PÄÄTÖS. Nro 191/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/56/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 191/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/56/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Hankasalmi Hänninen Päivi ja Kari Mustamäentie Hankasalmi Liike- ja yhteisötunnus: ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 51 lypsylehmää, 58 hiehoa, 28 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa ja kaksi hevosta. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi navetta, johon voidaan sijoittaa enintään 125 lypsylehmää ja 20 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Uuden eläinsuojan yhteyteen rakennetaan uusi 2500 m 3 :n alta täytettävä lietelantasäiliö. Nykyiset kaksi eläinsuojarakennusta jäävät edelleen käyttöön ja niihin sijoitetaan enintään 101 hiehoa, 22 alle 6 kuukauden ikäistä vasikkaa ja kaksi hevosta. Ympäristölupaa haetaan yhteensä 125 lypsylehmälle, 101 hieholle, 42 alle 6 kuukauden ikäiselle vasikalle ja kahdelle hevoselle. Eläinsuoja sijaitsee Hankasalmen kunnassa Penttilän tilalla, kiinteistötunnus LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Hakemuksen mukainen eläinmäärä ylittää 75 lypsylehmää, joten eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 11 a nojalla aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyiselle toiminnalle on Hankasalmen kunnan ympäristölautakunnan myöntämä ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa ja Hankasalmen kunnan rakennustarkastajan myöntämä rakennuslupa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään, joka sisältää perustuen lisäksi typpilannoituksen tarkentaminen -lisätoimenpiteen ja lannanlevitys kasvukauden aikana -lisätoimenpiteen. Sopimuskausi päättyy Hakemuksen liitteenä on kymmenen maanvuokrasopimusta, jotka koskevat yhteensä 136,56 hehtaarin peltopinta-alaa. Hakemuksen tarkoittamalla alueella on voimassa Kuuhankaveden ja Hankaveden alueen rantaosayleiskaava. Tilakeskus sijoittuu siinä maatilojen tilakeskusten alueelle (AM) ja uusi eläinsuoja ja lietesäiliö maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Nykyiset ja rakennettava eläinsuoja sijaitsevat haja-asutusalueella Hankasalmen kunnan Hankaveden kylässä noin 5,3 km:n etäisyydellä Hankasalmen keskustasta pohjoiseen. Eläinsuojien lähiympäristö on pääasiassa peltoaluetta ja ympärillä metsäaluetta. Tilakeskuksessa on kaksi asuinrakennusta, jotka ovat hakijan ja hänen vanhempiensa käytössä. Tilalla on oma kaivo. Lähimmät naapurit eteläpuolella ovat Rantapelto , etäisyys nykyisistä eläinsuojista 90 metriä ja rakennettavasta eläinsuojasta 190 metriä, Juhala , etäisyydet vastaavasti 150 ja 250 metriä, Olkkola , etäisyydet vastaavasti 180 ja 280 metriä sekä Hoikkala , etäisyydet vastaavasti 580 ja 480 metriä. Koillispuolella lähin naapuri, Lehtoniemi , on noin 170 metrin etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta ja 250 metrin etäisyydellä nykyisistä eläinsuojista. Muut naapurit ovat yli 500 metrin etäisyydellä eläinsuojista. Tila sijaitsee Kuuhankajoen valuma-alueella (14.37), Hankaveden (14.372) rannalla. Eläinsuojien etäisyydet Hankavedestä ovat metriä. Tilakeskus tai sen lannanlevitykseen soveltuvat pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue ( Lintusyrjä) on lähimmillään 1700 m tilakeskuksesta länteen. Tilan läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita.

