Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Turvalliseen huomiseen
Vahvistettu valtuustossa 9.12.2013. 2 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Sisällys Johdanto...5 1. Onnettomuuksien ehkäisy...6 1.1. Turvallisuusviestintä (KP 312)... 6 1.2. Palonehkäisyn asiantuntijapalvelut... 8 1.2.1. Tulipalojen ehkäisy (KP 331)... 9 1.3. Turvallisuuskoulutus (KP 341)... 10 1.3.1. Turvakorttikoulutukset... 11 2. Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta...14 2.1. Palokuntatoiminnan kehittäminen (KP 211)... 14 2.2. Palokuntanuoriso- ja naistyö (KP 212 ja 213)... 15 2.3. Palokuntakoulutus (KP 221)... 16 2.3.1. Pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön opetussuunnitelman uudistaminen... 16 2.3.2. Palokuntanuoriso- ja palokuntanaistoiminnan koulutusohjelmien uudistaminen... 17 2.3.3. Yhdistystoiminnallinen osaamisen kehittäminen... 17 2.3.4. Kurssinjohtajien ja kouluttajien osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen... 17 2.3.5. Nykyisen koulutusjärjestelmän ylläpito ja hallinnointi... 17 2.3.6. Palokuntakoulutustoimikunta... 17 3. Varautuminen ja väestönsuojelu...18 3.1. Omatoimisen varautumisen kehittäminen... 18 3.1.1. Asuinkiinteistöjen vapaaehtoisen turvallisuushenkilöstön koulutus (KP 612)... 18 3.1.2. Kurssi- ja opastuotanto (KP 613)... 18 3.1.3. Kurssinjohtajakoulutus (KP 614)... 19 3.1.4. Turvallisuuskoulutettujen verkostot (KP 615)... 19 3.2. Asiantuntija- ja kehittämispalvelut... 19 3.2.1. Ulkoiset ja sisäiset asiantuntijaelimet ja työryhmät (KP 621)... 19 3.2.2. Edustukset yhteistyökumppaneiden hankkeissa (KP 622)... 20 3.2.3. Seminaarit, tilaisuudet ja tapahtumat (KP 623)... 20 3.2.4. Tutkimustoiminta (KP 624)... 20 3.3. Pelastuspalvelutoiminta... 21 3.4. Omarahoitteiset asiantuntijapalvelut... 22 4. Yhteispalvelut...23 4.1. Johtaminen (KP 111)... 23 4.2. Järjestön viestintä (KP 122)... 23 4.3. Hallintopalvelut... 24 4.3.1. Henkilöstö- ja yleishallinto (KP 400 ja KP 421)... 24 4.3.2. Taloushallinto (KP 411)... 25 4.3.3. Tuotemyynti (KP 431)... 25 4.4. Tutkimustoiminta ja tiedontuotanto (KP 131)... 25 4.4.1. Tiedon tuotanto... 25 4.4.2. Viestintä ja tiedon jakaminen... 26 4.4.3. Verkostoyhteistyö... 27 4.5. Kansainväliset toiminnot (KP 141)... 27 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 3
5. Alueellinen toiminta...29 5.1. Onnettomuuksien ehkäisy... 29 5.1.1. Turvallisuusviestintä (KP 311 ja 312)... 29 5.1.2. Turvallisuuskoulutus (KP 341)... 30 5.2. Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta... 31 5.2.1. Palokuntatoiminnan kehittäminen (KP 211)... 31 5.2.2. Palokuntanaistyö (KP 212)... 31 5.2.3. Palokuntanuorisotyö (KP 213)... 32 5.2.4. Palokuntakoulutus (KP 221)... 32 5.3. Varautuminen ja väestönsuojelu... 33 5.3.1. Omatoimisen varautumisen kehittäminen... 33 5.4. Yhteispalvelut... 33 Liitteet...34 4 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Johdanto SPEK painottaa vuonna 2014 onnettomuuksien ehkäisyssä uusien kampanjamuotojen ja välineiden sekä turvallisuusviestinnän monimediamahdollisuuksien hyödyntämistä. Kansalaisyhteiskunnan resilienssi on vuoden teema tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Teeman alla tuotettavaa tietoa hyödynnetään järjestön koko toiminnan kehittämisessä sisäisen turvallisuuden sekä kokonaisturvallisuuden vahvan kansalaissektorin edustajana. SPEK edistää turvallisuutta kansalaisten hyvän elämän ominaisuutena. Yhteistyötä ja verkostoja valtakunnallisten järjestöjen kanssa vahvistetaan pyrkimyksenä toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti SPEKin yhteiskunnan turvallisuutta vahvistavia tavoitteita. Yhteistyötä turvallisuuskomitean kanssa vahvistetaan. Pohjoismaista yhteistyötä toteutetaan kaikilla tulosalueilla. Vuonna 2014 painotetaan turvallisuusviestintäyhteistyötä, tulityökorttikoulutusta sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Jäsenistölle, luottamusmiesjohdolle ja järjestön toimihenkilöille suunnattuja koulutuspalveluita lisätään. Jäsenistön kanssa toteutettavien yhteisten palveluratkaisujen kehittämistä jatketaan voimavarojen tehokkaaksi kohdentamiseksi ja vahvistamiseksi. Valtakunnallisen ja alueellisen toiminnan yleisjärjestelyt tarkistetaan. Toimintasuunnitelman avulla toteutetaan järjestön sääntömääräisiä tehtäviä, strategiaa 2025 sekä SPEK-ryhmän toiminta- ja taloussuunnitelmaa 2013 2017. Järjestön säännöt, strategia 2025 ja SPEK-r TTS 2013 2017 sekä vuosisuunnitelmat muodostavat järjestön toiminnan ohjausasiakirjojen kokonaisuuden. Järjestö painottaa edelleen yhteistyötä pelastuslaitosten kanssa ja tarjoaa yhteisiä kansallisia asiantuntijapalveluita ja osaamistaan pelastusalan yhteiseen käyttöön tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä eri alojen asiantuntijapalveluissa. Tavoitteena on selkeä keskinäinen työnjako ja voimavarojen suunnitelmallinen yhteiskäyttö. Järjestö jatkaa toimintavuoden aikana myös yhteistoimintasopimusten tekemistä jäsenistönsä kanssa. Talouden kehittämisessä jatketaan SPEK-ryhmän yhteistoiminnan tiivistämistä, järjestön tulolähteiden monipuolistamista ja uusien rahoituslähteiden hankintaa. Edelleen vahvistetaan kunkin toiminnallisen kokonaisuuden omarahoitusosuuksia. Järjestön alueellisen toiminnan avustusperiaatteiden uudistamista jatketaan yhteistoiminnassa SPEK-ryhmän kanssa vastaamaan paremmin pelastustoimen riskianalyysiperusteista tarvetta sekä toiminnan kehittämisen tarpeita. Avustustenjakoperiaatteet kirjataan uusittaviin sopimuksiin. Avustukset sidotaan entistä vahvemmin SPEK-ryhmän yhteisen toiminnan ja talouden viisivuotissuunnitelman toteutukseen. Järjestö toteuttaa viisivuotissuunnitelmassa linjattuja tavoitteitaan vuoden 2014 toiminnassa tulosalueittain. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 5
