Aseptiikka suunhoitoyksikössä Salla 3.2.2011 Jaana Alapulli shg (AMK), erik. (infektioiden ehkäisy ja hoitotyö) jaana.alapulli@elisanet.fi 1 Bakteerit Virukset Sienet Alkueläimet Prionit Taudinaiheuttajat 2 Miten taudinaiheuttajat tarttuvat? Tartuntatiet Kosketustartunta Välineen välityksellä Ilmateitse Vektorin välityksellä Tartuntatavat Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Tartunta veriteitse 3 1
Infektion syntyyn vaikuttavia tekijöitä Mikrobi Invaasio, adherenssi Patogeenisuus Virulenssi Lisääntymiskyky Tartuntatapa Isännän vastustuskyky Synnynnäinen ja hankittu immuniteetti 4 Suun terveydenhuollon erityispiireteitä, mm. Toimenpiteiden runsas lukumäärä ja invasiivisuus Aerosolin muodostus Toimenpiteen kulun muuttuminen (esim. paikkaus juurihoito) toimenpiteen aikana 5 Aseptiikka ja suun terveydenhuolto Myös lainsäädäntö ja viranomaisohjeet velvoittavat, mm.: Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Tartuntatautilaki Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Työturvallisuuslaki Steriloinnin valvonta - standardit ja viranomaisohjeet Painelaitelaki 6 2
Tavanomaiset varotoimet suun terveydenhoitotyössä Käsihygienia Asianmukainen suojainten käyttö Pintadesinfektio ja vastaanoton siisteys Pisto- ja viiltotapaturmien välttäminen Toimiva välinehuoltoprosessi ja oikea instrumenttivalinta Hygieeniset työtavat Tavanomaiset varotoimet koskevat jossain määrin koko henkilökuntaa ja niitä noudatetaan koko työvuoron ajan 7 Aerosolin muodostus Aerosolin muodostus = välillinen kosketustartuntariski (esim. MRSA), mikäli aseptiikan taso ei ole riittävä! 8 Aerosoli hammashuollon ongelmana Aerosoli leviää laajalle hoitohuoneessa Aerosolikontaminaatio suurempaa 1,5 m etäisyydellä kuin potilaan välittömässä läheisyydessä Potilasvaihtopyyhintä tehokas Rautemaa et al J Hosp Infect. 2006; 64:76-81. 9 3
Aerosoli hammashuollon ongelmana Koneellinen hammaskivenpoisto tuottaa aerosolia enemmän kuin korjaava hammashoito Bennett et al 2000 Korjaavan hammashoidon huoneissa aerosolin muod. runsaampaa kuin verrokkihuoneissa (parodontologia + ortodontia), joissa ei käytetty aerosolia muodostavia instrumentteja Rautemaa et al J Hosp Infect. 2006; 64:76-81. Gram+ kokit valtakasvuna Al Maghlouth et al J Contemp Dent Pract. 2004;5:91-100, Rautemaa et al J Hosp Infect 2006; 64:76-81. 10 Käsien desinfiointi Vaihtuvan mikrobiflooran poistaminen Pysyvän mikrobiflooran vähentäminen Kirurgista toimenpidettä edeltävä käsidesinfektio Käsidesinfektio nopeampi, tehokkaampi ja ihoystävällisempi verrattuna vesisaippuapesuun 1) Cardoso et al Am J Infect Control 1999; 27: 327-31. 2) Zaragosa et al. Am J Infect Control 1999; 27: 258-61. 3) Kohn et al. Guidelines for infection control in dental health-care settings 2003. Centers for Disease Control and prevention. MMWR Recomm Rep 2003; 52: 1-66. 4) World Health Organization Guidelines on Hand Hygiene in Health Care. First Global Patient Safety Callenge Clean Care in Safer Care. World Health Organization 2009. 11 Käsien desinfiointi Käsihuuhdetta otetaan riittävästi kuiviin käsiin ja hierotaan kunnes kädet kuivuvat Käsihuuhdetta levitetään kyynärtaipeisiin saakka Aineen lisäksi mekaaninen liike vaikuttaa Likaiset kädet pestään vedellä ja saippualla 12 4