3 3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA Yleiskuvaus nykyisestä toiminnasta Tilalla on nykyisin 51 lypsylehmää, 58 hiehoa ja 28 alle 6 kuukauden ikäistä vasikkaa, jotka on sijoitettu kahteen eläinsuojaan. Nykyisissä eläinsuojissa on koneellinen ilmanvaihto. Eläinsuojien yhteydessä on tilavuudeltaan 1300, 460 ja 280 m 3 :n lietelantasäiliöt ja 492 m 3 :n kuivalantala. 480 m 3 :n etälietesäiliö sijaitsee noin 3,3 km:n päässä tilakeskuksesta. Lietesäiliöiden yhteistilavuus on 2520 m 3. Betoninen kuivalantala sijaitsee suuremman nykyisen eläinsuojan yhteydessä. Sen pinta-ala on 196 m 2 ja seinämäkorkeus 200 cm. Neljännellä sivulla olevan ajoliuskan nousu on 50 cm ja sen jatkeena on tiivis kuormauslaatta. Uudet toiminnot ja niiden aiheuttamat muutokset Toimintaa laajennetaan rakentamalla tilakeskukseen nykyisten eläinsuojien pohjoispuolelle uusi eläinsuoja, johon tulee tilat 125 lypsylehmälle ja 20 alle 6 kuukauden ikäiselle vasikalle. Uudessa eläinsuojassa lehmien lypsy tapahtuu kolmella lypsyrobotilla. Uuden eläinsuojan viereen rakennetaan alta täytettävä 2500 m 3 :n lietesäiliö. Nykyisistä eläinsuojista pienempään tulee tilat 56 hieholle (6-16 kk) ja suurempaan 45 hieholle (yli 16 kk), 22 alle 6 kuukauden ikäiselle vasikalle ja kahdelle hevoselle. Laajennuksen jälkeen eläinsuojissa on tilat yhteensä 125 lypsylehmälle, 101 hieholle, 42 vasikalle ja kahdelle hevoselle. Uuden pihattonavetan tuloilma otetaan säleikkunoiden kautta. Säleitä on 2-4 (korkeus cm) ja ne ovat kesäisin täysin auki. Ilmanpoisto navetasta tapahtuu katon harjalla olevien hormien kautta luonnollisella ilmanvaihdolla. Maitohuoneessa ja sosiaalitiloissa on koneellinen ilmanvaihto. Tila tuottaa laajennuksen jälkeen vuosittain kg maitoa ja 4000 kg lihaa. Hakemuksen mukaan uuden pihattonavetan myötä eläinten hyvinvointi paranee ja ympäristöasiat huomioidaan paremmin. Lannan ja jätevesien käsittely ja varastointi Uuden pihattonavetan lannankäsittely toimii pääasiassa lietelantamenetelmällä. Lietelannalla ovat 125 lypsylehmää ja lisäksi puolet vasikkakarsinoiden pinta-alasta. Uudessa pihattonavetassa on tilat 20 vasikalle (< 6 kk), joten laskennallisesti lietelannalla on 10 vasikkaa. Lietelanta johdetaan painovoimaisesti valuttaen lietekuiluista lietesäiliöön. Maitohuoneiden pesu- ja jätevesiä muodostuu vuosittain uudisrakennuksessa noin 500 m 3 ja ne johdetaan lietesäiliöön lukuun ottamatta wc-vesiä, jotka johdetaan erilliseen 3 m 3 :n umpisäiliöön. Nykyisissä eläinsuojissa pesu- ja jätevesiä muodostuu noin 50 m 3 ja ne johdetaan lietesäiliöön. Laajennuksen jälkeen tilalla on lietesäiliötilavuutta (ml. lietekuilut 775 m 3 ) yhteensä 5795 m 3. Lietesäiliöt ovat kattamattomia.

4 4 Uudessa navetassa puolet vasikkakarsinoiden pinta-alasta (laskennallisesti 10 vasikkaa) sekä hoito- ja poikimakarsinat ovat kuivikepohjalla ja virtsa imeytetään olkiin. Hoito- ja poikimakarsinoiden arvioitu kuivikelantamäärä on 70 m 3 ja vasikkakarsinoiden 40 m 3. Pehkupohjat tyhjätään säännöllisesti koneellisesti kuivalantalaan. Nykyisistä eläinsuojista pienemmässä tulee olemaan 56 hiehoa lietelannalla ja suuremmassa 45 hiehoa lietelannalla sekä 22 vasikkaa (< 6 kk) ja kaksi hevosta kuivikepohjalla. Kuivalantaa muodostuu yhteensä 68 m 3 ( m 3 ). Myös nämä kuivikepohjat tyhjennetään säännöllisesti kuivalantalaan. Nykyisen navetan yhteydessä olevan kuivalantalan tilavuus on 492 m 3. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lanta käytetään pelloilla lannoitteena. Tilalla on lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa yhteensä 178 ha, joista omaa 51 ha ja vuokrapeltoa 127 ha. Lanta levitetään pelloille letkulevitysvaunulla kasvukaudella, välisenä aikana. Laidunnus Hiehoja (101 kpl) pidetään laitumella 4 kk vuodessa. Eläimet ovat laidunkaudella öisin sisällä. Laidunalaa on yhteensä 10 ha. Laitumet rajoittuvat osin Hankaveteen, mutta järven ja laidunten välissä on pääosin suojavyöhyke ja hiehojen juottaminen on järjestetty siirrettävällä juomavesivaunulla. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua 3000 tonnia vuodessa pyöröpaaleihin. Paalit avataan suoraan apevaunuun ja puristeneste jää rehun sekaan. Pilaantunut rehu kootaan kuivalantalaan ja käytetään tilalla lannoitteena. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on oma polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 3500 litraa. Säiliö on varustettu suoja-altaalla ja lapon estolaitteella. Muita öljytuotteita on enintään 500 litraa, joita säilytetään 200 litran tynnyreissä konesuojassa. Rehun pyöröpaalauksessa käytettävä veteen sekoitettava maitohappobakteeri säilytetään konehallin pakastimessa. Kasvinsuojeluaineet säilytetään niille erikseen varatussa paikassa konehallin yhteydessä. Jätteet Tilalla kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:n keräilyyn. Pilaantunut rehu (1 t/v) varastoidaan kuivalantalaan ja käytetään omalla tilalla lannoitteena. Jätemuovit (3 t/v) ja metalliromu (500 kg/v) toimitetaan Kuusakoski Oy:lle. Jäteöljy (200 l/v), lasi ja loisteputket (50 kg/v), akut (50 kg/v) sekä lääkejäte, ruiskut ja neulat toimitetaan Ekokem Oy:lle vaarallisen jätteen käsittelyyn.