1. Onnettomuuksien ehkäisy 1.1. Turvallisuusviestintä (KP 312) Tuemme turvallisuusviestinnällä kansalaisten ja yhteisöjen turvallisuusosaamista. SPEKin turvallisuusviestintä on teemakokonaisuus, jossa eri elementit tukevat toisiaan. Turvallisuusviestintä tuottaa aineistoja ja kehittää toimintamalleja, jotka tukevat kansalaisten valmiuksia tunnistaa ja ehkäistä riskejä. Pelastuslaitosten omavalvontajärjestelmän käyttöönottoa tuetaan turvallisuusviestinnällä. SPEK toteuttaa viisi valtakunnallista kampanjaa arjen turvallisuudesta ja paloturvallisuudesta. Kampanjoista Oma paloharjoitus, Päivä Paloasemalla ja Pohjoismainen palovaroitinpäivä muodostavat valtakunnallisen paloturvallisuusviikon. Pohjoismaista yhteistyötä turvallisuusviestinnän kehittämisessä jatketaan. Kansallista toimintaa kehitetään edelleen pohjoismaisia kontakteja hyödyntäen. SPEKin tiedotteet tavoittavat median, ja myös näin saadaan SPEKin viestit esille. Turvallisuusviestintä saa yli 100 miljoonaa kontaktia. Yli puolet ilmoittaa toimineensa viestinnän tavoitteen mukaisesti. Vaikuttavuus todennetaan kyselytutkimuksin. Turvallisuusviestinnän tavoittama kokonaiskontaktimäärä koostuu seuraavasti: Ensimmäisen päivän radiokampanja 50 miljoonaa Oma paloharjoitus 40 miljoonaa Pohjoismainen palovaroitinpäivä 10 miljoonaa Päivä paloasemalla 70 000 Nou Hätä! 37 000 Viestintätoimikunta toimii SPEKin viestinnän ja turvallisuusviestinnän asiantuntijaelimenä. Toimikunta valmistelee SPEKin kampanjoita, lausuntoja ja kannanottoja. Radiokampanjat SPEK tavoittaa Ensimmäisen päivän radiokampanjalla 50 milj. kontaktia. Vähintään puolet (50 %) viestin kuulleista toimii sen ohjeiden mukaisesti. Tiedotteet, tiedotus SPEKistä lähtee säännöllisesti tulosalueiden viestintää tukevia tiedotteita, kuten kuukausittainen palokuolematiedote. Tiedotteet muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden sosiaalisen median kanssa. Tiedotteet linkitetään sopiviin SPEKin Facebook-ryhmiin yli avaintulosalueiden välisten rajojen. Aktiivisella tiedotustoiminnalla media on saatu yhä kiinnostuneemmaksi paloturvallisuudesta. Median kiinnostusta mitataan SPEKin antamien haastattelujen määrällä. 6 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Online-turvallisuusviestintä ja sosiaaliset mediat Ns. online-reagointia verkkosivustoilla, tiedotteissa ja sosiaalisessa mediassa ajankohtaisten turvallisuustapahtumien ja onnettomuuksien yhteydessä kehitetään edelleen. SPEK tuottaa turvallisuusviestintää myös sosiaalisessa mediassa. Ajankohtaiset tiedotettavat asiat näkyvät sopivissa SPEKin ylläpitämissä FB-ryhmissä. FB:ssä myös ylläpidetään keskustelua silloinkin, kun kampanjat eivät näy muissa medioissa. Tavoite vuodelle 2014 on 500 000 käyntiä SPEKin ylläpitämillä verkkofoorumeilla. Esitemateriaalit SPEKin esitteet ovat kompakteja tietopaketteja, jotka parantavat lukijoidensa turvallisuusosaamista. Varautumispuolen esitteitä kehitetään vuonna 2014. Messut ja yleisötapahtumat Osallistutaan Turvallisuusmessuille Jyväskylässä ja Yleisen Palokuntalaiskokouksen tapahtumiin Helsingissä. Tapaturmien ehkäisy SPEK osallistuu edelleen Tapaturmayhteistyöryhmän ja sen toteuttaman Tapaturmapäivän sekä Kotitapaturmien ehkäisykampanjan toimintaan tuomalla mukaan paloturvallisuusasiat. Toiminnalla edistetään onnettomuuksien ehkäisyä kunnissa ja tehdään vuosittainen turvallisuusteema yleisölle tutuksi. Muita työryhmiä ovat Turvallisuusviestinnän opintopäivät, Alkusammutuskorttikoulutustyöryhmä sekä Koti- ja vapaa-ajantapaturmien ehkäisyn koordinaatioryhmä. Turvallisuusviestintää toteutetaan Palosuojelurahaston yleisavustuksella ja omarahoituksella. Turvallisuusviestinnän seminaareihin ja opintopäiviin osallistutaan myös ulkomailla. Projekti: Nou Hätä! 37 000 8.-luokkalaista ja 60 % yläkouluista osallistuu Nou Hätä! -koulutukseen. Nou Hätä! on vuosittainen pelastustieto- ja taitokampanja perusopetuksen ylimmille luokille, erityisesti 8. luokille. Hankkeeseen liittyy Nou Hätä! -kilpailu 8.-luokkalaisille. SPEK koordinoi kampanjaa valtakunnallisen ohjausryhmän tukemana. Kentällä kampanjan toteuttavat pelastuslaitokset, pelastusliitot ja Pelastusopisto sekä koulut. Kampanja järjestetään 18. kerran. Kampanjassa huomioidaan yhteistoimintakumppanien näkyvyys ja korostetaan toteutusverkoston tärkeyttä. Palosuojelurahasto rahoittaa kampanjan (100 %). Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 7
Projekti: Paloturvallisuusviikko Paloturvallisuusviikko on vuosittain toistuva valtakunnallinen teemaviikko, joka ajoittuu marraskuun lopulle. Paloturvallisuusviikko on kampanjakokonaisuus, jonka muodostavat kolme erilaista kampanjaa: Päivä Paloasemalla, Oma paloharjoitus ja Pohjoismainen palovaroitinpäivä. Viestinnän keskittäminen yhdelle viikolle vie alan yhteisesti sopimat turvallisuusviestit tehokkaammin perille. Projekti on suunniteltu toteutettavan Palosuojelurahaston avustuksella. Osaprojekti 1: Päivä paloasemalla Lapsiperheet oppivat käytännön rasteilla paloturvallisuustaitoja. Hankkeella halutaan lisäksi tehdä palokuntatoimintaa tunnetuksi ja rekrytoida uusia palokuntalaisia. Päivä Paloasemalla on perheille suunnattu, paloasemilla järjestettävä valtakunnallinen turvallisuustapahtuma, joka toteutetaan marraskuun viimeisenä lauantaina osana valtakunnallista paloturvallisuusviikkoa. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä palokunnat, pelastusliitot, pelastuslaitokset ja SPEK. Tapahtumien yhteenlaskettu kävijämäärätavoite on 70 000 henkilöä yhteensä 300 paloasemalle. Osaprojekti 2: Oma paloharjoitus Kampanja tavoittaa televisiossa, elokuvateattereissa ja internetissä 40 miljoonaa kontaktia. 150 000 ihmistä osallistuu paloharjoitukseen. Kampanja kehittää edelleen vuonna 2013 aloitettua konseptia. Kampanjan vaikuttavuustavoitteena on, että suomalaiset parantavat paloturvallisuutta kotonaan, työpaikoillaan, kouluissa ja muissa toimintaympäristöissään. Vuoden painopistealueet määritellään ohjausryhmässä tilastotietojen ja mediaseurannan perusteella. Kampanjan vaikuttavuus selvitetään kyselytutkimuksella. Osaprojekti 3: Pohjoismainen palovaroitinpäivä Pohjoismaisena yhteistyönä edistetään palovaroitintietoisuutta kodeissa. Kampanja korostaa palovaroittimen merkitystä paloturvallisuuden parantamisessa. Kampanjan viestinnässä tuodaan esiin vertailua paloturvallisuustilanteesta eri Pohjoismaissa. Hanke edellyttää 1 2 matkaa Pohjoismaissa. 1.2. Palonehkäisyn asiantuntijapalvelut Ylläpidämme turvallisuuteen liittyviä asiantuntijapalveluita. Toimintaa toteutetaan kahdella osa-alueella: Tulipalojen ehkäisy: rakennusten turvallisen käytön ohjeistus, neuvonta sekä viranomais-yhteistyö Vahinkojen rajoittaminen: teknisillä ja muilla järjestelyillä pyritään havaitsemaan, rajoittamaan tai sammuttamaan palo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 8 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Avaintulosalueen toiminta kohdistuu turvallisuustietoisuuden lisäämiseen. Tätä toteutetaan työryhmissä muiden alalla toimivien tahojen kanssa, aihealueen normistoa kehittämällä sekä tukemalla viranomaisten toimintaa mm. tekemällä oppaita. Paloturvallisuustoimikunta seuraa toimintoihin liittyviä ajankohtaisia aiheita ja toimii tulosalueen toimintaa jäntevöittävänä ja keskeiset sidosryhmät yhdistävänä asiantuntijaelimenä. Toimikunta käsittelee kaikki tulosalueella tuotetut oppaat, antaa lausuntoja ja tekee esityksiä. Edistetään erityisryhmien (toimintakyvyltään heikentyneet henkilöt) asumisturvallisuuteen tehdyn materiaalin käyttöä eri toimijoiden keskuudessa ja ylläpidetään aineistoa. Kehitetään ja tehdään tunnetuksi jälkivahinkojen torjuntaan käytettävissä olevan maanlaajuisen materiaali- ja kalustotietokannan käyttöä yhdessä Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liiton kanssa. 