UUTTA TIETOA METSÄN JATKUVASTA KASVATUKSESTA TAKSAATTORIKLUBI Timo Pukkala

Samankaltaiset tiedostot
METSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA Timo Pukkala

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Muuttuva metsäsuunnittelu

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Jatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari

LAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Älä sorru alaharvennukseen

KESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA

Metsän jatkuva kasvatus Tietoja ja myyttejä. Timo Pukkala

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto

Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

METSÄN MONIKÄYTTÖHYÖDYT JOENSUU Timo Pukkala

Myytti 1: Alikasvos ei elvy

RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU Timo Pukkala

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Toimenpiteet kuvioittain

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

-Metsien rakenne (lähinnä puiden koko ja sen vaihtelu eli runkolukujakauma) ja puulajikoostumus luovat perustan niiden taloudellisille, ekologisille,

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Yhteistyötä maan alla

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Metsätalouden kannattavuuden seuranta ja mittaaminen

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Tree map system in harvester

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum

Ilmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari,

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Puuntuotos ja kannattavuus

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita

Metsänomistajan Talouskoulu Loppuseminaari

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

Korpien luontainen uudistaminen

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Inarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto,

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Metsän kasvatuksen perusvaihtoehdot ovat

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Yhteensä Mänty Kuusi

Miten jatkuva kasvatus onnistuu ja kannattaa?

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

ERI HAKKUUTAPOJEN YLEISYYS METSÄ- LAIN MUUTOKSEN JÄLKEEN

Metsän uudistuminen pienaukkohakkuussa

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

METSÄ SUUNNITELMÄ

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

METSÄ SUUNNITELMÄ

Transkriptio:

UUTTA TIETOA METSÄN JATKUVASTA KASVATUKSESTA TAKSAATTORIKLUBI 22. 3. 212 Timo Pukkala

Sisältö 1. Yleistä höpinää 2. Vanhoja tuloksia 3. Uusia tuloksia

Tunteellinen aihe Osa tunteilusta johtuu käsitteen erilaisista tulkinnoista KV-määritelmä: Jatkuvaa kasvatusta on metsän kasvatus niin, että maa on jatkuvasti metsän peittämä (Continuous Cover Forestry) Suomessa kritisoijat mieltävät jatkuvan kasvatuksen eriikäismetsätaloudeksi Jatkuvan kasvatuksen kannattajat eivät tarkoita vain eriikäismetsätaloutta, kun kannattavat jatkuvaa kasvatusta Jatkuvan kasvatuksen vastustajat vastustavat eriikäismetsätaloutta, kun sanovat vastustavansa jatkuvaa kasvatusta (jota eivät niinkään vastusta)

Historiaa Yläharvennus Johti metsän rauhoitukseen pari vuosikymmentä sitten Nyt melkein suositellaan viimeisenä kasvatushakkuuna Kohta suositellaan päämenetelmäksi Jatkuva kasvatus Ollut ankarasti kiellettyä Pian siedettyä Sen jälkeen suositeltavaa

Harsintajätemetsiköt varoittava esimerkki!? Sarvaksen koealojen kasvu: Tilavuuskasvu, m3/ha 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 Tilavuus, m3/ha Kasvu on ollut tavanomaista tasoa OMT MT VT CT

Harsintajätemetsiköiden taimet Sarvaksen koealat: 2 16 Taimia/ha 12 8 Taimet Aines 4 1 2 3 Pohjapinta-ala, m2/ha Harsinnalla hävitetyt metsiköt ovat kasvaneet normaalisti ja niissä on usein ollut runsaasti taimia. Nykyiset varttuneet metsiköt ovat kehittyneet harsintajätemetsiköistä.

Jatkuva kasvatus (JK) kiinnostaa Tuore METLAn tutkimus (Kumela & Hänninen) Siirryn kaikissa metsissä JK:een: 12% Siirryn osassa metsiä JK:een: 15% Saatan kokeilla JK: 25% Otan selvää ja päätän sitten: 28% En tule käyttämään JK: 1% En osaa sanoa: 1%

Jatkuva kasvatus Kaikki menetelmät, joissa ei ole avohakkuuta eikä viljelyä Eri-ikäismetsätalous (säännöllisen eri-ikäiset metsät) Ylispuiden poisto Pienaukkohakkuut Toistuvat yläharvennukset Luontainen uudistaminen Puulajivuorottelu Lehtipuuvaihe (luontainen) Kuusialikasvos Sekametsä > kuusikko Yläharvennuksia Luontainen uudistaminen lehtipuulle Uusi kuusivaihe

Säännöllisen eri-ikäinen kasvatus Varsinainen eri-ikäismetsätalous, jota luonnehtii Laskeva läpimittajakauma Tasapainotilanne Hakkuu määrävälein Hakkuukierto 15 5 v Palautetaan aina sama jakauma