5 5 Toiminnasta aiheutuva liikenne Tilan liikenne kasvaa jonkin verran laajennuksen seurauksena. Rehua kuljetetaan nykyistä useammin. Lietelannan määrä kaksinkertaistuu nykyisestä ja koska kuljetus tapahtuu jatkossakin nykyisellä 16 m 3 lietevaunulla, lietteen jatkokäsittely varastoista eteenpäin lisää kasvukauden aikana tilan traktoriliikennettä kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hajuhaittojen vähentäminen Uusi rakennettava lietelantasäiliö on alta täytettävä. Lannanlevitys tehdään kasvukauden aikana letkulevitysvaunulla. Poikkeukselliset tilanteet Polttoainesäiliö on varustettu suoja-altaalla ja laponestolaitteella. Tulipaloriskiin varaudutaan laatimalla kattava pelastussuunnitelma. Sähkön saannin turvaamiseksi tilalla on traktorikäyttöinen aggregaatti. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Säilörehu tehdään esikuivattuna ja lietelanta levitetään letkulevitysvaunulla kasvukauden aikana. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Hankasalmen kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Hankasalmen kunnassa. Ympäristölupahakemuksesta on tiedotettu Hankasalmen Sanomissa ja siitä on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Hankasalmen kunnanhallitukselta, Hankasalmen ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Keski-Suomen ELYkeskukselta. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan käsityksenään, että Penttilän tilan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä

6 6 naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Penttilän tilalla on käytettävissä riittävästi lannan varastointitilaa niin lietelannan kuin kuivalannankin osalta. Hakemuksessa esitetty eläinmäärä tarvitsee lannan levitykseen soveltuvaa peltoalaa noin 129 hehtaaria. Hakemuksen mukaan toiminnanharjoittajalla on riittävästi peltoa lannan levitykseen esitetylle maksimieläinmäärälle. Keski-Suomen ELY-keskus katsoo, että valtioneuvoston nitraattiasetuksen (931/2000) suositusten mukaiset suojavyöhykkeet tulee toteuttaa vesistön rantaan, valtaojien varsille ja talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille. Keski-Suomen ELY-keskus katsoo myös, että lietelantaa ei tule levittää pelloille, joiden fosforiluvut ovat korkeat tai arveluttavan korkeat. Maatalouden vesienhoidon tehostamiseksi luvanhakijan tulee seurata lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikoiden kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lietelantaa, virtsaa ja muita jätevesiä ei saa levittää luokitetuilla pohjavesialueilla oleville pelloille. Hankasalmen kunnanhallitus ei antanut hakemuksesta lausuntoa. Hankasalmen rakennus- ja valvontalautakunta antoi rakennuspäällikön esittelystä seuraavan lausunnon: Rakennus- ja valvontalautakunnalla ei ole huomauttamista eläinsuojan rakentamisesta ja maidontuotannon laajentamisesta alueella. Eläinsuoja sijoittuu Kuuhankaveden ja Hankaveden rantaosayleiskaavaalueelle. Kaavan osalta aluemerkintä on M eli maa- ja metsätalousvaltainen alue. Tämä alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueella sallitaan ainoastaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen eli rantaosayleiskaavan mukaisesti eläinsuoja voidaan rakentaa esitettyyn paikkaan. Lannan ja pesuvesien varastointitilavuus on riittävä 12 kuukauden varastointiin nitraattiasetuksen (931/2000) mukaisesti laskettuna, kun otetaan huomioon myös lietekuilujen varastointitilavuus. Hakemuksessa ilmoitettu lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on riittävä. Hankasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä (kunnanvaltuusto ) rajoitetaan lannan levittämistä vesistöjen välittömillä ranta-alueilla ja pohjavesialueilla: vesistöjen rannoille tulee jättää vähintään 10 m levyinen suoja-alue, jolle ei saa levittää lantaa, virtsaa tai puristenestettä. Lietelannan, virtsan ja säilörehun puristenesteen levitys pohjavesialueilla on kielletty. Kuivalannan levitys on kielletty pohjaveden muodostumisalueella. Hakemuksen liitteenä oleviin karttoihin merkityt peltoalueet eivät sijoitu luokitelluille pohjavesialueille.