1.2.1. Tulipalojen ehkäisy (KP 331) Asiantuntijatietoutta hyödynnetään asumisen paloturvallisuuden parantamisessa ja työryhmätoiminnassa. Palontorjuntaan liittyvän tekniikan mahdollisuudet ja rajoitukset tuodaan esiin realistisesti ja puolueettomasti. Edistetään sammutuslaitteistojen määrän lisääntymistä henkilöturvallisuuskohteissa SPEKin hallituksen tekemien linjauksien mukaisesti. Pyritään saamaan vaatimus alkusammutuskalustosta lainsäädäntöön. Edistetään asuntojen alkusammutuskaluston määrän kasvua toimimalla yhdessä mm. pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kanssa. Annetaan asiantuntija-apua toistuvien erheellisten hälytysten ennaltaehkäisemiseksi kiinteistöjen edustajille ja viranomaisille. Osallistutaan sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiön kokoaman paloilmoitin-suositusryhmän työskentelyyn ja sähköturvallisuuden ohjeistuksen tulkintasuositusten ja normiston kehittämiseen (ST-kortit) työryhmissä yhdessä alan toimijoiden kanssa. Tehdään tai päivitetään kolme opasta. Oppaita työstetään perustuen uudistuvaan normistoon ja pelastusalalla esiin nouseviin ajankohtaisiin aiheisiin. Annetaan neuvontaa tulipalojen ennaltaehkäisystä internetissä, puhelimitse ja sähköpostilla sekä lausuntoja ja vastauksia tiedusteluihin henkilö- ja paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Tiedusteluihin vastataan kahden viikon kuluessa. Tehdään tulipalojen ennaltaehkäisy-yhteistyötä tarpeen mukaan pelastusliittojen ja muiden sidosryhmien kanssa antamalla asiantuntija-apua koulutustilaisuuksiin. Osallistutaan sisäasiainministeriön ylläpitämän tahallisten palojen ennaltaehkäisyn seurantaryhmän toimintaan. Järjestetään palonehkäisyn päivät Padasjoella. Päivillä käsitellään rakentamismääräyksiin ja pelastuslainsäädöksiin liittyviä asioita. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 9
Osallistutaan aktiivisesti kansainväliseen palonehkäisytyöhön ja palontorjunnan tietotaidon jakamiseen olemalla mukana CFPA Europe Guideline-, CTIF Fire Prevention- ja CFPA-E Management -komissioissa. Tehdään tunnetuksi em. komissioissa valmistuneita oppaita pelastuslaitosten ja asiantuntijoiden keskuudessa. Fire prevention -komissiossa käsitellyt mielenkiintoiset tulipalot ja niistä saadut opit ja kokemukset tuodaan tiedoksi palonehkäisyn kentälle. Ylläpidetään mediaseurantaa palokuolemista, tuhopoltoista, palovaroittimen toiminnasta tulipaloissa ja saunassa tapahtuneista tulipaloista sekä alkusammutuskaluston käytöstä ja poistumisturvallisuudesta. Seurannassa analysoidaan erityisesti tulipalojen syitä. Tuloksia hyödynnetään mm. kuukausittain tehtävissä palokuolematiedotteissa. Toiminta rahoitetaan Palosuojelurahaston yleisavustuksella ja omarahoituksella. 1.3. Turvallisuuskoulutus (KP 341) Koulutamme turvallisuushenkilöstöä Koulutuksen kohderyhminä ovat yritysten, yhteisöjen ja laitosten päivittäisestä henkilö- ja paloturvallisuudesta sekä palonilmaisu- ja sammutuslaitteista vastuussa olevat henkilöt, tieturvakurssinjohtajat, suunnittelijat sekä pelastusviranomaiset. Turvallisuuskoulutuksen kehittämistä jatketaan asiakkaiden palautteiden perusteella sekä yhteistyössä SPEKin jäsenten ja Euroopan palontorjuntaliiton (CFPA Europe) kanssa. Jatketaan yhtenäisen valtakunnallisen koulutustarjonnan kehittämistä ja uudistetaan kurssien sisältö vastaamaan TTS 2013 2017 tavoitteita, erityisesti asumisturvallisuuden osalta. Kursseja mainostetaan uutiskirjeissä, esitteissä ja verkossa sekä sosiaalisen median avulla. Paloturvallisuus.infon kurssihaun kehittämistä jatketaan ja käyttäjien aktivoimiseksi otetaan käyttöön Facebook -sivusto. Julkaistaan Työpaikan paloturvallisuus-diasarja ja esittelylehtinen englanninkielisenä paloturvallisuus-info -sivuilla. Markkinoidaan aineistoa SPEKin uutiskirjeissä. Toiminnalliset tavoitteet: 40 kurssia, 10 yrityskohtaista koulutustilaisuutta, kolme tieturvaseminaaria, Pelastusalan neuvottelupäivät ja kaksi seminaaria ajankohtaisista aiheista yhteistyössä SPEKin jäsenten kanssa. markkinoidaan uusi kurssituote Korjausrakentamisen turvallisuus markkinoidaan täydennyskoulutusta Paloilmoittimen hoitaja- sekä Sprinkleri- ja vesisumulaitteiston hoitajakursseilla olleille 1500 koulutettavapäivää viikossa 800 käyntiä koulutus.spek.fi -sivuilla ja 350 käyntiä paloturvallisuus.info -sivuilla yksi valtakunnallinen kurssiesite sekä 4 5 uutiskirjettä yhteistyössä tuotemyynnin kanssa ja 10 erilaista kurssikohtaista esitettä ja sähköpostimarkkinointi joka kurssista osallistutaan kahteen CFPA Europe Security Commissionin kokoukseen, kahteen CFPA Europe Training Commissionin kokoukseen ja kolmeen CFPA Europe Management Committeen kokoukseen. 10 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Ylläpidämme ja kehitämme rekisteripalveluihin liittyvää turvallisuuskoulutusta Turvallisuuskorttikoulutusten ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi: toteutetaan hyvin toimiva korttihallinto ja asiakaspalvelu osallistutaan valtakunnallisen toimikuntien ja työryhmien työhön koulutetaan yhteistyökumppaneiden järjestämillä kurssinjohtajakursseilla pidetään ajan tasalla kurssinjohtajien internet -sivut ja tehdään korttikoulutusta tunnetuksi kotisivuilla päivitetään koulutusaineistoja yhteistyökumppaneiden kanssa tiedotetaan kurssinjohtajille sähköpostitse ja markkinoidaan korttikoulutuksia uutiskirjeissä toteutetaan tulityö- ja tieturvakurssinjohtajaviestintää Facebookissa. 1.3.1. Turvakorttikoulutukset Tulitöiden paloturvallisuuskoulutus (KP 343) Tulityötoimikunta SPEKin hallituksen asettamassa tulityötoimikunnassa ovat edustettuna Suomen Finanssialan Keskusliitto, Suomen Palopäällystöliitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Toimikunta pyrkii työssään siihen, että tulityöprosessilla luodaan ja ylläpidetään turvallinen työympäristö. Toimikunta kehittää uusia toimintamalleja tulityöturvallisuuden lisäämiseksi tavoitteena, että tulityöstä ei aiheudu henkilö-, omaisuus- tai ympäristövahinkoja. Toimikunta käynnistää toimintavuonna tulityö- ja kattotulityökurssien pedagogisen sekä sisällöllisen kehittämisen ja yhdistämisen yhdeksi tulitöiden turvallisuuskurssiksi. Uudistetaan samalla tulityökortin visuaalinen ilme ja lisätään siihen rekisteröidyn tuotemerkin tunnus. Huomioidaan tuotemerkin näkyminen myös oppikirjassa ja koulutusaineistossa. Toiminnalliset tavoitteet: 73 000 rekisteröityä tulityökortin kortinhaltijaa, 5 000 toteutettua tulityökurssia, 60 uutta tulityökurssinjohtajaa, 100 tulityökurssinjohtajakoulutuksen päivittäjää 2 000 rekisteröityä kattotulityökortinhaltijaa, 200 kattotulityökurssia, 20 kattotulityökurssinjohtajakoulutuksen päivittäjää, 20 uutta kattotulityökurssinjohtajaa tulityövahinkojen lehdistöseuranta muutama tiedote tulityön riskeistä tulityöseminaari Turvallisuus-messuilla Jyväskylässä parikymmentä tulityö- ja kattotulityökurssien laadun havainnointia 6 8 tulityötoimikunnan kokousta ja niiden puheenjohtaja- ja sihteeritehtävät tulityötoimikunnan kehittämisseminaari keväällä ja pohjoismainen tulityökokous kesällä Suomessa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 11