Milloin käsihuuhdetta? Ennen ja jälkeen potilaskontaktin Ennen ja jälkeen tietokoneen käytön, jos näppäimistöä ja hiirtä ei desinfioida jokaisessa potilasvaihdossa Ennen ja jälkeen suojainten pukemisen Suojainten riisumisen jälkeen Työvaatteiden vaihdon yhteydessä Työpisteeseen tultaessa ja sieltä poistuttaessa Kontaminoituneiden pintojen koskettamisen jälkeen 13 Käsihygieniasta yleisesti Käsikorut ja rannekello estävät käsihygienian toteutumisen Lyhyet kynnet Vaalea ja tasainen kynsilakka Uusitaan päivittäin Rakennekynnet kielletty 14 Suojakäsineiden käyttö Suojakäsineet puetaan aina desinfioituihin, kuiviin käsiin Suojakäsineillä ei saa kosketella ovenkahvoja, tietokoneen näppäimistöä, omia suojaimia tai työvaatteita ym. nämä pinnat eivät ole riittävän puhtaita, jotta samoilla käsineillä voisi jatkaa potilastyötä 15 5
Suojakäsineiden käyttö Kontaminoituneet käsineet levittävät mikrobeja kosketuskohtiin Koskettele käsineillä vain niitä pintoja, jotka desinfioidaan potilasvaihdossa Suojakäsineitä ei saa pestä tai desinfioida Käsineet valitaan työtehtävän, standardien ja asianmukaisuutta osoittavien testitulosten perusteella Vinyylikäsine ei sovellu suun terveydenhuoltotyöhön 16 Suojakäsineiden käyttö Koskettaessa potilaan verta, eritteitä, limakalvoja, rikkoutunutta ihoa Koskettaessa kontaminoituneita pintoja Käsiteltäessä kemikaaleja Eli aina potilastyössä ja potilasvaihdossa, kun kosketaan kontaminoituneita pintoja, instrumentteja tai desinfektioaineita 17 Tavanomaisten suojainten pukeminen 1. Käsihuuhde 2. Maski + silmäsuoja 3. Käsihuuhde 4. Suojakäsineet 18 6
Tavanomaisten suojainten riisuminen 1. Käsineet 2. Käsihuuhde 3. Maski + silmäsuoja 4. Käsihuuhde 19 Maskin ja suojalasien käyttö Kaikissa toimenpiteissä Maski kertakäyttöinen Maski poistetaan viimeistään potilastyön päättyessä, tarvittaessa kesken potilastyön tarvittaessa kun poistutaan omasta hoitoyksiköstä 20 Maskien ja suojalasien käyttö Omat silmälasit riittämättömät suojaamaan silmiä aerosoleilta ja roiskeilta Maskia ja laseja ei saa kosketella suojakäsineillä potilastyön aikana suojakäsineet pois, käsihuuhde ja uudet suojakäsineet, jos maskia tai laseja joutuu kohentamaan 21 7
Muutama vinkki pintadesinfektioaineiden käytöstä Säilytä taitokset ja desinfektioaine kaapistossa, poissa aerosoliroiskeista Pidä des.ainepullot ja mahdolliset kostutettujen taitosten astiat aina suljettuina Kostuta taitokset tarpeen mukaan, esim. potilasvaihdossa Taitokset on hyvä käyttää saman päivän aikana, mikäli ne kostutetaan etukäteen (poikkeus ns. sangot ja des.ainepurkit, jota voi käyttää pidempään) Taitosastioiden ja des.ainepullojen säännöllinen desinfiointi Hoitohuoneen siisteys Pidä avonaiset pinnat aina tyhjinä puhdistettavuus pölyttömyys vain yhden potilaan hoitoon tarvittavat välineet esillä kaapistot kiinni, käsinelaatikot, desinfektioainetaitospurkit ym kaikki mahdollinen kaapistoissa 23 Hoitohuoneen siisteys Tietokoneen näppäimistö ja hiiri Katkaise tartuntatie! 24 8