7 7 Ympäristön suojelumääräyksissä säädetään myös öljyn ja muiden vaarallisten kemikaalien varastoinnista: käytössä olevat maanpäälliset, yksivaippaiset kiinteät öljy-, polttoaine- ja muut vaarallisten kemikaalien säiliöt on sijoitettava tiiviille kemikaaleja läpäisemättömälle alustalle tai tiiviiseen suoja-altaaseen viiden vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta. Hakemuksen mukaan tilan käytössä oleva öljysäiliö on jo suoja-altaallinen. Kun suuri karja laiduntaa rantaan ulottuvilla laidunalueilla, eläinten lannasta ja laidunmaan tallaantumisesta voi aiheutua päästöjä vesistöön. Laiduntamista rantaan rajoittuvilla, rannan tuntumaan sijoittuvilla laidunlohkoilla on syytä rajoittaa esimerkiksi siten, että laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää maaperän kestävyyttä ja kasvillisuuden riittävyyttä vesistöjen rannoilla sijaitsevilla, vesistöön rajoittuvilla laitumilla, ja lisäruokintaa voidaan harjoittaa vain niillä laidunalueilla, jotka eivät rajoitu vesistöön. Mikäli eläinsuojan yhteyteen rakennetaan myöhemmin jaloittelutarha, hanke tulee toteuttaa niin, että pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijoille on annettu kirjeellä mahdollisuus vastineen antamiseen hakemuksesta annettujen lausuntojen johdosta. Hakijat eivät ole jättäneet vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Etälietesäiliö Aluehallintovirasto jättää hakemuksen käsittelemättä etälietesäiliön osalta. Aluehallintovirasto ottaa huomioon lupaharkinnassa ja lupamääräyksissä tiedot etälietesäiliön tilavuudesta. Ympäristöluparatkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Päivi ja Kari Hänniselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Hankasalmen kunnan Hankaveden kylän tilalla Penttilä, kiinteistötunnus , lupahakemuksen ja päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty ja täydennetty ) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksen ja sen täydennysten mukaisesti ellei lupaehdoissa toisin määrätä. Ympäristölupa myönnetään siten, että laajennuksen käyttöönoton jälkeen eläinsuojissa voidaan pitää enintään 125 lypsylehmää, 101 hiehoa ja 42 alle 6 kk ikäistä vasikkaa.

8 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 8 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuva lietelanta, maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojien muut pesu- ja jätevedet ja mahdollinen säilörehun puristeneste tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, ettei niitä joudu ympäristöön. Lanta tulee varastoida vesitiiviissä lantalassa siten, ettei lantaa tai lantalassa muodostuvia suotovesiä joudu ympäristöön. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, lietteen pumppu- tai pudotuskaivot sekä uusi lietesäiliö tulee rakentaa vesitiiviistä, säänkestävästä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakennusohjeiden mukaisesti. Myös olemassa olevien eläinten pitoon sekä lannan ja rehun varastointiin liittyvien rakenteiden on oltava vesitiiviitä ja korjaamisessa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräystä ja ohjetta. Eläinsuojien piha- ja kulkutiet, mikäli niitä ei ole asfaltoitu, tulee pitää riittävän kovapohjaisina. Lietteiden, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien ja sadevesien varastointitilavuutta tulee olla vähintään 5302,5 m 3 Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuudet (775 m 3 ). Lantalassa tulee olla varastointitilavuutta yhteensä vähintään 244 m 3, mikä sisältää lannan, pilaantuneen rehun ja lantalaan kertyvän sadeveden. Tilalle tulee rakentaa hakemusasiakirjoihin liitetyn suunnitelman (pvm ) mukaisesti uusi noin m 3 :n alta täytettävä lietesäiliö. Uuden lietesäiliön tulee olla käyttövalmiina viimeistään silloin, kun uusi eläinsuoja otetaan käyttöön. Rakennettavan lietesäiliön ympärille pohjatason alapuolelle tulee asentaa salaojaputkistot, jotka johdetaan tarkkailukaivoihin. Tarkkailukaivojen tulee olla sellaisia, että niistä saadaan tarvittaessa otettua vesinäytteet. Lietesäiliö tulee perustaa huolellisesti ja rakennusohjeiden mukaisesti. Lietesäiliön rakentajalla tulee olla riittävä kokemus ja pätevyys. Kaikki kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m:n korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maaja metsätalousministeriön rakentamismääräysten mukaisesti. Rakennettava lietesäiliö tulee suunnitella ja rakentaa siten, että se voidaan tarvittaessa kattaa kiinteällä katteella. Lietesäiliön lastausalue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi esim. betonista tai asfaltista. Lantalan tulee jatkossakin olla varustettu hakemuksen mukaisesti kolmella 2 m korkuisella seinämällä. Lantalassa tulee lisäksi olla neljännellä reunalla vähintään 0,5 metrin korkuinen ajoluiska ja sen jatkeena tiivispohjainen kuormauslaatta. Lietteen/lannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen ja lannan varastointitilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla niiden kunto tulee tarkistaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Vaurioituneet lietesäiliöt tai kuivalantalatilat tulee korjata välittömästi.