Matkailualan turvallisuuspassikoulutus (KP 348) Tavoitteena on saada koulutus osaksi matkailualan tutkintoja ja osaksi perehdyttämiskoulutusta huvipuistojen kausityöntekijöille. Tiedottamisessa tehdään yhteistyötä toimikunnan jäsenten taustayhteisöjen ammattilehtien kanssa. Uudistetaan nykyisten korttiaihioiden ja aineistojen loppuessa matkailualan turvallisuuspassin visuaalinen ilme ja lisätään siihen rekisteröidyn tuotemerkin tunnus. Huomioidaan tuotemerkin näkyminen myös oppikirjassa ja koulutusaineistossa. Toiminnalliset tavoitteet: 1100 rekisteröityä kortinhaltijaa, 70 kurssia, 40 uutta kurssinjohtajaa, 20 kurssinjohtajakoulutuksen päivittäjää Tieturvakoulutus (KP 346) SPEK vastaa tieturvakoulutuksen koordinoimisesta. SPEKin turvallisuusasiantuntija on koulutusta kehittävän toimikunnan esittelijä ja sihteeri. Tieturvakoulutuksen laadun varmistamista jatketaan. Kurssinjohtajakoulutus on osa SPEKin järjestämää omaa turvallisuuskoulutusta. Toiminnalliset tavoitteet: 20 000 rekisteröityä kortinhaltijaa (tieturva 1, 2 ja 2 kertaus), 1800 kurssia, 40 uutta kurssinjohtajaa kurssinjohtajakortti uusille kurssinjohtajille osallistuminen koulutuksen kehittämishankkeisiin 3-4 tieturvatoimikunnan kokousta ja niiden sihteeritehtävät Sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutus (KP 347) SPEK tekee koulutusta tunnetuksi erilaisissa tapahtumissa yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutus pyritään saamaan osaksi ammatillista koulutusta. Sosiaali- ja terveysalan turvakorttitoimikunta vastaa tiedottamis- ja markkinointisuunnitelmasta. Toiminnalliset tavoitteet: 3 500 rekisteröityä kortinhaltijaa, 200 kurssia, 50 uutta kurssinjohtajaa osallistuminen TERVE-SOS 2014 -messuille yhdessä Palopäällystöliiton kanssa Alkusammutuskoulutus (KP 345) Toiminnalliset tavoitteet: 20 AS1 -kurssinjohtajakurssia, 200 koulutettua kurssinjohtajaa, joista 120 rekisteröityy SPEKin kurssinjohtajapalveluun, 200 AS1 -kurssia, 3000 AS1 -kurssin suorittanutta henkilöä koulutuksen markkinointi palokunnille järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kampanjoissa 12 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
kävijäkokemusten kerääminen Ruduksen Turvapuistossa olevalta alkusammutusrastilta. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus (KP 349) SPEKin sopimus TraFin kanssa loppuu helmikuun lopussa. Varaudutaan siihen, että EKL-rekisteri siirretään TraFille ja korttipalvelut lopetetaan. Toiminnalliset tavoitteet: 100 rekisteröityä kortinhaltijaa, 10 kurssia ajan tasalla olevat verkkosivut Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 13
2. Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta Palokuntatoiminnan kehittämisen tavoitteena on palokuntalaisten pelastustoiminnallisen ja yhdistystoiminnallisen osaamisen kehittäminen, palokuntien turvallisuusviestinnällisten valmiuksien kehittäminen sekä erilaisten ihmisten innostaminen mukaan vapaaehtoistoimintaan, kehittämällä palokuntatoiminnan muotoja. 2.1. Palokuntatoiminnan kehittäminen (KP 211) Lisäämme kansalaisten ja yhteisöjen arjen turvallisuustietoisuutta ja -taitoja Aloitetaan vuonna 2013 laaditun toteuttamissuunnitelman mukaisesti AS1-konseptin mukaisen alkusammutuskoulutuksen järjestäminen yhdessä pelastusliittojen ja palokuntien kanssa. Suunnitelman mukaisesti erityisesti markkinoidaan konseptia. Suunnitelman toteutumista mitataan AS1-korttien määrällä. Innostamme erilaisia ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan kehittämällä toimintamuotoja 27. yleiseen palokuntalaiskokoukseen valmentavan prosessin myötä aktivoidaan keskustelua ja innovatiivisuutta toimintamuotojen kehittämiseksi, osallisuuden lisäämiseksi ja asetetun jäsenmäärällisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tuotetaan tukiaineisto, järjestetään alueelliset valmentautumistilaisuudet ja itse päätapahtuma. Päätapahtuman avulla edistetään palokuntakulttuuria, lisätään palokuntatoiminnan tunnettuutta, aktivoidaan palokuntatoiminnassa mukana olevia kehittämään innovaatiota vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja kasvatetaan yhteisöllisyyttä. Tavoitteena on saada vähintään 500 osallistujaa 100 palokunnasta keskustelemaan ja linjaamaan pelastusalan vapaaehtoistoiminnan tulevaisuutta. Prosessin tuotoksena valmistetaan palokuntatoiminnan kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on tuottaa suosituksia toiminnan muotojen kehittämiseksi, palokuntakulttuurin turvaamiseksi ja turvallisuusverkoston toimintakyvyn edistämiseksi. Mittaamme palokuntatoiminnan tunnettuutta, kiinnostavuutta ja vetovoimaa vuosittain suoritettavalla tutkimuksella. Sisäisesti mittaamme yksilöiden toimintaan osallistumisen aktiivisuutta ja toiminnan vaikuttavuutta Hakan avulla. Parannetaan vaikuttavuutta, suunnitelmallisuutta ja toiminnan arviointia kehittämällä HAKA-palokuntarekisterin tarjoamia palveluja. Haka palokuntarekisterin merkittävyys kasvaa palokuntakortin myötä ja antaa reaaliaikaista tietoa toiminnan tilasta. Palokuntalaisten ID-korttia lanseerataan käyttöön koko SPEK-ryhmässä Haka palokuntarekisterin kautta. Palokuntakortin myötä voidaan tunnistaa palokuntatoiminnassa mukana olevat ja heidän osallistumisaktiivisuutensa. Tiivistämme tulosalueen osalta SPEK-ryhmän yhteistoimintaa tavoitteellisen toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin avulla. Suunnittelu, seuranta ja arviointi toteutetaan Hakan avulla. Toimintaa arvioidaan tapahtumien toteutumisella, osallistujamäärällä ja tapahtumista kerättävällä palautteella. Edistetään palokuntalaisten osallistumisaktiivisuutta, tieto- ja taitotasoa sekä luodaan verkostoitumista ja yhteisöllisyyttä lisääviä tapahtumia ja vaikuttamispaikkoja, ylläpitämällä ja tuottamalla pelastusalan vapaaehtoistoiminnan tieto-, asiantuntija-, tapahtuma- ja hallintopalveluita. 