Onnistuneesti työhön ammatillisella kuntoutuksella Julkisen sektorin työntekijöiden ja työnantajien näkemyksiä työhön paluun haasteista ja ratkaisukeinoista Pirjo Saari pirjo.saari@keva.fi
Tutkimusasetelma ja aineistot Seuranta-asetelma Ensimmäinen teemahaastattelu tehtiin kuntoutusjakson päättyessä maalis-huhtikuussa 2012 Seurantahaastattelu oli puoli vuotta myöhemmin Aineisto 1 Haastatteluaineistossa on työkokeilun tai uudelleenkoulutuksen käyneitä Yhteensä 16 kunta-alan (13), kirkon (1), valtion (2) työntekijää Ikähaitari 29 55 vuotta Diagnooseina mm. tuki- ja liikuntaelinten sairauksia sekä mielenterveyshäiriöitä Haastatteluiden pohjalta tehtiin sähköinen kysely 45:lle henkilöstöhallintoon syyskuussa 2012 Aineisto 2
Esityksen kulku 1. Millaisia ongelmia työntekijät kohtaavat työhön paluussaan? 2. Millaisia haasteita työnantajat kokevat työhön paluun tukemisessa? 3. Mitkä ovat parhaat keinot tukea työhön paluuta? 4. Seuranta-asetelman anti
Työntekijät kokevat, että esimiehen tuki on liian vähäinen kuntoutusprosessissa Jokainen ovi pitää itse aukaista eikä kukaan ole sinusta kiinnostunut. Eikä mitään palavereita ole sovittu yhtään mihinkään. Soittelin tuonne rekrypuolelle ja jätin yhteystietoja sinne mutta ei mitään kuulunut mistään. Koitin sanoa esimiehellekin sitä, et josko hän voisi soittaa että kun tuntee päällikkötason ihmisiä et hänhän olisi ollut oikea taho neuvottelemaan sijoituspaikoista, mutta ei mitään. Aulapalveluista sitten sain sähköpostin, että ei ole sijoitusmahdollisuuksia, kun asia ei ole edennyt heidän ohjauksessaan, niin minulle tuli mieleen, että olenko ollut liian päällekäypäinen?
Ei yhteyttä sairauslomalla Haastattelija: Otettiinko työpaikalta sairausloman aikana yhteyttä? Ei. Vaikka lähetin viestiä, niin ei sieltä edes vastattu, kun ne huomasivat, että jäänkin pidemmäksi aikaa. Ensiksi tuli kyllä nättejä viestejä, että koita jaksaa, mutta kun sairausloma jatkui, niin ei tullut enää vastausta. Sieltä ei saisi olla pois, pitäisi olla työntekijä joka tekee aina töitä, ei valita eikä ole sairauslomalla. Sitten ei enää hyväksytä, kun tulee pitkiä sairauslomia.
Työnantajien mukaan esimiehen vähäinen tuki johtuu vaihtoehtojen vähäisyydestä Uudelleensijoittamisen hankaluus: avustavia tehtäviä ja räätälöintimahdollisuuksia vähemmän Tiukat tulostavoitteet ja tehokkuusvaatimukset: Kyse ei ole pahasta tahdosta vaan mahdottomaksi koetusta tehtävästä Palaute muulta työyksiköltä Esimies ei välttämättä tietoinen roolistaan työkyvyn tukijana Työntekijöiden vaatimukset voivat olla kohtuuttomia
Moni työntekijä myös olettaa, että heillä on oikeus roikkua omassa paikassa eikä itse tarvitse mitään tehdä. --- Jos esim. päiväkodin siistijä ei kykene 100% siivoamaan ja on usein sairauslomalla, eikä hän ole suostunut harkitsemaan osa-aikaeläkettä, uudelleenkouluttautumista saati työpaikan vaihtoa, niin mitäpä siinä esimies voi tehdä. Ei motivaatiota -kouluttautua -vaihtaa yksikköä -opetella uutta
Pitkään jatkunut oireilu vaikuttaa mielialaan Minullakin on tällä hetkellä todettu lievä masennus ja on kevyt mielialalääkitys kemiallisena kainalosauvana. Että mahdollisuudet vaikka minkälaiseen henkiseen romahtamiseen on tuollaisessa prosessissa kun on ollut niin pitkä sairausloma. (työntekijä) Ongelmana on sairastelun pitkittyminen. (työnantaja)