Potilasvaihto Käytä potilasvaihdossa aina asianmukaisia suojakäsineitä Pintadesinfektio puhtailla käsineillä Potilastyön aikana pinnoilla olleet tarveaineet ja välineet: Kertakäyttöiset: jätteisiin Myös osittain käytetyt paikka-ainekapselit Monikäyttöiset: välinehuoltoon tai pintadesinfektio 25 Potilasvaihto Monikäyttöiset instrumentit välinehuoltoon Kannellinen laatikko, jossa instrumenttikori Saranat ja nivelet avataan hoitohuoneessa Instrumenttikoreja ei saa täyttää liian täyteen Tarvittaessa geeli instrumenttien päälle Instrumenttien liotusta ei suositella 26 Potilasvaihto Aerosoli ja roiskeet leviävät, mutta potilasvaihdossa desinfioidaan yhä vain unitin, instrumenttikaapistojen ja pienlaitteiden ne kohdat, joihin on koskettu tai saatetaan koskea myöhemmin sekä mahdolliset tarveainepurkit 27 9
Ns. loppusiivous Millainen aine käytössä? Jääkö siitä pinnoille jäämiä? Puhdistaako se? Desinfioiko? Puhdistava vaikutus ok, ei tarvitse välttämättä desinfioida, sillä tavanomainen potilasvaihto tehdään enne loppusiivousta Pintojen puhdistus esim. kerran viikossa mikrokuituliina + vesi kertakäyttöliina + neutraali tai heikosti emäksinen yleispuhd.aine 28 Hoitohuoneen talkoopäivä Kaapistot ja tarveainepakkaukset ym puhdistetaan ja desinfioidaan Avosteriloidut välineet lämpödesinfektioon ja autoklaaviin Desinfioidut välineet lämpödesinfektioon Kaapistojen instr. tarjottimet lämpödesinfektioon 29 Unitin vesi tartunnanlähteenä? 30 10
Unitin vedenlaatu Vastattava laadultaan juomavettä max 100 pmy / ml Käytännössä voi olla jopa satoja tuhansia pmy / ml Gram+ ja gram- bakteereja (valtakasvu), viruksia, sieniä Jopa suun normaaliflooraa!! Hidas laminaarivirtaus, vesi lämmintä ja seisoo yön ajan Biofilmin muodostuminen 31 Unitin vedenlaatu Aerosolin ja roiskeiden leviäminen Henkilökunnan altistuminen (Legionella pneumophila) Riski immuunipuutteiselle potilaalle (Pseudomonas aeruginosa) 1) Walker et al. Appl Environ Microbiol 2003; 69: 3327-32 2) Dutil et al. Environ Microbiol 2007; 11: 2836 43 3) Szymanska Ann Agric Environ Med 2007; 14: 137-140 & 203-7 4) Walker & Marsh. J Dent 2007; 35: 721-30 5) Szymanska et al. Ann Agric Environ Med 2008; 15: 173-9 6) Coleman et al. J Appl Microbiol. Jaana Alapulli 2009;106:1424-37 3.2.2011 32 Unitin veden juoksutus Lääkelaitoksen suositus unitin veden juoksuttamiseksi, (ellei veden puhdistussysteemiä käytössä) aamulla 3 min viikonlopun jälkeen 10 min potilasvaihdossa 30 s Veden desinfiointisysteemi käytössä noudata laitevalmistajan ohjeita vedenjuoksutuksesta 33 11
