutkintoa. Kaksi opettajaa suoritti pedagogiset opinnot vuoden 2008 aikana. Suurin osa tutkintoon johtavista koulutuksista on omaehtoista, jota tuetaan mahdollisuuksien mukaan mm. opetusjärjestelyin. Työelämäosaamisen diplomiopinnot (23 op) on suorittanut vuoden 2008 loppuun mennessä 21 henkilöä. Diplomiopinnot koostuvat työssäoppimisen (6 op) ja ammattiosaamisen näyttöjen (6 op) koulutuksista, alakohtaisista työelämäosaamisen opinnoista (5 op) ja vähintään 2 kk:n mittaisesta työelämäjaksosta. Opetushallitus on uusimassa kevään 2009 aikana työelämäosaamisen diplomin sisältöä ja osa-alueita. Näyttötutkintomestarin tutkinnon (23 op) on suorittanut vuoden 2008 loppuun mennessä 85 opettajaa/asiantuntijaa. Vuoden 2008 aikana valmistui alueella toteutuneesta koulutuksesta useita näyttötutkintomestareita. 5. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN 5.1 Yleistä Henkilöstön kehittäminen liittyy oleellisesti koko kuntayhtymän toiminnan kehittämiseen. Henkilöstön kehittämisen tavoitteet on määritelty kuntayhtymän strategiassa. Syksyllä 2008 valmistui vuosille 2009-2011 henkilöstö- ja työhyvinvointistrategia, jossa toiminnan kehittämisen lähtökohtana on jatkuvan parantamisen periaate. Työhyvinvointi on liitetty osaksi henkilöstöjohtamista. Neljä strategista painopistettä ja menestystekijää lähivuosille ovat: henkilöstön johtaminen ja esimiestyö, henkilöstön osaamisen kehittäminen, henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen sekä henkilöstön työhyvinvointi ja työturvallisuus, joiden toteutumista arvioidaan vuosittain. Kuntayhtymään perustetun työhyvinvointiryhmän tehtävänä on ideoida, kehittää ja valmistella konkreettisia toimenpiteitä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Työhyvinvointia tukee syksyllä 2008 valmistunut yhtymän ensimmäinen tasa-arvosuunnitelma, johon kirjattujen asioiden toteutumista seurataan myös vuosittain. 5.2 Pedagoginen johtajuus Kuntayhtymän johtoryhmän kokouksissa ja strategian suunnittelun yhteydessä pedagoginen johtajuus ja sen näkyväksi tekeminen on ollut usein esillä. Johtoryhmä on keskeinen toimija suurten linjojen vetämisessä, suunnittelussa, kehittämisessä, arvioinnissa ja resurssien määrittämisessä. 14
Johtoryhmän jäsenet ja lisäksi muutamia esimiestehtävissä toimivia opettajia osallistui Arviointiin perustuvaan johtamiskoulutukseen, jossa lähipäivien ohjaajina ja koulutuksen vetäjinä toimivat Koulutuksen arviointineuvoston pääsihteeri Heikki K. Lyytinen ja pääsuunnittelija Anu Räisänen. Koulutuksessa oli vuoden 2008 aikana kuusi lähipäivää, joiden aikana pohdittiin johtajuuteen liittyviä asioita ja keinoja tuloksellisuusrahoitukseen liittyvien mittareiden, ensisijaisesti läpäisyasteen, parantamiseen. Lisäksi ryhmässä valmisteltiin arviointi- ja laadunvarmistussuunnitelmaa vuosille 2009-2011. Seuraavien sivujen kaavioissa on eritelty opistoittain johtajuuteen ja toiminnan suunnitelmallisuuteen liittyvien väittämien vertailut vuosina 2006-2008. Yksikössäni toiminta on ollut suunnitelmallista Yksikössäni henkilöstön kehittäminen on ollut suunnitelmallista Olen ollut perillä yksikköni kehittämissuunnitelmista Esimieheni on suhtautunut myönteisesti kehittämisideoihini ja -ehdotuksiini Olen ollut tyytyväinen yksikköni johtamistapaan Yksikössäni on keskusteltu yhdessä tavoitteista ja niiden saavuttamisesta Olen tiennyt yksikköni strategiat ja tavoitteet Olen kokenut, että yksikköni tavoitteet ovat myös omia tavoitteitani Kuntayhtymän strategiassa keskeisenä pedagogisen johtajuuden tavoitteena on ollut, että rehtorit ja esimiehet tukevat ja rohkaisevat toiminnallaan henkilöstöä osallistumaan täysipainoisesti oman tehtäväalueensa hoitamiseen ja kehittämiseen. Kuntayhtymän johtoryhmän tehtävänä on ohjata henkilökuntaa kohti yhteistä päämäärää, visiota ja tavoitteita. KAM-henki eli yhteinen savotta muodostuu seuraavista asioista: Kannan vastuun omasta palstastani ja yhteisestä savotasta Arvostan omaa ja toisen työtä Olen valmis auttamaan, palvelemaan ja kehittämään Johtoryhmän roolina on myös ohjata kaikkea oppimiseen liittyvää toimintaa ja kehittää työyhteisön ammatillisuutta. 15
Henkilöstön näkemykset opistojen kehittämissuunnitelmista vaihtelevat jonkin verran yksiköittäin. Yhtymäpalveluja lukuun ottamatta muissa yksiköissä tietoisuus suunnitelmista ja kehittämistoiminnasta on parantunut. 16
Kehityskeskustelut ovat yksi keino tarkastella toimintaa ja kulunutta vuotta yhdessä esimiehen kanssa. Vuoden 2008 aikana niiden toteutuminen on jäänyt vähäiseksi kaikissa yksiköissä, dokumentoituja keskusteluja ei käyty juuri lainkaan. Yhtymäjohdon tasolla kehityskeskustelut on aloitettu alkuvuodesta 2009 ja tavoitteena on saada kierros toteutettua kevään 2009 aikana. Kalajoen ammattiopistossa on järjestetty keskiviikkoiltapäivisin koko henkilökunnalle yhteinen keskustelu-/tiedotustilaisuus, jossa on käyty läpi ajankohtaisia opetukseen ja opiston toimintaan liittyviä asioita. Haapajärven ammattiopistossa kehityskeskustelut toteutuivat n. 50 %:sti vuoden 2008 aikana. Ensin rehtori kävi esimiesten kanssa keskustelut, ja sen jälkeen esimiehet ovat käyneet omien alaistensa kanssa keskusteluja. Ammattiopiston johtoryhmä kokoontui vuoden aikana 12 kertaa. Maanantaiaamuisin molemmilla osastoilla on ollut klo 8-9 välillä henkilökunnan yhdistetty kahvi & kokoustilaisuus, jossa on ollut esillä opiston ajankohtaisia asioita. Nivalan ammattiopistossa ei ole käyty dokumentoidusti henkilökohtaisia kehityskeskusteluja vuoden 2008 aikana. Rehtori ja apulaisrehtori ovat aloittaneet alkuvuodesta 2009 kehityskeskustelut osastonjohtajien kanssa ja tavoitteena on käydä keskustelut huhtikuun loppuun mennessä. Kuukausittaisten osastonjohtajien kokousten muistiot ovat henkilökunnan nähtävissä intrassa. Ammattiopiston johtoryhmä, johon kuuluvat rehtori, apulaisrehtori, aikuiskoulutusosaston osastonjohtaja ja talouspäällikkö, ovat kokoontuneet viikottain. Rehtori on käynyt aloittavien opiskelijoiden kanssa elo-syyskuussa n. tunnin mittaisen keskustelun opiskelusta ammattiopistossa ja oman vastuun ja aktiivisuuden merkityksestä opiskelussa. Rehtori ja jokainen opiskelija allekirjoittavat tilaisuuden lopussa opiskelusopimuksen. Näin rehtori saa kasvot. Jo perinteeksi on muodostunut koko henkilökunnan päivittäinen aamukahvitauko, joka on toiminut tarvittaessa myös tiedottamistilaisuutena. Oulaisten ammattiopistossa vuosi 2008 jäi väliin, koska edellisenä vuonna rehtori kävi jokaisen kanssa kehityskeskustelut. Henkilökunnan kokouksia oli kaikkiaan neljä. Lisäksi koulutusaloittain on pidetty 3-4 kokousta vuoden aikana. 17