14 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Toteutetaan vapaaehtoistoiminnan tukemiseksi verkostokanava paikkakuntaa vaihtavien tai ns. nukkuvien jäsenten aktivoimiseksi. Verkoston tarkoituksena on tarjota mahdollisuus liittyä lähimpään palokuntaan ja näin kannustaa osallistumaan pelastusalan vapaaehtoistoimintaan. Tavoitteena on selvittää muuttoliike palokuntalaisten osalta ja luoda siten mittari, jolla verkostokanavan toimivuutta voidaan mitata. Verkostoituminen luo palokunnille mahdollisuuden rekrytoida niin uusia jäseniä kuin kaksoispalokuntalaisia. Kaksoispalokuntalaisilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka päivisin toimivat työpaikka- tai opiskelupaikkakunnan palokunnassa ja iltaisin ja/tai viikonloppuisin kotipaikkakunnan palokunnassa. Tavoitteena on, että palokuntalaisten määrä kasvaa verkostoitumisen ansiosta 300 palokuntalaisella. Aloitetaan AS1-konseptin mukainen alkusammutuskoulutus yhteisen toteuttamissuunnitelman mukaisesti (SPEK-ryhmä ja palokunnat). Järjestetään 27. yleinen palokuntalaiskokous Helsingissä. Tiivistetään SPEK-ryhmän järjestötoimintaa suunnittelun, seurannan ja arvioinnin avulla. Toteutetaan verkostokanava paikkakuntaa vaihtavien palokuntalaisten tavoittamiseksi. Järjestötoimikunta ylläpitää, edistää ja kehittää valtakunnallista palokuntien tekemää järjestötyötä sekä valmistelee keskusjärjestön hallitukselle esityksiä järjestötyöstä. Järjestötoimikunta toimii palokuntien järjestötyön asiantuntijana. 2.2. Palokuntanuoriso- ja naistyö (KP 212 ja 213) Kehitämme toimintamme vaikuttavuutta suunnitelmallisuudella ja arvioinnilla Esitellään palokuntanaistyön uusi visio ja toiminta-ajatus ja tuetaan palokuntanaistyön markkinointia viestinnällisellä kampanjalla. Tavoitteena on lisätä palokuntanaistyön kiinnostavuutta, jäsenmäärää ja osallistumisaktiivisuutta. Toimintaa mitataan teettämällä tutkimus tunnettuudesta ja keräämällä osastojen käyttöä ja toimintaa koskevia tietoja. Kehitetään palokuntanaistyön merkittävyyttä lisäämällä yhteistyötä pelastusalan ja varautumisen alueen toimijoiden kanssa sekä kannustamalla palokuntanaisia turvallisuusviestintään. Luodaan palokuntanuorille paikka vaikuttaa heitä koskeviin toimintoihin ja päätöksentekoon; SPEK-ryhmä järjestää nuorille suunnatun foorumin yhdessä valtakunnallisen nuorisotyötoimikunnan kanssa. Demokratiakasvatusta palokuntanuorisotyössä tuetaan tuottamalla materiaalia ja ohjeita palokuntanuorisotyön tekijöille ja nuorille. Järjestetään SPEK-ryhmänä palokuntanuorten ohjaajille verkostoitumismahdollisuus keväällä 2014. Tavoitteena on palokuntanuorten ohjaajien tietotaidon lisääminen, verkostoituminen ja valtakunnallisen leiritoiminnan koulutusjärjestelmän arviointi ja kehittäminen. Esitellään palokuntanaistyön uusi visio ja toiminta-ajatus. Luodaan palokuntanuorille mahdollisuus vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon. Järjestetään palokuntanuorten ohjaajille valtakunnallinen koulutustilaisuus Porissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 15
Valtakunnallinen naistyötoimikunta kehittää palokuntanaistyötä valtakunnallisesti. Toimikunta antaa SPEKille palokuntanaistyöhön liittyvää asiantuntija-apua toiminnan suunnittelussa, valmistelussa ja kehittämisessä. Toimikunta seuraa toimialansa kansainvälistä ja kansallista kehitystä ja tekee esityksiä hallitukselle toimialansa kehittämiseksi. Valtakunnallinen nuorisotyötoimikunta kehittää, suunnittelee ja ohjaa valtakunnallista palokuntanuorisotyötä ja sitä koskevaa tiedotus-, valistus-, kilpailu-, leiri- sekä muuta toimintaa. Nuorisotyötoimikunta toimii palokuntanuorisotyön edustajana ja asiantuntijana. 2.3. Palokuntakoulutus (KP 221) Kehitämme palokuntalaisten koulutusta Vuoden 2014 painopisteenä on kehittää pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön koulutusta laatimalla uusi opetussuunnitelma suunnitellun laadintaprosessin ja aikataulun mukaisesti. Saman laadintaprosessin yhteydessä käynnistetään palokuntanuoriso- ja palokuntanaistoiminnan koulutusohjelmien uudistaminen. Yhteistoiminnasta ja koulutuksen järjestämisestä on tehty tarvittavat sopimukset kaikkien osapuolten kesken. 2.3.1. Pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön opetussuunnitelman uudistaminen Opetussuunnitelman uudistaminen etenee suunnitellusti, erillisen projektisuunnitelman mukaisesti. Projekti koostuu erillisistä vaiheista, joiden lopputuotteena valmistuu uusi opetussuunnitelma. Vuonna 2014 toteutetaan projektisuunnitelman vaiheet 2-4. Opetussuunnitelmatyön uudistamisen tekemiseen nimetään eri toimijoista ja sidosryhmistä koostuva projektiryhmä, joka vastaa uudistuksen toteuttamisesta. Projektiryhmälle valitaan projektipäällikkö. Projektiryhmän ohjausryhmänä toimii palokuntakoulutustoimikunta. Toiminnalliset tavoitteet: Laaditaan viestintäsuunnitelma koulutusuudistuksesta. Sitoutetaan eri toimijoita opetussuunnitelman uudistamisen vaiheisiin. Mm. 2-4 kurssinjohtajaa/kurssi laatimaan uuden opetussuunnitelman mukaisten kurssien toteuttamissuunnitelmamallit (vaihe 4 ja 5). Jokaisen vaiheen lopputuotos esitellään ja arvioidaan. Projekti: Koulutuksen laadunarviointimenetelmien kartoittaminen Kartoitetaan valtakunnallisesti nykytilan koulutuksen laadunarviointimenetelmät ja toimintatavat. Luodaan laadunvarmistusjärjestelmän perusteet. 16 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Projekti: Työvuorokoulutuksen ja viikkoharjoitusten kehittämishanke Toteutetaan työvuorokoulutuksen ja viikkoharjoitusten kehittämishanke, jossa tuotetaan harjoituksissa hyödynnettävää koulutusaineistoa. Sopimuspalokuntien koulutuksen suunnittelu ja seuranta toteutetaan Hakan avulla. Tehdään osaamisen osoittaminen joustavaksi ja mielekkääksi ja siten pyritään lisäämään tavoitteellista osaamisen kehittämistä. 2.3.2. Palokuntanuoriso- ja palokuntanaistoiminnan koulutusohjelmien uudistaminen Palokuntanuoriso- ja naistoiminnan koulutusohjelmien uudistamistyö toteutetaan edellä kuvatun projektisuunnitelman kaltaisesti tukeutuen pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön opetussuunnitelman uudistamisen projektisuunnitelmaan. Molempien koulutusohjelmien uudistamiseen nimetään omat projektiryhmät ja projektipäälliköineen. 2.3.3. Yhdistystoiminnallinen osaamisen kehittäminen Yhdistystoiminnallisen osaamisen kehittämissuunnitelman perustaksi kartoitamme toimijoiden kehittämistarpeet. 2.3.4. Kurssinjohtajien ja kouluttajien osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen Ylläpidetään ja kehitetään kurssinjohtajien ja kouluttajien substanssi- ja pedagogista osaamista kurssinjohtajien opintopäivien ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa tehtävän koulutusyhteistyön avulla erikseen laaditun suunnitelman mukaisesti. Toiminnalliset tavoitteet: Opintopäivien järjestäminen 160 kurssinjohtajalle ja kouluttajalle Verkko-ohjaajakoulutuksen järjestäminen 12 uudelle kurssinjohtajalle. 