Markku ja Minna Kuoppamäki Lehonkankaantie Ähtäri

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 29/2010/1 LSSAVI/118/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajennusta Ähtärin kaupungin Niemisveden kylässä. HAKIJA Markku ja Minna Kuoppamäki Lehonkankaantie Ähtäri ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA HAKEMUKSEN VIREILLETULO Nykyiset eläinsuojat ja uusi eläinsuoja sijaitsevat Ähtärin kaupungin Niemisveden kylässä tiloilla Vaara RN:o 1:270, Lippari RN:o 1:271 ja Lähteelä RN:o 1:141. Tilalla on nykyisin parsinavetta, jossa on 26 lypsylehmää ja 19 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa sekä kylmäpihatto, jossa on 24 hiehoa ja 20 lihanautaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla makuuparsipihatto nykyisen parsinavetan kaakkoispuolelle. Uuteen pihattoon sijoitetaan 75 lypsylehmää, 16 hiehoa ja 22 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Nykyiseen navettaan sijoitetaan 30 hiehoa ja kylmäpihattoon 36 hiehoa ja 16 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Eläinsuojissa tullaan pitämään laajennuksen jälkeen yhteensä enintään 75 lypsylehmää, 82 hiehoa ja 38 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon Hakemusta on täydennetty LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 PL 200, Vaasa

2 2 VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a kohdan mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, koska eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. AIKAISEMMAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE Nykyisellä toiminnalla on Ähtärin kaupungin ympäristölautakunnan myöntämä ympäristösuojelulain mukainen ympäristölupa 26 lypsylehmälle, 42 hieholle tai lihanaudalle sekä 25 nuorelle karjalle. Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Eläinsuojat sijaitsevat Ähtärin kaupungin Niemisveden kylässä noin 12 kilometriä Ähtärin keskustasta koilliseen. Nykyisten eläinsuojien ja uuden pihaton ympäristö on metsää ja peltoa. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee nykyisestä navetasta noin 120 metrin ja rakennettavasta eläinsuojasta noin 200 metrin etäisyydellä luoteessa. Nykyisestä kylmäpihatosta lähimmän naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 90 metrin etäisyydellä lännessä. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä. Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Kuivistonmäen 1-luokan pohjavesialue, sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä luoteeseen. Lähimpään vesistöön, Ähtärinjärveen, on etäisyyttä noin 3,5 kilometriä. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan omasta porakaivosta.

3 3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Nykyinen tuotantorakennus on parsinavetta, jossa tullaan pitämään 30 hiehoa. Nykyisessä kylmäpihatossa tullaan pitämään 36 hiehoa ja 16 vasikkaa (alle 6 kk). Uudessa pihatossa tullaan pitämään 75 lypsylehmää, 16 hiehoa ja 22 vasikkaa (alle 6 kk). Pihaton rakentaminen on tarkoitus aloittaa syksyllä Tilalla tullaan tuottamaan maitoa noin kiloa ja lihaa noin kiloa vuodessa. Lannan ja jätevesien varastointi Parsinavetan ja lypsykarjapihaton lanta käsitellään ja varastoidaan pääosin lietelantana. Eläimistä 75 lypsylehmää ja 46 hiehoa on lietelannalla sekä 36 hiehoa ja 38 vasikkaa (alle 6 kk) kuivalannalla. Tilalla on nykyisin noin 765 m 3 :n avoin lietesäiliö ja noin 200 m 3 :n avoin pumppukaivo. Lietteet siirretään navetasta yläkautta pumppukaivoon ja pumppukaivosta yläkautta lietesäiliöön. Laajennuksen yhteydessä tilalle rakennetaan uusi noin m 3 :n lietesäiliö, joka täytetään alakautta. Nykyisessä navetassa on lietekuilutilavuutta noin 45 m 3 ja rakennettavaan pihattonavettaan tulee noin 30 m 3 :n kokoojakuilu. Yhteensä lietelannan varastointitilavuutta tulee lietekuilujen kanssa noin m³. Kylmäpihatossa ja lypsykarjapihaton poikimatilassa on kuivalantajärjestelmä, jossa virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikkeena käytetään turvetta. Kuivalanta varastoidaan tilalla olevassa 300 m 2 :n kuivalantalassa. Kuivalantalan pohja on betonia ja betonielementtiseinät (3 kpl) 1,5 metrin korkuiset. Kuivalantalan tilavuus on noin 750 m 3. Kuivalantala on varustettu 0,5 metrin ajoluiskalla. Kuivalantalan ulkopuolella ei ole kuormauslaattaa. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä yhteensä 88,97 hehtaaria peltoa, josta omaa on 35,62 hehtaaria, vuokrapeltoa 35,45 hehtaaria ja sopimuspeltoa 17,9 ha. Lanta levitetään kiekkomultauskalustolla keväällä viikoilla (40 %), kesällä viikoilla (50 %) ja syksyllä viikoilla (10 %). Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojien pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Hakemuksessa esitetty vuosittainen maitohuoneen pesuvesien määrä on noin 250 m 3. Uuden eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Nykyisissä eläinsuojissa ei ole wc-tiloja.