Elokuussa 2008 ammattiopiston johtamistapaa muutettiin ja rehtorin lisäksi toimii kolme koulutusjohtajaa aiemman kuuden sijasta. Lisäksi jokaisessa tutkinnossa on koulutusalavastaava, joka toimii lähiesimiehenä omassa tiimissään. Ylivieskan ammattiopistossa otettiin syksyllä 2008 käyttöön C&Q-osaamisenhallinnan työkalu, johon jokainen on täyttänyt oman osaamisprofiilinsa ja arvioinut osaamisalueiden nykyiset tasot. Sen jälkeen esimies arvioi ammattiopistossa tarvittavien osaamisalueiden tavoitetasot. Kehityskeskustelut aloitettiin joulukuussa ja niiden yhteydessä käydään läpi jokaisen osaamisprofiili ja painopisteet itsensä kehittymiseen. Henkilökunnan kokouksia pidetään kuukausittain. Lisäksi opistossa on järjestetty useita yhteisiä virkistystilaisuuksia, joista kerrotaan tarkemmin kohdassa 6.1. AIKUKAMissa ei ole käyty dokumentoituja kehityskeskusteluja. 18
5.3 Henkilöstökyselyn analysointia Kuntayhtymässä on tehty vuodesta 1999 alkaen henkilöstökysely edellisen vuoden toiminnoista. Henkilöstökyselyn vastausprosentti on vaihdellut 69 % - 77 % välillä, mikä on riittävän korkea määrä näyttämään kehityksen suunnan. Tähän henkilöstökertomukseen on koottu vertailut vuosien 2001-2008 vastauksista. Kyselyssä esitetyt kysymykset pohjautuvat kuntayhtymän henkilöstöstrategiaan ja sen tavoitteisiin. Henkilöstökysely muodostuu 38 väittämästä, kolmesta avoimesta kysymyksestä ja kolmesta kysymyksestä, joissa kysytään vastaajan tietoja. Kyselyn loppuosassa on tietokoneen käyttöön ja tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä. Tämän henkilöstökertomuksen liitteeksi on koottu henkilöstökyselyn tulokset eriteltyinä opetushenkilöstön ja tukihenkilöstön näkökulmasta vuosina 2007 ja 2008. Kyselyn väittämät on jaoteltu seuraavaan neljään pääryhmään sen mukaan, mitä kysymykset kertovat. TYÖILMAPIIRI 1. Olen kokenut itseni tarpeelliseksi työyhteisössäni. 2. Olen saanut tarvittaessa apua ja tukea työssä onnistuakseni 3. Työilmapiiri on ollut hyvä yksikössäni 4. Olen ollut tyytyväinen työssäni saamaani arvostukseen 5. Hyvin tehty työ on huomattu yksikössäni 6. Yksikössäni on ollut hyvä keskinäinen luottamus TYÖN SISÄLTÖ JA TYÖOLOSUHTEET 7. Työhöni liittyvät tehtävät ovat muodostaneet mielekkään kokonaisuuden 8. Minulla on ollut riittävät mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhöni 9. Olen saanut riittävästi resursseja työssä onnistuakseni 10. Minulle on annettu riittävästi mahdollisuuksia kehittyä ammatillisesti 11. Minulla on ollut riittävät mahdollisuudet jatko- ja täydennyskoulutukseen 19
12. Työssäni olen pystynyt hyödyntämään riittävästi osaamistani JOHTAMINEN JA TOIMINNAN SUUNNITELMALLISUUS 13. Yksikössäni toiminta on ollut suunnitelmallista 14. Yksikössäni henkilöstön kehittäminen on ollut suunnitelmallista 15. Olen ollut perillä yksikköni kehittämissuunnitelmista 16. Esimieheni on suhtautunut myönteisesti kehittämisideoihini ja ehdotuksiini 17. Olen ollut tyytyväinen yksikköni johtamistapaan 18. Yksikössäni on keskusteltu yhdessä tavoitteista ja niiden saavuttamisesta 19. Olen tiennyt yksikköni strategiat ja tavoitteet 20. Olen kokenut, että yksikköni tavoitteet ovat myös omia tavoitteitani TIEDONKULKU JA OSALLISTUMINEN 21. Tiedonkulku on toiminut hyvin yksikössäni 22. Olen saanut riittävästi tietoa omaan työhöni liittyvissä asioissa 23. Olen toiminnallani vaikuttanut positiivisen ilmapiirin lisääntymiseen yksikössäni Henkilöstökyselyn lopussa oli kaksi avointa kysymystä, joihin saatiin laajasti ideoita ja esityksiä kehittämiskohteista sekä opisto- että kuntayhtymätasolle. Avoimet vastaukset on jaoteltu neljään pääluokkaan samalla tavoin kuin väittämät. Työilmapiirin alle luokiteltiin yhteensä 20 vastausta. Opetukseen liittyviä kehittämiskohteita nousi esille useissa vastauksissa. Johtamiseen liittyviä kehittämiskohteita nousi esille lähes 40 vastauksessa. Yhtymäpalvelujen ja AIKU- KAMin toiminnan kehittymiseen neljäsosa vastaajista ei osannut sanoa kantaansa. Edelleen kaivataan jalkautumista yksiköihin. Kuntayhtymän yhteiset koulutuspäivät on koettu tarpeellisina ja yhteisöllisyyttä lisäävinä. 20
Työilmapiiri-ryhmään kuuluva väittämä Hyvin tehty työ on huomattu yksikössäni on ollut heikoin osa-alue useana vuonna. Työyhteisön ilmapiirin kehittämiseen toivottiin panostusta mm. yhdessä tekemisen meininkiä lisäämällä, yhteisten pelisääntöjen luomisella sekä lisäämällä yhteistyötä eri henkilöstöryhmien välillä. Työssä viihtymiseen vaikuttaa eniten oma asennoituminen. Erilaiset ihmiset koetaan myös työyhteisön rikkaudeksi. Yhteistyö ja toisten työn arvostus nähdään tärkeinä asioina, joihin tulee kiinnittää huomiota. Työn sisältö ja työolosuhteet on jaettu neljään alakohtaan: henkilöstön (hyvinvointi, palkat), tilat ja laitteet, opetus ja opiskelijat. Työn sisältö ja työolosuhteet -ryhmään kuuluva väittämä Olen saanut riittävästi resursseja työssä onnistuakseni jäi alle keskiarvon. Henkilöstön jaksaminen mainittiin suoraan kehittämiskohteena 11 vastauksessa. Henkilöstön psyykkiseen ja fyysiseen jaksamiseen liitettiin myös henkilökunnan vanheneminen. Työn vaativuus kasvaa edelleen ja henkilöstön ikääntyessä työn kuormittavuus koetaan jaksamisongelmana. Omalla positiivisella toiminnalla ja ajattelulla on tärkeä merkitys työhyvinvointiin ja omaan jaksamiseen. Tilojen kunnossapitoon, työturvallisuuteen, tilojen käytön järkeistämiseen ja remontointiin toivottiin parannusta 12 vastauksessa. Opiskelutilojen riittävyyteen, opiskeluvälineiden ja laitteiden uusimiseen ja ylläpitoon toivottiin panostettavan useassa vastauksessa. Opetus, opiskelija-aineksen hallinta, opiskelijakeskeisyyden ja pedagogisen osaamisen kehittäminen nousivat esille lähes 30 vastauksessa. Eritysopetukseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. 21
Johtaminen ja toiminnan suunnitelmallisuus -ryhmään kuuluvista asioista on kerrottu opistokohtaisesti pedagogisen johtajuuden kohdassa. Johtaminen teemana nousi esille laajasti 40 vastauksessa. Toiminnan kehittäminen selkeämmäksi, sekä johdonmukaisten ja suunnitelmallisten tavoitteiden asettaminen ja niiden eteen työskentely, nähtiin tärkeinä asioina. Työntekijöiden sitouttaminen työhön esimiesten toimesta koettiin tärkeänä johtamista tukevana toimenpiteenä. Eläköitymiseen kiinnitettiin myös huomiota muutamissa vastauksissa ja toivottiin ajoissa uusia nuorempia henkilöitä eläkkeelle siirtyvien rinnalle. Työmäärän jakautuminen tasapuolisemmin nähdään johtamiseen liittyvänä asiana, johon esimiesten tulisi kiinnittää enemmän huomiota. 22
