Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto
Julkiset kulutusmenot tehtävittäin v. 2010 mrd. Lähde: Tilastokeskus Julkiset kulutusmenot yhteensä 44,2 mrd. siitä: -kunnat ja kuntayhtymät 28,4 mrd. (64,3 %) Yleinen järj. ja turvall. Puolustus Elinkeinoelämän edist. Ympäristön suojelu Asuminen ja yhd.- kunnat Sosiaaliturva Terveydenhuolto Yleinen julkishallinto Vapaaaika, kultt. uskonto Koulutus 31.1.2012/J. Turkkila/hp
% Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2016 1) Lähde: Vuodet 1991-2010 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 ennusteet PPO 4.4.2012. 1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa 4.4.2012/hp
Hallitusohjelman ja kehysriihen 22.3.2012 päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen
Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot v. 2010 Muut menot 3,4 %, 1,45 mrd. 1) Lainanhoito 3,7 %, 1,57 mrd. Yleishallinto 2,5 %, 1,06 mrd. Investoinnit 13,4 % 5,69 mrd. 1) Liiketoiminta 6,4 % 2,71 mrd. Sosiaali- ja terveystoimi 45,9 %, 19,52 mrd. Muut palvelut 1,2 %, 0,51 mrd. Yhdyskuntapalvelut 2,7 % 1,14 mrd. (vähennetty valmistus omaan käyttöön = 0,50 mrd. ) Opetus- ja kulttuuritoimi 20,9 %, 8,91 mrd. Ulkoiset menot yhteensä 42,6 mrd. euroa Lähde: Tilastokeskus 1) Investoinneissa ja muissa menoissa on mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. 2.1.2012 /hp
Kuntien ja kuntayhtymien sote-käyttökustannukset 2010 Muu sosiaali- ja terv.toimi 9,2 %, 1,88 mrd. Hallinto 2,9 %, 0,60 mrd. Lasten päivähoito 12,9 % 2,65 mrd. Erikoissairaanhoito 29,8 %, 6,12 mrd. Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 4,7 %, 0,96 mrd. Vanhusten laitospalvelut 4,8 %, 0,99 mrd. Kotipalvelu 3,7 %, 0,77 mrd. Vammaisten laitospalvelut + vammaisten työllistämistoiminta 1,9 %, 0,39 mrd. Perusterveydenhuolto 18,6 %, 3,83 mrd. Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset 20,55 mrd. (=toimintamenot + käyttöomaisuuden poistot + vyörytyserät) Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 11,5 %, 2,37 mrd. 25.11.2011/hp Lähde: Tilastokeskus
Kuntien vastuulla olevat sosiaalija terveydenhuollon tehtävät sosiaalityö kasvatus- ja perheneuvonta kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto perhehoito omaishoidon tuki lasten- ja nuorten huolto päivähoito (voidaan järjestää myös koulutoimen yhteydessä) päihdehuolto kehitysvammaisten erityishuolto vammaisuuden perusteella järjestettävät tukitoimet kuntouttava työtoiminta terveysneuvonta sairaanhoito ja kuntoutus ensihoito ja sairaankuljetus hammashuolto kouluterveydenhuolto opiskeluterveydenhuolto seulonnat työterveyshuolto ympäristöterveydenhuolto mielenterveyspalvelut sosiaali- ja terveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys Erikoissairaanhoito ml. erityisen vaativa hoito» aivoverisuonten ohitusleikkaukset» elinsiirrot» huuli- ja suulakihalkion leikkaushoito» ylipainehappihoito» vaativa ensihoito mielenterveystyön koordinointi ja kehittäminen. erityisen vaativat sosiaalihuollon palvelut» seksuaalisen hyväksikäytön tutkimus ja hoito» raskaana olevien päihdeäitien hoito ja kuntoutus alueellaan tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen liittyviä tehtäviä Jne. Tarja Myllärinen Johtaja Sosiaali- ja terveys
Julkisten alkoholihaittakustannusten rakenne 2010 (Lähde THL) Sosiaalihuolto 25 % Alkoholivalvonta 1 % Ehkäisevä päihdetyö 1 % Terveydenhuolto 11 % Oikeus ja vankeinhoito 14 % Järjestys ja turvallisuus 24 % Eläkkeet ja sairauspäivärahat 24 % 8 24.5.2012
