Talousarvioesitys S e l v i t y s o s a : 60. Metsätalous Toimintaympäristö Suomen metsäala käy läpi merkittävää muutoskautta. Massa- ja paperiteollisuuden jalostusarvo ja viennin arvo ovat olleet 2000-luvulla trendinomaisessa laskussa, samoin metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta ja metsäteollisuuden investointiaste ovat laskeneet kotimaassa. Kehityksen taustalla on metsäteollisuuden muuttunut toimintaympäristö, jossa korostuvat globaalit trendit: maailmantalouden integraatio, sähköisen viestinnän lisääntyminen, ilmasto- ja energiakysymykset, luonnonvarojen strategisen merkityksen korostuminen, metsien monimuotoisuuden turvaaminen, metsänomistajien arvojen ja tavoitteiden monipuolistuminen, metsäalan palveluvaltaistuminen sekä kansainvälisten sopimusten ja EU-politiikan vaikutuksen vahvistuminen. Toimintaympäristön muutosten ja sektorin rakennemuutosten vuoksi metsäalan toimia linjaava Kansallinen metsäohjelma 2015 tarkistettiin vuonna 2010. Tarkistetussa ohjelmassa tiedostetaan alan uudistumisen välttämättömyys, mutta samalla myös se, että toimintaympäristön muutokset ja puu uusiutuvana raaka-aineena tarjoavat monia mahdollisuuksia ja kasvunäkymiä metsäalan tuotteille ja palveluille. Metsäalalla on Suomessa paljon kasvun mahdollisuuksia. Suomen puuvarat ovat runsaat ja kasvavat edelleen. Puuston vuotuinen kasvutavoite 100 milj. kuutiometriä on saavutettu ja kasvun taso mahdollistaisi hakkuiden määrän kasvattamisen kestävästi 10 15 milj. kuutiometrillä vuodessa. Kotimaisen puunkäytön lisääminen edellyttää kuitenkin investointeja puuta käyttävään teollisuuteen. Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet Kansallisen metsäohjelman toimeenpanoa jatketaan. Ohjelman mukaisesti metsäalasta kehitetään biotalouden edelläkävijää, jolloin metsiin perustuvien elinkeinojen tulee olla kilpailukykyisiä ja kannattavia sekä metsäluonnon monimuotoisuuden ja muiden ympäristöhyötyjen vahvistuneita. Vuonna toimintansa aloittaneella Suomen metsäkeskuksella on koko maan kattavana metsätalouden kehittämis- ja toimeenpano-organisaationa keskeinen rooli ohjelman toimeenpanossa. Ohjelman toimeenpanoa tukevat vuonna valmistuneet alueelliset metsäohjelmat. Valtion tukirahoitusta suunnataan metsänhoito- ja perusparannustöiden ja pienpuun energiakäytön edistämiseen. Käytettävissä on 79,7 milj. euroa, josta 61,7 milj. euroa käytettään yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöiden edistämiseen ja 18,0 milj. euroa pienpuun energiakäytön edistämiseen. Tukirahoitus säilyy kokonaisuudessaan edellisvuoden tasolla. Valtion rahoitus puuntuotannon kestävyyden turvaamistöihin ja pienpuun energiakäytön edistämiseen (momentit 30.60.44, 30.60.47 ja 30.60.83) Työlajiryhmät Arvio käytöstä milj. Arvio käytöstä milj. 30.60.44 ja 30.60.83 Nuoren metsän hoito 18,2 23,3 Energiapuun korjuu ja haketus 5,0 - Metsänuudistaminen ja muut metsänhoidolliset työt 14,2 13,5 Metsäteiden tekeminen ja kunnostusojitus 10,1 10,7 Suunnittelu, toteutusselvitykset, kehittäminen 14,9 14,2 30.60.47 Pienpuun energiakäytön edistäminen 17,0 1) 18,0 Yhteensä 79,4 79,7 1) Pienpuun energiatukeen oli vuoden :ssa käytettävissä 17 milj. euroa, josta 9,75 milj. euroa oli vuodelta siirtynyttä määrärahaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Talousarvioesitys Valtio tukee yksityismetsien metsähoito- ja perusparannustöitä, jotka ovat yhteiskunnan näkökulmasta tärkeitä puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi. Niillä osaltaan turvataan metsien hyvä kasvukunto ja laadukkaan puuraaka-aineen saatavuus tulevaisuudessa. Myös ilmastonmuutoksen hillitseminen ja uusiutuvan energian käytön lisääminen edellyttävät puuntuotannon mahdollisimman korkeaa tasoa. Pienpuun energiatukijärjestelmän voimaantulo on viivästynyt Euroopan komission notifiointikäsittelystä johtuen. Tukijärjestelmään tehdään komission edellyttämät muutokset ja pienpuun energiatuesta annetun lain mukainen tukijärjestelmä pyritään saamaan voimaan mahdollisimman pian vuoden aikana. Pienpuun energiakäyttöä lisäämällä turvataan metsähaketta käyttävien lämpö- ja energialaitosten polttoaineen saanti ja edistetään uusiutuvan energian käytölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Pienpuun energiatukijärjestelmän vaikutuksia puun energiakäyttöön ja raakapuun markkinoihin seurataan. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteutusta jatketaan yhteistyössä ympäristöviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Metsien monipuolistuvien käyttötarkoitusten tukemiseksi metsälaki uudistetaan. Tähän liittyen myös metsänhoitosuositukset uudistetaan. Uudistettava metsälaki ottaa nykyistä paremmin huomioon metsänomistajien erilaiset tavoitteet. Samalla lisätään metsänomistajien päätösvaltaa metsävarojensa hoidossa. 01. Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 44 302 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metla tuottaa, hankkii ja välittää korkeatasoista tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista ja niiden hyödyntämisestä sekä turvaamisesta yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. Metla tekee soveltavaa tutkimusta, sitä tukevaa perustutkimusta, kehittää metsäalan tutkimusyhteistyötä, edistää tutkimustulosten hyväksikäyttöä, huolehtii sille kuuluvista viranomaistehtävistä ja osallistuu strategisten huippuosaamisen keskittymien toimintaan. Metlan toiminta on asiakasläheistä ja ongelmakeskeistä. Voimavarat kohdennetaan tutkimustoimintaan sekä tiedon ja teknologian siirtoon. Toiminnan perustana ovat henkilöstön ammattitaito ja asiantuntemus sekä monipuolinen kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö. Metla tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista tuottamalla tietoa ja osaamista: metsiin perustuvan biotalouden edistämiseksi metsätalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi puuperäisen energian ja puun käytön, erityisesti puurakentamisen lisäämiseksi ja metsien monimuotoisuuden, ympäristöhyötyjen ja hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi. Metla toteuttaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa 2008 2016 (METSO) sille asetettuja toimia ja osallistuu Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) toteutukseen. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Metlalle seuraavat tulostavoitteet: Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Vuosien bruttotoimintamenojen, tulojen ja henkilötyövuosien arvioidaan jakaantuvan seuraavasti (milj. euroa) Bruttomenot Prosessi E Htv 1) E Tulot E Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto 27,9 24,0 27,0 428 385 377 6,4 4,4 6,5 Maksulliset tutkimuspalvelut 1,1 1,3 1,5 20 21 21 2,5 1,9 2,0 Viranomaispalvelut 5,7 5,6 5,6 101 94 90 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Talousarvioesitys Prosessi Bruttomenot E Strateginen johtaminen 4,4 3,7 4,0 46 31 44 Tutkimuksen tukipalvelut 1,3 1,3 1,0 22 20 15 Sisäiset palvelut 13,1 14,2 14,2 94 90 85 1,0 0,5 0,5 Yhteensä 53,5 50,1 53,3 711 2) 641 3) 632 3) 9,9 6,8 9,0 Htv 1) E Tulot E 1) Sisältää 10 htv:ta METSO-ohjelman toteutukseen. 2) Sisältää 21 htv:ta työuraansa eläkeiän jälkeen jatkavia. 3) Vuosien ja kiintiöissä ei ole huomioitu työuraansa eläkeiän jälkeen jatkavia (vaikutus noin 20 htv). Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantamiseksi sekä hallinnonalan ja elinkeinojen tietotarpeiden tukemiseksi Metlan tutkimus- ja kehittämispalveluita sekä tiedon ja teknologian siirtoa suunnataan tukemaan elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua. Metla osallistuu metsäklusterin sekä energia- ja ympäristöklusterin tutkimusstrategian toteuttamiseen strategisten huippuosaamisen keskittymien - Metsäklusteri Oy ja CLEEN Oy - kautta. Tutkimustiedon tuotteistamista ja markkinointia tehostetaan. Viitaten pääluokkaperusteluissa todettuihin hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden alustaviin tavoitteisiin: laitoksen tutkimusta suunnataan ja tutkimuksen tukipalveluja ja infrastruktuureja kehitetään luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymässä (LYNET) sovittujen painopisteiden mukaisesti laitos osallistuu Luonnonvaratutkimuskeskuksen muodostamista koskevaan valmisteluun. Metlan laboratoriotoimintoja kehitetään toimintojen rationalisoimiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Tieto- ja viestintäteknologian (ICT) käyttöönottoa tehostetaan. Metla kehittää toimipaikkaverkostoaan vuonna laaditun suunnitelman perusteella. Metla valmistautuu siirtämään esikuntansa Joensuuhun vuoden 2014 alusta lukien valtioneuvoston periaatepäätöksen (20.10.) mukaisesti. Toteutetaan vuodelle sovittuja tuottavuustoimia. Maksullisen toiminnan tulotavoitteeksi asetetaan 2,0 milj. euroa. Taloudellisuuden ja tuottavuuden tunnuslukuja toteutuma tavoite tavoite Tutkimustoiminnan kustannukset/tutkija, htv, 1 000 euroa 138 140 140 Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/julkaisu, 1 000 euroa 57 53 53 Tutkimustoiminnan tuotokset/tutkija, htv, 1 000 euroa 1,3 1,1 1,1 Tiedon ja teknologian siirron suoritteet/tutkija, htv, 1 000 euroa 4,3 4,8 4,8 Tutkijoiden osuus henkilöstöstä, % 45 46 46 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Talousarvioesitys Tuotokset ja laadunhallinta Tuotokset keskeisistä suoritteista (kpl) toteutuma tavoite tavoite Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit 224 260 260 Vertaisarvioimattomat tieteelliset artikkelit 336 100 100 Tiedon ja teknologian siirto sekä asiantuntijapalvelut 1 481 1 640 1 640 Suoritteiden seurannan mittarit ovat soveltuvin osin tutkimuslaitosten yhteisiä. Toiminnan menot ja tulot toteutuma varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 53 547 50 125 53 302 Bruttotulot 9 929 6 760 9 000 Nettomenot 43 618 43 365 44 302 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 645 siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 059 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma toteutuma varsinainen talousarvio esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 4 601 2 900 4 400 EU:lta saatava rahoitus 757 500 600 muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 2 406 2 000 2 000 Tuotot yhteensä 7 764 5 400 7 000 Hankkeiden kokonaiskustannukset 13 136 10 800 14 000 Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -5 372-5 400-7 000 Omarahoitusosuus, % 41 50 50 Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 9 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien johdosta. Tuloina on otettu huomioon kaikki Metlan toiminnasta kertyvät tulot. Tasomuutos 500 Palkkausten tarkistukset 1 592 Tuottavuussäästöjen tilapäinen käyttö (1 htv) 610 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Talousarvioesitys Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poistaminen (-1 htv) -1 015 HO-säästö -750 Yhteensä 937 talousarvio 44 302 000 II lisätalousarvio 903 000 talousarvio 43 365 000 tilinpäätös 43 032 000 41. Metsäpuiden siemenhuolto (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 600 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää metsäpuiden siemenviljelysten perustamista ja nuoruusvaiheen hoitoa varten myönnettävien valtionavustusten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitus perustuu vuonna tarkistettuun metsäpuiden siemenviljelysten perustamisohjelmaan. Metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen ja nuoruusvaiheen hoitoon myönnettävien valtionavustusten tavoitteena on varmistaa, että metsätalouden käyttöön on saatavissa jatkuvasti ja riittävästi alkuperältään kasvupaikan olosuhteisiin sopivaa ja hyvälaatuista metsänviljelyaineistoa. Tasomuutos 200 Yhteensä 200 talousarvio 600 000 talousarvio 400 000 tilinpäätös 621 000 42. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 45 458 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/) mukaisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen 2) muuna julkisena rahoitusosuutena Suomen metsäkeskuksen valtionaputoimintaan kuuluvissa EU-hankkeissa. S e l v i t y s o s a : Suomen metsäkeskus on metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niiden monimuotoisuuden säilyttämistä koskevia tehtäviä hoitava koko maan kattava kehittämis- ja toimeenpano-organisaatio. Suomen metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo Suomen metsäkeskusta. Suomen metsäkeskuksen toiminnan tärkein kohderyhmä ovat yksityismetsänomistajat, jotka omistavat 440 000 metsälöä, joiden yhteispinta-ala on 12,1 milj. hehtaaria (noin 60 % Suomen metsämaa-alasta). Suomen metsäkeskus valvoo metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitaa muut sille säädetyt viranomaistehtävät, esimerkiksi käsittelee vuosittain noin 100 000 metsänkäyttöilmoitusta ja noin 50 000 rahoitushakemusta. Metsäkeskus kerää alueellista metsävaratietoa noin 1,5 milj. hehtaaria sekä neuvoo ja kouluttaa noin 50 000 metsänomistajaa ja metsäalan toimijaa vuosittain. Metsäkeskuksen toiminnan tuottavuutta parantavia toimenpiteitä ovat toimipaikkaverkoston, sähköisen asioinnin, tietojärjestelmäarkkitehtuurin sekä metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden neuvontapalveluiden kehittäminen. Tuottavuuden paraneminen vähentää henkilöstötarvetta 50 henkilötyövuotta vuonna. Metsätaloudelle pääluokan selvitysosassa asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Suomen metsäkeskuksen valtionavulla rahoitettavalle toiminnalle (valtionavustustoiminta) seuraavat tavoitteet: Suomen metsäkeskuksen tulostavoitteet tulostavoite tulostavoite 1. Taloudellisuustavoitteet Metsälain käsittely- ja valvontakustannukset metsänkäyttöilmoitusta kohden, alle 63 alle 60 Rahoituslain käsittely- ja valvontakustannukset rahoituspäätöstä kohden, alle 110 alle 100 Alueellisen metsävaratiedon ylläpitokustannukset, /ha alle 15 alle 12 Sähköisen asioinnin ylläpitokustannukset/rekisteröity käyttäjä - alle 50 2. Suoritetavoitteet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Talousarvioesitys tulostavoite tulostavoite Alueellisen metsävaratiedon keruutavoite, ha 1 200 000 1 400 000 Asiakaskontaktien määrä, kpl 85 000 105 000 3. Laatutavoitteet Hyvän metsänhoidon suositusten mukaisten taimikoiden osuus perustetuista taimikoista, % 85 85 Nuoren metsän hoidossa metsänhoidollisesti hyvien hankkeiden osuus pinta-alasta, % vähintään 90 vähintään 90 Päätös nuoren metsän hoitohankkeista, viikkoa vireille tulosta enintään 4 enintään 4 Sähköisten ilmoitusten ja hakemusten osuus saapuneista, % 60 63 Momentin määrärahalla toteutettavan toiminnan kustannusten (milj. euroa) ja henkilötyövuosien (htv) arvioitu jakautuminen tulosalueille kustannukset htv kustannukset htv Rahoitus- ja tarkastustoiminta 14,0 201 13,3 193 Alueellisen metsävaratiedon keruu ja ylläpito 22,9 244 20,7 232 Asiantuntijapalvelut 19,1 181 18,5 151 Sähköinen asiointi 1,0 15 1,0 15 Yhteensä 57,0 641 53,5 591 Tasomuutos -1 000 Palkkausten tarkistukset 532 FLEGT-toimeenpanotehtävät (siirto momentille 30.01.03) -100 HO-säästö -1 000 Siirto momentilta 30.60.45 1 000 Tuottavuustoimet (-50 htv) -2 912 Tuottavuussäästöjen tilapäinen käyttö 3 000 Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poistaminen -1 728 Yhteensä -2 208 talousarvio 45 458 000 II lisätalousarvio 1 686 000 talousarvio 47 666 000 tilinpäätös 49 319 000 43. Eräät korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään 100 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen 2) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien äkillisten metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan käytettävän metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien menojen maksamiseen 30 000 euroa ja muiden menojen maksamiseen 70 000 euroa. talousarvio 100 000 II lisätalousarvio 120 000 talousarvio 100 000 tilinpäätös 94 421 44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 61 480 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisen tuen, lukuunottamatta laissa säädettyä energiapuun korjuutukea, jolla edistetään pien- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Talousarvioesitys puun energiakäyttöä, sekä kestävän metsätalouden rahoituslain (544/2007) mukaisen tuen maksamiseen 2) enintään 300 000 euroa kokeilu- ja selvitystoiminnan valtionapuihin ja kulutusmenoihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. Valtuus Vuonna saa tehdä kestävän metsätalouden rahoituslaissa (544/2007) lueteltuja suunnitelman edellyttämiä työlajeja ja kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisia suunnitelman edellyttämiä työlajeja koskevia tukipäätöksiä enintään 25 000 000 eurolla. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on huomioitu tarkistetussa Kansallinen metsäohjelma 2015:ssa ja pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa asetetut tavoitteet metsänhoito- ja perusparannustöille sekä puuperäisen energian lisäämiselle. Mitoituksessa on myös otettu huomioon se, että pienpuun energiakäyttöä edistetään jatkossa momentin 30.60.47 määrärahasta myönnettävällä tuella. Momentin valtuutta käytetään vain suunnitelman edellyttäviä työlajeja koskeviin tukipäätöksiin. Kestävän metsätalouden rahoituslaissa (544/2007) ja kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa (1094/1996) lueteltuja suunnitelman edellyttämiä työlajeja ovat metsänuudistaminen, terveyslannoitus, kunnostusojitus (suometsänhoito) ja metsätien tekeminen. Määrärahalla toteutettavien töiden suora työllisyysvaikutus on noin 2 700 htv. Määrärahan jakautuminen ja myöntämisvaltuudesta valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa) 2014 2015 2016 2017 Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 18,20 10,14 6,62 2,50 1,30 38,76 Vuoden sitoumukset 13,00 6,00 3,00 2,00 1,00 25,00 Nuoren metsän hoito, juurikäävän torjunta, energiapuu yms. 29,98 Kokeilu- ja selvitystoiminta 0,30 Yhteensä 61,48 16,14 9,62 4,50 2,30 Kertaluonteinen poistaminen (EK) -2 000 HO-säästön supistuminen 1 250 Yhteensä -750 talousarvio 61 480 000 I lisätalousarvio 5 000 000 talousarvio 62 230 000 tilinpäätös 82 263 010 45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 6 527 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden rahoituslain (544/2007) mukaisen tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseen 2) valtakunnallisista metsien luonnonhoitoa ja biologisen monimuotoisuuden ylläpitämistä tukevista ja maa- ja metsätalousministeriön erikseen määrittelemistä hankkeista ja toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen ja enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta määräaikaisiin tehtäviin aiheutuvien menojen maksamiseen sekä EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Talousarvioesitys Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Ympäristötuki 4 577 000 Metsäluonnon hoitohankkeet 1 500 000 Valtakunnalliset hankkeet 450 000 Yhteensä 6 527 000 Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden talousarvioesityksen valmisteluun liittyen metsäluonnon hoidon edistämiselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet: Metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan ympäristötuella ja metsäluonnon hoitohankkeilla 3 715 hehtaarin alueella (vuoden tavoite 6 500 hehtaaria). Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 1 000 000 euroa siirtona Suomen metsäkeskuksen valtionapumomentille 30.60.42. Siirron jälkeen luonnonhoitohankkeiden suunnittelu ja ympäristötukisopimusten valmistelu rahoitetaan momentin 30.60.42 määrärahasta. Kainuun hallintokokeilusta annettu laki ei ole voimassa enää vuonna. Tämän johdosta määrärahassa on otettu huomioon lisäyksenä 202 000 euroa siirtona momentilta 32.50.(63). Siirto momentilta 32.50.(63) 202 HO-säästö -1 000 Siirto momentille 30.60.42-1 000 Yhteensä -1 798 talousarvio 6 527 000 II lisätalousarvio -1 000 000 talousarvio 8 325 000 tilinpäätös 11 325 000 47. Pienpuun energiatuki (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 18 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää pienpuun energiatuesta annetun lain (101/) mukaisiin tukiin sekä kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisiin energiapuun korjuutukiin, joilla edistetään pienpuun energiakäyttöä. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Pienpuun energituen tavoitteena on lisätä pienpuun energiakäyttöä ja turvata pienpuuhakkeen saatavuus lämpö- ja voimalaitoksille. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen pienpuun energiatuesta annetun lain (101/) muuttamisesta. Esitys tulee sisältämään Euroopan yhteisön komission edellyttämät muutokset pienpuun energiatukijärjestelmään. Komission notifiointikäsittelyn ja siten hallituksen esityksen antamisen tarkkaa aikataulua ei voida arvioida. Ennen lain voimaantuloa energiapuun korjuun edistämistä tuetaan edelleen kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain perusteella. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon, että vuodelta ei siirtyne varoja käytettäväksi vuodelle (vuodelta arvioitiin siirtyväksi 9 750 000 euroa vuodelle ). Tasomuutos 3 000 HO-säästön supistuminen 7 750 Yhteensä 10 750 talousarvio 18 000 000 II lisätalousarvio talousarvio 7 250 000 tilinpäätös 9 750 000 50. Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 2 443 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain (1474/1995) perusteella aiheutuviin menoihin sekä avustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille muille yhdistyksille, säätiöille ja osakeyhtiölle. Käyttösuunnitelma (euroa) Föreningen för Skogskultur rf 30 000 Työtehoseura ry 349 000 Mustilan Kotikunnas -säätiö 30 000 Suomen Metsäyhdistys ry 434 000 Aalto-yliopisto 50 000 Oulun yliopisto 50 000 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 1 500 000 Yhteensä 2 443 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Talousarvioesitys S e l v i t y s o s a : Tapiolle myönnettävä määräraha on tarkoitettu seuraavien palvelujen tuottamiseen maa- ja metsätalousministeriölle: työryhmä- ja asiantuntijapalvelut (mm. METSO, KMO) tutkimuksen käytäntöönviennin tehostaminen kielilain soveltamiseen liittyvät palvelut sekä tilastot. Aikaisemmin Puuinfo Oy:lle myönnetty tuki osoitetaan suoraan Aalto-yliopiston ja Oulun yliopiston käyttöön. talousarvio 2 443 000 II lisätalousarvio talousarvio 2 443 000 tilinpäätös 1 106 000 83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 10 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden rahoituslain (544/2007) mukaisten lainojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Lainoihin arvioidaan uuden määrärahan lisäksi olevan käytettävissä 100 000 euroa vuodelle siirtyvää määrärahaa. Lainan määrän tarkistus -90 Yhteensä -90 talousarvio 10 000 talousarvio 100 000 tilinpäätös 50 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9