Nro 146/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/33/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 146/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/33/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2013 ASIA Eläinsuojan (maidon ja naudanlihan tuotanto) laajennusta koskeva ympäristölupa, Halsua HAKIJA Arsi ja Helena Kanala Hietalantie 9 69510 Halsua TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee maidon ja naudanlihan tuotantoa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 42 lypsylehmää, 30 hiehoa, lihanautoja 25 ja nuorkarjaa (alle 6 kk) 20 eläintä. Toimintaa laajennetaan rakentamalla lypsylehmille (70 kpl) uusi makuuparsipihatto, johon sijoitetaan myös 14 hiehoa ja 13 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa. Olemassa olevaan tuotantorakennukseen sijoitetaan yhteensä 35 lihanautaa (12 24 kk), 18 lehmävasikkaa/hiehoa (6 12 kk), 18 sonnivasikkaa (6 12 kk) ja 21 vasikkaa (alle 6 kk). Laajennuksen jälkeen eläinpaikkoja on yhteensä enintään 70 lypsylehmälle, 32 hieholle/lehmävasikalle (yli 6 kk), 53 lihanaudalle (yli 6 kk) ja nuorkarjalle (alle 6 kk) 34 kpl sekä kahdelle hevoselle. Lisäksi rakennetaan uusi lietelantasäiliö. Uuden makuuparsipihaton rakennuspaikka sijaitsee Halsuan kunnan Lestin kylässä tilalla Peltola, kiinteistötunnus 74 405-37-8 ja olemassa oleva lihanautakasvattamoksi jäävä eläinsuoja sijaitsee samassa pihapiirissä tilalla Hietala, kiinteistötunnus 74-405-37-6, molemmat samassa osoitteessa Hietalantie 9, 69510 Halsua. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a) kohdan mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

2 Ympäristönsuojelulain 28 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 1 momentin 11 a) kohdan mukaan aluehallintovirasto ratkaisee ympäristöluvan, koska kyseessä on eläinsuoja, jonka eläinmäärä eläinyksikköinä laskettuna vastaan vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettua eläinsuojaa. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuu alue, jäljempänä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 7.3.2013. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla on Halsuan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan 12.5.2010 myöntämä ympäristölupa, jonka mukaan eläinsuojassa voidaan pitää enintään 40 lypsylehmää, 25 hiehoa, 20 lihanautaa ja 35 alle 6 kk:n ikäistä nuorkarjaa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2007 2015. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa ja Halsuan yleiskaavassa eläinsuoja on merkitty kotieläintilojen talouskeskuksen alueeksi (AM). SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee haja-asutusalueella, noin 10 kilometriä itään päin Halsuan kuntakeskuksesta. Lähimpään naapurin asuinrakennukseen on nykyisestä eläinsuojasta etäisyyttä n. 100 metriä ja uudesta eläinsuojasta noin 130 metriä. Suvun omistuksessa oleva lähin loma-asunto sijaitsee nykyisestä tuotantorakennuksesta n. 250 m ja uudesta tuotantorakennuksesta noin 150 metriä koilliseen. Rakennettava lietesäiliö sijaitsee uuden tuotantorakennuksen ja loma-asunnon välissä. Eläinsuojasta 400 metrin etäisyydellä sijaitsee kaksi asuinrakennusta ja yksi loma-asunto. Lähimpään vesistöön, Pahkajokeen, on etäisyyttä 300 metriä. Kanalan I luokan pohjavesialue, jossa sijaitsee Kanalan vesiosuuskunnan vedenottamo, sijaitsee noin 2,3 kilometrin etäisyydellä kaakossa. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Talouskeskus sijaitsee Hietalan yksityistien varressa. Teurasauto käy 12 kertaa vuodessa ja rehuauto 10 kertaa vuodessa. Tilan liikenteellä ei ole erityistä vaikutusta alueen liikenteeseen.