4 4 Laidunnus Tilalla laidunnetaan 30 hiehoa, jotka ovat öisin sisällä. Laidunalaa on noin 5 ha ja eläimiä laidunnetaan 4 kk kesäaikana. Eläimillä on ulkona juottoallas, joka täytetään vesijohtovedellä. Säilörehun varastointi Jätteet Varastot Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin tonnia vuodessa. Rehu varastoidaan laakasiiloissa. Laakasiiloista puristenesteet johdetaan noin 4 m 3 :n umpikaivoon, joka on katettu betonikannella. Tilalle rakennetaan uudet laakasiilot, joista puristenesteet johdetaan betonikannella katettavaan umpisäiliöön. Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet, rehujäte, metalliromu, muovit ja ongelmajätteet, kuten jäteöljyt ja akut. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tilalla sijaitsee litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella, ylitäytönetsimellä ja lapon estolaitteella. Tilan konesuojassa varastoidaan muita öljytuotteita tiiviissä tynnyreissä noin 400 litran verran. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että maitoauto käy joka toinen päivä ja rehukuljetuksia tulee olemaan noin kerran kuukaudessa. Eläinlääkäri, seminologi ym. käyvät tilalla kerran viikossa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan uuden navettarakennuksen ilmastointi hoituu luonnollisesti verhoseinien kautta, joten siitä ei aiheudu pistekuormitusta ympäristöön. Kylmäpihatossa on myös luonnollinen ilmanvaihto. Parsinavetassa on koneellinen ilmanvaihto. Navetan sisäilman laatu pyritään pitämään hoito- ja huoltotoimenpiteillä sekä oikean ruokinnan avulla korkealaatuisena. Tila kuuluu karjantarkkailuun. Ruokinta suunnitellaan karjan tarpeen mukaan ja ylimääräisiä ammoniakkipäästöjä pyritään välttämään. Ruokinta toteutetaan aperuokinnalla. Pihattonavetassa on visiiriruokintapöytä, joka aiheuttaa liikennöintiä tuotantorakennuksien yhteydessä päivittäin.