Alkoholihaittakustannukset 2010, miljoonaa euroa Vähintään Enintään Keskiarvo Onnettomuus- ja rikosvahingot 342,5 342,5 342,5 Sosiaalihuolto 223,9 265,8 244,8 Järjestys ja turvallisuus 232,9 232,9 232,9 Eläkkeet ja sairauspäivärahat 181,7 271,4 226,5 Oikeus ja vankilat 130,8 138,9 134,9 Terveydenhuolto 81,1 136,3 108,7 Ehkäisevä päihdetyö 6,6 6,6 6,6 Alkoholivalvonta 5,0 5,0 5,0 Haittakustannukset yhteensä 1 204,4 1 399,4 1 301,9 9 24.5.2012
Julkisten huumehaittakustannusten rakenne 2010 (Lähde THL) Järjestys ja turvallisuus 30 % Ehkäisevä päihdetyö 4 % Eläkkeet ja sairauspäivärahat 5 % Terveydenhuolto 15 % Oikeus ja vankeinhoito 23 % Sosiaalihuolto 23 % 10 24.5.2012
Huumehaittakustannukset 2010, miljoonaa euroa Vähintään Enintään Keskiarvo Onnettomuus- ja rikosvahingot 96,4 96,4 96,4 Järjestys ja turvallisuus 77,0 77,0 77,0 Oikeus ja vankilat 57,9 59,9 58,9 Sosiaalihuolto 49,4 67,9 58,6 Terveydenhuolto 27,7 48,2 38,0 Eläkkeet ja sairauspäivärahat 6,8 21,2 14,0 Ehkäisevä päihdetyö 9,6 9,6 9,6 Haittakustannukset yhteensä 324,7 380,1 352,4 11 24.5.2012
Vankeinhoito vapautumiseen valmentajana Vankeinhoidossa uutta» Uusia, vapautumista ja normaalielämää tukevia rangaistusmuotoja» Kuntouttavia palveluja vankeusaikana» Ryhmämuotoista toimintaa» Ohjeistusta ja oppaita kuntoutuksen tueksi Saumattoman palveluketjun edellytyksiä vankilasta vapauteen on luotu Tarja Myllärinen Johtaja Sosiaali- ja terveys
Vankeusrangaistukseen tuomitut Yhä useammin» Syrjäytyneitä» Monipäihdeongelmaisia» Fyysisesti sairaita» Psyykkisesti sairaita» Terveyspalvelujen alikäyttäjiä Vankeusaika parantaa selviytymisedellytyksiä vapaudessa Tarja Myllärinen Johtaja Sosiaali- ja terveys
Vapautuva vanki sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaana (1) Vapautuminen hyvin suunniteltua» Toteutuuko paperilla tehty vapauttamissuunnitelma?» Vankeinhoito aktiiviseksi yhteistyökumppaniksi vapautumissuunnitelman teossa» Vapautuuko vanki entisen elämänsä vankilaan? Vapautuvat ovat usein moniongelmaisia, tarvitsevat tukea, neuvontaa ja ohjausta» Vastaako järjestelmä asiakkaiden tarpeisiin? Sähköiset palvelut, lomakkeet, ajanvaraus, ammattikieli» Onko kunnassa paneutuvaa aikuissosiaalityötä?» Kiinnittyykö asiakas muihin palveluihin kuin toimeentulotukeen?» Saako matalan kynnyksen palveluja asiakkaiden omassa ympäristössä?» Toimiiko sosiaali- ja terveydenhuollon ja asuntotoimen yhteistyö?» Onko olemassa työtä, tuettua työtä tai muuta mielekästä toimintaa? Tarja Myllärinen Johtaja Sosiaali- ja terveys
Vapautuva vanki sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaana (2) Vangit epätasa-arvoisessa asemassa riippuen siitä, mihin kuntaan vapautuu» Aikuissosiaalityön osaaminen ja prosessit» Erityispalvelujen saatavuus ja saavutettavuus Parantaako sote-palvelurakenneuudistus myös vapautuvien vankien asemaa?» Erityisosaamisen käyttämisen ja kehittämisen mahdollisuudet ja» Leimautumisen väheneminen suuremmassa organisaatiossa Pelkät julkisen sektorin toimenpiteet eivät kuitenkaan koskaan riitä kokonaiskuntoutuksen näkökulmasta Tarja Myllärinen Johtaja Sosiaali- ja terveys
Yhteiset asiakkaat Vapautuvat vangit ja muiden rikosseuraamusten kohteiksi joutuneet ovat» Sosiaali- ja terveydenhuollon» Asuntotoimen ja muiden kunnan toimialojen» TE-toimistojen» Rikosseuraamusviraston» Alan järjestöjen ja» Seurakuntien yhteisiä asiakkaita Tarvitaan» Yhteensovitettuja» Oikea-aikaisia» Mielekkääksi koettuja» Kannustavia palveluja Erityinen huomio palvelujen vaikuttavuuteen Entisen ja nykyisen rikosseuraamusasiakkaan hyvä hoito on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista Tarja Myllärinen Johtaja Sosiaali- ja terveys
Kiitos!