9 9 Lietesäiliöiden ja kuivalantalan käytöstä, niiden tyhjennyksestä, lannan kuljetuksesta tai levityksestä ei saa aiheutua päästöjä ympäristöön eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta, kuten melu- tai hajuhaittaa. Rakennettavan eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee käsitellä hakemuksen mukaisesti johtamalla jätevedet riittävänkokoiseen umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Nykyisen eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti viimeistään mennessä johtamalla jätevedet esim. riittävän kokoiseen ja katettuun erilliseen umpisäiliöön tai jätevedet tulee käsitellä kunnan muulla hyväksymällä tavalla. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete/lanta, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojan pesu- ja jätevedet, wc-vesiä lukuun ottamatta, tulee hyödyntää pelloilla lannoitteena. Lietettä, lantaa ja pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on kyseisen jätteen käsittelylle myönnetty ympäristölupa, mikäli siitä esitetään etukäteen valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen/lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 129,8 ha. Peltopinta-alassa tulee huomioida myös vesistöjen, valtaojien ja talousvesikaivojen ympärille jätettävien suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. Lietteen/lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen/lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lietettä/lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/lantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Lietteen/lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen/lannan levitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä/lantaa voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietet-

10 10 tä/lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen ja syksyllä levitetty liete tai lanta on aina viimeistään vuorokauden kuluessa mullattava tai pelto kynnettävä. Lietteen/lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Vesistöjen rantaan ja valtaojien varsille tulee jättää vähintään 10 metrin suojavyöhykkeet, joille ei levitetä lietettä, lantaa tai puristenestettä. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään metriä leveä lietteellä/lannalla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, jätevesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivike/kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Lietettä/lantaa ei tule levittää pelloille, joiden fosforiluvut ovat korkeat. Maatalouden vesienhoidon tehostamiseksi toiminnanharjoittajan tulee seurata lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikoiden kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelymenetelmiin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lisäksi toiminnassa tulee noudattaa Hankasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojan yhteydessä oleva rakennettava 2500 m 3 :n lietesäiliö ja olemassa olevat lietesäiliöt tulee kattaa vähintään 10 cm:n kelluvalla katteella, esimerkiksi turpeella tai kevytsoralla. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys lietesäiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Orgaanisia katemateriaaleja (esim. turve) käytettäessä katemateriaalia tulee lisätä riittävän usein, ettei katekerros ohene. Eläinsuojien yhteydessä olevat lietesäiliöt tulee täyttää alakautta tai lietepinnan alapuolelta. Mahdolliset lietteen pudotus- /pumppauskaivot tulee kattaa tiiviillä betonikannella. Lantalassa varastoitava kuivike/kuivalanta ja pilaantunut rehu on katettava. Kate voi olla joko vähintään 10 cm:n vahvuinen turvekerros, peite tai muu materiaali. Pihattonavetan poistoilma tulee hajuhaittojen vähentämiseksi johtaa eläinsuojan katolle sijoitettujen poistoilmahormien kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että liete- ja kuivalantaan joutuvien typpiyh-