5 5 Lietelanta levitetään omalla kalustolla. Käytössä on kiekkomultausvälineet. Kuivalannan levityksen hoitaa urakoitsija. Lietettä ajetaan pari viikkoa/levityskausi. Lannan levityksessä pyritään huomioimaan ympäristön asukkaiden vaatimukset mahdollisuuksien mukaan. Lannoituksessa noudatetaan direktiivien mukaisia ohjeita ja luomusäädösten mukaisia lannoitussuosituksia. Tilan peltolohkot sijaitsevat pääosin noin 5 kilometrin säteellä talouskeskuksesta, joten lannanlevitystyö saadaan tehtyä tehokkaasti. Tilan tuotanto ja siihen liittyvät toiminnat pyritään hoitamaan siten, että haittaeläimiä ei pääse esiintymään. Tarvittaessa niitä torjutaan. Rakentamisessa käytetään asianmukaisia materiaaleja kussakin kohteessa. Tilan jokapäiväisessä toiminnassa tarkkaillaan riskikohteita päivittäin ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin välittömästi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastus Lausunto Lupahakemus on kuulutettu ajalla Kuulutus on ollut nähtävillä Länsi - ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla, osoitteessa Wolffintie 35, Vaasa, sekä Ähtärin kaupungin virallisella ilmoitustaululla, osoitteessa Ostolantie 17, Ähtäri. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusajan olleet nähtävillä Ähtärin kaupungin ympäristönsuojelutoimessa, Ostolantie 17, Ähtäri. Lisäksi hakemuksen vireilläolosta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastus , jossa käytiin läpi mm. nykyisen navetan, nykyisen kylmäpihaton ja uuden navetan sijaintia sekä nykyisten lietesäiliöiden, nykyisen kuivalantalan ja rakennettavan lietesäiliön sijaintia. Tarkastuksesta on laadittu muistio, joka on liitetty hakemusasiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Ähtärin kaupunginhallitukselta ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ei ole tullut lausuntoa määräaikaan mennessä. Ähtärin kaupunki ja ympäristöviranomainen katsoo, että toiminnasta ei aiheudu YsL 42 :ssä mainittua terveyshaittaa, merkittävää pilaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista tai naapureille kohtuutonta haittaa mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla sekä lakien ja asetusten mukaisesti.

6 6 Teknisen lautakunnan mukaan WC-jätevesien keräyksessä tulee ottaa huomioon Lakeuden Etappi Oy:n toiminta-alueella yleisien jätehuoltomääräyksien vaatima sekä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Pro- Agrian Pohjois-Karjalan tekemä ohje sakokaivolietteen kalkkistabiloinnista. Sakokaivolietettä ei saa käsittelemättömänä levittää peltoon vaan Lakeuden jätelautakunnalta tulee lietteen poikkeamiskäytäntöön hakea poikkeamista, jotta käsitelty sakokaivoliete voidaan levittää omaan peltoon joka ei ole pohjavesialueella. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta parasta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Edellä oleva koskee soveltuvin osin myös eläinsuojan ilmasointiin liittyvää hajukaasujen poistotekniikkaa. Lannan varastoinnissa ja levittämisessä tulee ottaa huomioon maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemisestä annetussa valtioneuvoston päätöksessä nro 931/2000 annetut määräykset. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen Hakijalle on kirjeellä annettu mahdollisuus antaa vastine annetusta lausunnosta. Hakija on ilmoittanut suullisesti, että vastineen antotarvetta ei ole. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Markku ja Minna Kuoppamäelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Ähtärin kaupungin Niemisveden kylään tiloille Vaara RN:o 1:270, Lippari RN:o 1:271 ja Lähteelä RN:o 1:141. Toiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen (päivätty ) mukaisesti. Ympäristölupa myönnetään enintään 75 lypsylehmän, 82 hiehon ja 38 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren karjan pitämiselle. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon annetun lausunnon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla.