3 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Eläintilat Lypsylehmille rakennetaan uusi makuuparsipihatto ja olemassa oleva tuotantorakennus jää pääasiassa lihanautakasvattamoksi. Tilalla Peltola oleva vanha eläinsuoja puretaan pois. Laajennuksen käyttöönoton jälkeen eläinsuojissa on yhteensä enintään 70 lypsylehmää, 32 hiehoa, 53 lihanautaa ja nuorkarjaa (alle 6 kk) 34 eläintä. Pohjapiirroksen mukaan uuteen pihattoon sijoitetaan 70 lypsylehmää, 14 hiehoa ja 13 alle 6 kk ikäistä vasikkaa. Olemassa olevaan eläinsuojaan sijoitetaan ja 35 lihanautaa (12 24 kk), 18 sonnivasikkaa (6 12 kk), 18 lehmävasikkaa (6 12 kk) ja 21 alle 6 kk ikäistä vasikkaa sekä lisäksi tilat kahdelle hevoselle. Täydennyksessä 10.5.2013 hakija on esittänyt eläinjakauman hiehojen osalta siten, että 18 lehmävasikkaa (6 12 kk) on laskettu hiehoihin (yhteensä 32 hiehoa) ja 18:sta vanhan eläinsuojan sonnivasikkapaikasta 9 on lehmävasikkaa/-paikkaa. Voimassa olevaan ympäristölupaan verrattuna eläinsuojan eläinyksikkömäärän lisäys on noin 1,7 -kertainen (voimassa oleva lupa 391 eläinyksikköä, laajennuksen jälkeen 666 eläinyksikköä). Lannan ja jätevesien käsittely ja varastointi Lietelantaa muodostuu uudessa makuuparsipihatossa 1 942 m 3 (70 lypsylehmää, 14 hiehoa ja 13 pikkuvasikkaa) ja olemassa olevassa eläinsuojassa 1 149 m 3 (35 lihanautaa, 36 nuorkarjaa (6 12 kk) ja 21 vasikkaa (alle 6 kk), yhteensä 3 091 m 3. Lisäksi lietesäiliöön johdetaan maitohuoneen pesuvesiä 150 m 3 ja muita pesuvesiä 100 m 3 vuodessa, yhteensä 250 m 3 vuodessa. Lietelannan varastointiin tilalla on ennestään kaksi lietelantasäiliötä, bruttotilavuudeltaan 368 m 3 ja 1 204 m 3. Kaikki säiliöt ovat kattamattomia ja ne täytetään altapäin. Olemassa olevassa eläinsuojassa lietekuilujen tilavuus on 500 m 3 ja ne toimivat valutuksella. Yhteensä lietteen varastointitilaa on olemassa olevan eläinsuojan käytössä 2 072 m 3. Lisäksi rakennetaan uusi, bruttotilavuudeltaan 2 331 m 3 :n lietesäiliö. Uuden pihaton yhteyteen tulee valutuksella toimivaa lietekuilutilavuutta 600 m 3, jolloin uuden pihaton käytössä on lietelantalatilavuutta yhteensä 2 931 m 3. Tilalla lietelannan varastointitilavuutta tulee olemaan yhteensä 5 003 m 3. Lietesäiliöiden kuormausalueet ovat kantavaa soramoreenia, jonka päällä on murske. Makuuparsipihaton sairas- ja poikimakarsinat, yhteensä noin 71 m 2, ovat kuivikepohjalla ja niissä pidetään kerrallaan enintään 7 lehmää. Lisäksi olemassa olevassa eläinsuojassa on 9 m 2 kuivitettua tilaa enintään 7 alle 6 kk:n ikäiselle vasikalle. Kuivalantaa muodostuu kuivikepohjilta yhteensä 196 m 3 ja hevosten pilttuista 24 m 3 vuodessa, yhteensä 220 m 3.

4 Tilalla on pohjapinta-alaltaan 200 m 2 :n avokuivalantala, jossa on varastointitilavuutta 600 m 3. Kuivalantalan edessä on betoninen kuormauslaatta. Lannan levitys Tilan käytettävissä olevan pellon määrä on 90,5 hehtaaria (omaa 57,04 ja vuokrapeltoa 18,46 ha), josta pohjavesialueella sijaitsee 5,65 ha. Lannan luovutuksesta/vastaanotosta on sopimuksia 15,03 hehtaarin alalle. Täydennyksen (10.5.2013) mukaan lannan levitykseen soveltuvaa peltoa on yhteensä 84,8 hehtaaria. Lannasta 30 % levitetään viikoilla 18 22 ja 50 % viikoilla 26 28 ja loput 20 % viikoilla 38 41. Liete levitetään lietevaunulla hajalevityksenä pellon pinnalle. Laidunnus Hiehojen laiduntamiseen on käytettävissä 3 hehtaaria laidunta. Eläimiä laidunnetaan neljä kuukautta vuodessa päivisin. Osa laitumista rajoittuu vesistöön. Laitumella ei ole pysyvää ruokintapaikkaa. Tilalla on kaksi hevospaikkaa, mutta tilalla pidetään vain yhtä hevosta kesälaitumella. Hevonen viedään muualle hoitoon talviajaksi. Säilörehu Säilörehua tehdään esikuivattuna pyöröpaaliin 100 tonnia vuodessa. Puristenestettä ei muodostu normaaleissa korjuuolosuhteissa juuri lainkaan. Kemikaalit ja polttoaineet Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat 1 500 ja 1 800 litraa. Säiliöt on varustettu lukituksella ja lapon estolla. Konesuojassa on lisäksi muita öljytuotteita enintään 200 litraa. Talous- ja jätevedet Vesi, 2 500 m 3 vuodessa, hankitaan tilalle Kanalan Vesiosuuskunnasta. Eläinsuojan wc-vedet johdetaan umpisäiliöön. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyy jätteenä muovia, metallia ja vaarallisia jätteitä, jotka toimitetaan vastaanottopisteeseen. Kuiva kotitalousjäte toimitetaan järjestettyyn jätehuoltoon. Itsestään kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Jäterehu kompostoidaan ja jätemaito juotetaan hakemuksen mukaisesti vasikoille. Toiminnan vaikutukset ympäristöön Karjasuojan laajentaminen ei lisää merkittävästi esimerkiksi ilmaan kohdistuvia vaikutuksia (hajut). Avonaisten lietesäiliöiden synnyttämää hajua esiintyy pääsääntöisesti lyhytkestoisena vain sekoituksen loppuvaiheessa sekä levityksen yhteydessä.