11 11 disteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojan, lietesäiliön ja lantalan ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Muualle kuin kasvustoon levitettävä liete/lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietteen levityksessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Eläinsuojasta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen/lannan multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete/kuivikelanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureista poispäin. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Lannanlevityksessä tulee myös noudattaa Hankasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. 4. Säilörehun varastointi Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää. Pyöröpaalit tulee avata sisätiloissa tiiviillä alustalla, josta mahdollinen puristeneste voidaan kerätä talteen. Pyöröpaalit tulee varastoida vähintään 10 metrin etäisyydellä vesistöistä ja valtaojista. Pilaantunut säilörehu tulee varastoida kuivalantalassa niin, että valumia ei pääse syntymään ja käyttää lannoitteena pellolle. 5. Laidunnus Eläinsuojien ja laidunalueiden välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. Laidunalue tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa siten, että pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei aiheudu ja että siitä ei aiheudu kohtuutonta rasitusta tai haittaa naapureille. Vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnettaessa, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Vesistöön rajoittuville laidunlohkoille ei saa järjestää lisäruokintaa. Laidunnus ei saa aiheuttaa pohja- tai pintavesien pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Laiduntamista tulee välttää metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueet tulee pitää kasvipeitteisinä eikä laiduntavien eläinten määrä saa ylittää laitumen maaperän tai kasvillisuuden kestävyyttä. 6. Jätteet Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu

12 12 epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta valumat voidaan kerätä talteen astian mahdollisesti rikkoutuessa. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. 7. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikan tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 8. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevan maanpäällisen polttonestesäiliön tulee olla kaksivaippainen tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee olla varustettu öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliön tulee olla varustettu ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliön laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliö tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, kuivalantalan, öljysäiliön ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai

13 13 toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietteestä ja lannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä (m 3 /vuosi) lietteen ja lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja - sopimukset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista eläinsuojassa tehdyt korjaus- ja ympäristönsuojelutoimet Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (Itella TYVI, tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). Poikkeuksellisista tapahtumista on ilmoitettava myös Hankasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Keski-Suomen ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle ja Hankasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. 11. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista eläinmääriin, tuotantoon, lannankäsittelyyn, laidunnukseen (esimerkiksi jaloittelutarhan rakentaminen) tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.

14 12. Käyttöönottoilmoitus 14 Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan pihattonavetan ja uuden lietesäiliön käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksessa esitetty, olemassa oleva 480 m 3 :n etälietesäiliö ei muodosta eläinsuojan kanssa sellaista ympäristönsuojelulain 35 :n 4 mom. tarkoitettua teknistä ja toiminnallista yhteyttä, että niiden ympäristövaikutuksia olisi tarpeen tarkastella yhdessä. Eläinsuojien ja etälietesäiliön välisen etäisyyden (3,3 km) vuoksi niistä ympäristössä aiheutuvat vaikutukset eivät kohdistu samalle alueelle. Tiedot ovat kuitenkin tarpeen riittävän lietelannan varastotilavuuden arvioimiseksi. Lupaharkinnan perustelut Aluehallintovirasto myöntää Päivi ja Kari Hänniselle ympäristöluvan eläinsuojatoiminnalle ja sen laajentamiselle (maidontuotanto), koska hakemuksen mukainen toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Kysymyksessä on vuonna 2005 myönnettyyn ympäristölupaan verrattuna sellainen olennainen toiminnan muutos, että lupaehdot on harkittava ympäristönsuojelulain 41 ja 42 :ien mukaan. Toiminnasta ei aiheudu ympäristönsuojelulain 42 1 momentissa tarkoitettuja luvan myöntämisen esteenä olevia vaikutuksia. Tilakeskus sijoittuu Kuuhanka-Hankaveden rantaosayleiskaava-alueen mukaiselle maatilojen tilakeskusten alueelle (AM). Uusi eläinsuoja ja lietelantala sijoittuvat tilakeskuksesta sisämaahan päin, rantaosayleiskaavan mukaiselle maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M). Toiminta on siten kaavan mukaista. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa I/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi suunnitellun suuruiselta uudelta eläinsuojalta vähintään 280 m etäisyyttä suotuisissa olosuhteissa. Etäisyyssuositukset koskevat uusia hankkeita, mutta niitä sovelletaan tapauskohtaisesti myös laajennuksiin. Laajennushankkeissa voidaan suojaetäisyyksiksi hyväksyä jonkin verran lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Rakennettavan pihaton ja nykyisten eläinsuojien etäisyydet lähimpien naapureiden asuinrakennuksiin ovat seuraavat: Rantapelto , etäisyys nykyisistä eläinsuojista 90 metriä ja rakennettavasta eläinsuojasta 190 metriä, Juhala , etäisyydet vastaavasti 150 ja 250 metriä, Olkkola , etäisyydet vastaavasti 180 ja 280 metriä sekä Hoikkala , etäisyydet vastaavasti 580 ja 480 metriä. Koillispuolella lähin naapuri, Lehtoniemi , on noin 170 metrin etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta ja 250 metrin etäisyydellä nykyisistä eläinsuojista. Muut