Kehityskeskustelut ovat olleet esillä useana vuonna, osa esimiehistä käy keskusteluja, mutta osa ei niitä toteuta. Vuoden 2008 kehityskeskustelujen toteutuminen jäi vähäiseksi. Kohdassa 5.3 on kuvattu tarkemmin kehityskeskustelujen toteutumisesta yksiköissä. 23
Tiedonkulku ja osallistuminen -ryhmän vastaukset ovat edellisten vuosien tasolla. Yhteistoiminnan kehittämiseen, perehdyttämiseen ja tiedottamiseen oli suoraan 7 vastaajaa kiinnittänyt huomiota. Johdon ja henkilöstön välinen viestintä ja tiedonkulku, sekä yksiköiden sisäinen ja hierarkiassa samalla tasolla tapahtuva viestintä nähtiin kehittämiskohteina. Henkilöstökyselyn tulokset käydään läpi vuosittain koko henkilökunnan kanssa. Näissä tilaisuuksissa on ollut esillä kannustavan asenteen merkitys henkilöstön työmotivaation kehittymisessä. Muutama vastaaja koki, että kyselyt kyllä käydään läpi yksiköissä, mutta tuloksiin puuttuminen on jäänyt vähäiseksi. TIETOKONEEN PERUSKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT KYSYMYKSET 24. Osaan avata ja käynnistää yleisimmät ohjelmat 25. Osaan tallentaa, siirtää ja kopioida tiedostoja 26. Osaan käyttää sisäistä verkkoa ja hakea sieltä asiakirjoja 27. Osaan käyttää pakkausohjelmia (esim. WinZip, WinRAR jne) 28. Osaan pienentää kuvatiedostojen kokoa 29. Osaan käyttää tekstinkäsittelyohjelmia 30. Osaan hyödyntää internetin hakupalveluja 31. Osaan käyttää sähköpostia sekä avata, sulkea, ja lähettää liitetiedostoja Tietokoneen peruskäyttöä on kysytty neljänä vuotena, joista tehdyt vertailut on seuraavassa taulukossa näkyvillä. Vastaajilta kysyttiin, millaista tietoteknistä lisäkoulutusta he tarvitsevat työssään. Yhdeksän vastaaja ei kokenut tarvetta lisäkoulutuksiin. Opetukseen liittyvissä ohjelmissa nousi selkeästi esille tarve verkkopedagogiikan (verkko-opetusmateriaalien tuottaminen) ja verkko-oppimisympäristön koulutuksiin. Moodlen käyttöön liittyvän koulutuksen mainitsi 12 vastaajaa. Myös Primuksen ja Kurren koulutusta toivottiin. Microsoft Office -ohjelmiston koulutusta toivoi 14 vastaajaa. Kuvankäsittely- ja pakkausohjelmiin liittyvää koulutusta toivoi 18 vastaajaa. 24
Tasa-arvoon liittyvät vastaukset ovat edellisten vuosien tasolla. Yhteenvetona vuoden 2008 henkilöstökyselyn vastauksiin voisi sanoa, että useissa avoimissa vastauksissa tuli esille samoja kehittämisideoita ja henkilöstön kokemia epäkohtia. Kyselyjen analysoinnissa nousivat esille seuraavat aihealueet, joihin vastaajat toivoivat parannusta: johtaminen, vastuunjako ja yhteistoiminnan kehittäminen, tiedottaminen eri tasoilla, henkilöstön psyykkiseen ja fyysiseen jaksamiseen panostaminen, työilmapiiri & työssä jaksaminen sekä opetukseen / erityisopetukseen panostaminen. 5.4 Tiimien toiminta vuonna 2008 Pääosa tiimeistä on toiminut vuodesta 1999 alkaen. Jokaisessa kuntayhtymätason tiimissä on mukana yksi rehtori ja keskushallinnon edustaja, yleensä kehittämispäällikkö. Hallintoon liittyvänä tiiminä on toiminut kuntayhtymän johtoryhmä, jossa ovat mukana ammattiopistojen ja AIKUKAMin rehtorit, kuntayhtymän johtaja, talous- ja hallintojohtaja, kehittämispäällikkö ja oppisopimustarkastaja. Johtoryhmä kokoontuu kuukausittain käsittelemään koulutuksen järjestämiseen, talouteen, opetustoimintaan ja kehittämiseen liittyviä asioita. Johtoryhmä toimii myös arviointitiiminä ja on mukana yhteisten kehittämishankkeiden ohjausryhmissä. KAMin johtoryhmä 25
Kuntayhtymän prosesseja on tarkistettu useaan kertaan vuosien 2004-2008 aikana. Johtoryhmässä nähdään kuntayhtymätason toimintakokonaisuutena, jota kuvataan nimellä koulutusprosessi ja siinä keskeisenä toimintona on oppimisprosessi. Johtoryhmä määritteli ydinprosessiksi oppimisprosessin, johon sisältyy opetuksen kehittämiseen liittyviä prosesseja. Kuntayhtymän ydintoimintaa on oppiminen, joten se nähdään tärkeimpänä jatkuvana kehittämisalueena. Opetuksen kehittämiseen liittyviä osaprosesseja ovat kuntayhtymätasolla lähinnä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmatyö, opetusta tukevat hankkeet ja kuntayhtymän tiimien toiminta. Yhteistyö sisäisten ja ulkoisten kumppaneiden kanssa nähdään tiiviinä eri toimijoiden välillä. Koulutusprosessia tarkennettiin keväällä 2008 kuntayhtymän itsearviointien yhteydessä. Arviointitiimin toimintaan osallistuvat kaikki rehtorit. Arviointiin liittyviä asioita on käsitelty johtoryhmän kokouksissa ja myös strategiapäivien aikana. Arviointitiimi kokoontui kuusi kertaa vuoden 2008 aikana. Kevään kokoukset painottuivat yhtymätason itsearviointien ja laatupalkintohakemuksen sisällön rakentamiseen. Kaikki yhtymän tiimit tekivät itsearvioinnin ja esitykset omista vahvuuksistaan sekä kehittämiskohteista. Kesäkuun strategiapäivien yhteydessä johtoryhmä valitsi jokaisesta tiimistä yhden kehittämiskohteen, joka kirjattiin KAM 2009 2011 strategiaan prosessien alle kehittämiskohteeksi. Johtoryhmä osallistui Arviointiin perustuva johtaminen -koulutukseen, jonka aikana laadittiin kuvaus yhtymän laadunvarmistusjärjestelmästä ja uusi yhtymän arviointi- ja laadunvarmistussuunnitelma vuosille 2009-2011. Kuntayhtymä ei edennyt loppusuoralle laatupalkintokilpailussa. Syksyllä kuntayhtymä osallistui valtakunnalliseen Koulutuksen arviointineuvoston koordinoimaan ammattiosaamisen näyttöjen arviointiin, joka jatkuu keväällä 2009. 26
Aikuiskoulutustiimi Aikuiskoulutustiimi kokoontui vuoden 2008 aikana kahdeksan kertaa. Tiimin kokoonpano pysyi muuten samana, mutta ARTEMAn edustajaksi vaihtui Airi Kyllin tilalle Sinikka Ojala. Lisäksi tiimin kokouksissa on ollut mukana kokouspaikkojen rehtoreita. Toukokuussa pidettiin yhteiskokous KAMin johtoryhmän ja AK-tiimin kanssa. 27
Kokouksissa on käsitelty toteutuma- ja tilastotietoja sekä verrattu niitä aikaisempiin vuosiin, resurssien jakoa, tarjouspyyntöasiakirjoja, osavuosikatsauksia ja muita aikuiskoulutuksen ajankohtaisia asioita. Aikuisopiskelijan viikolla ammattiopistot järjestivät tiloissaan erilaisia tapahtumia, joissa tuotiin esiin aikuiskoulutusmahdollisuuksia. Tilaisuuksissa oli mukana myös mm. työvoimatoimistojen ja alueen elinkeinoelämän edustajia. Hanketilannetta täydennettiin vuoden aikana. Aikaisempien SATTUMA-, OSAAKAM 2007, OSUMA TYKE 2007 ja ProMetal Perämerenkaari 2007 -hankkeiden lisäksi saimme myönteisiä päätöksiä uusille hankkeille. Aikaisempia hankkeita ns. jatkavat SATTUMA 2008, OSUMA TYKE 2008, OSAAKAM 2008 ja ProMetal Perämerenkaari 2008. VIRTUOOSI 2008 on koulutuksen laadun kehittämishanke, jonka tavoitteena on kehittää alueellisesti aikuiskoulutusorganisaatioissa uusien tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien oppimisympäristöjen malleja ja toimintatapoja