Työnantajat: mitä pidemmäksi sairasloma venyy sitä suuremmaksi kasvaa työhön paluun kynnys Tulisi löytää uusi työ mahdollisimman nopeasti Sopivan työn löytyminen saattaa vaatia moniakin työkokeiluja, mikä on ongelma. Työntekijän näkökulmasta tärkeää miettiä kuntoutussuunnitelma huolellisesti loppuun saakka, koska hätiköidyt ratkaisut alentavat motivaatiota palata työhön. Kokonaisvaltaisen suunnittelun puute
Työhön paluu ei motivoi, jos työnkuvasta on riisuttu pois vastuut Minun luonnolle kävi, että en saa tehdä enää sairaanhoidollisia tehtäviä. Kun olin niin pitkään pois, niin ne katto etten voi enää tehdä niitä. Että se vähän katkeroitti, kun tein sitä yhdeksän vuotta. Tuntui niin kauhean pahalta kun se lääkkeenjako otettiin pois
Työnantajat: Mielenterveyskuntoutujan työhön paluun tukeminen haasteellisempaa Vastuualueiden uudelleen miettiminen Asiakastyöskentely (julkisella sektorilla paljon asiakastyötä) Parityöskentely Työhön paluun ajoitus, toistuva masennus Motivaatio-ongelmat, itsetunto-ongelmat Kummeksuttu sairaus vaatii työyhteisöltä enemmän Varhaisen puuttumisen vaikeus
Yhteistyö työterveyshuollon kanssa voi kangerrella työhön paluun tukemisessa Kun mitään ei tapahtunut, mä olin että nyt riittää ja tilasin yksityiselle neurokirurgille ajan. Maksoin itse mun mri-kuvat ja vein kuvat sinne yksityiselle. Se näki, että siellä on yksi väli aivan tukossa ja saman tien leikkausjonoon. (työntekijä) Ne tapaukset ovat ongelmallisia, joissa työterveyshuolto arvioi henkilön olevan työkyvytön ja sairauslomaa jatketaan jopa kaksi, kolme vuotta. Tämä toimintatapa ei voi olla kenenkään etu. (työnantaja) Työterveyshuolto ei järjestä aina pyydettäessä työterveysneuvotteluja, vaan toteaa, että henkilö on työkyvytön. (työnantaja)
Tärkeimmät työhön paluuta tukevat elementit työntekijöiden ja työnantajien mukaan Tukeva esimies ja työyhteisö Työntekijän motivaatio Toimivat yhteistyökuviot työnantajan, työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon välillä Pitkittyvään sairasteluun puuttuminen oikeaaikaisesti
Miten työhön paluun haasteita voidaan työnantajien mukaan ratkaista? Työhön paluuta haittaava tekijä Esimiesten ja työpaikan asenteet, vähäinen tuki Pitkittynyt sairastelu Rakenteelliset tekijät - uud.sijoittamisen vaikeus Motivaatio -ei halua kouluttautua -ei halua vaihtaa yksikköä Yhteinen ymmärrys eri toimijoiden kesken Ratkaisu Toimivat työkyvyn tukemiseen tarkoitetut mallit, koulutus, vierivalmennus/työyhteisövalmennus, kustannuksista viestiminen Henkilöstöhallinto mukaan prosessiin, henkilöstöhallintoon sijoitettu koordinaattori, kustannuksista viestiminen, keskitetty työkokeilumääräraha (henk. hallintoon) Siirtymäajan palkkaratkaisut, koulutustarjonnan lisääminen, työkokeilu ennen koulutusta Työkyvyn tukemiseen tarkoitetut mallit, koulutus, 30-60-90
Onnistunut työhön paluun prosessi voi olla varsin pitkä Siinä kohtaa mä en nähny et mä en oo pelkästään antava osapuoli vaan olen myös saava osapuoli. Että se ei ole multa vaan pois. Mutta itseään on helppo jäädä sääliin ja katkeroitua ja siitä on vaikea nousta pois, koska se on niin kokonaisvaltainen olotila. Se on pitkä prosessi hyväksyä tilanne sellaisena yksi tie sulkeutuu tässä.