15 15 naapurit ovat yli 500 metrin etäisyydellä eläinsuojista. Verrattaessa tilan tulevaa eläinmäärää (1043 eläinyksikköä) nykyisen ympäristöluvan mukaiseen eläinmäärään (490 eläinyksikköä), on eläinmäärä laajennuksen jälkeen noin 2,13-kertainen. Aluehallintovirasto katsoo, että hanke voidaan siten rinnastaa olemassa olevan toiminnan laajennukseksi, jolloin voidaan hyväksyä lyhyemmät suojaetäisyydet häiriintyviin kohteisiin. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojan sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojan eläinmäärän sekä eläinsuojan ja lietesäiliöiden ja kuivalantalan sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan enimmäiseläinmäärä vastaa hakemuksessa ja sen täydennyksissä esitettyä eläinpaikkamäärää. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. ruokinnan valkuaisravinnon optimoinnista, eläinsuojien yhteydessä olevien lietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella ja täyttämisestä alakautta tai lietepinnan alapuolelta, kuivalantalan kattamisesta sekä lietteen multaamisesta vuorokauden kuluessa levityksestä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti Päivi ja Kari Hännisen eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä.

16 16 Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Lupamääräysten yleiset perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupamääräysten perustelut Rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi, lupamääräys 1 Eläinsuojan toimintaan kuuluvien rakennusten pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan, puristenesteen tai niistä aiheutuvien valumien joutuminen pinta- tai pohjavesiin. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen ja kuivalannan varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Varautuminen mahdollisuuteen kattaa lietesäiliö myöhemmin kiinteällä katteella on annettu, koska kiinteä kate estää sadeveden pääsyn lietesäiliöön ja vähentää hajuhaittoja. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO-C4) mukaan kiinteällä katteella kattamattomien lietesäiliöiden tulee olla varustettu riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Määräykset lantaloiden kuormauslaatasta ja ajoluiskasta perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiin ja -ohjeisiin (MMM-RMO-C4). Tiivispohjaisella tarkoitetaan tiiveydeltään vähintään asfalttia tai maabetonia vastaavaa pintaa tai materiaalia. Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ja kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa 1/2010. Lietteen, kuivikelannan, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien ja sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta.

17 17 Lietelannalla olevat 125 lypsylehmää, 101 hiehoa ja 10 vasikkaa tuottavat laskennallisesti lietelantaa yhteensä noin 4555 m 3 vuodessa. Tästä voidaan vähentää hiehojen laitumella olosta (4 kk, yöt sisällä) 252,5 m 3. Kun otetaan huomioon myös maitohuoneen ja eläinsuojien muut pesuvedet (550 m 3 ) ja kattamattomien lietesäiliöiden sadevedet (30 cm säiliökorkeutta, 450 m 3 ) on 12 kk:n varastointitarve yhteensä 5302,5 m 3. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lietelannan ja pesuvesien varastointitilavuutta. Hakemuksen mukaan laajennuksen jälkeen tilalla on käytössään laskennallisesti yhteensä noin 5795 m 3 lietelantalatilavuutta, josta lietesäiliöissä 5020 m 3 ja lietekuiluissa 775 m 3. Kuivikelannan varastointitilavuustarve on 244 m 3, kun otetaan huomioon kuivikepohjalla olevien vasikoiden (nykyisessä eläinsuojassa 22 vasikkaa ja uudessa pihattonavetassa puolet 20 vasikasta) tuottama lantamäärä (128 m 3 ), hoito- ja poikimakarsinoissa muodostuva lantamäärä (70 m 3 ), kahden hevosen tuottama lantamäärä (24 m 3 ) sekä pilaantunut rehu (2 m 3 ) ja muodostuvat sadevedet. Kattamattomaan kuivalantalaan on varattava sadevesitilavuutta 0,1 m 3 /m 2, eli 19,6 m 3. Tilan käytössä oleva 492 m 3 :n kuivalantala on riittävä. Määräys lietesäiliön rakentamisesta valmiiksi ennen käyttöönottoa varmistaa sen, että vaadittu varastointitilavuus on käytettävissä riittävän ajoissa. Mahdollisessa vuototilanteessa säiliön salaojaverkosto on ensimmäinen paikka, josta vuoto voidaan havaita. Tämän vuoksi on tärkeää, että salaojavedestä saadaan tarvittaessa näyte. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM- RMO-C4) mukaan kiinteällä katteella kattamaton lietesäiliö tulee olla varustettu riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Varautuminen mahdollisuuteen kattaa lietesäiliö myöhemmin kiinteällä katteella on annettu, koska kiinteä kate estää sadeveden pääsyn lietesäiliöön ja vähentää hajuhaittoja. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM- RMO-C4) mukaan kattamattoman kuivalantalan tulee olla varustettu kolmella vähintään 0,5 m korkuisella seinämällä ja neljännellä reunalla tulee olla vähintään 0,5 metrin korkuinen ajoluiska ja sen jatkeena kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Nykyisen kuivalantalan betonireunojen korkeus on 2,0 m ja ajoluiskan korkeus 0,5 m. Luiskan jatkeena on tiivis kuormauslaatta. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan vuosittaisella tyhjennyksellä ja tarkastuksella varmistetaan, että käytössä oleva lannan varastointitilavuus ei pienene ja vuotoja maaperään ei synny. Mikäli lantaa joutuu ympäristöön esimerkiksi lannan kuormaamisessa tai kuljetuksessa, on ympäristö määrätty siistittäväksi ympäristöhaittojen välttämiseksi. Lantavarastojen tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