ja edistää niiden käyttöönottoa. Lisäksi olimme mukana OpinOvi-hankkeen suunnittelussa, jonka koordinaattoriksi on tulossa Oulun ammattikorkeakoulu. SÄTKE 2008 on TYKE-hanke, jonka tavoitteina vuonna 2008 oli liiketoimintalähtöisten palveluiden kartoittaminen ja kehittäminen sähköiselle talotekniikkatoimialalle, uusien toiminta- ja palvelumallien kehittäminen ja tuottaminen alueen sähkösuunnittelu ja sähköurakointialalla toimiville PK-yrityksille sekä yhteistyöfoorumin rakentaminen alueellisesti koulutusten järjestäjien välille. Ylivieskan ammattiopisto on mukana Työtehoseuran koordinoimassa TYKE-hankkeessa Kotityöpalvelun laatuverkosto tavoitteenaan mm. kotityöpalvelujen ennakointitiedon kokoaminen työelämästä ja yritysyhteistyön kehittäminen. Kansainvälisyystiimi Kansainvälisyystiimi kokoontui vuoden 2008 aikana 12 kertaa. Tiimi muodostuu viidestä ammattiopistojen edustajasta (kv-vastaavia) ja johtoryhmän edustajana on Ylivieskan ammattiopiston rehtori. Vetäjänä toimii kuntayhtymän kehittämispäällikkö ja sihteerinä kehittämispalvelujen toimistosihteeri. KAM oon VeVa -hankkeen Saksan kohteeseen osallistuneet syyskuussa 2008 28
Opiskelijoiden Leonardo da Vinci -liikkuvuushanketta MAMEKAM II käsiteltiin jokaisessa kevään kokouksessa. Kokouksissa tiedotettiin vaihtoon lähtijöistä opistoittain, vaihtojen etenemisestä kohdemaassa ja vaihdon jälkeen tehdyistä loppuraportoinneista. MAMEKAM II -hanke päättyi toukokuun lopussa ja sen jatkoksi suunniteltiin, haettiin ja saatiin rahoitustukea MAMEKAM III -hankkeeseen. Vuoden aikana 24 opiskelijaa (keväällä 11+ syksyllä 13) kävi työssäoppimassa ulkomailla MA- MEKAM III:n puitteissa ja viisi opettajaa seurantamatkalla. Kohdemaita olivat Saksa, Espanja, Unkari ja Pohjois-Irlanti. Henkilökunnan liikkuvuushanke DEMOKAMin avulla neljä opettajaa osallistui kuukauden mittaisille työelämäjaksoille ulkomailla (Espanjassa ja Pohjois-Irlannissa) kevään 2008 aikana, hanke päätyi 31.5.2008. Koulutuskuntayhtymä hallinnoi KAM oon Veva - Verkostoitumalla vaikuttavuutta arviointiin -hanketta, joka on Leonardon asiantuntijavaihtohanke oppilaitosjohdolle ja hallintohenkilöille. (Verkostossa ovat yhteistyökumppaneina KPEDU, RKK ja OSEKK). Kam oon VeVa -vierailut tehtiin keväällä Espanjaan ja syksyllä Saksaan. Molemmat matkat olivat onnistuneita. Muita ammattiopistojen kansainvälisiä yhteistyöhankkeita vuoden aikana ovat olleet Oulaisten ammattiopistossa Nordplus Junior, To Be In, Sufuca ja European Studies. Ylivieskan ammattiopisto on mukana Kestävä kehitys -hankkeessa sekä Aasia- ja Suomikoti-verkostoissa. Unkari-yhteistyötä on tehty tiiviisti vuodesta 1994 ja koordinaattorina on toiminut Haapajärven ammattiopiston kv-vastaava. Tiimin kokouksissa käsiteltiin monipuolisesti Unkari-yhteistyöhön liittyviä asioita. Lisäksi keskusteltiin alkavasta Saksa-yhteistyöstä ja molempien maiden välisistä opiskelija- ja henkilöstövaihdoista. Tiimin jäsenet ja muut henkilökunnan jäsenet osallistuivat vuoden aikana mm. Leonardo-liikkuvuushakujen infotilaisuuksiin ja työpajaan, kansainvälisyyspäiville ja kansainvälisyyskoulutukseen. Yksiköissä järjestettiin erilaisia kv-tilaisuuksia opiskelijoille, mm unkarilaisten vaihtoopiskelijoiden järjestämä Unkari-ilta NAOssa. Kuntayhtymän ammattiopistoissa kävi myös useita vieraita eri maista mm. Saksasta, Pohjois- Irlannista, Espanjasta ja Kiinasta. Kajaanista vieraili yhdeksän henkilön ryhmä Juuret maassa -hankkeen puitteissa. Vieraat olivat erittäin kiinnostuneita KAMin kansainvälisyydestä ja opiskelumahdollisuuksista kuntayhtymässä. Tiimin kokouksissa käytiin vuoden aikana läpi kv-toiminnan itsearviointia, kerättiin liikkuvuustietoja vuodelta 2007, päätettiin vuoden 2008 kv-tavoitteista, muokattiin englanninkielistä työssäoppimissopimusta ja kansainvälisyys www-sivuja sekä tehtiin englanninkielinen koulutusopas. Kuntayhtymän kansainvälisyyssuunnitelma päivitettiin vuosille 2009-2011. Tiimissä keskusteltiin kielikoulutuksen järjestämisestä henkilöstölle ja päätettiin tilata keskeisten kielien materiaalia opiskeluun. Henkilöstöstrategiassa yhtenä painopistealueena ja tavoitteena ovat henkilöstön riittävän monipuolinen ja korkeatasoinen kielitaito sekä kansainväliset yhteydet. Erilaisia vaihtoja ja vierailuja tehtiinkin useita, ja yhteistyöoppilaitosten opiskelijoita ja henkilökuntaa oli vaihdossa KAM:ssa ympäri vuoden. Nämä tukivat entisestään jo olemassa olevia hyviä suhteita ulkomailla oleviin yhteistyökumppaneihin. Kokonaisuutena toiminta oli vilkasta. Opiskelija- ja henkilöstövaihdon määrien toteutumat kasvoivat edellisvuodesta. Lähteneet opiskelijat saavuttivat reilusti tavoitteet, vaihtoja oli ennätysmäärä, samoin lähtevän henkilöstön määrä saavutti tavoitteet. Yhtymähallitus tutustui syyskuussa Rotterdamissa pidettyihin Euro Skillseihin, mukana oli myös yhtymäjohtaja sekä Nivalan ja Kalajoen ammattiopistojen rehtorit. 29
Kuntayhtymässä opiskelevat ulkomaiset opiskelijat lukuvuonna 2008-2009 Markkinointitiimi Markkinointitiimi kokoontui vuoden 2008 aikana yhdeksän kertaa. Uudeksi jäseneksi tuli alkuvuodesta Kauko Kurvinen (NAO) Aija Kesolan jäädessä äitiyslomalle. Puheenjohtajana jatkoi ARTEMAn rehtori Seppo Tuomainen. Nuorille ja yläasteiden opinto-ohjaajille suunnattu esittely-dvd saatiin viivästyneenä jakoon toukokuussa. Perinteeksi muodostunut suomenkielinen koulutusopas, joka suunniteltiin aikaisempien vuosien aikataulujen ja ulkoasun mukaan, oli jaossa syyskuussa. Uusille opiskelijoille jaettiin KAM-kansiot, joiden väritys valittiin koulutusopas 2008:n mukaan. Lisäksi opiskelijat saivat ammattiopistoittain opiskelijakalenterit tai vastaavat asiat muistitikulla. KAMin englanninkielinen koulutusopas uudistettiin ja se valmistui vuoden lopussa. Lisäksi suunniteltiin uutena kokeiluna abeille vuoden 2009 alussa jaettava suoramarkkinointiesite. Koulutuskuntayhtymän markkinointi- ja viestintäsuunnitelma päivitettiin ajan tasalle ja lisäksi itsearviointiin ja laatupalkintohakemukseen tarkennettiin markkinointitiimin itsearviointikuvausta. Henkilökuntaa varten tehtiin KAMin osastategioista markkinointiesite. Uutena painotuotteena ilmestyi toukokuussa ensimmäinen KAMin henkilöstölehti, jonka toimittamisesta vastasi Reeta Knuuti. Lehden sisällön tuottaminen oli yhteistyötä, johon osallistuivat Reetan ja tiimin lisäksi myös monet muut KAMin henkilökunnan jäsenet ja lisäksi opiskelijat. Lehti laitettiin kaikkien nähtäville myös www-sivuille. Markkinointitiimi teki 8. - 11.6.2008 tutustumismatkan Tarttoon. Matkalla perehdyttiin tarkemmin Viron suurimman ammatillisen oppilaitoksen Tartu Kutsehariduskeskuksen osastoihin ja toimintaan, mm. verkko-oppimiseen ja verkon kautta tapahtuvan ohjauksen kehittämiseen, opinto-ohjaukseen Info- ja uravalintakeskuksessa sekä aikuiskoulutukseen. Työssäoppimiseen tutustuttiin vähittäistavarakauppa Anne Selverissä sekä elektroniikka ja metalliprosessitekniikkayritys Tarkonissa. Tartton kaupungin historia ja nähtävyydet tulivat tutummiksi oppaan ja turismin opettajan Annereet Paatsin opastuksella. 30