2.3.5. Nykyisen koulutusjärjestelmän ylläpito ja hallinnointi Jatketaan nykyisen voimassaolevan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän ylläpitoa ja tuotetaan tarvittavat palvelut koulutuksen järjestäjille ja kurssinjohtajille sekä ylläpidetään nykyisen järjestelmän materiaalien ajantasaisuutta. Aloitetaan koulutettujen rekisteröiminen HAKAan, lisäämällä rekisteröintivelvoite koulutuksen järjestäjille (ohje pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtoisen- ja sopimushenkilöstön koulutuksen järjestämisestä). Lisäksi otetaan käyttöön palokuntakortti, johon liitetään koulutuksen rekisteröinnin lisäksi myös muita jäsenpalveluita. 2.3.6. Palokuntakoulutustoimikunta Palokuntakoulutustoimikunta ylläpitää, edistää ja kehittää valtakunnallista palokuntien koulutustoimintaa, seuraa alan kansainvälistä ja kansallista kehitystä sekä tekee esityksiä ja antaa hallitukselle sen pyytämät lausunnot toimialaansa kuuluvista asioista. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 17
3. Varautuminen ja väestönsuojelu Tulosalue toimii arjen turvallisuuden ja kokonaisturvallisuuden (häiriötilanne- ja poikkeusolovarautuminen) aloilla, ylläpitää ja kehittää näihin liittyvää asiantuntemusta. Tulosalueen missiona on edistää yhteiskunnan turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä yksilöiden ja yhteisöjen tietoja ja taitoja kehittämällä, kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä ja -toimintaa julkisen sektorin kanssa edistämällä sekä tuomalla yhteiskunnalliseen keskusteluun kansalaisyhteiskuntanäkökulman. Tulosalueen toiminnan kohteena ovat eri yhteisöt, pelastus- ja turvallisuusalaan liittyvät valmius- ja koulutusjärjestöt sekä viranomaiset. Toiminnan tavoitteena on edistää osallisuutta ja luoda edellytyksiä aktiivisen kansalaisyhteiskunnan toiminnalle sekä vahvistaa turvallisuutta hyvän elämän ominaisuutena. Vuoden 2014 toiminnallisina painopisteinä ovat asiantuntijuuden vahvistaminen, erityisesti asiantuntijatiedon välittäminen ja jalostaminen sekä palveluprosessien kehittäminen. Lisäksi toimintavuonna toteutetaan omarahoitteisia asiantuntijapalveluita koskeva selvitys. 3.1. Omatoimisen varautumisen kehittäminen Ylläpidämme valtakunnallista omatoimisen varautumisen koulutusjärjestelmää Toimintavuoden painopisteenä on uusitun koulutusjärjestelmän jalkauttaminen, erityisesti kouluttajakoulutuksen ja viestinnän keinoin. Kouluttajat saatetaan uusitun koulutusjärjestelmän piiriin kattavasti. Viestitään aktiivisesti koulutusjärjestelmästä ja edistetään sen tunnettuutta. Yleisen turvallisuuskoulutuksen kehittäminen arvioidaan ja linjataan yhteistyössä järjestökumppaneiden kanssa. Varautumis- ja väestönsuojelutoimikunta kolme kokousta Koulutuksen kehittämistyöryhmä kolme kokousta 3.1.1. Asuinkiinteistöjen vapaaehtoisen turvallisuushenkilöstön koulutus (KP 612) SPEKin koulutusjärjestelmän mukaisia kursseja järjestävät alueelliset pelastusliitot sekä SPEKin alueyksikkö. Lisäksi pelastusliitot järjestävät muuta yleistä turvallisuuskoulutusta kansalaisille. Tasalaatuinen ja koko maan kattava kurssitarjonta turvataan yhdessä pelastusliittojen kanssa. Toimintavuoden aikana selvitetään osana alueellisen toiminnan kehittämistä vaihtoehdot koulutuksen talouden järjestelyille. Toiminnalliset tavoitteet johdetaan TTS 2013 2017 mukaan. 3.1.2. Kurssi- ja opastuotanto (KP 613) Varaudutaan tuottamaan yksi koulutusjärjestelmän mukainen täydennyskurssi. Kuvataan ja kehitetään aineistoprosesseja. 18 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
3.1.3. Kurssinjohtajakoulutus (KP 614) Kurssinjohtajakoulutus uudistetaan siten, että uudistettu koulutus on otettavissa käyttöön vuoden 2015 alusta. Toteutetaan kaksi varautumiskouluttajan perusopintojaksoa sekä kysynnän mukaan kahdesta kolmeen perehdytystä uuteen järjestelmään. Lisäksi tuotetaan kolme kurssinjohtajille suunnattua uutiskirjettä sekä tehostetaan verkon kautta suunnattua viestintää. 3.1.4. Turvallisuuskoulutettujen verkostot (KP 615) Edistetään turvallisuuskoulutukseen osallistuneiden verkostoitumista ja tiedonsaantia koulutusten jälkeen. Tuotetaan sisältö neljään uutiskirjeeseen. Kehitetään sosiaalisen median käyttöä. Arvioidaan viestintäkonseptit. Neuvontapalvelut arvioidaan ja organisoidaan. Pilotoidaan Turvallisuusosaajat-toimintamallia erikseen valittavilla paikkakunnilla pääkaupunkiseudun ulkopuolella. 3.2. Asiantuntija- ja kehittämispalvelut Edistämme kansalaisten osallisuutta paikallisessa turvallisuustyössä Tuotamme kansalaisyhteiskunnan onnettomuuksien ehkäisyä ja häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista edistävää tutkimusta, seuraamme ja arvioimme turvallisuuspolitiikkoja sekä osallistumme alan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Toimintavuonna painotamme tiedon saavutettavuutta sekä soveltamista viestintään, koulutukseen, suosituksiin ja ohjeisiin. Erityisesti kehitämme tiedon monikanavaista välittämistä sekä strategista ja yhteiskunnallista viestintää. Toimintavuoden pääteeman muodostavat kansalaistiedot ja -taidot (osana resilienssi-teemaa). Tiivistetään pohjoismaista yhteistyötä. Käynnistetään koulutus- ja valistuskonseptien ja -aineistojen vaihto sekä kouluttajakoulutus. Osallistutaan EVCPF:n toimintaan sekä seurataan muita eurooppalaisia yhteistyöfoorumeita. Talousarviossa varaudutaan kolmeen pohjoismaiseen matkaan sekä kahteen Keski-Eurooppaan suuntautuvaan matkaan. 3.2.1. Ulkoiset ja sisäiset asiantuntijaelimet ja työryhmät (KP 621) Toiminnalliset tavoitteet: edustus Etelä-Suomen alueellisessa valmiustoimikunnassa edustukset sisäministeriön Kansallinen toimintaohjelma luonnononnettomuuksiin varautumiseksi -valmistelu- ja ohjausryhmissä (nk. Hyogon toimintaohjelma) Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 19