5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa sovelletaan kun säilörehu on esikuivattua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tilalle laaditaan pelastussuunnitelma. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 10.5.2013 tarkennetuilla tiedoilla mm. kuivikelannasta, peltolohkoista ja lannan levitysaloista. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Halsuan kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 29.5.2013 28.6.2013. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu sanomalehti Perhonjokilaaksossa 30.5.2013. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Halsuan kunnanvirastossa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Halsuan kunnan ja Halsuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnot. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Halsuan kunta eivät ole antaneet lausuntoa. Halsuan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen: Uuden tuotantorakennuksen ja lietesäiliön etäisyys lähimpiin naapureihin on osittain ympäristöhallinnon 1/2010 ohjetta pienempi. Kun huomioidaan, että naapurustossa ei ole asutusalueita, vapaa-ajan asunto on suvun omistuksessa ja lähin vakituinen asunto sijaitsee vallitsevien tuulten yläpuolella eikä laajennus sijoitu kohti asuntoa, lautakunta katsoo, että toiminta voidaan sijoittaa ko. paikalle. Kun toiminnassa käytetään parasta mahdollista tekniikkaa, ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu mahdollisuus antaa vastineensa lausunnon johdosta mutta hakija ei ole sitä antanut.

ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU 6 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Arsi ja Helena Kanalalle ympäristöluvan eläinsuojan laajentamiselle (maidon- ja lihanaudantuotanto) Halsuan kunnan Lestin kylässä olevilla tiloilla Peltola RN:o 37:8 ja Hietala RN:o 37:6 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (pvm 24.2.2013) mukaisesti. Ympäristölupa myönnetään siten, että laajennuksen käyttöönoton jälkeen uudessa rakennettavassa pihattonavetassa ja olemassa olevassa eläinsuojassa voidaan pitää yhteensä enintään 70 lypsylehmää, 32 hiehoa, 53 lihanautaa ja 34 vasikkaa (alle 6 kk) sekä kaksi hevosta. Uuteen eläinsuojaan voidaan sijoittaa enintään 70 lypsylehmää, 14 hiehoa ja 13 alle 6 kk ikäistä vasikkaa. Olemassa olevaan eläinsuojaan voidaan sijoittaa enintään 53 lihanautaa (yli 6 kk), 18 (lehmä)vasikkaa (6-12 kk) ja 21 alle 6 kk ikäistä vasikkaa sekä kaksi hevosta. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksen ja sen täydennyksen mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Lupamääräykset eläinsuojien ja lantaloiden rakenteista Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet ja lietekuilut tulee tehdä vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti siten, että lannan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- tai pohjavesiin on estetty. Myös olemassa olevien eläinten pitoon sekä lannan ja rehun varastointiin liittyvien rakenteiden on oltava vesitiiviitä ja korjaamisessa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiä ja -ohjeita. Uusi rakennettava lietesäiliö tulee suunnitella ja rakentaa siten, että se voidaan tarvittaessa kattaa kiinteällä katteella. Uusi lietesäilö tulee olla käyttövalmiina, kun eläinsuojan laajennus otetaan käyttöön. Uusi rakennettava lietesäiliö sekä olemassa olevat kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee varustaa suoja-aidalla, jonka korkeus on vähintään 1,5 m maanpinnasta ja silmäkoko/lautarako pystysuunnassa enintään 10 cm. Lisäksi lietesäiliöiden lastausalueiden tulee olla tiivispohjaiset, esim. asfaltista tai betonista. Olemassa olevien lietesäiliöiden lastausalueet tulee tehdä tiivispohjaisiksi 31.8.2014 mennessä. Kiinteällä katteella kattamattomassa olemassa olevassa kuivalantalassa on oltava vähintään 0,5 m korkuinen ajoluiska ja kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta. 2. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojan pesu- ja jätevedet ja mahdollinen säilörehun puristeneste tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Toiminnassa muodostuva kuivikelanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa kuivalantalassa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön.