Markkinointitiimiläisiä Tartton yliopistolla Markkinointitiimin kokous 17. - 18.12.2008 pidettiin poikkeuksellisesti osittain autossa ja osittain Vuokatissa. Kokousmatka oli samalla tiimin puheenjohtaja Seppo Tuomaisen eläkkeellejäämistilaisuus. Opinto-ohjauksen (OPO) tiimi OPO- tiimi kokoontui vuoden 2008 aikana kymmenen kertaa. Tiimin puheenjohtajana kevätkaudella 2008 toimi Terhi Vääräkoski. Syksystä 2008 lähtien puheenjohtajana on ollut Pekka Tuomainen. OPO-tiimi oli järjestämässä keväällä KAMin yhteistä tutorkoulutusta. Koulutukseen oltiin varsin tyytyväisiä, koska sen avulla KAMin eri yksiköiden opiskelijat tutustuivat paremmin toisiinsa ja kustannuksissa säästettiin yhteiskyyditysten avulla. Koulutus oli kaikille yhtenäistä ja tasaveroista. Lisäksi eri ammattialat tulivat paremmin tutuiksi opiskelijoille. OPO-tiimin yhteisen mielipiteen mukaan kevät on suotuisa ajankohta kyseiselle koulutukselle, koska tuolloin asiat ovat syksyllä opintojen alkaessa valmiina aloittavien tutoreiden mielessä. Opiskelijat antoivat koulutuksesta positiivista palautetta. Tutorkoulutusta päätettiin hyvien kokemusten innoittamana jatkaa myös tulevaisuudessa. Kevään aikana järjestettiin moniammatillinen tilaisuus, johon osallistuivat mm. sosiaalitoimi ja työvoimaviranomaiset. Tilaisuudessa tutustuttiin mm. eri toimijoiden työtapoihin ja käytänteisiin. Tapahtuma oli tarkoituksenmukainen ja OPO-tiimi uskoo molemminpuolisen yhteydenpidon helpottuvan tapaamisen myötä. OPO-tiimi käsitteli opiskelijatilanteen opistoittain. Tiimin mukaan tilanne oli hyvä. Rakennusala vetää hyvin ja sosiaali- ja terveysalalle hakeudutaan parhain paperein. Tutor-toiminnan koettiin onnistuneen hyvin. Samalla kuitenkin nähtiin tarvetta kehittää järjestelmää niin, että tutorina toimivat valittaisiin jatkossa hakemusten ja haastatteluiden perusteella. KAM:n alueen opo-päivät järjestettiin Kalajoella Meriluontokeskuksessa 14.11.2008. Aamupäivällä oli yhteinen osuus peruskoulujen ja ammatillisten opinto-ohjaajien kanssa ja iltapäivällä eriytyvää ohjelmaa. Peruskoulujen opojen kehittämistoiveita: ammattiopistojen vierailuviikoista ja avoimien ovien päivistä laaditaan KAM:n alueelle yhteinen vuorolista. KAM-koulutusopasta pidettiin hyvänä, mutta kansilehdelle toivottiin nuorekkaampaa ilmettä. Www-sivut todettiin selkeiksi ja toivottiin sivujen pitämistä mahdollisimman hyvin ajan tasalla, koska ne ovat peruskoulujen opojen ja opiskelijoiden aktiivisessa käytössä. 31
KAMin OPS-uudistukseen tiimi osallistui syksyn aikana vertailemalla aiemmassa OPS:ssa ollutta erityisopetuksen- ja opinto-ohjauksen suunnitelmaa valmisteilla olevan OPS:n sisältöön. Uudistettavassa OPS:n yhteisessä osassa erityisopetuksen- ja opinto-ohjauksen suunnitelma sulautetaan osaksi yhteistä OPS:ia. Johtoryhmä hyväksyi tiimin valmisteleman opiskelijahuollon ja opinto-ohjaussuunnitelman marraskuussa. Tiimi päätti toiminnan täyteisen vuotensa joulupuuron lämpöisissä tunnelmissa Oulaisissa. MultiPrimus-työryhmä Vuoden 2008 alusta kuntayhtymään perustettiin MultiPrimus-työryhmä. Keväällä työryhmä kokoontui yhden kerran. Toiminta jatkui tiiviimmin syksyllä 2008, jolloin työryhmälle nimettiin vetäjäksi Hannu Simi. Työryhmä kokoontui kaksi kertaa syksyn aikana ja vieraili marraskuussa 2008 Siikalatvan koulutuskuntayhtymässä Piippolassa tutustumassa MultiPrimus-ohjelmiston käyttöön. Ryhmä suunnitteli arvosanatyyppien yhtenäistämistä, yhteisiä näkymiä, yhteisesti kerättäviä tietoja ja yhteisiä lomakkeita sekä valmisteli tietokantojen yhdistämistä. Ryhmän tarkoituksena oli kartoittaa ammattiopistojen Primuksen käyttöä ja valmistella MultiPrimus-ohjelmiston käyttöönotto Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymässä keväällä 2009. Multiprimus-työryhmässä valmisteltiin opintosihteerin (MultiPrimus-pääkäyttäjä) toimenkuva. Työryhmään kuuluivat MultiPrimus-vastaavan Hannu Simin lisäksi KAMin ammattiopistojen opintosihteerit Meeri Rajala (ARTEMA), Aila Ikäläinen (YSO), Tommi Laurila (HAI), Minna Seppä (OULA) ja Tuula Pirttikangas (NAO). MultiPrimuksen käyttöönoton tavoitteina on, että Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän kaikissa ammattiopistoissa käytetään MultiPrimus-ohjelmistoa ja lukujärjestykset tehdään MultiKurre-ohjelmistolla. MultiPrimus-ohjelmiston näkymät suunnitellaan keskitetysti ja otetaan käyttöön kaikilla koulutusaloilla. MultiPrimus-ohjelmistoa käytetään täysimääräisesti myös aikuiskoulutuksessa ja kaikki oppilaitoshallintoon liittyvä toiminta siirretään MultiPrimukseen. Multiprimuksen Internet-käyttöliittymää Wilmaa käytetään aktiivisesti. MultiPrimuksen käytön ansiosta mm. oppimisprosessin ohjaaminen ja seuraaminen tehostuvat, koulutustoiminnan laatu paranee ja moninkertaisesti tehtävä työ vähenee. Viranomaisraportoinnin keskittäminen säästää työtä ja kuntayhtymän suunnittelu- ja strategiaprosessi saa tarvittavat tiedot oppilaitoshallinto-ohjelmistosta. Työssäoppiminen & näytöt ja TOV Työssäoppimis- ja näyttötiimi kokoontui vuoden 2008 aikana 9 kertaa. Alkuvuoden aikana tiimi käsitteli vuodelle 2007 asetettuja tavoitteita sekä niiden saavuttamista. Tiimi laati myös CQAF -viitekehyksen pohjalle työssäoppimis- ja näyttötoiminnan prosessikuvauksen, joka on kuvattuna yhtymän intrassa. Keväällä 2008 tiimi suoritti itsearvioinnin ja keskeiset osat itsearvioinnista koottiin kuntayhtymän laatupalkintohakemukseen. Alkuvuoden kokouksissa käsiteltiin lisäksi MultiPrimus- työryhmän työskentelyä ja MultiPrimuksen käyttöönoton etenemistä. Aila Ikäläinen MultiPrimus-työryhmästä oli mukana opiskelijoiden sopimusten ja arviointilomakkeiden suunnittelussa. Sopimukset hyväksyttiin johtoryhmässä ja toimitettiin opistojen käyttöön lisättäväksi Primukseen, TOViin ja intranetiin. Tiimi oli mukana työnantajakyselyn valmistelussa ja se toteutettiin tammikuussa 2008 WebRopolin kautta. Kaikkiaan vastauksia saatiin 382. Vastauksissa ei ollut tilastollisesti merkittäviä eroja. Olennaisin muutos oli ammatillisen valmiuden laskun kohdalla. Kyselyn tulokset käytiin läpi opistojen omissa tiimeissä sekä johtoryhmässä. Haasteita ammatillisen koulutuksen laadukkaaseen toteuttamiseen on yhä enemmän, mm. miten jatkossa voitaisiin parantaa 32