7 7 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet ja muut pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä ja kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen ja lietteen pumppukaivojen tilavuus. Kuivalannan varastotilavuutta tulee olla vähintään 722 m 3. Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti uusi noin m 3 :n lietesäiliö. Rakennettava lietesäiliö tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti. Uuden lietesäiliön lastausalue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi esim. betonista tai asfaltista. Uusi lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen uuden eläinsuojan käyttöönottoa. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, uusi lietesäiliö ja mahdollinen uusi lietteen pumppukaivo tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön (MMM-RMO-C4) kyseisiä rakenteita koskevien rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Nykyisen noin 750 m 3 :n kuivalantalan ulkopuolelle tulee rakentaa tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista mennessä. Eläinsuojien piha- ja kulkutiet, mikäli niitä ei asfaltoida, tulee pitää riittävän kovapohjaisina. Uuden pihattonavetan sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen riittävän kokoiseen umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun puristeneste tulee johtaa laakasiiloista vesitiivistä materiaalia oleviin umpisäiliöihin. Umpisäiliöt tulee pitää katettuna/kattaa tiiviillä kansilla esim. betonikannella tai peltikatteella. Umpisäiliöistä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon tai siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön. Lietteen, kuivalannan ja säilörehun puristenesteiden säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkastaa niiden kunto vaurioiden havaitsemiseksi.

8 8 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivalanta sekä eläinsuojien ja maitohuoneen pesu- ja jätevedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä, lantaa, pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen/lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 84,57 hehtaaria. Lietteen/lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen/lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/lantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, pesu- tai jätevesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien sekä säilörehun puristenesteiden kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa

9 9 myös mitä edellä on lietteen/lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. 3. Laidunnus Eläinsuojien ja laitumen välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Mikäli vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnetaan, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 100 metrin etäisyydellä talousvesikaivosta. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Uusi noin m 3 :n lietesäiliö tulee täyttää alakautta ja kattaa kelluvalla katteella, esimerkiksi 10 cm:n paksuisella turvekerroksella. Mahdolliset uudet lietteen pumppukaivot tulee kattaa betonikannella ja täyttää alakautta. Eläinsuojan yhteydessä oleva nykyinen noin 765 m 3 :n lietesäiliö tulee täyttää lietepinnan alapuolelta ja kattaa kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi 10 cm:n paksuisella turvekerroksella. Nykyisestä navetasta lietteet tulee johtaa putkea tai kiinteällä katteella (esim. peltikatteella) katettua lietekuilua myöten noin 200 m 3 :n pumppukaivoon. Pumppukaivo tulee kattaa kiinteällä katteella esim. betonikannella tai peltikatteella sekä täyttää lietepinnan alapuolelta. Lietekuilun putkitus- tai kattamistoimenpiteet sekä pumppukaivon kattaminen tulee olla tehtynä mennessä. Nykyisten eläinsuojien poistoilmahormit tulee olla sijoitettuna eläinsuojan katolle. Rakennettavan pihaton poistoilma tulee johtaa ulos katon harjalta. Liete/lanta tulee levittää hakemuksessa esitetyn mukaisesti multainkalustoa käyttämällä. Liete/lanta tulee hyödyntää siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon nurmikasvustoja lannoitettaessa asuin- ja vapaa-ajanrakennusten läheisyydessä. Lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietesäiliöiden, kuivalantalan, laakasiilojen ja eläinsuojien ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa.

10 10 5. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Pilaantunut rehu tulee varastoida ja kompostoida kuivalantalassa ja käyttää pellolla lannoitteena. Tuotantoon kelpaamaton maito tulee johtaa lietesäiliöön tai erilliseen umpisäiliöön ja umpisäiliöstä edelleen luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Varasto tulee sijoittaa siten, että sen sijainti on naapureihin nähden suotuisa. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 1 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Suoja-altaan koko tulee olla vähintään puolet säiliön

11 11 tilavuudesta. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Katoksen tulee olla tuulettuva. Toimenpiteet tulee olla tehtynä mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon estävällä laitteella. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden ja niiden katteiden, kuivalantalan, puristenestesäiliöiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietteen/lannan määrä (m 3 /vuosi) lietteen/lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietteen/lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja -sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI - järjestelmää (

12 12 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön, ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja lajin tai rehun varastoinnissa tapahtuva muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 10. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle uuden eläinsuojan ja lietesäiliön käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen

13 13 Lupamääräysten perustelut momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän ja eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. rakennettavan ja nykyisen lietesäiliön kattamisesta kelluvalla katteella, täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelta, mahdollisen uuden lietteen pumppukaivon kattamisesta betonikannella ja täyttämisestä alakautta, lietteiden johtamisesta nykyisestä navetasta putkea tai kiinteällä katteella katettua lietekuilua myöten pumppukaivoon, pumppukaivon kattamisesta kiinteällä katteella ja täyttämisestä lietepinnan alapuolelta. Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan, maitohuoneen pesuvesien ja muiden pesu- ja jätevesien, säilörehun puristenesteiden sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) mukaan lietteen ja lannan varastotilojen sekä eläinsuojien poh-

14 14 jarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin m³ vuodessa ja maitohuoneen pesuvesiä muodostuu noin 250 m 3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös sadevesivara 30 cm/lietesäiliö ja säilörehun puristenesteet, on lietesäiliöiden tilavuustarve m 3. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lietteen, pesu- ja jätevesien varastointitilaa, yhteensä m 3. Varastotilavuus sisältää myös lietekuilut ja pumppukaivon (275 m 3 ). Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi myös kuivalannan varastointitilavuutta. Uuden lietesäiliön rakentaminen valmiiksi ennen uuden eläinsuojan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Lietesäiliöiden, kuivalantalan ja säilörehun puristenesteiden umpisäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Jätevesiasetuksen (542/2003) mukaan uuden eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä siten, että asetuksessa säädetyt vaatimukset täyttyvät. (määräys 1) Vaatimus lietteen/lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta-alatarve on yksi hehtaari 1,3 lypsylehmää, yksi hehtaari 3,5 hiehoa/lihanautaa ja yksi hehtaari 11 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi, hakemuksessa yhteensä 88,97 hehtaaria. Lietteen/lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on aluehallintovirasto katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 4 km:n etäisyydellä. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitellu-

15 15 illa pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 2) Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen ehkäisemiseksi. (määräys 3) Määräys rakennettavan ja nykyisen lietesäiliön kattamisesta kelluvalla katteella, täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelta sekä mahdollisen uuden lietteen pumppukaivon kattamisesta betonikannella ja täyttämisestä alakautta on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Määräys lietteiden johtamisesta nykyisestä navetasta putkea tai kiinteällä katteella katettua lietekuilua myöten pumppukaivoon, pumppukaivon kattamisesta kiinteällä katteella ja täyttämisestä lietepinnan alapuolelta on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla tai kun poistoilma puhalletaan ulos katon harjalta. Lietteen/lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantalan ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Aluehallintovirasto on katsonut tarpeelliseksi antaa myös lannan multauksesta ja lannan levitysajankohdista määräykset hajuhaitan vähentämiseksi. (määräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6)

16 16 Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti lantalarakenteita, erityisesti lietesäiliörakenteita ja polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 9) Eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 10) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haet-

17 17 taessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2019 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa Ähtärin kaupungin ympäristölautakunnan myöntämän ympäristöluvan. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 96 97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta.

18 18 Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Ähtärin kaupunginhallitus Ähtärin kaupungin ympäristölautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Ahonen Jari -Sarviniementie INARI Kuoppamäki Kai -Metsolantie 22 F JÄRVENPÄÄ Mytkäniemi Kaisa -Itä-Ähtärintie ÄHTÄRI Ollikainen Tatu -Lehonkankaantie ÄHTÄRI Peltola Kimmo -Lehonkankaantie ÄHTÄRI Peltola Orvokki -Lehonkankaantie ÄHTÄRI Vapo Oy -PL JYVÄSKYLÄ Viranta Maija -Uudenkylänkatu 7 D TAMPERE Virtanen Veikko -Koulutie ÄHTÄRI Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Vaasassa ja Ähtärin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

19 19 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Maarit Vuorela Tarkastaja Paavo Mäkinen Liitteet Sijaintikartta Asemapiirros Valitusosoitus