18 18 (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. riittävän kokoiseen ja katettuun umpisäiliöön. Käsittelemällä wc-vedet asetuksen vaatimusten mukaisesti vähennetään vesistön rehevöitymistä ja ulosteperäisten bakteerien leviämistä. Hakemuksen mukainen uuden pihattonavetan wc-vesien johtaminen erilliseen umpikaivoon täyttää em. asetuksen vaatimukset. Nykyisen eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vesien asianmukaiselle käsittelylle on annettu määräaika. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen, lupamääräys 2 Lannan ja lietteen levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja huuhtoutumisriskin vähentämiseksi. Vaatimus lietteen/lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvilajien kesimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1/2010) mukaisesti. Määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että toiminnassa syntyvä liete/lanta voidaan hyödyntää niin, ettei haitallisia ravinnehuuhtoumia synny. Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, vähintään yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa kohden, vähintään yksi peltohehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden ja vähintään yksi peltohehtaari 2 hevosta kohden. Tilalla syntyvän lietteen/lannan levitykseen käytössä oleva omien ja vuokrapeltojen peltoala (178 ha) on riittävä lietteen/lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen/lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla. Kuivalantaa voidaan levittää muualle kuin pohjaveden muodostumisalueelle. Lietteen/lannan levitykselle annetut suojavyöhyke-etäisyydet valtaojien ja vesistöjen sekä talousvesien hankintaan käytettävien kaivojen ympärillä ja läheisyydessä perustuvat valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Hajuhaittojen vähentäminen, lupamääräys 3 Määräys lietesäiliöiden kattamisesta vähintään kelluvalla katteella ja täyttämisestä alakautta tai lietepinnan alapuolelta sekä lietteen pudotus- /pumppukaivojen pitämisestä katettuna betonikansilla on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen sekä kärpäshaittojen vähentämiseksi. Myös avokuivalantalassa varastoitava kuivalanta ja sinne mahdollisesti varastoitu pilaantunut rehu on määrätty katettavaksi em. syistä. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun poistoilma johdetaan ulos eläinsuojan katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräi-

19 19 sen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen/lannan matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen/lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä lietesäiliöt ja kuivalantala hyvässä ja siistissä kunnossa. Määräys lietteen/lannan multaamisesta neljän tunnin kuluessa levityksestä noin 500 metrin etäisyydellä eläinsuojasta sijaitsevilla peltolohkoilla on annettu hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Säilörehun varastointi, lupamääräys 4 Säilörehun puristeneste on hyvin ravinnepitoista ja vesistössä happea kuluttavaa. Puristenesteen talteenottoa koskeva määräys perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta koskevaan asetukseen (931/2000). Pilaantunut rehu on yhtä kuormittavaa kuin tuorerehu, joten se on käsiteltävä asianmukaisesti ja valumien syntyminen on estettävä. Laidunnus, lupamääräys 5 Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO-C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräykset eläinten pääsyn estämisestä vesirajaan ja laidunalueen hoidosta ovat tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen estämiseksi. Määräys laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pohjavesien suojelemiseksi. Jätteet, lupamääräys 6 Jätteen haltijaa koskevat jätelain yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisessä sekä muun muassa se, että jätteitä ei saa käsitellä hallitsemattomasti ja että jätteet tulee ensisijaisesti ohjata hyötykäyttöön materiaalina ja toissijaisesti hyödyntää energiana. Eläinjätteet, lupamääräys 7 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä hyväksytyssä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi, lupamääräys 8 Lupamääräysten tarkoituksena on suojella maaperää, pohja- ja pintavesiä sekä mahdollisia talousveden ottopaikkoja. Polttonesteiden varastointiin liittyy ympäristöriskejä, joiden minimointi mm. pitämällä imeytysainetta saatavilla, on tärkeää.