7 Lietelannan, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien ja mahdollisen säilörehun puristenestettä varten sekä kattamattomien lietesäiliöiden sadevesiä varten varastotilavuutta tulee olla vähintään 12 kuukauden varastointitilavuusvaatimusta vastaava määrä eli yhteensä 3 729 m 3 (lietelannalle 3 091 m 3, pesuvesille 250 m 3, puristenesteelle 5 m 3 ja sadevedet 383 m 3 ). Lietelannan varastointitilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus 900 m 3. Kuivalannan ja pilaantuneen rehun varastointitilavuutta tulee olla yhteensä vähintään 222 m 3. Kattamattomaan kuivalantalaan on lisäksi varattava sadevesiä varten varastointitilavuutta 0,1 m 3 /m 2 eli 20 m 3. Lietteen ja kuivalannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lannan varastointitilat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain ja samalla on tarkistettava niiden kunto. Havaitut viat ja puutteet on korjattava välittömästi. Varastojen tyhjennys ja lannan kuljetus on hoidettava tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lantaa joudu tielle, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu ympäristöön eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta, kuten haju- tai meluhaittaa. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti esimerkiksi johtamalla jätevedet umpisäiliöön tai käsittelemällä valvontaviranomaisen muulla hyväksymällä tavalla 15.3.2016 mennessä. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevesi tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Wc-vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. 3. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivalanta, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojan pesuvedet ja mahdollinen säilörehun puristeneste tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä/lantaa sekä pesu- ja jätevesiä voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on lupa ottaa niitä vastaan, jos ennen luovutusta esitetään valvovalle viranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Mikäli lietelantaa/ lantaa toimitetaan hyödynnettäväksi muualle kuin pellolle, on varmistuttava siitä, että laitoksella on toimintaa varten ympäristölupa, ja että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) sekä sen perusteella annettujen kansallisten säädösten vaatimukset täyttyvät. Lietteen ja kuivalannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee olla jatkuvasti käytettävissä riittävästi eläinyksikköä ja muodostuvaa lantamäärää kohden. Pohjapiirrosten mukainen eläinmäärä vaatii maksimimäärälle laskettuna vähintään 84,0 hehtaaria peltoa. Peltopinta-alassa tulee myös ottaa huomioon talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävien suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat.

8 Lietteen ja kuivalannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietelantaa ei tule levittää pelloille, joiden fosforiluvut ovat korkeat. Maatalouden vesienhoidon tehostamiseksi luvanhakijan tulee seurata lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikoiden kehittymistä. Lannan syyslevitystä tulisi tehdä vain jos säät, peltojen kantavuus tai muut, viljelijästä riippumattomat syyt ovat rajoittaneet levitystä keväällä ja kesällä. Syyslevitys tulisi ravinteiden hyväksikäytön takia suunnata vain kasvustojen perustamiseen. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, säilörehun puristenestettä, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osioita, että sitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan välittömästi. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydelle lannan pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Mikäli lantaa levitetään talousveden hankintaan käytettävien lähteiden tai kaivojen läheisyyteen, tulee niiden ympärille jättää 50 100 metriä leveä suojavyöhyke käsittelemättä lannalla, maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jääville peltoalueille on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Lietteen ja kuivalannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lantaa tai lietettä, tulee kuljetus keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa, mitä lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty.

9 Toiminnanharjoittaja vastaa myös mahdollisesti käyttämänsä urakoitsijan suorittamasta lannan levityksestä. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä mitä lannan levityksestä on määrätty. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 4. Laidunnus Laidunnus ei saa aiheuttaa pohja- tai pintavesien pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Laiduntamista tulee välttää 30 100 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueet tulee pitää kasvipeitteisinä eikä laiduntavien eläinten määrä saa ylittää laitumen maaperän tai kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinsuojan ja laidunalueiden välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti (viikoittain) ja siirtää lantalaan tai levittää kasvukauden aikana suoraan peltoon. 5. Säilörehu Säilörehun varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua pinta- tai pohjavesien pilaantumista tai sen vaaraa. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön on estettävä. Pyöröpaalit tulee varastoida vähintään 10 metrin etäisyydellä vesistöistä ja valtaojista. Pyöröpaalit tulee avata sisätiloissa tiiviillä pohjalla, josta mahdollinen puristeneste voidaan kerätä talteen. Pilaantunut rehu tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää kuivalannan mukana pellolla lannoitteena. 6. Hajuhaittojen vähentäminen Kaikkien kiinteällä katteella kattamattomien lietesäiliöiden tulee olla katettuna vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella. Kelluva kate voi olla esim. turvetta, polystyreeni- ja lecarouhetta tai niistä tehtyjä kuulia tai kelluva solumuovinen levykansi. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja pysyvyydestä koko lietepinnalla tulee varmistautua esimerkiksi tuulisuojauksella tai muulla vastaavalla tavalla. Orgaanisia katemateriaaleja (esim. turve) käytettäessä katemateriaalia tulee lisätä riittävän usein, ettei katekerros ohene. Lietteen mahdolliset pumppukaivot tulee kattaa tiiviillä betonikannella. Lietesäiliöt tulee täyttää alakautta. Kuivalantala on katettava. Kuivalantalan kate voi olla joko vähintään 10 cm:n vahvuinen turvekerros, peite tai muu materiaali. Uuden pihattorakennuksen poistoilma tulee hajuhaittojen vähentämiseksi johtaa riittävän korkealle eläinsuojan katolle sijoitettujen poistoilmahormien kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että liete- ja kuivalantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä.