Unitin vedenlaadun parantaminen Pelkän veden juoksutuksen vaikutus Bakteerien määrä vähenee riippuen ajasta ja unitista Ei vaikutusta muodostuneeseen biofilmiin 34 Unitin vedenlaadun parantaminen Tehokas unitin veden des.aine tehoaa bakteereihin vesifaasissa putkien ja letkujen pinnoille muodostuneeseen biofilmiin Biofilmin irrotus tärkeää 35 Unitin vedenlaadun parantaminen Kemiallinen desinfektio Vetyperoksidipohjaiset aineet tehoavat hyvin sekä bakteereihin että biofilmiin Hypokloriitti, kloori tehoavat hyvin sekä bakteereihin että biofilmiin Klooriheksidiini, etanoli + klooriheksidiini huono teho biofilmiin Fysikaalinen desinfektio Superoksidoitu vesi tehoaa hyvin sekä bakteereihin että biofilmiin 36 12
Imulaitteiston huoltaminen Pesuaine imureihin ja sylkykuppiin esim. kerran viikossa lounastauolla ei desinfioi Imuholkit potilaskohtaisia Imupäät ja sovitinkappaleet puhdistetaan ja desinfioidaan instrumenttipesukoneessa päivittäin Sihti kertakäyttöinen, vaihdetaan vähintään viikoittain 37 Imulaitteiston huoltaminen Kylmä vesi aamuisin potilasvaihdossa (kertakäyttömukista) ennen desinfiointia Desinfioiva aine imureihin ja sylkykuppiin päivän päätteeksi tarv. lounastauolla 38 Imuletkut Letkujen vaihtaminen esim. kerran viikossa, mikäli mahdollista letkut instrumenttipesukoneeseen pesutelineeseen Imuletkut on hyvä hävittää vaihdon yhteydessä, mikäli lämpödesinfektorissa ei ole asianmukaista telinettä vaihtoväli? ekologisuus? 39 13
VERIALTISTUS JA VERITEITSE TARTTUVAT VIRUSTAUDIT 40 Viruksenkantajan tartuntavaarallinen materiaali Veri ja seerumi Siemenneste Vaginan erite Nivelneste Keuhkopussin neste Sydänpussin neste Vatsaontelon neste Lapsivesi Selkäydinneste HIV - äidinmaito Muut veriset eritteet, esim. sylki (HBV: sylki tartuttavaa, virusmäärä kyllä erittäin pieni käytännön merkitys??) 41 Hepatiitti B Pääasiallinen tartuntatapa Suomessa seksiteitse Voi tarttua myös ihon tai limakalvon läpäisyssä (ruiskuhuumeet) tai äidistä lapseen Itämisaika 1 6 kk 95-99 % aikuisista paranee tartuttava max. puoli vuotta 1 %: fulminantti hepatiitti 5 % krooninen infektio voi johtaa maksakirroosiin tai -syöpään 42 14
Hepatiitti C Pääasiallinen tartuntatapa ruiskuhuumeiden välityksellä Itämisaika 20 120 vrk 15-50 % paranee Jää kroonisesti vireemiseksi periaatteessa ikuisesti tartuttava 50 85 % krooninen hepatiitti 25 % normaalit maksa-arvot 75 % transaminaasitasot koholla voi johtaa maksakirroosiin tai -syöpään 43 HBV + HCV oireet 20 50 %:lla HCV: oireet lievempiä Keltaisuus Pahoinvointi, oksentelu, ripuli, vatsakivut Lihas- ja nivelkivut Uloste muuttuu vaaleaksi ja virtsa tummaksi epäily herää 44 Hiv Pääasiallinen tartuntatapa seksiteitse tai ihon tai limakalvon läpäisy, esim. ruiskuhuumeet sekä äidistä lapseen (ehkäistävissä) Myös äidinmaito tartuttavaa 45 15