kehitysmyönteisyyttä, vuorovaikutusta ja vastuuntuntoisuutta niin, että ammatillisen valmiuden lasku saataisiin jatkossa taittumaan. Lisäksi sovittiin, että kyselyn ajankohtaa muutettaisiin toukokuulle, kun työssäoppimisjaksolla olleet valmistuvat opiskelijat ovat paikalla. Tiimi valmisteli pohjaa ammattiopistokohtaisen prosessikuvauksen laadintaan. Opistojen kuvaukset tehdään myös intranettiin. Yleisesti todettiin, että prosessikuvauksista vastuussa olevat henkilöt tulee nimetä tarkemmin, jotta työ saadaan tehtyä suunnitellusti ja aikataulussa pysyen. Syksyn aikana osallistuttiin uudistetun OPS:n yhteisen osan suunnitteluun ja kommentointiin sitä erityisesti työssäoppimisen ja työturvallisuuden sekä opiskelijan arvioinnin osalta. Syksyn kokouksessa käsiteltiin myös vakuutusasioita Markku Rajaniemen johdolla. Sovittiin, että pyydetään vakuutusyhtiön edustaja tulemaan johonkin kevään 2009 kokoukseen kertomaan työssäoppimiseen liittyvistä vastuukysymyksistä ja vakuutusasioista. Vuoden aikana käsiteltiin usein kuntayhtymän ja opistojen ammattiosaamisen näyttöihin liittyviä resursseja a. Työssäoppimiseen ja näyttöihin liittyvien hankkeiden etenemistä ja resursseja seurattiin säännöllisesti. Tiimi osallistui aktiivisesti uusien työssäoppimis- ja näyttötoimintaan liittyvien hankkeiden valmisteluun. TOV-työryhmä kokoontui vuonna 2008 viisi kertaa. TOV-ympäristöä kehitettiin aktiivisesti kevään 2008 aikana. Kuntayhtymään perustettiin kesällä 2008 oppimisympäristöjen ja -alustojen yhteensopivuuden kartoittamiseen työryhmä, jonka vetäjänä ja koollekutsujana toimii tietohallintopäällikkö. Alkusyksystä 2008 lausuntonsa antaneen työryhmän esityksen mukaisesti TOVin jatkokehittämisestä luovuttiin. Tärkeimpinä perusteina olivat useiden toiminnassa olevien järjestelmien päällekkäisyydet ja eri ohjelmistoissa olevien erojen aiheuttamat ongelmat. Lisäksi TOVin tietokantapohjat tulisi uusia, jotta ne toimisivat paremmin käyttäjämäärien lisäännyttyä. Työryhmän esityksen mukaisesti TOVia pidetään toistaiseksi yllä, kunnes TOVin sisällöt on kokonaisuudessaan saatu siirrettyä www-sivuille, MultiPrimukseen ja Moodleen. Siirtymäaikaa on vuoden 2010 loppuun. Työssäoppimisen määrärahalla kokeillaan Porin ammattiopiston kehittämää TOPIKE-järjestelmää. Järjestelmää on kokeiltu vuoden 2008 aikana kolmessa ammattiopistossa. Se edellyttää käyttäjältään koulutusta ja perehtymistä asiasisältöihin ja aikaa kyselyjen asioiden analysointiin. Sieltä voidaan tulostaa erilaisia analyysejä eri näkökulmista (opettaja, opiskelija, työpaikkaohjaaja) joko yksittäin tai rinnakkain. Halutessa voidaan tarkastella tuloksia jonkin yksittäisen kriteerin tai kaikkien kriteerien pohjalta. Saatua palautetta voidaan havainnollistaa kuilu- ja nelikenttäanalyysin avulla. Syksyn 2008 aikana TOVin päiväkirjaosiota kehitettiin. Jatkossa TOV-työryhmä tulee työskentelemään erityisesti varmistaakseen TOVin ylläpidon ja toimivuuden niin kauan kunnes kaikki tiedot on saatu siirrettyä muihin järjestelmiin. 33
Verkko-opetus (virtuaalitiimi) Virtuaalitiimi kokoontui vuoden 2008 aikana viisi kertaa. Vuoden kahdessa ensimmäisessä kokouksessa tiimi valmisteli tiiviisti helmikuussa järjestetyn koulutuspäivän sisältöä. Koulutuspäivän aikana esiteltiin verkko-opetuksen nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä sekä näytettiin esimerkein KAMissa toteutettuja verkkokursseja. Koulutuspäivän palautteet käsiteltiin kevään kokouksessa. Yleisesti ottaen koulutuspäivään oltiin tyytyväisiä, käytännönläheiset esitykset saivat erityskiitosta. Humac Oy:n Risto Korhonen esitteli ConnectPro -järjestelmän, jota myös testattiin kokousten järjestämisessä. Testi sujui vaihtelevissa merkeissä, äänen kuuluessa välillä moitteettomasti ja kirkkaasti. Aika ajoin ilmeni kuitenkin ongelmia joidenkin käyttäjien osalta äänen kaikuessa ja pätkiessä. Ongelmat saatiin korjattua kokouksen kuluessa. Word-dokumenttien viemisen järjestelmään todettiin olevan monimutkaista. Syyskausi aloitettiin virtuaalitiimin osalta käymällä läpi verkko-opetuksen kuulumisia opistoittain ja tekemällä tarkennuksia KAMin tieto- ja viestintästrategiaan. Verkko-opetuksen laajuuden ja aktiivisuuden todettiin vaihtelevan suuresti opistoittain, samoin Moodlen käyttämisen lähiopetuksen tukena. Virtuaalitiimi suunnitteli ja valmisteli vuoden lopulla tulevia verkkoopetuksen kehittämiseen liittyviä koulutuksia. Erityisenä kouluttamistarpeena koettiin pedagogisen osaamisen kehittäminen. Oppimisympäristöjen teknistä osaamista löytyy riittävästi oman talon sisältäkin niin, että mahdolliset koulutukset voidaan niiltä osin toteuttaa omin voimin. PROJEKTITOIMINTA Vanhan ohjelmakauden päättyminen 31.12.2007, uuden ohjelmakauden alkuvaihe ja rahoituspäätösten viivästyminen hidastivat uusien hankkeiden alkamista. Vuoden 2008 lopussa saatiin päätös Innovatiiviset tuotantoteknologiat (INTO) -metallialan kehittämishankkeeseen ja Kalajoen matkailuun liittyvään EAKR-rahoitteeseen hankkeeseen. Kehittämispalveluissa pidetään projektilistaa päättyneistä, meneillään olevista ja haetuista projekteista. Tärkeät tiedottamiseen liittyvät asiat on hoidettu lähinnä sähköpostin kautta, jonne on perustettu KAM projektihenkilöt -ryhmäposti. ANSIOMERKIT VUONNA 2008 Kuntayhtymässä palkitaan vuosittain pitkään palvelleita henkilöitä Kuntaliiton tai Keskuskauppakamarin myöntämillä ansiomerkeillä. Seuraavat henkilöt ovat saaneet vuoden 2008 aikana tunnustuksen pitkään jatkuneesta palveluksesta ammattiopistojen kevät- tai syyskauden päättäjäisissä: Suomen Kuntaliiton myöntämät Nivalan ammattiopisto: 20 vuoden palvelusta Seija Kinnunen Jukka Ylikoski Matti Peltola on saanut Suomen Punaisen Ristin Inter Arma Caritas -mitalin, joka myönnetään henkilölle 100:n verenluovutuskerran jälkeen. Muissa ammattiopistoissa ei ole jaettu ansiomerkkejä vuoden 2008 aikana. 34