10 Eläinsuojan sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojan ja lietesäiliön ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Kulkutiet tulee olla rakennettu kantavasta materiaalista ja päällystetty helposti puhtaana pidettävällä pintamateriaalilla. Lannan levityksestä ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa tai muutakaan haittaa levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille. Lietteen levityksessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta ja kuivikelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Eläinsuojasta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla liete ja kuivalanta tulee mullata neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete tulee levittää tyynellä säällä tai ainakin niin, ettei tuulensuunta ole naapuriin päin. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoa. Lietteen levitystä ja käsittelyä tulee välttää yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä. 7. Jätteet Toiminta tulee järjestää niin, että tilalla syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja ne on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa, muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa tai huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Tuotantoon kelpaamaton maito tulee hakemuksen mukaisesti juottaa vasikoille. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta valumat voidaan kerätä talteen astian mahdollisesti rikkoutuessa. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen ympäristöluvalliseen vastaanottopaikkaan. 8. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveys- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, ellei sitä ole sijoitettu sisätiloihin.

11 Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. 9. Kemikaalien ja polttoaineiden varastointi Polttoaineet, voiteluaineet sekä torjunta-aineet ja muut kemikaalit on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu vaaraa terveydelle, pinta- ja pohjavesille tai muulle ympäristölle. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukitussa tilassa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttoainesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoittaa suoja-altaaseen 31.8.2014 mennessä siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttoainesäiliöt on varustettava ylitäytön- ja laponestolaitteilla tai muilla vastaavilla laitteilla. Polttoainesäiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Säiliöiden kuntoa tulee tarkkailla palo- ja pelastusviranomaisen edellyttämällä tavalla. Polttoaineiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä sopivaa imeytysmateriaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. Toiminnanharjoittaja on vastuussa, mikäli säiliön rikkoutumisesta tai vuotamisesta aiheutuu haittaa tai vahinkoa ympäristölle. 10. Tarkkailu-, kirjanpito- ja raportointimääräykset Käyttötarkkailu Tilan tekniset laitteistot on pidettävä toimintakunnossa ja kunnossapidosta on huolehdittava säännöllisesti, jotta mahdolliset häiriötilanteet ja uhkat terveydelle tai ympäristölle voidaan välttää. Eläinsuojien ja lantavarastojen rakenteita on tarkkailtava ja huollettava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on ne korjattava välittömästi. Tilan teknisistä laitteistoista ja niiden kunnossapidosta, eläinsuojien ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta ja huollosta on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastusten päivämäärät, niissä tehdyt havainnot ja tarvittavat huoltotoimet. Pyydettäessä kirjanpito on esitettävä ympäristöviranomaisille. Lanta-analyysi Lietelannasta ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Kirjanpito ja raportointi Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot:

12 eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivalannan määrä (m 3 /vuosi) lietteen/kuivalannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat uudet ja/tai muuttuneet lietteen/lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja vastaanottosopimukset kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat toiminnassa syntyvät jätteet: jätelajit, -määrät, kuljettajat, toimituspaikat ja -ajankohdat lietelannan lanta-analyysien tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan ELY -keskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (Itella TYVI -järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 11. Häiriö- ja poikkeustilanteet Häiriö-, vahinko- ja onnettomuustilanteiden hallinnasta on laadittava suunnitelma, jossa huomioidaan ainakin sähkökatkot, rankkasateet rehunteon ja lannan levityksen aikaan ja lietesäiliörikot. Suunnitelma on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Mahdollisista häiriö- tai poikkeustilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Etelä- Pohjanmaan ELY -keskukselle ja Halsuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisen tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi. 12. Paras käyttökelpoinen tekniikka Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikka on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. 13. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa rakennettavan makuuparsipihaton ja lietesäiliön valmistumisesta vähintään 30 vrk ennen niiden käyttöönottoa Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselle. 14. Toiminnan muutokset ja lopettaminen Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumi-