Hiv Ensitauti 2 6 viikon kuluttua tartunnasta Flunssan kaltaisia oireita Kesto jopa 1-4 viikkoa Oireeton vaihe Oireinen infektio,mm. Pitkittynyt kuumeilu, imusolmukkeiden suureneminen ja laihtuminen Aids, mm. Kaposin sarkooma, atyyppiset mykobakt.infektiot (seurannaistauteja) 46 Potilaalla veriteitse tarttuva virustauti Kuka voi olla tartuttava? Ei tartu aerosolin välityksellä Potilasta ei tarvitse hoitaa päivän viimeisenä Verialtistusten välttäminen osa tavanomaisia varotoimia Unitin kertakäyttöisiä muovisuojia ei tarvitse eikä kannata käyttää 47 Potilaalla veriteitse tarttuva virustauti Hyvät potilasvaihtoon tarkoitetut desinfektioaineet tehoavat myös viruksiin oikein käytettyinä Erillisiä instrumenttien liotuksia ei tarvita Instrumentit voi pestä ja desinfioida muiden instrumenttien kanssa Instrumentteja ei tarvitse viedä erikseen suoraan välinehuoltoon 48 16
Verialtistus Tyypillistä hammashoitotyössä: Ontto neula Välineitä käsitellään instr.tarjottimella potilastyön aikana Kirurgia tyypillisin toimenpide, jossa sattuu pisto- ja viiltotapaturmia Riskiä lisää: Ikä < 24 v Työkokemusta < 4 v. Työpäivän pituus > 8 h. Ilhan et al J Adv Nurs. 2006;56:563-8 49 Pisto- ja viiltotapaturmien välttäminen Kerro potilaalle mitä teet Rauhallinen työtahti Hyvä valaistus Yksikätinen neulojen hylsytystekniikka Riittävästi laskutilaa instrumenteille Magneettimatot Neulojen ja veitsenterien poistajat, pidikkeet ja kerääjät 50 Tartunnan todennäköisyys pistotapaturmassa kun lähde viruksen kantaja Hepatiitti B (HBV) HBsAg-positiivinen + HBeAg-positiivinen: 22-31 % HBsAg-positiivinen: 1-6 % Hepatiitti C (HCV): 0,4 % HIV: 0,2 % Meurman O, Anttila V-J 2010: Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta 51 17
HBsAg pinta-antigeeni HBV-infektio, tartuttava HBcAg ydinantigeeni Ei vapaana verenkierrossa HBeAg e-antigeeni HBV-infektio, korkea tartuttavuus HBsAb HBcAb HBcAb- IgM HBeAb s-antigeenin vasta-aine c-antigeenin vasta-aine IgM-luokan vasta-aine c- antigeeniä vastaan e-antigeenin vasta-aine Sairastanut tai rokotettu, ei tartuttava Sairastanut tai sairastaa, voi olla tartuttava (HBsAg-posit.) Tuore tai krooninen aktiivinen infektio (myös HBsAg-posit.) Ei ole e-antigeenia, mutta voi olla s-antigeeni l. voi olla tartuttava HBVNh viruksen genomi HBV-infektio, tartuttava Toiminta verialtistustilanteessa Väline lävistää ihon, verta tai veristä sylkeä roiskuu limakalvolle, rikkoutuneelle iholle tai silmään Toimi rauhallisesti jottei vahinko toistu Puhdista altistunut alue huuhtelemalla juoksevalla vedellä Käsihuuhde tai haude 2 min (ei limakalvolle tai silmään) Älä purista tai painele aluetta ja sen ympäristöä 53 Toiminta verialtistustilanteessa Ilmoitus tapaturmasta työterveyshuoltoon Vakuutusyhtiön kaavake 54 18
Altistuksen jälkeiset toimet HBV: 24 h (-7 vrk) sisällä hyperimmunoglobuliini Samaan aikaan (-7 vrk) rokotussarja (0, 1, 2,12 kk) Rokotusvaste ei tiedossa: 1 rokoteannos Rokotusvastetta ei muodostunut: hyperimmunoglobuliini + 1 rokoteannos Veren lähde tuntematon: rokotus 55 Altistuksen jälkeiset toimet HCV: Ei spesifiä toimia Tehokas hoito olemasssa HIV: Profylaktinen lääkitys muutaman tunnin sisällä 56 Muita taudinaiheuttajia 57 19
Kosketustartunta Mikrobit siirtyvät henkilöstä toiseen suoraan käsien välityksellä välillisesti pintojen kautta 58 Joitain kosketustartuntana leviäviä, merkittäviä ongelmabakteereja Gram-positiivisia: metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus, MRSA vankomysiiniresistentti enterokokki, VRE Gram-negatiivisia: Extended spectrum beta-lactamases, ESBLs MDR-PA, moniresistentti Pseudomonas Aeruginosa MDR-Aci, moniresistentti Acinetobacter baumannii 59 Kosketuseristys suunhoitoyksikössä Henkilökunnan suojaimet Kertakäyttöinen suojatakki (erityisesti MRSA) Suojakäsineet potilaskontaktissa Potilaan voi hoitaa työvuoron viimeisenä (ei välttämätöntä) 60 20
Kosketuseristys suunhoitoyksikössä Erillistä unitin suojausta ei tarvitse eikä kannata käyttää Erillistä siivousta, hoitohuoneen karanteenia tai instrumenttien liotusta ym. ei tarvita 61 Staphylococcus aureus Herkkää Staphylococcus aureusta (MSSA) nenässä 25 30 %:lla väestöstä Tyypillinen löydös haavainfektioissa 62 MRSA Metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus, MRSA: resistentti stafylokokkipenisilliineille ja muille beetalaktaamiantibiooteille, joskus moniresistentti Henkilö voi olla kolonisoitunut, kantaja, infektioitunut, suurerittäjä tai altistunut 1) MRSA-asiantuntijatyöryhmän suositus. Ohje Metisilliiniresistenttien Staphylococcus aureusten torjunnasta. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C1/2004. Helsinki 2004. 2) Kotilainen ym. Infektioepidemioiden selvittely ja hallinta. Kirjassa: Hellstén (toim.). Infektioiden torjunta sairaalassa. Porvoo: Kuntaliitto; 2005. p. 585-98. 63 21
Avohoidon MRSA CA-MRSA, community associated MRSA Ei aiempaa tunnettua riskitekijää MRSA kolonisaatiota, kantajuutta tai infektiota Ei kontaktia sairaalaan tai pitkäaik. laitokseen vuoden sisällä Iho- ja pehmytkudosinfektioita Vähemmän resistentti kuin HA-MRSA 64 MRSA riskitekijöitä HA-MRSA aiempi hoitojakso sairaalassa tai pitkäaikaislaitoksessa pitkittynyt hoitojakso aiempi ab käyttö kirurgiset toimenpiteet enteraalinen ravitsemus keskuslaskimokatetri CA-MRSA CA-MRSA historia lähikontakti MRSA - tapaukseen ikä < 10 v. Lowy, NEJM 1998;339:530 2. Boucher, Corey GR. CID 2008;46:344 9. 65 MRSA tapaus vastaanotolla Nielukantajuus aerosolien leviäminen hoitohuoneessa välillinen kosketustartuntariski, mikäli aseptiikka ei toimi Kosketuseristys, jos potilas altistunut tai kantaja Infektiosta voi parantua, pysyvä kantajuuden häviäminen epävarmaa MRSA-asiantuntijatyöryhmän suositus. Ohje Metisilliiniresistenttien Staphylococcus aureusten torjunnasta. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C1/2004. Helsinki 2004. 66 22
ESBL E. coli ja Klebsiella gram- sauvoja suoliston normaaliflooraa virtsatie- ja haavainfektioita Extended-spectrum betalactamases, ESBL tuottavat beetalaktamaasia, resistenttejä useille beetalaktaamiantibiooteille vti, vatsanalueen infektioita, hengitystieinfektioita, veriviljelypositiivisia yleistyneitä infektioita jää helposti osaksi normaaliflooraa kosketuseristys, jos potilas kantaja bakt. virtsassa: tavanomaiset varotoimet suun terv.hoitotyössä ok Troche et al. Infect Contr Hosp Epidemiol 2005; 26: 161-65, Pitout