edustus Suomen ympäristökeskuksen Tulvariskien hallinnan viestintäjaostossa edustus vesihuollon erityistilannevarautumisen valmiussuunnittelutyöryhmässä SPEK on kattavasti edustettuna valtakunnallisissa ja alueellisissa kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano- ja seurantaryhmissä. Alueellisista edustuksista vastaavat SPEKin alueelliset jäsenet sekä alueyksikkö. Projekti: Kova-toimikunta Vastataan kotitalouksien omatoimisen varautumisen järjestötoimikunnan (Kova) koordinaatiosta. Toimikuntatyön tavoitteena on turvata ja kehittää järjestöyhteistyön kautta laajasti kotitalouksien toimintakykyä häiriötilanteissa vahvistamalla valmiuksia omatoimisuuteen ja -varaisuuteen. Toiminnan rahoittaa Huoltovarmuuskeskus. 3.2.2. Edustukset yhteistyökumppaneiden hankkeissa (KP 622) Varaudutaan osallistumaan ja tukemaan yhteistyökumppaneiden hankkeita. Edustus Naisten Valmiusliiton hallituksessa 3.2.3. Seminaarit, tilaisuudet ja tapahtumat (KP 623) Toiminnalliset tavoitteet: Järjestetään järjestöjä ja kokonaisturvallisuutta koskeva seminaari yhteistyössä eri viranomaisten kanssa keväällä 2014. Seminaarin tavoitteena on herättää yhteiskunnallista keskustelua järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan roolista ja mahdollisuuksista kokonaisturvallisuuden kentässä. Järjestetään Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät syksyllä. Opintopäivät toimivat viranomaisten sekä järjestöjen kohtaamispaikkana, ja niiden tavoitteena on syventää tietoa varautumiseen liittyvistä ilmiöistä sekä toimia viranomaisten ja järjestöjen kohtaamispaikkana. Yhteistyössä SM, TK, muut viranomaiset. Järjestetään Varautumisseminaari, joka toimii varautumisen vuosijuhlana ja väestönsuojelun perinnepäivänä. Alustava päivämäärä on 20.11. Valmistaudutaan turvallisuus- ja puolustusmessuille 2015. Seminaarit tavoittavat yhteensä 300 henkilöä. Laatua seurataan asiakaspalautteen avulla. 3.2.4. Tutkimustoiminta (KP 624) Laajennetaan tutkimusrahoituksen pohjaa sekä rakennetaan tutkimusverkostoja. Toiminnalliset tavoitteet: Varaudutaan tukemaan ja julkaisemaan aihealueeseen liittyviä opinnäytetöitä sekä muita kumppaneiden tuottamia aineistoja. Varaudutaan valmistelemaan 1 2 kehittämishanketta. Haetaan rahoitusta yhteen omatoimista varautumista selvittävään tutkimukseen. 20 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Haetaan rahoitusta yhteen vapaaehtoista pelastuspalvelutoimintaa koskevaan selvitykseen. Projekti: Toimintamalli kylien maallikkoensiauttajaksi -projekti Projektin tarkoituksena on tuottaa toimintamalli, jolla lyhennetään ensihoidon vasteaikoja sydänpysähdystilanteissa. Hankkeessa selvitetään edellytykset ja mahdollisuudet rekrytoida kylistä maallikkoensiauttajia alueilta, joihin ensihoidon toimintavalmiusajat muodostuvat kriittisen pitkiksi. Hanke toteutetaan alueellisena pilottina Päijät-Hämeessä yhteistyössä Ensihoitokeskuksen, Suomen Punaisen Ristin sekä Suomen Kylätoiminta ry:n kanssa. Hankkeelle on haettu rahoitusta vapaaehtoisten maallikkoauttajien koulutukseen ja rekrytointiin sekä toimintamallikuvauksen laadintaan ja testaukseen. Hankkeen toteutumisen edellytyksenä on RAY:n hankerahoitus. Kokonaiskustannusarvio on 152 000 euroa. 3.3. Pelastuspalvelutoiminta Tuemme järjestöjen valmiuksia ja yhteistyötä Edistetään ja kehitetään yhteistyötä pelastuspalvelujärjestöjen ja muiden valmiusjärjestöjen kanssa. Tuetaan vapaaehtoisten osallistumismahdollisuuksia sekä pelastuspalvelujärjestöjen toimintaedellytyksiä koulutuksella ja viestinnällä. Edistetään järjestöjen ja viranomaisten yhteistyötä. Toiminnalliset tavoitteet: pelastuspalvelujärjestöyhteistyöryhmä kaksi kokousta pelastuskoiratoimikunta kaksi kokousta tuotetaan kaksi pelastuspalveluaiheista uutiskirjettä ja artikkelia, ylläpidetään verkkosivuja varaus raunioratoja koskevan kehittämishankkeen toteutukseen vapaaehtoista pelastuspalvelutoimintaa Suomessa esittelevä esite julkaistaan edustukset Vapaaehtoisen pelastuspalvelun keskustoimikunnassa ja työvaliokunnassa. Projekti: Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaoperaatioon -kehittämishanke Hankkeen tavoitteena on määrittää vapaaehtoistoimijoille soveltuvat tehtävät sekä kehittää toimintamalli vapaaehtoistoimijoiden ja viranomaisten yhteistoimintaan laaja-alaisessa tai paikallisesti merkittävässä öljyntorjuntatilanteessa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen Meripelastusseuran, Suomen Lentopelastusseuran sekä Etelä-Savon ja Kymenlaakson pelastuslaitosten kanssa. Hankkeen edellytyksenä on RAY:n hankerahoitus. Hankkeen kustannusarvio on 240 000 euroa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 21
3.4. Omarahoitteiset asiantuntijapalvelut Toimintavuoden aikana kartoitetaan omarahoitteisten asiantuntijapalveluiden tarve sekä määritetään niiden tuottaminen. Palvelut kohdennetaan yrityksille sekä osin julkiselle sektorille. Palveluiden kehittämisellä pyritään laajentamaan tulosalueen palvelukykyä sekä monipuolistamaan asiantuntijuutta. Kehittämishanke ja palveluiden määrittely 22 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
4. Yhteispalvelut 4.1. Johtaminen (KP 111) Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa, kevät- ja syyskokoukseen, päättämään sääntömääräisistä asioista. Kokousten yhteydessä toteutetaan ajankohtaisseminaari. Hallitus kokoontuu kuusi kertaa järjestön johtamista koskevaan päätöksentekoon. Hallituksella on kaksi seminaaria järjestön toiminnan kehittämisestä. Hallituksen asiantuntijatoimikunnat kokoontuvat hallituksen päätöksentekoa tukevalla tavalla siten, että tarvittavat lausunnot ja esitykset hallituksen päättämiin asioihin voidaan toteuttaa. Hallituksen työvaliokunta kokoontuu tarvittaessa. Järjestön johto edistää järjestön toiminnan tavoitteita sekä ylläpitää yhteiskunnallisia suhteita tapaamalla jäsenistön ja sidosryhmien johtoa erillisen suunnitelman mukaisesti. 4.2. Järjestön viestintä (KP 122) Vahvistamme viestinnällä toimintamme yhteiskunnallista näkyvyyttä Viestinnän painopisteenä on tukea järjestön toiminnan tavoitteiden toteutumista, vahvistaa järjestön tunnettuutta, imagoa ja brändiä. Tämä toteutetaan tehokkaalla ajankohtaisviestinnällä verkkosivuilla, uutiskirjeissä ja sosiaalisessa mediassa, niin tulosalueiden toteuttaman kuin johdon viestinnän osalta. Lisäksi toteutetaan SPEK-ryhmän ulkoista viestintää yhden tai useamman alueellisen tiedotustilaisuuden ja mediatiedotteiden avulla. Kansainvälistä viestintää tuetaan ruotsin- ja englanninkielisten verkkosivujen avulla. SPEKin viestinnän strategia päivitetään. Vahvistamalla viestinnän perusprosesseja tuetaan jäsen- ja sidosryhmäviestintää sekä yhteiskunnallista näkyvyyttä. Tavoitteena on viestiä entistäkin aktiivisemmin ja monipuolisemmin kaikille kohderyhmille. Viestintätyöryhmän asiantuntemusta hyödynnetään ulkoisen ja jäsenviestinnän lisäksi myös sisäisen viestinnän kehittämisessä. Vuoden aikana toteutetaan mainetutkimus, jolla kartoitetaan keskusjärjestön maine mm. jäsenistön, sidosryhmien, kansanedustajien, koulutettujen ja toimittajien keskuudessa. Mainetutkimuksen avulla voidaan viestintää terävöittää kunkin kohderyhmän osalta ilmenevien tarpeiden mukaisesti. Toiminnalliset tavoitteet päivitetään viestinnän strategia kehitetään edelleen sähköistä viestintää tuetaan tulosalueiden ja johdon tiedottamista mm. mediatiedottein, uutiskirjein, verkkoviestinnällä ja sosiaalisen median keinoin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 23