13 sesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Toiminnan lopettamisesta sekä toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä on ilmoitettava vähintään 6 kk aiemmin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Halsuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräilyyn. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7 9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Ympäristönsuojelulain 6 2 momentin 2 kohdan mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Ympäristönsuojelulain 6 2 momentin 3 mukaan lupaharkintaan vaikuttavana seikkana pidettäisiin myös muiden mahdollisten sijoituspaikkojen olemassaoloa. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen tulisi sijaita niin lähellä ajateltua sijoittamispaikkaa, ettei tästä aiheutuisi toimintaa suunnittelevalle kokonaan uutta hanketta. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat.

Lupaharkinnan perusteet 14 Aluehallintovirasto myöntää Arsi ja Helena Kanalalle ympäristöluvan eläinsuojatoiminnalle ja sen laajentamiselle (maidon ja naudanlihan tuotanto), koska hakemuksen mukainen toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Kysymyksessä on vuonna 2010 myönnettyyn ympäristölupaan verrattuna sellainen olennainen toiminnan muutos, että lupaedellytykset on harkittava ympäristönsuojelulain 41 ja 42 :ien mukaan. Toiminnasta ei aiheudu ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettuja luvan myöntämisen esteenä olevia vaikutuksia. Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jossa karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa ja yleiskaavassa alue on merkitty kotieläintilojen talouskeskusten alueeksi (AM). Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa I/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi suunnitellun suuruiselta uudelta eläinsuojalta vähintään 240 m etäisyyttä suotuisissa olosuhteissa. Etäisyyssuositukset koskevat uusia hankkeita, mutta niitä sovelletaan tapauskohtaisesti myös laajennuksiin. Laajennushankkeissa voidaan suojaetäisyyksiksi hyväksyä jonkin verran lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Rakennettavan pihaton etäisyys lähimmän naapurin asuinrakennukseen on noin 130 metriä ja suvun omistuksessa olevasta loma-asunnosta 150 metriä. Muut naapurit sijaitsevat yli 300 metrin etäisyydellä rakennettavasta pihatosta ja olemassa olevasta tilakeskuksesta. Lähin asuinrakennus sijaitsee vallitseviin tuulensuuntiin nähden tuulen yläpuolella. Verrattaessa tilan tulevaa eläinmäärää (666 eläinyksikköä) nykyisen ympäristöluvan mukaiseen eläinmäärään (391) laajennus on noin 1,7 -kertainen. Aluehallintovirasto katsoo siten, että hanke voidaan rinnastaa olemassa olevan toiminnan laajennukseksi, jolloin voidaan hyväksyä lyhyemmät suojaetäisyydet häiriintyviin kohteisiin. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojan sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojan eläinmäärän sekä eläinsuojan ja lietesäiliöiden ja kuivalantalan sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan eläinmäärä vastaa ympäristölupahakemuksen pohjapiirroksessa esitettyä eläinpaikkamäärää ja ikäjaottelua. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. ruokinnan valkuaisravinnon optimoinnista, lietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella ja täyttämisestä alakautta sekä lietteen multaamisesta vuorokauden kuluessa levityksestä. Myös kuivalantala on määrätty katettavaksi.

15 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti Arsi ja Helena Kanalan eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Lupamääräysten yleiset perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupamääräysten perustelut Rakenteet, lupamääräys 1 Eläinsuojan toimintaan kuuluvien rakennusten pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan, puristenesteen tai niistä aiheutuvien valumien joutuminen pinta- tai pohjavesiin. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen ja kuivalannan varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Varautuminen mahdollisuuteen kattaa lietesäiliö myöhemmin kiinteällä katteella on annettu, koska kiinteä kate estää sadeveden pääsyn lietesäiliöön ja vähentää hajuhaittoja. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO-C4) mukaan lietesäiliöt tulee olla varustettu riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Määräykset lantaloiden kuormauslaatasta ja ajoluiskasta perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiin ja -ohjeisiin (MMM-RMO-C4). Kuormauslaatan ja lietesäiliöiden lastausalueiden saattamiselle määräyksen mukaiseksi on katsottu tarpeelliseksi antaa määräaika. Tiivispohjaisella tarkoitetaan tiiveydeltään vähintään asfalttia tai maabetonia vastaavaa pintaa tai materiaalia. Hakijan ilmoittaman lastausalueiden nykyinen rakenne (sorapatja ja murske) voidaan luokitella kovapohjaiseksi alueeksi, mutta ei tiivispohjaiseksi. Lannan ja jätevesien varastointi, lupamääräys 2 Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ja kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa

16 1/2010. Lietteen, kuivikelannan, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien ja sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä (70 lypsylehmää, 32 hiehoa/hiehovasikkaa, 53 lihanautaa (yli 6 kk) ja 34 alle 6 kk ikäistä vasikkaa tuottavat laskennallisesti lietelantaa yhteensä 3 091 m 3. Varastointitilavuutta on siten oltava lietelantaa ja eläinsuojan pesuvesiä varten 3 341 m 3. Lisäksi lietesäiliöissä on varattava 0,3 metriä säiliökorkeutta myös sadevesille (383 m 3 ). Laskelmat perustuvat ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeeseen (ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010). Ellei lietesäiliöitä kateta kiinteällä katteella, sen tilavuuteen on varattava 30 cm säiliökorkeutta myös sadevesille (MMM-RMO-C4). Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lietelannan ja pesuvesien varastointitilavuutta. Hakemuksen mukaan laajennuksen jälkeen tilalla on käytössään laskennallisesti yhteensä noin 5 003 m 3 lietelantalatilavuutta, josta tilakeskuksen yhteydessä olevassa lietesäiliöissä 3 903 m 3, lietekuiluissa yhteensä 1 100 m 3, joten varastointitilavuutta on riittävästi. Kuivikelannan varastointitilavuustarve on noin 222 m 3, kun otetaan huomioon kuivikepohjilla olevien pikkuvasikoiden (7 kpl) tuottama lantamäärä (28 m 3 /v) sekä uudessa pihatossa sairas- ja poikimakarsinoissa muodostuva lantamäärä (168 m 3 ), kahden hevosen tuottama kuivalanta (24 m 3 ) sekä pilaantunut rehu (n. 2 m 3 ). Kuivikepohjat on ilmoitettu tyhjennettävän viikoittain, joten niitä ei huomioida varastointitilavuutena. Tilan käytössä oleva noin 600 m 3 kuivalantala on riittävä. Määräys lietteen varastointitilojen rakentamisesta valmiiksi ennen käyttöönottoa varmistaa sen, että vaadittu varastointitilavuus on käytettävissä riittävän ajoissa. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan vuosittaisella tyhjennyksellä ja tarkastuksella varmistetaan, että käytössä oleva lannan varastointitilavuus ei pienene ja vuotoja maaperään ei synny. Mikäli lantaa joutuu ympäristöön esimerkiksi lannan kuormaamisessa tai kuljetuksessa, on ympäristö määrätty siistittäväksi ympäristöhaittojen välttämiseksi. Lantavarastojen tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. riittävän kokoiseen ja katettuun umpisäiliöön. Käsittelemällä wc-vedet asetuksen vaatimusten mukaisesti vähennetään vesistön rehevöitymistä ja ulosteperäisten bakteerien leviämistä. Hakemuksen mukainen käymäläjätevesien johtaminen erilliseen umpikaivoon täyttää em. asetuksen vaatimukset. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen, lupamääräys 3 Lannan ja lietteen levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin vähentämiseksi. Vähimmäispin-

17 ta-alavaatimus (84,0 ha) perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010 mukaisesti. Määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että toiminnassa syntyvä lanta voidaan hyödyntää niin, että haitallisia ravinnehuuhtoumia ei synny. Lannan levitykseen tulee olla peltoa 1 ha/1,3 lypsylehmä,1 ha/3,5 hiehoa (12 24 kk), 1 ha/2,7 lihanautaa (12-24 kk), 1 ha/4,5 lehmävasikka (6 12 kk), 1 ha/3,5 sonnivasikkaa (6 12 kk) ja 1 ha/11 vasikkaa (alle 6 kk). Arsi ja Helena Kanalan tilalla on käytössään lannan levitykseen soveltuvaa peltoa yhteensä 84,8 ha ja lisäksi toiminnanharjoittajilla on lannan luovutussopimukseen perustuvaa peltoalaa 15,03 ha. Hakemuksessa esitetty peltoala on riittävä tulevan karjan tuottamalle lantamäärälle ja ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tai lannan vastaanottosopimuksia on oltava aina eläinmäärän tuottamaa lantamäärää vastaavasti. Lietteen/kuivalannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lannanlevitykselle annetut suojavyöhyke-etäisyydet valtaojien ja vesistöjen sekä talousvesien hankintaan käytettävien kaivojen ympärillä ja läheisyydessä perustuvat valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Laidunnus, lupamääräys 4 Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen estämiseksi. Säilörehu, lupamääräys 5 Säilörehun puristeneste on hyvin ravinnepitoista ja vesistössä happea kuluttavaa. Puristenesteen talteenottoa koskeva määräys perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta koskevaan asetukseen (931/2000). Muodostuvan puristenesteen määrän arvio perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010, jossa arvioidaan puristenesteitä kertyvän 0,05 m 3 /esikuivattu rehutonni. Hajuhaittojen vähentäminen, lupamääräys 6 Tilakeskuksessa sijaitsevan lietesäiliön pitäminen katettuna vähintään kelluvalla katteella ja täyttäminen lietepinnan alapuolelta on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Tilakeskuksen lähistöllä on asutusta, joten on edellytetty tilakeskuksessa sijaitsevien lietelantasäiliöiden pitämistä katettuna kelluvalla katteella. Myös avokuivalantala on määrätty katettavaksi em. syistä.

