Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt
Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta pieniläpimittaisesta runkopuusta tehty hake. Karsimaton pienpuu: kokopuuhake; puun koko maanpäällisestä osasta (runkopuu, oksat, neulaset) tehty hake. Kokopuuhake valmistetaan yleensä taimikonhoidossa tai nuoren metsän harvennuksessa syntyneestä pieniläpimittaisesta runkopuusta. Hakkuutähteet: uudistushakkuun yhteydessä syntyvä ja metsään jäävä puuaines, kuten oksat ja latvukset lehtineen ja neulasineen. Myös hakkuualueelle jääneet yksittäiset hylkypölkyt ovat hakkuutähdettä. Kannot: kannoista ja juurakoista valmistettu hake tai murske. Järeä, (laho) runkopuu: hake, joka valmistetaan puunkorjuun yhteydessä kaadetusta ja korjatusta järeästä runkopuusta ja joka ei kelpaa ainespuuksi (tukki- tai kuitupuuksi). Tällaista puuta on mm. järeä, tyvilahoinen runkopuu eli lumppi. 21.9.2012 Lähde: Ylitalo 2008
Käyttö / Hankintapotentiaali, TWh Metsähakkeen käyttöpotentiaaleja vs. Metsähakkeen käyttö 2007 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 10 /t CO2 20 /t CO2 30 /t CO2 40 /t CO2 Kannot Hakkuutähteet Pienpuu Käyttö 2007 Teoreettinen Teknisekologinen Teknis-taloudellinen Potentiaaleja laskettaessa kotimaan markkinahakkuut 57 milj. m 3. 21.9.2012 Lähteet: Ylitalo 2008, Kärhä ym. 2009 5
Myydyn sähkön alkuperä vuonna 2011 Koko Suomi Jyväskylän Energia 16% 29% 18 % 26 % 30 % 53 % 27 % Turve ja muut fossiiliset polttoaineet Uusiutuvat energianlähteet Ydinvoima Tuonti * Turve 29 %, muut fossiiliset 23 % Omaa tuotantoa 49 % Sähköpörssistä 51 % Lähde: Energiateollisuus ry (Sähkön hankinta energialähteittäin 2011)
Polttoaineiden käyttö 1986 2011 (GWh) 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Turve Öljy Puu, metsäpolttoaineet Peltobiomassa Hiili Puu, teoll. sivutuotteet Kierrätyspolttoaine
Vakaa ja ennustettava ohjaus? 06/2010 uusiutuvien tukipakettia valmisteltaessa ei veroa turpeelle 01/2011 vero turpeelle 02/2011 soiden ja turvemaiden kansallinen strategia turvetta käytetään pitkään 01/2011 uusiutuvien tukipaketti voimaan 01/2011 puun tuki jäihin notifikaation vuoksi 03/2011 komission hyväksyntä sähkön tuotantotuesta 06/2011 hallitusohjelma: uusiutuvan energian tukipäätösten toimivuuden ja vaikuttavuuden arviointi vuoden 2012 loppuun mennessä sekä tarvittavien muutosten tekeminen 06/2011 hallitusohjelma: suomalaisiin olosuhteisiin sopiva windfall-veron valmistelu ja käyttöönotto 10/2011 päätös metsähakkeella tuotetun sähkön kiinteän tuotantotuen lakkauttamisesta 2012 alusta 11/2011 esitys laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta (voimaan 2013) 02/2012 pienpuun energiatukilain kaatuminen komission esinotifiointiin 03/2012 Ministeri Niinistö: turpeen energiakäyttö voi tulla kannattamattomaksi jo kymmenessä vuodessa 08/2012 Ministeri Häkämies: kivihiilestä lähes luovutaan 2025 mennessä
Käytännön haasteita Kaukolämpöasiakkaiden maksukyvyllä on rajansa Ilman kaukolämmitystä kansallisiin uusituvan energian tavoitteisiin ei päästä Kaukolämmityksen korvautuminen sähköön perustuvilla lämmitysmuodoilla on kielteinen kehitys sekä talouden että ympäristön kannalta (Esitetyt luvut suuntaa antavia)
Jyväskylän Energia pähkinänkuoressa
Älykkäitä ratkaisuja energian ja veden tuotantoon, jakeluun ja käyttöön Jyväskylän Energia -yhtiöiden perustehtävä on luoda edellytykset asiakkaidemme hyvinvoinnille tarjoamalla älykkäitä ratkaisuja energian ja veden tuotantoon, jakeluun ja käyttöön. Palvelemme vastuullisesti, luotettavasti ja asiantuntevasti. Henkilöstö 2012 n. 250 Liikevaihto 185 M (2011) Myynnin tunnusluvut (2011): Sähkö 1 257 GWh Sähkön siirto 644 GWh Lämpö 1 013 GWh Laskutettu vesi 7,7 milj. m³
Yhtiöiden omistusrakenne Jyväskylän kaupunki 100 % Jyväskylän Energia Oy Kaukolämpö, sähkö, vesi KS Energiavälitys Oy C-Ella Oy 44,7 % 33,3 % 100 % JE-Siirto Oy 100 % Jyväskylän Energiantuotanto Oy Tytäryhtiöt 68,7 % Jyväskylän Voima Oy Suomen Hyötytuuli Oy Muita osakkuuksia 12,5 %
Polttoaineet turve teollisuuden sivutuotteet (puru, kuori) metsäpolttoaineet (hakkuutähteet, kannot) hiili ja öljy Sähkö-/ lämpö-/ höyryteho 85/ 140/ 65 MW Hyötysuhde 85 % Energiakäytettävyys 99 % Käyttöönottovuosi 1986 Rauhalahden voimalaitos
Pääpolttoaineet turve ja puu Kaksi toimintaperiaatetta: sähkön ja lämmön yhteistuotanto sähkön lauhdetuotanto voidaan säätää portaattomasti Kattilateho 495 MW Sähköä saadaan lauhdekäytössä maks. 215 MW yhteistuotantoajossa maks. kaukolämpöteho 260 MW, jolloin sähköteho 163 MW Käyttöönottovuosi 2010 Keljonlahden voimalaitos
Voimalaitoksen toimintakaavio 215 MW 495 MW 160 kg/s 0 260 MW
Vuosi Jyväskylän Energiassa 1,5 % Suomen sähköstä, 1,2 TWh lämpöä ~3,4 TWh (miljardia kilowattituntia) polttoaineita puu/turve 30/70 35 000 täysperävaunuyhdistelmää puskuri puskurissa 660 km Kymmeniä miljoonia euroja kotimaahan yrityksille, kuljetusyrittäjille ja koneurakoitsijoille. ~1000 henkilötyövuotta koko ketjussa 10 20 MEUR CO 2 -päästöoikeuksiin päästöjen vähentämiseksi jossain muualla Polttoaineveroja 5 10 MEUR
KIITOS!