6. HENKILÖSTÖN TYÖKYKY, TYÖTERVEYSHUOLTO JA TERVEYS 6.1 Henkilöstön työkuntoisuus, työssä jaksaminen ja työtyytyväisyys Työtyytyväisyyttä ja työssä jaksamista on tuettu yhteisillä tapahtumilla ja retkillä. Kesällä 2008 kuntayhtymä tarjosi liput henkilökunnalle ja päättävien luokkien opiskelijoille Joutilas mies -oopperaan, jota esitettiin Nivalan Jäähallissa. Vuonna 2008 kuntayhtymä kustansi henkilökunnalle, luottamushenkilöille ja Oulun Eteläisen yhteistyökumppaneille yhteisen illanvieton Akustiikassa, jossa oli ruokailun jälkeen illan esityksenä Heikki Kahilan kirjoittama revyy Ratakiskot laulaa ja soi. Ilta jatkui Coralia-yhtyeen tahdittamana. Useimmissa ammattiopistoissa henkilökunnalla on mahdollisuus ilmaiseen kuntosalin ja liikuntasalin käyttöön. Henkilöstökyselyissä on tullut useiden vuosien ajan toivomuksia yhteisistä tapahtumista, joissa olisi mukana koko KAMin henkilökunta. Alla kuvataan Olen kokenut ongelmia viime vuonna työssä jaksamisessa -väittämän kehitys kahdeksan vuoden aikana: Työnantaja on tukenut 50 eurolla/vuosi henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseen liittyvää toimintaa. Henkilökunnalla on myös ollut mahdollisuus tehdä osa-aikatyötä, mikä on koettu erittäin myönteisenä työssä jaksamisen tukemisena. Lisäksi opinto- ja vuorotteluvapaata on mahdollista saada henkilön niin halutessa. Haapajärven ammattiopiston henkilökunnan yhteitä virkistyspäivää vietettiin Kalajoella Sani Fanissa keväällä 2008. Kalajoen ammattiopistossa järjestettiin yhteinen teatterimatka Ouluun, matkaan osallistui noin puolet henkilökunnasta. Kalajoen ja Nivalan ammattiopistojen sekä yhtymäpalvelujen/aikukamin henkilöstölle järjestettiin yhteinen virkistyspäivä Kalajoen SaniFanissa. Päivän alussa oli työhyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvä luento ja sen jälkeen henkilöstö jakautui pienempiin ryhmiin sauvakävelylle, keilaamaan ja kylpylään. Päivän päätteeksi tarjolla oli nokipannukahvit läheisellä laavulla. 35
Nokipannukahvit Kalajoella Oulaisten ammattiopistossa järjestettiin kaksi teatterimatkaa Ouluun, mukana oli osa henkilökunnasta. Sosiaali- ja terveysalan yksikkö järjesti oman virkistys- ja koulutuspäivän. Ylivieskan ammattiopistossa järjestettiin kaksi virkistysiltapäivää alueella. Ryhmäkuntoremontteja on toteutettu kahtena vuonna. Vuoden 2007 ryhmäläisille järjestettiin tammikuussa 2008 terveystreffit, jossa oli mukana lähes koko ryhmä. Kesällä 2008 Oulun Edenissä oli 19 henkilön ryhmä viettämässä kuntoviikkoa, testaamassa omaa kuntotasoaan ja saamassa virikkeitä tuleviin liikuntaharrastuksiin. Kuvassa kesällä 2008 kuntoremontissa olleita Palautteet yhteisestä kuntoremontista ovat olleet erittäin myönteisiä. Viikon aikana moni sai kipinää liikkumiseen ja uusien liikuntamuotojen kokeiluun. Tarjolla olevat monipuoliset liikuntalajit kannustavat kokeilemaan uusia liikuntamuotoja. Kuntoremontti tuttujen työkavereiden kanssa nähtiin hyvänä kokemuksena, tämä vahvisti ja lisäsi me-henkeä. Lisäksi yksittäisiä henkilöitä on osallistunut eri puolilla Suomea järjestettyihin kuntoremontteihin joko ammattiopistojen tai ammattiliittojen osittain kustantamina. 36
6.2 Henkilöstötuloslaskelma ja henkilöstön osaamisen uudistaminen vuonna 2008 Henkilöstötuloslaskelma on suoraan koulutuskuntayhtymän tuloslaskelman tilien mukaan muokattu malli, jossa henkilöstökulut on jaoteltu niin tarkasti kuin se on ollut kirjanpitoaineiston pohjalta mahdollista. Henkilöstötuloslaskelma pohjautuu kuntayhtymän ulkoiseen tuloslaskelmaan. 37
Taulukko 12a Henkilöstön osaamisen uudistaminen vuonna 2008 (ilman TYKY-toimintaa) Yllä olevan taulukon mukaiset luvut on ilmoitettu ammatillisen peruskoulutuksen osalta OPH:n tulosrahoituslaskentaan. Taulukossa ei ole AIKUKAMin ja AUTOKOULUn henkilöstön osaamisen uudistamiseen liittyviä kustannuksia. Vuoden 2008 taulukossa henkilöstön osaamisen uudistaminen sisältää henkilöstön koulutukseen käytetyt menot palkkauskuluineen. Kuntayhtymän yhteisten koulutuspäivien ja ulkomaan työelämäjaksojen tai koulutusten laskennalliset palkkakulut on laskettu NAOn ja keskushallinnon kuluihin. Henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistamiseen ammatillisten peruskoulutuksen osalta käytettiin kuntayhtymässä yhteensä 781 258 euroa. Työkyvyn ylläpitämiseen liittyvä toiminta on omana taulukkona, sillä sitä ei hyväksytä OPH:n tilastoon. Taulukkoon 12b on koottu ammatillisen osaamisen uudistamiseen liittyvät kustannukset sisältäen TYKY-toiminnan. Taulukko 12b Henkilöstön osaamisen uudistaminen sisältäen TYKY-toiminnan * NAO/ Keskushallinnon kohdalle on laskettu kuntayhtymän yhteisistä tapahtumista aiheutuneet kustannukset. TYKY-toiminnalla tarkoitetaan kaikenlaista virkistäytymistä, kuntorahaa, kuntoremontteja ym. henkilöstön jaksamiseen liittyvää toimintaa. Henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistamiseen ja työkyvyn ylläpitoon käytettiin kuntayhtymässä yhteensä 889 728 euroa. Henkilöstön kokonaiskulut vuoden 2008 aikana (sisältäen ammattiopisto, AIKUKAMin ja kuntayhtymän keskushallinnon kulut) oli yhteensä 15 727 646 euroa, josta käytettiin henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistamiseen 5,7 %. Luku on hieman laskenut vuodesta 2007. Taulukko 12c Kuntayhtymän panostus henkilöstön osaamisen uudistamiseen ja työkyvyn ylläpitoon vuosina 2002-2008 Vuonna 2007 koulutuspäivien laskennallisia palkkauskuluja nostettiin todellisuutta vastaaviksi. Sen vuoksi osaamisen uudistamiskustannuksissa näkyy selkeä nousu vuonna 2007. 38
Taulukko 13 Työterveyshuollon ja sairaanhoidon kustannukset yksiköittäin vuonna 2008 sekä yhteenveto vuosista 2001-2008 * =työterveyshuollon palvelut korvaus lk I **= Sairaanhoito ja muu hoito korvaus lk II Henkilökunnan terveydenhuoltopalvelusopimukset on tehty paikallisten terveyskeskusten työterveyshuollon kanssa. Kalajoella ARTEMAlla on yleislääkäritasoinen työterveyshuoltosopimus lääkärikeskus Tutkon kanssa. Sivulla 40ukihenkilöstön ja opetushenkilöstön poissaolot erikseen. Sairauspoissaolojen määrää nostavat pitkäaikaiset poissaolot. Kaikkiaan sairauspoissaoloja oli 4851 päivää ja sairauden takia poissaolleita 194 henkilöä. Keskimääräiseksi sairauspoissaolon kestoksi tulee 25 päivää. Vuonna 2008 keskimääräinen poissaolon pituus oli 25,7 päivää. Sairaspoissaolojen määrä oli 13,8 päivää henkilöä kohden vuoden 2008 aikana. Henkilöstön määrä vuoden 2001 lopussa oli 318 henkilöä. Vuodesta 2004 henkilöstön määrä on pysynyt lähes ennallaan, vaihdellen 344-350 henkilöön, vaikka erilaisten hankkeiden määrä on ollut kasvusuunnassa. Sairauslomien määrä on huolestuttavasti noussut vuonna 2004 ja määrä on ollut lähes ennallaan siitä lähtien. Osittain poissaoloja selittää yksittäisten henkilöiden pitkät sairaslomat. Työterveyshuollon kustannukset ovat hieman laskeneet vuodesta 2007, mutta sairaudenhoito ja muut siihen liittyvät kulut ovat nousseet lähes puolella edellisestä vuodesta. Vuodesta 2007 kuntayhtymässä suurin ikäryhmä on ollut 55-59 -vuotiaat ja heidän työhyvinvointiinsa tulee kiinnittää jatkossa yhä enemmän huomiota. Ikääntyvä henkilöstö tarvitsee työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin porkkanoita, jotta kaikki jaksavat tehdä innostuneesti omia työtehtäviään eläkeikään saakka. Näihin asioihin paneudutaan alkuvuodesta 2009 perustetussa työhyvinvointiryhmässä. Konkreettisten toimenpiteiden toteutumisia seurataan tiiviisti johtoryhmässä. 39