18 Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun poistoilma johdetaan ulos eläinsuojan katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lannan matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä lietesäiliöt ja kuivalantala hyvässä ja siistissä kunnossa. Lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa sekä typpipäästöä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Jätehuoltoa ja eläinjätteitä koskevat lupamääräykset 7 ja 8 Jätteen haltijaa koskevat jätelain yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisessä sekä muun muassa se, että jätteitä ei saa käsitellä hallitsemattomasti ja että jätteet tulee ensisijaisesti ohjata hyötykäyttöön materiaalina ja toissijaisesti hyödyntää energiana. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja polttoaineiden varastointi, lupamääräys 9 Lupamääräyksien tarkoituksena on suojella maaperää, pohja- ja pintavesiä sekä mahdollisia talousveden ottopaikkoja. Polttonesteiden varastointiin liittyy ympäristöriskejä, joiden minimointi mm. pitämällä imeytysainetta saatavilla, on tärkeää. Tarkkailu-, kirjanpito- ja raportointi, lupamääräys 10 Tarkkailemalla säännöllisesti tilan teknisiä laitteistoja, eläinsuojia, lietesäiliöja kuivalantalarakenteita voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi määräajoin on määrätty tehtäväksi, jotta tiedetään lannan ravinnepitoisuus ja levityksessä voidaan ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Ympäristövaikutusten seuraaminen ja lupamääräysten valvonta edellyttävät kirjanpitoa eläinsuojan toiminnasta, päästöistä ja jätteistä. Kirjanpidon perusteella tehdään vuosiraportti. Vuosiraportin avulla viranomainen voi valvoa, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilaa, että lanta voidaan levittää pellolle asianmukaisesti ja pellot ovat sellaisia, joille lantaa voi levittää kuormittamatta kohtuuttomasti pinta- tai pohjavesiä.

19 Häiriö- ja poikkeustilanteet, lupamääräys 11 Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Paras käyttökelpoinen tekniikka, lupamääräys 12 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Käyttöönottoilmoitus, lupamääräys 13 Ilmoituksen perusteella voidaan tarkistaa, että tarvittavat tilat ovat valmiit ennen niiden käyttöönottoa. Toiminnan muutoksia ja lopettamista koskeva lupamääräys 14 Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muutoksesta). Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan loppuessa ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on selvitettävä tarvittavat alueen kunnostamiseen liittyvät toimet sekä niiden aikataulu. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyvät ympäristöriskit ja jätteet poistetaan. Määräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Halsuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon laajennetun toiminnan sijoittumismahdollisuudesta esitetylle paikalle. Paras käyttökelpoinen tekniikka on huomioitu lupamääräyksessä 12. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen viranomainen päättää luvan raukeamisesta.

Lupamääräysten tarkistaminen 20 Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.10.2023 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2022 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa saatuaan lainvoiman Halsuan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan 12.5.2010 antaman ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristölupapäätöksen. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Lupapäätöstä tulee noudattaa sen saatua lainvoiman. Koska kyseessä on olemassa oleva toiminta, voidaan nykyisiä toimintoja jatkaa keskeytyksettä ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 41 43, 45, 46, 52 56, 100 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 16 19, 30 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (646/2011) 8, 13, 72, 91, 118 ja 122 :t Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4 ja 7 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011)

21 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 2 285 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Toiminnan olennaista muuttamista (ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentti) koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteenä olevan maksutaulukon kohdan muu eläinsuoja mukaisesti maksu on 4 570 euroa, josta lupamaksuna peritään puolet. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Halsuan kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla sekä sanomalehti Perhonjokilaaksossa. JAKELU Päätös Arsi ja Helena Kanala Tiedoksi Halsuan kunnanhallitus Halsuan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä.

22 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Kaija Kuivasniemi Eeva Jokikokko Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Kaija Kuivasniemi ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Eeva Jokikokko.

VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 10.10.2013 Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35, Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018 450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

SIJAINTIKARTTA LIITE 2