päivitetään ja täydennetään ruotsin- ja englanninkieliset verkkosivut järjestetään 1 tai useampi alueellinen mediatilaisuus tuetaan alueellista viestintää mediatiedotteilla toteutetaan mainetutkimus ylläpidetään intranetia (aspekti) järjestetään 8 10 kahvi-infotilaisuutta toimitetaan vuosikertomus. 4.3. Hallintopalvelut Parannamme yhteisiä palveluita kehittämällä sisäisiä prosessejamme Hallintopalveluissa painopisteinä ovat rahoituksen, erityisesti varainhankinnan, kehittäminen ja tuottojen kasvattaminen, sopimusten päivittäminen ja tiedontuotannon lisääminen. Toimintavuonna jatketaan myynnin ja markkinoinnin valmennusohjelmaa. Toimintavuoden aikana jatketaan omarahoitteisten toimintojen yhtiöittämiseen liittyvien verotuksellisten ja oikeudellisten seikkojen selvittämistä. 4.3.1. Henkilöstö- ja yleishallinto (KP 400 ja KP 421) Henkilöstöhallinnossa työhyvinvointia kehitetään vuonna 2013 toteutetun ParTy-työhyvin-vointikyselyn tulosten perusteella. Työterveyspalveluiden järjestämisen osalta palveluntarjoajat kilpailutetaan vuoden aikana. Järjestön tietotekniset valmiudet ja valmiuksien ylläpito ja kehittäminen luovat muille toiminnoille mahdollisuudet pysyä nykypäivän vaatimusten mukana. Hankitaan järjestölle asianhallintajärjestelmä ja koulutetaan henkilöstö sen käyttöön. Toiminnalliset tavoitteet: kilpailutetaan työterveyspalveluiden järjestäminen jatketaan IT-laitteiden leasing-sopimuksia. Toimitilat SPEK ylläpitää ja kehittää toimipisteitään toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Kehittyneet työvälineet mahdollistavat asiantuntijatyön toteutuksen tarvittaessa yhä tehokkaammin etätyönä. Mahdollisesti vapautuvia tiloja tarjotaan jäsenistölle ja järjestöyhteistyökumppaneille synergiaetujen saavuttamiseksi. Toimitilojen kustannustehokkuutta tarkastellaan. Vuoden aikana valmistellaan valtuustolle päätettäväksi toimitilojen perusratkaisu pitkälle aikavälille. Padasjoen Palotarus-leirialueen käyttöä kehitetään tiiviissä yhteistyössä jäsenistön ja sidosryhmien kanssa. Käyttöasteen kehittämiseksi aluetta tarjotaan ja markkinoidaan tehokkaasti jäsenistön ja muiden sidosryhmien käyttöön. Kustannusrakennetta hallitaan jatkamalla leiri-alueen sulkemista ns. kylmäksi ajaksi. SPEKin oma toiminta keskitetään mahdollisuuksien mukaan omiin toimitiloihin. 24 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
4.3.2. Taloushallinto (KP 411) Taloushallinto tuottaa informaatiota ulkoisille ja sisäisille sidosryhmille. Toimintavuonna hoidetaan järjestön lakisääteiset tehtävät tilinpäätöksen, veroilmoituksen ja rahoittajien tilityskokonaisuuksien osalta. Toiminnalliset tavoitteet: annetaan ohjausta ja koulutusta liittyen toiminta- ja taloussuunnitelmiin sekä avustushakemuksien laatimiseen kehitetään raportointia laaditaan välitilinpäätös kuusi kertaa vuoden aikana valmistellaan avustushakemukset ja tilitykset yhdessä muiden tulosalueiden kanssa. 4.3.3. Tuotemyynti (KP 431) Tuotemyynti vastaa SPEKin tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista. Toiminnalliset tavoitteet: tehdään markkinointisuunnitelma tehdään 1 2 asiakastyytyväisyyskyselyä toteutetaan verkkokauppaan SmartPost -mahdollisuus tehdään n. 4 uutiskirjettä ajankohtaisista tuotteista parannetaan varaston kiertonopeutta. 4.4. Tutkimustoiminta ja tiedontuotanto (KP 131) Tuotamme ja välitämme uutta sisäiseen turvallisuuteen liittyvää tutkimustietoa Tutkimustoiminnan tehtävänä on tuottaa uutta tietoa sisäiseen turvallisuuteen liittyvistä aihepiireistä, osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä tukea asiantuntijuuden ylläpitämistä ja kehittymistä SPEKin sisällä. Tavoitteenamme on turvallinen ja kriisinkestävä yhteiskunta, jossa kansalaisyhteiskunnan, elinkeinoelämän ja viranomaisten toiminta perustuu vahvaan keskinäiseen luottamukseen. Luottamusta rakennamme tulevien muutostekijöiden analyysityöllä, uuden tiedon tuotannolla ja avoimella jakamisella, keskinäisellä vuoropuhelulla sekä uudentyyppisten toimintamuotojen kehittämisellä. Vuoden 2014 teemana on resilienssi, erityisesti kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta. 4.4.1. Tiedon tuotanto Tiedon tuotantomme kohdistuu aihepiireihin, jotka liittyvät kiinteästi strategisiin painopistealueisiimme ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Toteutamme Resilientti kansalaisyhteiskunta -tutkimusohjelmaa erillisen suunnitelman mukaisesti. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 25
Toteutamme Vapaaehtoisresurssin saatavuus ja käytettävyys osana toiminnan häiriöttömyyden turvaamista -tutkimusprojektin toisen osan. Projektissa selvitetään kolmatta sektoria koskevat valmiustoimintaan liittyvät tehtävät pelastustoimen ja kuntien varautumisessa. Projektin kesto on 6 kk. Olemme mukana Arjen turva harvaanasutuilla alueilla kylien turvallisuuskoulutus -projektissa asiantuntijana. Teemme kyselytutkimuksia. Jatkamme yhteispohjoismaisen tutkimusyhteistyön syventämistä. Rahoitusta on haettu tai haetaan seuraaville hankkeille: Selvitys paloturvallisuuskampanjoiden vaikuttavuudesta. Hanke toteutetaan yhteistyössä Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa (PSR) Toimintamalli kylien maallikkoensivasteeksi (RAY) Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaoperaatioon -kehittämishanke (RAY). 4.4.2. Viestintä ja tiedon jakaminen Olemme aktiivisia yhteiskunnallisia keskustelijoita. Yksi vaikuttamisen keinoista on avoin tiedon jakaminen ja viestintä eri muodoissaan. SPEKin tutkimuksia ja selvityksiä julkaistaan kolmessa erilaisessa julkaisufoorumissa. Kirjat yksittäiset, laajat tutkimukset, artikkelikokoelmat vuonna 2014: vapaaehtoisresurssin saatavuus ja käytettävyys hankkeen loppuraportti SPEK tutkii -sarja esiselvitykset, selvitykset ja muut raportit vuonna 2014: resilientti kansalaisyhteiskunta -tutkimusohjelma Puheenvuoroja -sarja yksittäisiin teemoihin liittyvät lyhyet selvitykset tai muistiot, joiden tarkoituksena on taustoittaa jotakin yhteiskunnallisesti merkittävää ja ajankohtaista teemaa vuonna 2014: kansalaisyhteiskunnan merkitys turvallisuustyössä sekä tutkimustoiminnan merkitys pelastustoiminnan kehittämisessä Järjestämme seminaareja ajankohtaisista aiheista. Alkuvuodesta järjestämme seminaarin liittyen resilientti kansalaisyhteiskunta -teemaan yhteistyössä varautumisen tulosalueen kanssa. Lisäksi osallistumme YKTS:n kyberturvallisuutta käsittelevän seminaarin valmisteluun ja toteuttamiseen. Olemme myös mukana varautumisen tulosalueen seminaarien suunnittelutyössä. Tarvittaessa osallistumme/järjestämme myös muita teemaseminaareja. Pidämme asiantuntija-alustuksia eri tilaisuuksissa. 26 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö