Dnro 525/033/2007 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012

Dnro 525/033/2007 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012 1.11.2007

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Strategiset tavoitteet...3 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset...3 1.2. Vaikuttavuus...6 1.3. Toiminnalliset linjaukset...8 2. Tulostavoitteet...10 2.1. Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien tavoitteet...10 2.1.1. Tutkimuksen suuntaamisen tavoitteet...10 2.1.2. Asiantuntijatehtävät...14 2.1.3. Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys...16 2.1.4. Tuotokset ja niiden kehitys...18 2.1.5. Laadunhallinta ja sen kehitys: Toimintajärjestelmän kehittäminen...18 2.1.6. Henkisten voimavarojen hallinta ja niiden kehitys...20 2.1.7. Tietovarantojen ja tietotekniikan hyödyntämisen tila ja kehitys...23 2.2. Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet...23 2.2.1. Keskeisimmät teknologiat...23 2.2.2. Kehittämishankkeet...24 2.2.3. Markkinointi ja viestintä...26 2.2.4. Tiedon ja teknologian siirto...27 2.2.5. Tutkimusinfrastruktuuri...28 3. Toiminnan rahoitus...30 Liitteet.33 MTT:n organisaatio MMM Johtokunta Esikunta Ylijohtaja, johtoryhmä ja johtoryhmän työvaliokunta Kansainvälinen tieteellinen neuvottelukunta Palveluyksikkö Ympäristöntutkimus Teknologiatutkimus Biotekniikkaja elintarviketutkimus Kotieläintuotannon tutkimus Kasvintuotannon tutkimus Taloustutkimus Tutkimusohjelmat Asiantuntijaohjelmat

3 1. Strategiset tavoitteet 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset Maa- ja elintarviketaloutta ja maaseutua koskevan tutkimuksen suuntaamiseen vaikuttavat seuraavat toimintaympäristön haasteet. Tutkimuksen palvelemien toimialojen muutokset Ruoantuotantoon liittyy moninaisia yhteiskunnallisia tavoitteita. Kun perinteisesti haasteena oli ennen muuta tuottavuuden lisääminen, joudutaan nyky-yhteiskunnassa tasapainoilemaan useiden yhteiskunnallisten tavoitteiden välillä (kuvio 1). Ympäristövaikutukset Yhteiskuntavastuullisuus Maaseudun elinvoimaisuus Ruoka Kilpailukyky elintarvikemarkkinoilla Ruokakulttuuri, elämykset Ravitsemus, terveys, turvallisuus Kuvio 1. Ruoantuotantoon liittyvät tavoitteet. Ravitsemuksen merkitys merkittävien kansanterveydellisten ongelmien synnyssä, ehkäisyssä ja hoidossa on huomattava. Ravitsemuspolitiikan keskeinen perusta on kansallisissa ravitsemussuosituksissa, joiden tavoitteena on monipuolinen, terveellinen ja energiatarpeeseen perustuva ruokailu. Merkittävimpiä kansainterveydellisiä uhkatekijöitä ovat ylipaino, liikunnan puute ja lisääntynyt alkoholin kulutus. Ravitsemuksen ohella ruoka on myös osa suomalaista kulttuuria, niin arkipäivän hyvinvointia ja kuin juhlaakin. Hallitusohjelman mukaisesti käynnistetään Suomalaisen ruoan edistämisohjelma, joka pyrkii varmistamaan suomalaisen ruokakulttuurin arvostuksen, lähiruoan lisääntyvän käytön mm. julkisissa ruokapalveluissa ja terveellisten ruokatottumusten yleistymisen. Bioteknologia avaa laajat mahdollisuudet uusien elintarvikkeiden kehittämiseen, joiden ravitsemuksellinen sisältö vastaa modernin kuluttajien tarpeisiin. Kuluttaja ratkaisee elintarvikemarkkinoiden kehityksen. Perustuotteissa hinta säilyy edelleen tärkeänä ostokriteerinä, vaikka sen rinnalla on laaja joukko terveyteen, hyvinvointiin sekä henkilökohtaisiin mieltymyksiin ja elämäntapaan liittyviä tekijöitä. Erityisravintovalmisteiden, kuten painonhallintaan liittyvien tuotteiden, määrä tulee kasvamaan ja kuluttajat ovat myös valmiita maksamaan niistä enemmän.

4 Kaupan rooli tarjontaketjun järjestäjänä kasvaa. Kansainväliset kauppaketjut koettelevat perinteisen tarjontaketjun hintakilpailukykyä. Ruokaketjujen piteneminen ja monikansallisten toimijoiden roolin vahvistuminen lisää myös laadun- ja riskinhallinnan haasteita. Koska elintarvikkeiden tuonti kasvaa, on tärkeää, että suomalaisyritykset onnistuvat vastaavasti vientimarkkinoilla. Kapeissa markkinasegmenteissä suomalaisella teollisuudella on mahdollista olla merkittävä tekijä. Ruoantuotannosta ja -kulutuksesta aiheutuu aina ympäristökuormitusta. Kuormituksen vähentämiseen ja mm. Itämeren tilan parantamiseen ei ole helppoja ja yksinkertaisia ratkaisuja, vaan ne edellyttävät toimintatapojen monitasoista kehittämistä koko ketjun yhteistyönä. Kuluttajan kotimaisuuspreferenssi on elintarviketalouden kulmakivi: suosiessaan lähellä tuotettuja ja kotimaisia tuotteita kuluttaja kokee olevansa parhaiten tietoinen kulutusvalintojensa ympäristövaikutuksista. Samalla hän tukee suomalaisen maaseudun elinvoimaisuutta. Tuotantoeläinten hyvinvointi on tärkeää sekä tuotannon kannattavuuden että yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kannalta. Ruoan saatavuutta pidetään rikkaissa maissa itsestäänselvyytenä. Energian ja veden saannin ongelmat, eläintaudit tai radioaktiivinen laskeuma saattavat kuitenkin heikentää maatalouden toimintaedellytyksiä ja sitä kautta yhteiskunnan huoltovarmuutta. Alkutuotannossa teknologinen kehitys mahdollistaa yhä suuremmat yksikkökoot, varsinkin kotieläintaloudessa kehitys on nopeaa. Yksikkökoon kasvu lisää yrittäjän riskejä niin taloudellisesti kuin työhyvinvoinnin näkökulmasta. Toisaalta tuotannonohjaus- ja informaatioteknologioiden (ICT) kehittäminen ja käyttö maa- ja elintarviketaloudessa avaa uusia mahdollisuuksia sektorin kilpailukyvyn kasvattamisessa. Uusien teknologioiden kehittäminen vahvistaa myös vientipainotteisten teknologiayritysten kilpailukykyä. Ilmastonmuutos muuttaa Eurooppalaisen maatalouden kasvu-oloja. Etelä- ja osittain Keski- Eurooppa tulevat kärsimään yhä ankarammasta kuivuudesta Pohjois-Euroopan ilmaston muuttuessa nykyistä lauhemmaksi. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä suurimmat haasteet koskevat energiankäyttöä. Maatalous ei kuitenkaan osallistu päästökauppaan. Osana EU:ta Suomi on sitoutunut parantamaan energiatehokkuuttta 20 % vuoteen 2020 mennessä. Hallitus käynnistää maatilatalouden energiaohjelman, jolla pyritään toteuttamaan EU:n energiadirektiivin säästövelvoitteet. Maailman talouskehityksen, väestönkasvun, peltoenergian tuotannon, kasteluveden riittämättömyyden ja ilmastonmuutoksen seurauksena elintarvikemarkkinoilla on siirrytty nouseviin hintoihin. Elintarviketuotannon politiikkariippuvuus jatkuu. EU on vahvistanut maatalouspolitiikan linjauksensa ulottuen vuoteen 2013 asti. Budjettipaineet saattavat johtaa uudistuksiin jo välitarkistuksen yhteydessä vuosina 2008-2009. Maaseudun kehittäminen on nostettu markkinajärjestelmien ohella maatalouden tukemisen perusteeksi. Suomelle tärkeä maitokiintiöjärjestelmä jatkuu vuoteen 2015, mutta sen jälkeen järjestelmä saattaa lakata.

5 Tutkimuksen tukea tarvitaan EU:n, kansallisten ja EU:n kanssa yhteisrahoitettavien tukien (ns. maaseututuet) sekä investointi- ja aluetukien kehittämiseksi. Sekä kansallisessa että EU:n maaseutupolitiikassa korostetaan maaseudun omien toimijoiden aktiivisuutta sekä yhteistyön ja verkostoitumisen kautta muodostuvia vahvuustekijöitä. Maailmankaupan pelisäännöistä käytävien WTO-neuvotteluiden lopputulos saattaa vaikuttaa EU:n sisäiseen tukitasoon. Tuontitullien laskeminen vaikuttaisi eniten siipikarjatuotteisiin, kun taas maito- ja viljatuotteissa hinnat ovat lähellä globaalien elintarvikemarkkinoiden hintoja eikä tuontipaine EU:n ulkopuolelta ole niiden osalta merkittävä. Bio- ja geeniteknologisten menetelmien kehittäminen ja käyttö elintarviketaloudessa avaa uusia mahdollisuuksia, mutta edellyttää myös tietoisuutta uuteen teknologiaan liittyvistä riskeistä. Elintarviketaloutta ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä koskevan tutkimuksen haasteet ovat laajentuneet koko elintarvikeketjun kattaviksi. Samanaikaisesti tarkastelunäkökulma on laajentunut maatilaympäristöstä kohden maaseudun kokonaisvaltaisempaan tarkasteluun. Maaseudun alueellinen kehitys on epäyhtenäistä: parhaiten menestyvät asutuskeskusten läheiset maaseutualueet kun taas syrjäistä maaseutua uhkaa vähittäinen kuihtuminen. Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa erityisen voimakkaasti maaseutualueilla. Uudenlaisia palveluita tarvitaan niin maaseutuasumista kuin yrittämistäkin tukemaan. Tuotantoaan laajentavien perustuotannon maatilojen rinnalla on monitoimisia tiloja, jotka hakevat toimeentulonsa palkkatyön ja yritystoiminnan moninaisina yhdistelminä. Tämän kautta maaseudulle avautuu uudenlaisia yrittäjyyden aloja. Markkinointiosaaminen ja tuotekehitys ovat monen maaseudun pk-yrittäjän kriittisiä osaamisalueita. Bioenergian tuotanto kasvaa politiikkalinjausten ja öljyn kallistumisen myötä. Puuhun perustuvan lämpöyrittäjyyden ohella työtä maaseudulle tarjoavat peltobiomassan ja biokaasun tuotanto. Maatilojen energiaomavaraisuuden rinnalla kehitetään toimintamalleja hajautetun energiantuotannon saattamiseksi markkinoille. Tutkimuksen toimintaympäristön muutokset Tutkimuspoliittisessa keskustelussa tutkimuksen ja tutkimuslaitosten merkitystä yhteiskunnan kehityksen mahdollistajana korostetaan. Samalla lasketaan sijoitetun euron vastinetta ja vertaillaan tutkimuksen suuntautumista eri sektoreille. Järjestelmän koordinaatiossa nähdään puutteita: yhteiskunnan muutokset eivät riittävästi heijastu järjestelmän rakenteisiin ja voimavaroihin. Suunnittelukauden alkuun mennessä tehdään Tiede- ja teknologianeuvoston vetämänä linjauksia sektoritutkimuksen ja sen resurssien kohdentamiseksi toimintaympäristön muutosten ja yhteiskunnan muuttuneiden tarpeiden mukaan. Tutkimuskulttuuri ja tutkimuksen rooli yhteiskunnallisena toimijana muuttuu. Sektoritutkimuksen ohjauksessa vahvistetaan politiikkaohjausta, jolloin tutkimuksen itsenäisyys vähenee. Valtioneuvoston ohjauksessa toteutetaan laajoja horisontaalisia tutkimusohjelmia, joilla on useita rahoittajia ja toteuttajia. Ohjelmat toteutetaan osin tulosohjauksen, mutta kasvavassa määrin myös kilpailuttamisen kautta. Myös asiantuntijapalveluiden kilpailutus lisääntyy.

6 MTT osallistuu valtiovarainministeriön johtamien tuottavuusohjelmien toteuttamiseen osana MMM:n hallinnonalaa. Valtionhallinnon tuottavuusohjelmassa tavoitellaan keskimäärin noin kahden prosentin tuottavuuden paranemista vuodessa. Tehostamishyötyjä haetaan parantamalla toiminnan laatua ja keskittymällä oleellisimpaan. Valtion palvelukeskukset on yksi keino parantaa tuottavuutta. Suunnittelukaudella keskitettyjä palveluja voidaan saada talous-, henkilöstö- ja it-hallinnossa. Tuottavuusohjelma leikkaa MTT:n toimintamenomomenttia 4,2 milj. vuosien 2006-2011 välillä (-13,5 %). Budjettirahoituksen vähentyminen kasvattaa haastetta rahoituksen vakauden ylläpitämisessä. Tämä heijastuu MTT:n mahdollisuuksiin tarjota vakaita ja pitkäaikaisia työsuhteita, mikä heikentää MTT:n työantajakilpailukykyä. Eduskunta edellyttää parannuksia valtionhallinnon tuloksellisuutta koskevaan raportointiin. Tilinpäätösten ja toimintakertomusten sisältö on saatava aiempaa konkreettisemmaksi. Keinoksi on valittu toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta kuvaavien mittareiden - tulosprisman tiedot - hyödyntäminen toiminnan tavoitteiden asettamisessa ja tuloksellisuuden raportoinnissa sekä tulosohjauksen terävöittäminen ministeriöiden ohjaavaa roolia korostamalla. Erityisen huomion suosituksissa saa tulostavoitteista eduskunnalle budjettiesityksessä annettavan informaation selkeys ja johdonmukaisuus sekä tarve pitää yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja toiminnalliset tulostavoitteet erillään ja hierarkkisesti jäsennettyinä. On varauduttava väestö- ja ikärakenteen muutoksiin. Kiristyvä julkinen talous edellyttää julkisen sektorin organisaatioilta toiminnan ja palvelujen tehostamista. Monimuotoisuus työn organisoinnissa lisääntyy. Tämä kasvattaa johtamis- ja toimintajärjestelmien vaatimuksia. Palkkakilpailukyvyn varmistaminen on yksi julkisen sektorin haasteista. 1.2. Vaikuttavuus MTT tukee MMM:n toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti: Taulukko 1. Väkiluvun vuosimuutos maaseudulla, % Harvaan asuttu maaseutu 2002 2003 2004 2005 2006-1,31-1,16-1,05-1,09-1,27 Ydinmaaseutu -0,39-0,30-0,10-0,20-0,16 2008-2012 tavoite väheneminen hidastuu väheneminen hidastuu Tasapainoisen alueellisen kehityksen ja maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseksi MTT arvioi maaseutualueiden sopeutumista toimintaympäristön muutoksiin sekä EU:n ja kansallisten poliittisten toimenpiteiden tehokkuutta. Tutkimustieto luo pohjan politiikkatoimenpiteiden suunnittelulle ja tuottaa uusia työvälineitä maaseutualueiden kilpailukyvyn vahvistamiseen. Vaikuttavuuden kannalta keskeistä tutkimuksen ja hallinnon välinen tiivis vuorovaikutus. Taulukko 2. Maatalouden tuottavuuskehitys, %/a Maatalouden tuottavuus 2003 2004 2005 2006 2007 arvio 1 1,04 1,03 1,00 1,00 2008-2012 tavoite + 1 % vuodessa

7 Maa- ja puutarhatalouden kannattavuuden turvaamiseksi sekä maataloustuotannon jatkumiseksi koko Suomessa MTT tuottaa menetelmiä maatila- ja puutarhayritysten johtamisen kehittämiseksi ja tuottavuuden nostamiseksi. Tämä näkyy maatalouden kannattavuutena. Tutkimustieto siirtyy maatiloille neuvonnan, julkaisujen ja nettipalveluiden välityksellä sekä tutkimustuloksia tuotteistavan uuden teknologian avulla. Onnistumisessa on keskeistä maatilan muuttuvan toimintaympäristön tunnistaminen. Pitkällä aikavälillä (1992-2006) maatalouden tuottavuus on noussut keskimäärin 1,1 % vuodessa. Viime vuosina (2000-2006) kehitys on ollut kuitenkin lähes pysähdyksissä. Tavoitteena tulisi olla vähintään 1 %:n vuotuinen tuottavuuden kasvu. Taulukko 3. Maatalouden kannattavuus 2003 2004 2005 2006 2007 2008-2012 arvio arvio tavoite Maataloustulo, milj. 1 121 1 068 975 893 ennallaan ennallaan Maataloustulo /tila 23 000 20 000 19 000 15 000 15 000 nousee Kirjanpitotilojen työansio /tunti 4,1 3,4 3,4 2 2 nousee Taulukko 4. Maatalouden ympäristökuormitus Keskimääräinen typpitase, kg N/ha Keskimääräinen fosforitase, kg P/ha Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia hiilidioksidiekvivalenttia 2003 2004 2005 2006 arvio 2007 arvio 2008-2012 tavoite 56 52 <53 <52 <51 alenee 10,9 10,5 <10,2 <9,9 <9,6 alenee 7,5 <7,4 <7,4 <7,3 <7,3 alenee Maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentämiseksi MTT arvioi maatalouden ympäristötukijärjestelmän toimivuutta ja kustannustehokkuutta. Seurantatieto on välttämätön perusta toimenpiteiden tehokkaalle suuntaamiselle. Onnistumisessa keskeistä ympäristötoimien räätälöinti osaksi tuotantoaan laajentavien ja tehostavien maatilojen muuta kehittämistä ja alan toimijoiden välinen kiinteä yhteistyö. Ruokaketjun ympäristövaikutuksista tuotetaan tietoa, jonka avulla kuluttajat pystyvät nykyistä paremmin ymmärtämään valintojensa seurauksia, ja elintarvikeyritykset voivat kehittää ympäristöarvoihin perustuvia kilpailuetuja. Suurin vaikuttavuus syntyy edelläkävijäyritysten luomien mallien kautta. Taulukko 5. Bioenergia Energiakasveilla % pellosta 2003 2004 2005 2006 arvio 2007 arvio 2008-2012 tavoite 0 0,2 0,4 0,7 1,2 kasvaa Uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseksi MTT kehittää maataloustuotantoon, sen sivuvirtoihin ja uusiokäyttöön perustuvia energiaratkaisuja. Vaikuttavuus riippuu uusien ratkaisujen kilpailukykyisyydestä energiamarkkinoilla sekä toimijoiden välisen tiedonvaihdon ja yhteistyön onnistumisesta.

8 million 3,000 2,500 2,000 1,500 Tuonti 1,000 500 Vienti 0 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Kuvio 2. Elintarvikkeiden ulkomaankauppa Elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottamiseksi MTT osallistuu innovatiivisten, lisäarvoa tuottavien ja terveyttä edistävien elintarvikkeiden ja niiden tuotantoprosessien kehittämiseen. Onnistumisessa keskeistä on kuluttajien tarpeiden tunnistaminen ja kilpailukykyisten ratkaisujen löytäminen sekä verkostoituminen alan toimijoihin. MTT tähtää siihen, että kotimaassa tuotetut elintarvikkeet ovat kilpailukykyisiä niin kotimaan markkinoilla kuin vientimarkkinoilla. Tämä näkyy kuvion 2 käyrien lähestymisenä toisiaan. Ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelemiseksi, kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentämiseksi ja eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi MTT luo sisältöä vastuullisuus-, kotimaisuus- ja kestävyyskäsitteille elintarvikeketjussa. Vaikuttavuus edellyttää tutkijoiden aktiivista roolia yhteiskunnallisessa keskustelussa. 1.3. Toiminnalliset linjaukset Tehtävä (missio) MTT edistää tutkimuksen keinoin kuluttajien hyvinvointia, maa- ja elintarviketalouden kilpailukykyä, luonnonvarojen kestävää käyttöä, tuotanto- ja elinympäristön laatua ja maaseudun elinvoimaisuutta. Tavoitetila (visio) MTT on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu tutkimuslaitos, joka tuottaa uutta teknologiaa ja uusia toimintamalleja elintarvike- ja energiatuotantoketjujen käyttöön sekä arvokasta tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon ja luonnonvarojen kestävän käytön tueksi. Visio 2015 on esitetty kuvana liitteessä 1.

9 Arvot Asiakaslähtöisyys MTT:n tavoitteet ja toiminta vastaavat oleellisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Haluamme ennakoida ja ymmärtää asiakkaidemme tarpeet ja reagoida nopeasti tutkimustarpeiden muutokseen. Haluamme, että MTT koetaan toimijana, jonka tutkimus on merkittävää ja tuottaa asiakkaille selkeää lisäarvoa. Asiantuntijuus ja innovatiivisuus Huolehdimme osaamisemme jatkuvasta kehittämisestä. Olemme osa kansainvälistä tiedeyhteisöä ja noudatamme tutkimustoiminnan perusperiaatteita, kuten objektiivisuus, kriittisyys, läpinäkyvyys ja luovuus. Kannustamme jokaista löytämään parhaan tavan osallistua yhteisten tehtävien toteuttamiseen. Eettisyys Noudatamme kaikessa toiminnassa tutkimuksen yleisesti hyväksyttyjä eettisiä periaatteita. Valitsemme tutkimuskohteet ja tutkimusmenetelmät ihmistä ja luontoa kunnioittaen. Hyvinvoiva työyhteisö MTT on kannustava työyhteisö, jossa on mahdollisuus osaamisen jatkuvaan kehittämiseen, haasteellisiin työtehtäviin ja uralla etenemiseen. Luomme edellytykset ja kannustamme vastuunottoon MTT:n työn tuloksista. Kannamme vastuumme työturvallisuudesta ja hyvinvoinnista. MTT:ssä ylläpidetään avoimen kanssakäymisen kulttuuria. Henkilöstö on halukas muutoksiin ja on aktiivinen osaamisen ja työyhteisön kehittämisessä. Toiminnan tuloksellisuus Keskitymme tutkimusongelmiin, jotka ovat taloudellisesti ja/ tai yhteiskunnallisesti merkittäviä. Haluamme toimia tehokkaasti, läpinäkyvästi, ennakoitavasti ja vaikuttavasti. Parannamme tehokkuuttamme kehittämällä tutkimusmenetelmiä ja toiminta- ja yhteistyömalleja. Huolehdimme, että MTT vastaa oleellisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja että toimintamme vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Tutkimuksen kansainvälistyminen MTT tekee yhteistyötä korkeatasoisten tutkimuslaitosten kanssa, joiden kanssa sillä on yhteiset tavoitteet ja täydentävä osaaminen. Toimintamuotoina ovat osaamisen ja asiantuntemuksen vaihto sekä yhteiset tutkimushankkeet ja julkaisut. MTT osallistuu EU:n tutkimusyhteistyöhön sekä asiantuntijatehtäviin, kuten hankehakemusten arviointiin sekä maatalous- ympäristö- ja elintarvikealan politiikkojen ja ohjelmien valmisteluun ja arviointiin. MTT osallistuu pohjoismaiseen yhteistyöhön tekemällä yhteistutkimusta, toimimalla asiantuntijoina työryhmissä sekä osallistumalla jatkokoulutusseminaareihin ja pohjoismaisen geenipankin toimintaan. MTT osallistuu kehitysyhteistyöhön tarjoamalla tutkimus- ja asiantuntijapalveluja maaja elintarviketalouden sekä maaseudun kehittämisen aloilla. MTT tukee Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden ja ohjelmien sekä YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamista. MTT toimii yhdessä CGIAR-järjestöön kuuluvien tutkimuslaitosten kanssa. MTT toimii asiantuntijatehtävissä kansainvälisissä järjestöissä sekä tekee yhteistyötä kehittyvien talouksien tutkijoiden kanssa maa- ja elintarviketalouden ja maaseudun kehittämisessä.

10 MTT toimii aktiivisesti kansainvälissä tieteellisissä järjestöissä ja muissa verkostoissa. MTT:n kansainvälisen tieteellisen neuvottelukunnan (SAB) tehtävänä on osaltaan luoda edellytyksiä MTT:n kansainväliselle toiminnalle ja verkottumiselle sekä lisätä MTT:n kansainvälistä vaikuttavuutta. MTT hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä toiminnan kehittämisessä (benchmarking). MTT:ssä kehittää aktiivista asiantuntijavaihtojärjestelmää, joka kannustaa asiantuntija- ja tutkimustehtäviin ulkomaille sekä houkuttelee ulkomaalaisia tutkijoita MTT:hen. Kansainvälisyys kuuluu olennaisena osana tutkijankoulutukseen. Kansainvälisen toiminnan tavoitteet konkretisoituvat kansainvälisten yhteishankkeiden ja rahoituksen lisääntymisenä. Tärkeimmät kansainvälisen kilpailukyvyn mittarit ovat asiantuntijatarkastettujen artikkelien määrä, erityisesti kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrä, (suunnittelukauden tavoite 0,6 0,9 artikkelia/tutkija) sekä kansainvälinen rahoitus (tavoite 1,0 milj. 1,7 milj. ). 2. Tulostavoitteet 2.1. Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien tavoitteet 2.1.1. Tutkimuksen suuntaamisen tavoitteet MTT:n tutkimusalat ovat biotekniikka- ja elintarviketutkimus, kotieläintutkimus, kasvintuotannon tutkimus, taloustutkimus, ympäristötutkimus sekä teknologiatutkimus. Ympäristötutkimus ja teknologiatutkimus ovat organisaation muut tutkimusalat läpäiseviä ohjelmapohjaisia teemoja. Ohjelmat kokoavat kunkin ongelman kannalta relevantin osaamisen MTT:n sisältä ja ulkopuolelta muodollisista yksikkö- ja organisaatiorajoista riippumatta. Siten ohjelmilla luodaan myös puitteet MTT:n ja muiden tutkimusorganisaatioiden osaamisen yhdistämiselle ja työnjaolle. MTT lisää ohjelmapohjaista tutkimusta vastatakseen yhteiskunnalle ja asiakkaille tärkeisiin, ongelmalähtöisiin tutkimusaiheisiin. Ongelmanratkaisuun tähtäävä tutkimus vaatii usein poikkitieteellisen tutkimusotteen. Ympäristötutkimuksen keskeisinä tutkimuskohteina on siten maatalouden aiheuttaman vesistöjen ravinnekuormituksen hallinta, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja tulevaisuuden kestävät ja kustannustehokkaat tuotantojärjestelmät, maaseutuympäristöjen luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö sekä elintarvikeketjun ympäristövastuu ja riskinhallinta. Teknologiatutkimus keskittyy maatalouden tuotantoprosessien kokonaishallinnan kehittämiseen erityisesti uusien prosessi-innovaatioiden sekä informaatioteknologian kehittämisen avulla. Erityisenä kehityskohteena on tuotannon energiatehokkuuden parantaminen ja bioenergian ja biomateriaalien tuotannon kehittäminen. Määräaikaisten tutkimusohjelmien avulla keskitetään resursseja poikkitieteellistä tutkimusotetta vaativien tutkimusongelmien ratkaisemiseen. Tutkimusohjelmia vahvistetaan budjettirahoituksella mitaten 1 milj. eurolla vuoteen 2012 mennessä. Tämän vahvistamisen seurauksena vähintään saman verran ulkopuolista rahaa siirtyy tutkimusohjelmiin. Tutkimusohjelmien vahvistamisen resurssi vapautetaan muusta tutkimuksesta.

11 Käynnissä olevat tutkimusohjelmat ovat: (1) Elintarvikkeet ja terveys 2007-2012 (2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastonmuutoksen hidastaminen 2007-2012 (osa ympäristötutkimusta) (3) Bioenergian ja biomateriaalien tuotanto, elintarviketuotannon energiatehokkuuden parantaminen 2007-2012 (osa teknologiatutkimusta) 2007-2012 (4) Vesistökuormituksen uudet ratkaisut, ml. Itämeren tilan parantaminen 2007-2012 (osa ympäristötutkimusta) (5) Maaseudun kehitys 2008-2013 (6) Tulevaisuuden maatila 2008-2013 (osa teknologiatutkimusta) Elintarvikkeet ja terveys 2007-2012 Ikääntyvän väestön hyvinvointia edistetään kehittämällä innovatiivisia, terveyttä edistäviä elintarvikkeita ja niihin perustuvia ruokavaliokonsepteja. Vahvaan tutkimukseen perustuva tuotekehitys on noussut tärkeäksi myös elintarvikkeiden kansainvälisessä kilpailussa mahdollistaen korkea-marginaalisten tuotteiden kehittämisen. Ikääntyvä väestö on länsimaissa vaurasta ja ostovoimaista, ja on ilmeistä, että elintarviketeollisuus panostaa tähän kuluttajasegmenttiin yhä voimakkaammin. Alan tutkimuksessa sovelletaan osaamispohjaa elintarvikekemian, -biotekniikan ja -teknologian alueilla sekä hyödynnetään solumallitutkimusta. Hankkeissa tuodaan uutta innovatiivista teknologiaa elintarviketutkimukseen, erityisesti nanoteknologiaa bioaktiivisten yhdisteiden hyväksikäytön parantamiseen. Tuotekehitysvaiheessa hankkeisiin integroidaan taloustieteellistä osaamista sovellusten kaupallistamisen arvioimiseksi. Yhdessä tutkimuspartnereiden kanssa tärkeinä tuotosodotuksina ovat bioaktiiviset yhdistekomponentit ja tuoteaihiot, joilla voidaan hidastaa Alzheimerin taudin kehittymistä sekä ehkäistä ylipainon ja siihen liittyvän tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. Nämä mahdollistavat uusien innovatiivisten elintarvikkeiden ja tuoteperheiden kehittämisen elintarviketeollisuudessa sekä uusien tuotanto- ja jatkojalostusmahdollisuuksien kehittämisen maaseudun pk-sektorilla. Tutkimusohjelma laajenee taloustutkimuksen, kasvintuotannon, elintarviketeknologian ja ympäristötutkimuksen tutkimusaloihin: - poliittiset ohjauskeinot terveellisen ravitsemuksen edistämisessä - arvottamistutkimusta, mikä kohdistuu terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kansanterveydellisten ja -taloudellisten sekä ekologisten hyötyjen selvittämiseen - terveysvaikutteisten elintarvikkeiden tuotteistamisen ja kaupallistamisen kehittäminen - kasvinjalostuksen ja viljelytekniikan keinot terveysvaikutteisten biomolekyylien (esim. seleeni ja flavonoidit) tuoton lisäämiseksi - yksittäisten kasvien ja elintarvikkeiden potentiaalisten terveysvaikutteisten komponenttien analytiikka, teknologia ja terveysvaikutukset - uudet prosessointiteknologiat (esim. nanoteknologia) terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittämisessä - elintarvikkeiden laadunhallinnan uudet menetelmät, joita sovelletaan erityisesti ydinhankkeiden tukemiseen.

12 Ohjelman vaikuttavuus edellyttää: - strategisesti sopivien ja tunnettujen yhteistyökumppanien saaminen hankkeisiin, jotta keskeiset tutkimusideat voidaan testata tieteellisellä tarkkuudella luotettavasti, esim. kliinisten tutkimusten suorittamiseen tarvitaan päteviä tutkimuskumppaneita (mm. KY, TaY ja KTL) - osaamista ja EU-rahoitusta varten hankkeisiin tarvitaan ulkomaisia tutkimuslaitoksia - hankkeet suunnitellaan siten, että tuotteiden kehityksessä tavoitteeksi asetetaan terveysväitteet, jotka kansalliset viranomaiset ja myöhemmin EU voivat hyväksyä (so. huomioidaan EU:n ravitsemus- ja terveysväiteasetus 1924/2006) Tutkimusohjelman koordinaattori: prof. Hannu Korhonen Bioenergian ja biomateriaalien tuotanto, elintarviketuotannon energiatehokkuuden parantaminen 2007-2012 Energian hinnan nousu vaikuttaa maatalouden kannattavuuteen nostamalla tuotantopanosten (ostoenergia, lannoitteet, kemikaalit, koneet, laitteet ja rakentaminen) hintoja. Tuotannon energiatehokkuuden parantaminen on tärkeä keino parantaa kannattavuutta ja vähentää tuotannon ympäristövaikutuksia. Myös bioenergian hyödyntäminen on energian jatkuvan hinnannousun myötä nousemassa tärkeään rooliin elinkeinoalan kehittymisen kannalta. Maa- ja elintarviketalouteen liittyy luonnostaan useita osa-alueita, joissa hajautetulla energiantuotannolla ja siihen liitetyllä biojalostamokonseptilla saavutetaan merkittävä kustannushyöty ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ratkaisumalleja voidaan laajentaa myös kotitalouksien energiakysymyksiin. MTT:llä on vahva maatalouden sivu- ja jätejakeiden käsittelyyn, energiakasveihin sekä biokaasun tuotantoprosessiin liittyvä osaaminen. Tämä osaaminen yhdistettynä laitetoimittajien tekniseen osaamiseen luo vahvat menestymisen mahdollisuudet uusien kestävien energiantuotantotapojen käyttöönotolle suomalaisilla maatiloilla tai laajempina alueellisina ratkaisuina. Energiatehokkuuden ja biojalostamokonseptin teknologisen kehittämisen ohella tutkimusohjelmaan liittyy tärkeänä teemana myös energia- ja ilmastopolitiikan tutkimus. Politiikkaohjaus ja sen keinovalikoima vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka nykyistä kestävämmät tuotantomenetelmät saadaan käyttöön. Tutkimusohjelman koordinaattori: ohjelmajohtaja Markku Järvenpää Maatalouden vesistökuormitus ja Itämeren tilan parantaminen 2007-2012 Suomen osuus Itämeren fosfori- ja typpikuormituksesta on 15 %. Maatalous aiheuttaa Suomessa 60 % fosforin ja 52 % typen kuormasta. Maatalouden vaikutus on voimakkainta Saaristomerellä, jossa valuma-alueiden pelloista on valtaosa helposti erodoituvia savimaita. Suomenlahden rannikon alueilta kuormitus tulee suurimmaksi osaksi maa-aineksen mukana. Pohjanmaalla maasto on tasaisempaa ja nurmien määrä suurempi. Siellä kuormitus muodostuu suuremmassa määrin valumaveteen liuenneista ravinteista. Vaikka lannoitusmäärät ovat pienentyneet huomattavasti vesistöissä, muutokset tapahtuvat hitaasti. Kuormitus saattaa myös tulevaisuudessa lisääntyä seuduilla, joilla syntyy laajoja kotieläintuotannon keskittymiä.

13 Tulevaisuuden haasteet ovatkin erityisesti kotieläintilojen ravinnekierron saattamisessa kestävälle pohjalle ja maatalouden vesiensuojelutoimien kohdentamisessa runsasravinteisimmille pelloille, joissa valumavesien aktiivinen puhdistaminen on tarpeen. Oleellisen tärkeää on myös huolehtia peltojen yleisestä kasvukunnosta muun muassa kalkituksen ja salaojituksen kautta. Viljelymaiden eroosion vähentäminen edellyttää viljelyn monipuolistamista ja monivuotisten viljelykasvien saamista tuotantoon. MTT:n tutkimus vastaa SYKE:n ohella näiden teemojen tutkimuksesta Suomessa. Tutkimus tapahtuu yhteistyötä elintarvikealan toimijoiden, niin viljelijöiden, jalostavan teollisuuden ja kaupan, kuin myös neuvonnan ja hallinnon kanssa. Tutkimusohjelman koordinaattori: ohjelmajohtaja Mari Walls Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 2007-2012 Kasvihuoneilmiön voimistuminen muuttaa Euroopan ilmasto-oloja varsinkin pohjois- ja eteläosissa. Etelä- ja osittain Keski-Eurooppa tulevat kärsimään yhä ankarammasta kuivuudesta Skandinavian ilmaston muuttuessa nykyistä selvästi lauhemmaksi. Monet ennustetuista muutoksista hyödyttävät maataloustuotantoamme, mutta muutosten nopeus, ennustetut suuret säävaihtelut ja ilmiöön liittyvät kielteiset tekijät nostavat lukuisia, epävarmuutta aiheuttavia kysymyksiä. Pitkää kasvukautta ja siihen kytkeytyvää lupausta lisääntyneestä satopotentiaalista ei kuitenkaan pystytä hyödyntämään ilman riski- ja epävarmuustekijöiden huomiointia, ennakointia ja varautumista. Päivän pituutemme ja valon määrä poikkeavat ratkaisevasti niistä alueista, joiden ilmastoolosuhteita lähestymme muilta osin. Myös sadannan jakauma, talvehtimisolot sekä kasvintuhoojakannoissa tapahtuvat muutokset ovat ratkaisevia tulevaisuusennusteita rakennettaessa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltaisia, biologisilta perusteiltaan luotettavia sekä maailman talous- ja markkinatilanteet huomioivia ennusteita pelto- ja puutarhakasvien tulevaisuudesta. Tämä tieto saatetaan niin päätöksenteon kuin elinkeinoelämän ennakoivaan käyttöön. Tutkimusohjelman koordinaattori: ohjelmajohtaja Mari Walls Maaseudun kehitys 2008-2013 Noin kolmannes Suomen yrityksistä sijaitsee maaseudulla. Suomessa toimi vuonna 2004 lähes 70 000 maaseudun pienyritystä, jotka tuottivat noin 14 mrd. euron liikevaihdon, ja ne työllistivät 113 000 suomalaista. Sekä maaseutuyritysten määrä että niiden liikevaihto on kasvussa. MTT:n tutkimus tukee maaseudun yritystoiminnan kasvua niin yritystasolla kuin sitä tukevan hallinnon ja politiikkakeskustelun tasolla. Tutkimuksen kohteena ovat: - Uudet elinkeinot ja yrittäjyys. Keskeisenä tavoitteena on uuden yrittäjyyden, esimerkiksi energiayrittäjyyden, hoivamaatalouden, luontoyrittäjyyden ja elämysmaatalouden toimintaedellytysten ja markkinapotentiaalin ennakointi. Yritystasolla tutkimus koskee liiketoimintaosaamisen kehittämistä sekä innovatiivisten tuotekonseptien ja toimintamallien kehittämisen edistämistä. Potentiaaliset uudet elinkeinot vaihtelevat maaseutualueittain, esimerkiksi Lapissa relevanttia on matkailuun liittyvä elämystalous ja paikalliset elintarvikkeet

14 - Maaseutuyritysten toimijaverkostojen ja klusterien muodostaminen. Erilaiset verkostosuhteet korostuvat maaseudun hajallaan sijaitsevien yritysten toimintaympäristössä, asiakassuhteissa ja suhteissa toisiin yrityksiin. Verkostoilla saadaan myös hajautetuissa ratkaisuissa hyödynnettyä skaalaetuja, joita monien uusien teknologioiden optimaalinen käyttö edellyttää. Klusterien muodostamisen ehdot ovat erilaiset erilaisilla maaseutualueilla. Erityisesti tarkastelun kohteena ovat maaseudun kasvavat toimialat, joissa MTT:llä on substanssiosaamista (elintarvikkeiden jalostus, energiayrittäjyys, hevostalous, julkisen sektorin lähiruokakäyttö, erikoiskasvit, maatilojen hoivayrittäjyys, luonnontuotteet jne.). - Maatalouden ja maaseudun yhteiskunnallinen ohjaus. Maaseudun elinvoimaisuutta koskevassa yhteiskunnan ohjauksessa keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat maaseutu- ja maatalouspolitiikan kehitys, niiden välinen suhde sekä maaseudun pientä ja keskisuurta yritystoimintaa koskeva politiikka. Maaseudun kehittämisessä on politiikkatoimin tuettava mahdollisuuksia esimerkiksi maaseudun sirpaleisen työn yhdistämiseksi sopimuksellisin menetelmin kokonaisuudeksi, joka luo työpaikkoja ja turvaa hyödykkeiden ja palvelujen saannin myös taajamien ulkopuolella. Tutkimusohjelman koordinaattori: prof. Hilkka Vihinen Tulevaisuuden maatila 2008-2013 Tulevaisuuden maatila on läpäisevästi mukana edellä esitetyissä ohjelmissa Elintarvikkeet ja terveys ohjelmaa lukuun ottamatta. Maatalouteen kohdistuu monia haasteita: toiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa, bioenerginen, energiaa ja muita luonnonvaroja tehokkaasti käyttävää, vähäpäästöistä sekä tuotantotavoiltaan kuluttajien ja kansalaisten hyväksymiä. Näihin tavoitteisiin tähtäävä tutkimus kehittää maatalouden tuotantoprosesseja ja niiden hallintaa entistä tehokkaammiksi, taloudellisemmiksi ja ympäristömyötäisemmiksi. Tämä tapahtuu uutta teknologiaa ja toimintajärjestelmän sosiaalisia innovaatioita kehittämällä. Erityisen huomion kohteena on maatilan johtaminen, joka on kriittinen tekijä sekä kehittyvillä perustuotantotiloilla että uutta yrittäjyyttä luovan liiketoiminnan kehittämisessä. Myös työvoimakysymys on nousemassa esille: työikäisen väestön väheneminen on jo johtanut vierastyövoiman kasvavaan käyttöön myös maaseudulla. Tulevaisuuden maatila -konseptilla haetaan myös maatalous- ja elintarvikealan kehittämiseen myönteistä imagoa, jolla edistetään toimialan imagoa ja alan toimijoiden uskoa toimintansa jatkuvuuteen. Tutkimusohjelman koordinaattori: ohjelmajohtaja Markku Järvenpää 2.1.2. Asiantuntijatehtävät Tutkimustoiminnan rinnalla MTT kehittää asiantuntijapalveluita: - Hallinnon käyttöön MTT tuottaa ajankohtaista tietoa ja laskelmia EU:n ja kansallisen maatalous-, maaseutu- ja ympäristöpolitiikan valmistelun tueksi. Suunnittelukaudella varaudutaan mm. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastukseen ja 2013 jälkeisen ohjelmakauden selvityksiin sekä viljelijöiden tulotason turvaamiseen liittyviin toimiin. MTT:llä

15 on vastuulla myös kansallisten maa- ja puutarhatalouden kasvi- ja eläingeenivaraohjelmien toteuttaminen ja maatalouden kansallinen kasvihuonekaasupäästölaskenta. Yhteistyössä TIKE:n ja MMM:n kanssa kehitetään luonnonvaratietojen hallintajärjestelmää (LUHA). MMM:n ohella palveluita on tarpeen jatkossa kehittää myös muiden ministeriöiden ja hallinnonalojen tarpeisiin. - Maatila- ja maaseutuyrittäjille MTT tuottaa nettipalveluita kuten Taloustohtori, Peltotohtori, Rehutaulukko ja Kasperi. - Tiedeyhteisön toimintaa tuetaan työskentelemällä kansainvälisissä ja kansallisissa yhteistyöorganisaatioissa ja julkaisemalla alan tiedejulkaisuissa. Jatko-opintojen suorittamiseen ja väitöskirjojen tekemiseen tarjotaan monella tasolla tukea aina tutkimusresursseja myöten. Asiantuntijapalveluiden tarjoamisessa varaudutaan lisääntyvään kilpailuttamiseen myös valtion hallinnon piirissä. Tämä edellyttää MTT:llä hintakilpailukyvyn parantamista ja osaamisen aktiivista markkinointia. Maksullisessa palvelutoiminnassa tulee myös harkittavaksi tutkimustiedon julkisuuden aste.

2.1.3. Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Taulukko 6. TTS:n menot, tulot ja henkilötyövuodet 2006-2012 (milj. euroa, htv) Päätoiminnot 2006 TP 2007 TA 2008 TAE 2009 arvio 2010 arvio 2011 arvio 2012 arvio tulot menot htv tulot menot htv tulot menot htv tulot menot htv tulot menot htv tulot menot htv tulot menot htv A. Ministeriö - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - B. Asiantuntijatehtävät - budjettirah. - 7,212 110-8 140 129-7,895 118-9,100 154-8,940 151-8,505 144-8,710 144 - ulkopuolinen 1,571 1,571 43 1,660 1,660 45 1,605 1,605 44 1,530 1,530 42 1,550 1,550 42 1,575 1,575 42 1,600 1,600 42 Yhteensä 1,571 8,783 153 1,660 9,800 174 1,605 9,500 162 1,530 10,630 196 1,550 10,490 193 1,575 10,080 186 1,600 10,310 186 Yht. Ilman infr. 0,875 4,115 93 1,000 4,800 105 0,965 4,700 102 0,930 5,230 126 0,950 5 190 123 0,975 4,980 121 1,000 5,060 121 Asian.tehtävien budjettirahoitus ilman infrast. 3,240 3,800 3,735 4,300 4,240 4,005 4,060 C. Tutkimustoiminta - budjettirah. - 24,473 440-25,206 457-23,475 465-21,490 424-20,884 402-19,611 391-19,406 392 - ulkopuolinen 10,660 10,660 171 11,510 11,510 193 11,115 11,115 183 10,550 10,550 165 10,730 10,730 165 10,855 10,855 165 11,030 11,030 164 Yhteensä 10,660 35,133 611 11,510 36,716 650 11,115 34,590 648 10,550 32,040 589 10,730 31,614 567 10,855 30,466 556 11,030 30,436 556 Ilman infr. 7,875 16,462 373 9,000 18,116 400 8,685 16,970 408 8,270 15,800 379 8,450 15,764 367 8,575 15,216 361 8,750 15,536 361 Tutkimustoiminnan budjettirahoitus ilman infrast. 8,587 9,116 8,285 7,530 7,314 6,641 6,786 D. Maksullinen toiminta Yhteensä 2,846 2,882 52 2,630 2,650 56 2,400 2,480 45 2,420 2,460 45 2,420 2,450 45 2,420 2,450 45 2,420 2,450 45 Ilman infr. 2,701 1,910 40 2,500 1,750 45 2,270 1,600 35 2,300 1,600 35 2,300 1,600 35 2,300 1,600 35 2,300 1,600 35 YHTEENSÄ, 15,077 46,798 816 15,800 49,166 880 15,120 46,570 855 14,500 45,130 830 14,700 44,554 805 14,850 42,996 787 15,050 43,196 787 josta Infrastruktuuri -Asiant.teht. 0,696 4,668 60 0,660 5,000 69 0,640 4,800 60 0,600 5,400 70 0,600 5,300 70 0,600 5,100 65 0,600 5,250 65 -Tutkimus 2,785 18,671 238 2,510 18,600 250 2,430 17,620 240 2,280 16,240 210 2,280 15,850 200 2,280 15,250 195 2,280 14,900 195 - Maksullinen 0,145 0,972 12 0,130 0,900 11 0,130 0,880 10 0,120 0,860 10 0,120 0,850 10 0,120 0,850 10 0,120 0,850 10 Yhteensä 3,626 24,311 310 3,300 24,500 330 3,200 23,300 310 3,000 22,500 290 3,000 22,000 280 3,000 21,200 270 3,000 21,000 270 + Muid. virast. momenttien määrärahat - 0,720 25-0,900 20-0,700 20-0,700 20-0,700 20-0,750 20-0,800 20 Kaikki yhteensä 15,077 47,518 841 15,800 50,066 900 15,120 47,270 875 14,500 45,830 850 14,700 45,254 825 14,850 43,746 807 15,050 43,996 807 KULULAJILUETTELO 2006-2012 (milj. euroa) Menojen jakautuminen kululajeittain 2006 TP 2007 TA 2008 TAE 2009 arvio 2010 arvio 2011 arvio 2012 arvio Henkilöstömenot 31,334 32,700 31,200 30,800 30,400 29,900 29,900 Toimitilavuokrat 1) 5,406 5,600 5,200 4,670 4,430 4,430 4,430 Palvelujen ostot 4,304 4,600 4,500 4,100 4,100 3,600 3,900 Muut toiminnan menot 6,474 7,166 6,370 6,260 6,324 5,816 5,766 Yhteensä 47,518 50,066 47,270 45,830 45,254 43,746 43,996 1) Toimitilakustannukset (sis. vuokrat sekä kiinteistöjen hoidon) 6,674 6,300 6,140 5,870 5,530 5,530 5,530

17 Taulukko 7. Toiminnallinen tehokkuus Selite 2006 TP 2007 TS 2008 TA/TS 2009 arvio 2010 arvio 2011 arvio 2012 arvio Toiminnallinen tehokkuus Taloudellisuus: Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien seurannan tasot vuoteen 2006 asti: toiminnan kustannukset, 1000 1. Elintarvikkeet ja markkinat 12 789 2. Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät 17 530 3. Maaseutupolitiikka ja -ympäristö 6 376 4. Asiantuntijatehtävät 5 392 Tutkimustoiminta ja asiantuntijatehtävät yhteensä 42 087 Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien seurannan tasot vuodesta 2007 eteenpäin: toiminnan kustannukset, 1000 1. Maaseudun kehittäminen 5 531 5 500 5 300 5 300 5 300 5 300 1.1 Tutkimus 4 918 4 600 4 400 4 400 4 400 4 400 1.2 Asiantuntijatehtävät 613 900 900 900 900 900 2. Maa- ja puutarhatalous 25 257 24 200 23 000 22 400 21 000 21 200 2.1 Tutkimus 21 956 21 200 18 500 17 900 16 800 16 900 2.2 Asiantuntijatehtävät 3 301 3 000 4 500 4 500 4 200 4 300 3. Elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus 8 350 8 600 8 100 8 100 8 100 8 100 3.1 Tutkimus 7 856 7 700 7 200 7 200 7 200 7 200 3.2 Asiantuntijatehtävät 494 900 900 900 900 900 4. Muu tutkimustoiminta ja muut asiantuntijatehtävät 4 047 3 700 4 200 4 200 4 200 4 200 4.1 Muut tutkimustehtävät 923 500 500 500 500 500 4.2 Muut asiantuntijatehtävät 2 203 2 300 2 100 2 100 2 100 2 100 4.3 Tutkimusyhteisöä palvelevat asiantuntijatehtävät 921 900 1 600 1 600 1 600 1 600 Tutkimustoiminta ja asiantuntijatehtävät yhteensä 43 185 42 000 40 600 40 000 38 600 38 800 - Tutkimus 35 653 34 000 30 600 30 000 28 900 29 000 - Asiantuntijatehtävät 7 532 8 000 10 000 10 000 9 700 9 800 Taloudellisuuden tunnuslukuja (1000 ): 1. Kokonaiskustannukset / htv 50 49 49 49 49 49 49 2. Kokonaiskustannukset / tutkija 138 146 140 135 133 129 129 3. Kokonaiskustannukset / julkaisu 23 37 28 26 25 24 24 4. Kokonaiskust. / Asiakkaita palvelevat tuotokset 173 123 173 162 154 143 144 5. Yhteishankerah.*) ja maks. palv.toim. tuotot / tutkija 38 43 37 40 41 42 43 Tuottavuus (kpl/tutkija): 1. Julkaisut 6,1 3,9 5,0 5,1 5,3 5,3 5,3 - Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit 0,6 0,6 0,7 0,8 0,8 0,9 0,9 - Ammattilehtiartikkelit 1,9 1,2 1,5 2,2 2,2 2,3 2,3 - Yleislehtiartikkelit 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 2. Asiakkaita palvelevat tuotokset 0,7 1,2 0,8 0,8 0,9 0,9 0,9 Kannattavuus ja kustannusvastaavuus 1a. Maksullinen hintatuettu toiminta, 1000 - Tuotot yhteensä 224 190 180 200 200 200 200 - Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) 413 409 460 450 450 450 450 - Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -189-219 -280-250 -250-250 -250 - Kustannusvastaavuus, % 54 46 39 44 44 44 44 - hintatuki 80 80 80 80 80 80 80 - Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen -109-139 -200-170 -170-170 -170 1b. Muu maksullinen toiminta, 1000 - Tuotot yhteensä 2 477 2 033 2 090 2 100 2 100 2 100 2 100 - Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) 2 254 1 708 2 068 2 050 2 050 2 050 2 050 - Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 223 325 22 50 50 50 50 - Kustannusvastaavuus, % 110 119 101 102 102 102 102 - hintatuki - Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen 223 325 22 50 50 50 50 1. Maksullinen toiminta yhteensä, 1000 - Tuotot yhteensä 2 701 2 223 2 270 2 300 2 300 2 300 2 300 - Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) 2 667 2 117 2 528 2 500 2 500 2 500 2 500 - Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 34 106-258 -200-200 -200-200 - Kustannusvastaavuus, % 101 105 90 92 92 92 92 - hintatuki 80 80 80 80 80 80 80 - Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen 114 186-178 -120-120 -120-120 2. Yhteisrahoitteinen toiminta, 1000 *) - Tuotot yhteensä, 8 972 10 572 9 900 9 750 10 000 10 250 10 500 josta: - muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 3 156 4 179 3 350 3 350 3 450 3 550 3 600 - EU:lta saatava rahoitus 634 742 800 900 1 050 1 150 1 250 - muu valtiontalouden ulkop. rahoitus 5 182 5 651 5 750 5 500 5 500 5 550 5 650 - Kokonaiskustannukset 32 143 41 185 32 700 31 200 30 700 30 000 30 200 - Tuotot - kustannukset (=oma rahoitus) -23 171-30 913-22 800-21 450-20 700-19 750-19 700 - Kustannusvastaavuus, % (arvio) 28 26 30 31 32 34 35 *) Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot eivät sisällä EU-maataloustukia eivätkä työministeriön työllistämismäärärahoja

18 2.1.4. Tuotokset ja niiden kehitys Taulukko 8. Tuotokset keskeisistä suoritteista (kpl) Selite 2006 TP 2007 TS 2008 TA/TS 2009 arvio 2010 arvio 2011 arvio 2012 arvio Tuotokset keskeisistä suoritteista (kpl) 1. Julkaisut yhteensä 1 868 1 169 1 500 1 530 1 590 1 590 1 590 - Keskeiset julkaisut - Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit 172 185 210 240 240 270 270 - Ammattilehtiartikkelit 570 359 450 660 660 690 690 - Yleislehtiartikkelit 64 80 90 90 90 90 90 2. Asiakkaita palvelevat tuotokset yhteensä 243 352 243 250 260 270 270 - Tuotokset asiakkaiden päätöksenteon tueksi 182 264 182 188 195 203 203 - Keksintöilmoitukset ja patentit 5 7 5 5 5 5 5 - Uudet tuotteet ja tuotereseptit 17 26 17 18 18 19 19 - Analyysimenetelmät ja muut tutkimusta palv. tuotokset 39 55 39 39 42 43 43 2.1.5. Laadunhallinta ja sen kehitys: Toimintajärjestelmän kehittäminen Toimintajärjestelmällä (laatujärjestelmä) tarkoitetaan MTT:ssä järjestelmällistä toimintatapaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Kokonaisuus sisältää tavoitteiden määrittämisen, toteutuksen ja seurannan. Olennainen osa toimintajärjestelmää ovat apuvälineet, kuten tutkijan työkalut, asiakastarpeiden ja tyytyväisyyden seurantamenetelmät sekä asiakasrekisteri. Tavoitteena on siirtää ajankäyttöä rutiineista innovatiivisiin tutkimustehtäviin. Toiminta perustuu kolmeen ydinprosessiin: tutkimus, tiedon- ja teknologian siirto sekä markkinointi. Johtamisprosessi yhdistää ydinprosessit ja osaamisen kehitysprosessin sekä muut tukiprosessit (talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, laitepalvelut, toimitilapalvelut, pelto- ja eläinpalvelut, laboratoriopalvelut, tietopalvelut, kansainvälisen tuen palvelut) toimivaksi kokonaisuudeksi. Suunnittelukaudella prosesseja kehitetään toiminnan jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Suunnittelukaudella ydinprosessien kehittämisen painopisteitä ovat (tarkemmin luvuissa 2.1.1., 2.2.2., 2.2.3 ja 2.2.4.): Prosessi Kehittämistavoite Toimenpiteet Tutkimus Tutkimuksen vaikuttavuuden kehittäminen a) tutkimuksen suuntaaminen yhteiskunnan ja yritysten näkökulmasta nykyistä vaikuttavampiin osa-alueisiin b) tutkimusprosessien kehittäminen siten, että tutkimuksen vaikuttavuus ja tutkimustulosten kaupallistamismahdollisuus huomioidaan entistä suuremmalla painoarvolla tutkimuksen aloituksesta päätettäessä. Tutkimustehtävien Hankerekisteri Hanskan toiminnallisuuden kehittäminen helpottaminen Tutkijan työkalujen kehittäminen Vastuu: Ilkka P. Laurila. Aikataulu ja resurssit: Suunnitellaan kunkin vuoden toimintasuunnitelmassa.

19 Prosessi Tiedon- ja teknologiansiirtoprosessi Kehittämistavoite Tulosten käyttäjien sitominen hankkeisiin nykyistä aikaisemmassa vaiheessa Innovaatioketjun hallinta lähtien tutkimuksesta keksinnön patentointiin ja edelleen kaupallistamiseen. Toimenpiteet Hyödynnetään asiakaspalautetta Ollaan aktiivisesti yhteydessä asiakkaisiin ja heidän edustajiinsa. Muodostetaan innovaatioryhmä, johon kuuluu kaupallistamisen, patentoinnin, markkinoinnin ja juridiikan asiantuntijoita. Alueellisten osaamiskeskittymien hyödyntäminen Vastuu: Markku Järvenpää. Aikataulu ja resurssit: Suunnitellaan kunkin vuoden toimintasuunnitelmassa. Prosessi Markkinointiprosessi Kehittämistavoite Rahoituspohjan vahvistaminen aktiivisella asiakastyöllä. Toimenpiteet Asiakastyytyväisyyden ja tutkimuksen vaikuttavuuden, hyötyjen, arvioimiseksi otetaan käyttöön sähköinen asiakastyytyväisyyskysely vuoden 2008 alusta lukien. Panostus asiakashankintaan ja sen kehittämiseen Työnjako ja vastuut asiakastyössä Uusien asiakkaiden hankinta ja sitä tukevat toimet Rahoittajakohtaiset strategiat Aktiivinen, asiakaslähtöinen hinnoittelu Markkinointivalmennus Vastuu: Titta Ezra. Aikataulu ja resurssit: Suunnitellaan kunkin vuoden toimintasuunnitelmassa. Prosessi Kehittämis- Toimenpiteet tavoite Johtamisprosessi Johtamisvalmiuksien kehittäminen, leadership johtajuus sekä strategian jalkautuksen tehostaminen Parempaa johtamista MTT:hen projekti: - vaihe I: strategian käytäntöön vienti - kokonaisuus - vaihe II: vaiheeseen I liittyvä strategisen henkilöstösuunnittelun kokonaisuus. Johtamista kehittämällä selkeytetään johtamisvastuita ja rooleja sekä kehitetään johtamista enemmän leadership painotteisemmaksi, toimenpiteinä mm: - yhteisöllisyyden ja yhteishengen parantaminen - selkeyttää johtamisvastuita (ohjelmat/yksiköt) - selkeyttää päälliköiden rooleja (tutkimuspäälliköt) - lisätä johdon/esimiesten fyysistä ja henkistä läsnäoloa - aikaansaada tunne siitä, että henkilöstöllä on vaikutusmahdollisuuksia ja että henkilöstön näkemyksiä kuullaan ja huomioidaan Vastuu: Erkki Kemppainen. Aikataulu ja resurssit: Suunnitellaan kunkin vuoden toimintasuunnitelmassa. Vuonna 2007 toteutettiin MTT:n toiminnan itsearviointi ja pisteytys. MTT:n tulos on sisäisen arviointimme ja arvioijan kommenttien pohjalta reilussa 300 pisteessä, teoreettisen maksimin ollessa 1000 pistettä. Parhaimmat yritykset, kuten Nokia, ovat noin 700 pisteen tasolla. MTT sai 225 pistettä edellisessä vastaavassa pisteytyksessä vuonna 2000. Vuonna 2008 Eurooppalaiseen laatupalkintoon, EFQM-malliin pohjautuvaa toimintajärjestelmää kehitetään painopisteenä edellä

20 kuvatut kehittämiskohteet. Kehitystyö toteutetaan niin, että MTT saavuttaa EFQM:n mukaisessa laadukkuuden arvioinnissa 2010 yli 400 pistettä ja se, että MTT:n toiminta täyttää ISO9001:2000 - standardin vaatimukset. MTT:n toiminnan ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuutta tuodaan esille raportoimalla toimenpiteistä ja saavutetuista tuloksista kansainvälisen kehitystyön alla olevien yhteiskunnallisen vastuun suositusten ja ohjeiden mukaisesti. MTT:n toimintaa ei tarkastella vain MTT:n sisällä. Myös tutkimuksen vaikutus yhteiskunnalle tärkeiden ympäristöasioiden kehittymiseen sisällytetään ympäristövastuuseen. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä jatketaan VTT:n vetämän VALOhankkeen muodossa myös vuonna 2008. Hankkeeseen osallistuu mm. Valtiovarainministeriö. Hankkeessa tiivistetään MTT:n ja MMM:n välistä yhteistyötä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden aikaansaamisessa. MTT:n johtokunnalla ja johtoryhmällä on keskeinen rooli MTT:n vaikuttavuuden suuntaamisessa ja arvioinnissa. Yhteiskunnallisen vastuun ja toiminnan tehokkuuden mittaristoa kehitetään. Asiakaslähtöisyyttä parannetaan. Tavoitteena on, että jokaisessa tutkimusryhmässä on tutkimusosaamisen lisäksi hyvää markkinointi- ja kaupallistamisosaamista. Tämä tulee näkymään rahoituspohjan laajentumisena ja lisääntyneinä tutkimusinnovaatioiden kaupallistamishankkeina. Asiakkuustyön tukemiseksi otetaan käyttöön sidosryhmärekisteri. 2.1.6. Henkisten voimavarojen hallinta ja niiden kehitys Taulukko 9. Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstöryhmä 2007 2008 2009 2010 2011 2012 htv %-osuus htv %-osuus htv %-osuus htv %-osuus htv %-osuus htv %-osuus Johtajat 10 1 10 1 10 1 10 1 10 1 10 1 Tutkijat 296 34 300 35 300 36 300 37 300 38 300 38 Muut akateemiset asiantuntijat 44 5 45 5 45 5 45 6 45 6 45 6 Laboratoriohenkilöstö 80 9 75 9 74 9 73 9 72 9 72 9 Toimistohenkilöstö 91 10 89 10 87 10 85 11 81 10 81 10 Maatilahenkilöstö 110 13 105 12 100 12 90 11 80 10 80 10 Muu tekninen henkilöstö 214 24 196 23 179 22 167 21 164 21 164 21 Harjoittelijat 35 4 35 4 35 4 35 4 35 4 35 4 Yhteensä 880 100 855 100 830 100 805 100 787 100 787 100 MTT:n henkilöstön kokonaistyöpanos vuonna 2006 oli 841 henkilötyövuotta. Arvio vuoden 2007 henkilötyövuosikertymästä on noin 800. Se eroaa momenttikohtaisten taulukoiden enimmäishenkilötyövuosimäärästä. Henkilöstömäärä alenee suunnittelujakson aikana tuottavuusohjelman edellyttämään 787 henkilötyövuoteen. Vain osa vähenemästä toteutuu eläköitymisen ja muun luonnollisen poistuman kautta. Hitaan eläköitymisen syynä on MTT:n henkilöstön ikärakenne, mikä on vasta vuonna 2005 noussut lähelle valtionhallinnon keskiarvoa. Vuonna 2006 keski-ikä oli 45 v. 1 kk. MTT:n haasteena on korvaavan työn etsiminen henkilöille, joiden palvelussuhde päättyy. Vakinaisista tehtävistä vapautuvaa henkilökuntaa ohjataan MTT:n sisällä uusiin tehtäviin. Jos sijoitusmahdollisuuksia ei löydy MTT:stä, selvitetään mahdollisuudet sijoittaa työntekijä muihin valtionhallinnon tehtäviin. MTT osallistuu MMM:n hallinnonalan rekrytointiyhteistyöhön. Henkilöstön määrää, laatua ja sijoittamista ohjataan täyttölupamenettelyn avulla. Rekrytoinnit kohdennetaan strategisesti tärkeisiin tutkija- ja asiantuntijatehtäviin. Työvoimatarpeita tasataan sisäisen liikkuvuuden avulla.