et al. Lancet Infect Dis. 2008;8:159-66., Rodriguez-Baño J et al. Arch Intern 67 Med 2008; 169: 1897-902. Karbapenemaasi Gram-negatiivisia sauvoja Klebsiella pneumoniae, Eschericia Coli, Enterobacter cloacae, Pseudomonas aeruginosa, Acinetobacter sp Karbapenemaasien tuotto: resistenttejä penisilliineille, kefalosporiineille, monobaktaameille ja karbapeneemeille Kosketuseristys, jos potilas kantaja Hirsch & Tam: J. Antimicrob. Chemother 2010; 65: 1119-25. 68 MIRE Entoerbakteereja, joilla karbapenemaasien tuotto: resistenttejä penisillineille, kefalosporiineille, monobaktaameille ja karbapeneemeille (mero- ja imipeneemille) Klebsiella pneumoniae, Eschericia Coli, Enterobacter cloacae Kosketuseristys, jos potilas altistunut tai kantaja Hirsch & Tam: J. Antimicrob. Chemother 2010; 65: 1119-25. 69 23
Muita gram-negatiivisia sauvoja Moniresistentti Pseudomonas aeruginosa, MDR-Pa, moniresistentti Acinetobacter baumannii, MDR-Aci Resistenttejä mm. meropeneemille Kosketuseristys, jos potilas kantaja (erityisesti jos potilas trakeostomoitu, intuboitu, inkontinentti, dementoitunut / sekava tai potilaalla haavoja tai ei kykenen noudattamaan hyg.ohj.) 70 Herpes simplex hyvin lyhyesti 71 HSV ja hammashoito Tartunta rakkulaeritteiden välityksellä Oireeton seropositiivinen henkilö virusten erittyminen mahdollista Rakkulavaihe virsumäärä huomattavasti korkeampi kuin latentissa vaiheessa Näkyvä leesio peitetään, mikäli potilaan aikaa ei voi siirtää 72 24
Pisaratartunta Suuret pisarat leviävät max 1 metrin etäisyydelle henkilön aivastaessa tai yskiessä Rokkotaudit, flunssa Yskimis- ja niistämishygienia 73 Ilmatartunta Pisaran ytimet, max 5 μm, sekoittuvat ilmaan henkilön puhuessa tai yskiessä Voivat leijailla ilmassa pitkän ajan ja matkan Yskösvärjäyspositiivinen keuhko- tai kurkunpäätuberkuloosi Yskimis- ja niistämishygienia 74 Tuberkuloosi Mycobacterium tuberculosis Latentti tuberkuloosi l. kantajuus: 500 000 600 000 kpl Suomessa?? Hammashoitoa siirretään, kunnes pt ei ole enää tartuttava Pintojen ja hoitovälineiden merkitys tartunnan leviämisen kannalta vähäinen 75 25
Aseptinen toiminta edellyttää toimivaa välinehuoltoprosessia, laadunvarmistusta ja oikeaa instrumenttivalintaa 76 Luokka Käyttökohde Huoltotoimi Steriili Iho tai limakalvo läpäistään tai pulpa paljastetaan Jaana Alapulli 6.5.09 Parodontologian, kirurgian ja endodontian välineet Steriloitu Limakalvoa kosketaan Tutkimus- ja paikkausvälineet 77 Desinfioitu Puhdistettu Tervettä ihoa tai limakalvoa kosketaan Ei välitöntä kosketusta potilaan kanssa tai olematon inf.riski Potilaan suojalasit, jäljennöksen sekoitusvälineet Jaana Alapulli 15.10.2009 18.9.2009 Aseptiikka suun terveydenhuollossa Tavanomaiset varotoimet ehkäisevät tartunnat potilaasta potilaaseen, henkilökunnasta potilaaseen ja potilaasta henkilökuntaan Eristystoimia noudatetaan tarvittaessa tavanomaisten varotoimien lisäksi Työntekijän velvollisuus ja oikeus toimia aseptisesti (=noudattaa tavanomaisia varotoimia) 78 26