Taulukko 14 Henkilöstön poissaolopäivät v.2008 * Kuntayhtymän ulkopuolisen viran / toimen hoitaminen Henkilöiden määrä -rivi tarkoittaa vuoden 2008 aikana sairauslomalla olleiden henkilöiden kokonaismäärää. KYKY-työelämäjakson aikana opettaja on omasta opetustyöstään vapautettu ja sen vuoksi se näkyy tilastossa poissaolona, vaikka hän on työ-/virkasuhteessa kuntayhtymään. Vuonna 2008 kuntayhtymässä toteutui neljä Leonardo da Vinci -rahoitteista ulkomaan työelämäjaksoa. 40
7. TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA Yhteistyökomitea käsittelee yhteistoimintaa koskevan sopimuksen mukaiset asiat mukaan luettuna työsuojelutoimintaa koskevan yleissopimuksen 3 :n 13 momentin mukaiset asiat (työsuojeluyhteistoiminta) ja toimii myös kuntayhtymän työsuojelutoimikuntana. Yhteistyökomitea kokoontui kaksi kertaa vuoden 2008 aikana. Työsuojelullisissa asioissa kuntayhtymä muodostaa yhden työpaikan, jossa on useita työskentelypaikkoja. Kuntayhtymän työsuojelupäällikkönä toimii talous- ja hallintojohtaja Markku Rajaniemi. Työsuojeluvaltuutettuina toimivat Juha Eskola ja Reijo Leppikangas, joilla molemmilla on kaksi varavaltuutettua. Kullakin työskentelypaikalla on työsuojeluasiamies. Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut toimivat samalla oman työskentelypaikkansa työsuojeluasiamiehinä. YT-komiteassa on yksi henkilöstön edustaja jokaisesta oppilaitoksesta, Akavan pääluottamusmies, Kunta-alan unionista kaksi edustajaa ja työsuojeluvaltuutetut. Työnantajan edustajina ovat yhtymähallituksen puheenjohtaja, yhtymähallituksen jäsen, yhtymäjohtaja ja talousjohtaja. Kokouksissa käsiteltiin yhtymän tilinpäätös, henkilöstökertomus, henkilöstökyselyn tulokset, osavuosikatsaus, KAM-strategia sekä talousarvio. Työsuojeluasioista on käyty läpi tarkastajien lausunnot, vakuutusyhtiön vahinkotilastot sekä Kansaneläkelaitokselle tehtävä vuosiraportti. Myös ammatillisen koulutuksen rakennejärjestelyjä on käsitelty kokouksissa. Syksyllä 2008 valmistui ensimmäinen kuntayhtymän tasa-arvosuunnitelma, jonka valmisteluvaiheessa sisältö oli kommentoitavana yt-komitean jäsenillä. Kuntayhtymän eri tulosalueilla toimivat yt-komitean tulosaluekohtaiset jaostot. Jaostoissa käsiteltävät asiat ja sen itsenäisen päätösvallan määrittää kuntayhtymän yt-komitea tulosalueiden esitysten pohjalta. Tulosalueen johtaja vastaa yksikkönsä osalta työsuojeluun liittyvien asioiden tiedottamisesta. 41
8. ELÄKÖITYMINEN Taulukko 15 Kuntayhtymän palveluksesta vuoden 2008 aikana eläkkeelle jääneet * Yhtymäpalvelut sisältää kuntayhtymän keskushallinnon ja AIKUKAMin henkilöstön Taulukko 16 Henkilöstöstä osa-aikaeläkkeellä 31.12.2008 (sisältää osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevat) Taulukko 17 Eläkepoistuma vuosina 2009-2025 Eläkepoistumaan on saatu tiedot Kuntien eläkevakuutuksesta. 42
9. YHTEENVETO Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän henkilöstömäärä oli 31.12.2008 yhteensä 350 henkilöä. Koko henkilöstön määrästä vakinaisia kokoaikaisia henkilöitä on 73 %. Osa-aikatyössä oli yhteensä 55 henkilöä, joista 18 osa-aikaeläkkeellä. Osa-aikatyössä olevista henkilöistä naisia oli 42 ja miehiä 13. Henkilöstön keski-ikä vuoden lopulla oli 47,2 vuotta. Keski-ikä on ollut noususuunnassa vuodesta 2001. Suurin ikäryhmä oli viime vuonna 55-59 -vuotiaat, joihin kuuluu 74 työntekijää. Henkilöstöstä 45,7 % oli yli 50-vuotiaita. Kuntayhtymän henkilöstön sukupuolirakenne on tasapainoinen, naisia on 196 ja miehiä 154. Vuosittain tulee varata riittävästi resursseja henkilöstön kehittämiseen ja työkyvyn ylläpitämi-seen. Kuntayhtymän vahvuutena on ollut ammatillisen osaamisen uudistamiseen käytetyn panoksen suuruus suhteessa henkilöstömenoihin. Kuntayhtymässä järjestettiin vuoden 2008 aikana kaksi koko henkilökunnan yhteistä koulutuspäivää Akustiikka-talossa Ylivieskassa. Henkilöstöstä noin 16,3 % on pitkäkestoisessa tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa. Suurin osa koulutuksessa olevista suorittaa joko ylempää korkeakoulututkintoa, oman alansa AMKtutkintoa tai muuta jatkotutkintoa. Kuntayhtymässä on tehty vuodesta 1999 alkaen henkilöstökysely edellisen vuoden toiminnoista. Henkilöstökyselyn vastausprosentti on vaihdellut 69 % - 77 % välillä, mikä on riittävän korkea määrä näyttämään kehityksen suunnan. Kuntayhtymän tiimit ovat toimineet aktiivisesti. Tiimikokouksissa on suunniteltu ja valmisteltu paljon yhteisiä asioita opetuksen ja kehittämistyön tueksi. Yhteenvetona vuoden 2008 henkilöstökyselyn vastauksista voisi sanoa, että useissa avoimissa vastauksissa tuli esille samoja kehittämisideoita ja henkilöstön kokemia epäkohtia. Kyselyjen analysoinnissa nousivat esille seuraavat aihealueet, joihin vastaajat toivoivat parannusta: johtaminen, vastuunjako ja yhteistoiminnan kehittäminen, tiedottaminen eri tasoilla, henkilöstön psyykkiseen ja fyysiseen jaksamiseen panostaminen, työilmapiiri & työssä jaksaminen sekä opetukseen / erityisopetukseen panostaminen. Henkilöstökyselyssä esille tulleisiin asioihin tulee syventyä uuden strategian suunnittelun yhteydessä ja miettiä ratkaisuja työssä jaksamisen parantamiseksi. Syksyllä 2008 valmistui henkilöstö- ja työhyvinvointistrategia vuosille 2009-2011. Strategiassa on toiminnan kehittämisen lähtökohtana jatkuvan parantamisen periaate. Työhyvinvointi on liitetty osaksi henkilöstöjohtamista. Neljä strategista painopistettä ja menestystekijää lähivuosille ovat: henkilöstön johtaminen ja esimiestyö, henkilöstön osaamisen kehittäminen, henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen sekkä henkilöstön työhyvinvointi ja työturvallisuus, joiden toteutumista arvioidaan vuosittain. Kuntayhtymään perustetun työhyvinvointiryhmän tehtävänä on ideoida, kehittää ja valmistella konkreettisia toimenpiteitä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Työhyvinvointia tukee syksyllä 2008 valmistunut yhtymän ensimmäinen tasa-arvosuunnitelma, johon kirjattujen asioiden toteutumista seurataan myös vuosittain. Työssä viihtymiseen vaikuttaa eniten oma asennoituminen. Erilaiset ihmiset koetaan myös työyhteisön rikkaudeksi. Työilmapiiri vaikuttaa suoraan myös henkilöstön jaksamiseen, mistä on käyty jo aiempina vuosina keskusteluja ammattiopistoissa. 43
LIITE 1 Henkilöstökyselyn tulokset vuosina 2007-2008 opetus- ja tukihenkilöstön näkökulmasta 44
45
46 Henkilöstökertomus 2008
47