Eri-ikäistä männikköä

Eri-ikäistä hieskoivikkoa

Eri-ikäistä metsää Pohjois-Pohjanmaalta

Eri-ikäisiä metsänomistajia Pohjois- Pohjanmaalta

Äskeisen metsikön hakkuuta

Tuore JK-hakkuu Haapavedeltä

Metsien kehitysdynamiikka Sirén 1955 Luultu seuraavaa: Häiriön (myrsky, palo) jälkeen syntyy tasaikäinen puusto Itseharveneminen poistaa pieniä puita Puusto rappeutuu ja tuhoutuu kerralla myrskyssä tai metsäpalossa (ellei sitä hakata kiireesti) Luonnontilainen metsä on keloutuvaa itsemurhametsää Alaharvennus Avohakkuu -malli seurailee tätä kehitystä

Valter Keltikangas (1973): Minulla oli tilaisuus 4 vuotta sitten kulkea valtakunnanmetsiä arvioitaessa sen aikainen pisin linja Tällä matkalla minä en nähnyt ainoatakaan keloontuvaa metsikköä enkä myöskään nähnyt paloalueita. Ylipäänsä ne kyllä olivat vanhoja metsiä. Minä en oikein voi yhtyä käsitykseen, että luonnontilainen metsä olisi pystyyn kuoleva ja metsikkönä kerrallaan kuoleva.

Luonnontilainen metsä =? Useimmiten erirakenteista sekametsää, joka elää ja voi hyvin

Metsän dynamiikka oikea malli Keto-Tokoi & Kuuluvainen 21 Suomalainen aarniometsä -kirja Oliver & Larsson 1996: 1. Stand initiation stage (syntymisvaihe) 2. Stem exclusioin stage (itseharvenemisvaihe) 3. Understorey reinitiation stage (alikasvoksen syntymisvaihe) 4. Old-growth stage (vanhan metsän vaihe) Vaiheessa 2 metsikkö alaharvenee Vaiheissa 3 ja 4 yläharvenee Vaiheet 3 ja 4 kestävät usein 2 4 vuotta Männikön tarina

Alikasvoksen muodostumisvaihe

Metsänhoito vaiheissa 3 ja 4 Pienaukkohakkuuta Yläharvennusta Lisäksi Variable-density thinning Siemenpuulaikut Ryhmäpoiminta Päämenetelmä: yläharvennus yhdistettynä muihin Alikasvoksen vapauttamista

Ala- vai yläharvennusta? Läpimitta cm Ikä v Tilavuus m 3 /ha Tukkia m 3 /ha Kuitua m 3 /ha Mänty 27.5 75 184 136 48 Kuusi 17.2 48 81 81 Koivu 28.9 8 52 44 8 Kuusi tulossa tukkikokoon Mikä paras käsittely? -Lepo -Alaharvennus -Yläharvennus -Avohakkuu ja viljely Laskelmissa käytetty Nyyssösen ja Mielikäisen kasvumalleja

Ala- vai yläharvennusta? Alaharvennuksen jälkeen Yläharvennuksen jälkeen Lepo Maan arvo 1 1 1 /ha Jäävän puuston arvo 14135 999 4685 /ha Arvokasvu 66 173 618 /ha Pääoman tuotto, % 4.4 1.6 1.9 % Hakkuutulo 4145 6615 /ha Avohakkuu Yläharvennus Alaharvennus Lepo Alaharvennus poistaa puut, joissa olisi arvosiirtymää. Yläharvennus säilyttää nämä puut ja samalla hyvän arvokasvun. 5 1 15 Pääoman tuottoprosentti

Ala- vai yläharvennusta? Yläharvennuksia kannattaa jatkaa niin kauan kuin nuorennosta riittää Jatkettu yläharvennus on jatkuvaa kasvatusta Jos vain osa puustosta tukkipuustoa, yläharvennus on usein paljon kannattavampi vaihtoehto Pienentää reippaasti pääoman arvoa Arvokasvu pienenee selvästi vähemmän Pääoman tuottoprosentti paranee Saadaan suurempi hakkuutulo

Ala- vai yläharvennusta? 7 Lundqvist 27 Tilavuuskasvu, m3/ha 6 5 4 3 2 1 Yläharvennus Alaharvennus 5 1 15 2 Tilavuus, m3/ha

Ala- vai yläharvennusta? Tilavuuskasvu, m3/ha 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Lähde - Norokorpi - Laiho - Saksa 22 Yläharvennus Alaharvennus 1 2 3 Tilavuus, m3/ha

Puun hakkuukypsyys Puita/ha Puu on hakkuukypsä, kun sen suhteellinen arvokasvu painuu markkinakoron alapuolelle 16 14 12 1 8 6 4 2 Punaiset läpimittaluokat ovat hakkuukypsiä Arvokasvuprosentti 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 Läpimittaluokka, cm 6 5 4 3 2 1 Markkinakorko 1 2 3 4 5 Läpimitta, cm Tarkemmassa analyysissä huomioon: -Maan arvo -Poiston vaikutus jäävien puiden kasvuun -Periaate kuitenkin sama

Puun hakkuukypsyys Arvokasvuprosentti Yksittäisten puiden arvokasvuprosentti Käsittely hetkellä Nyt - Vihreät: jätä - Punaiset: poista Markkinakorko Aika Nyt Jos avohakkuu tehdään hetkellä Nyt, vain sininen puu hakataan oikealla hetkellä. Vihreät hakataan liian aikaisin, punaiset liian myöhään.

Välikysymyksiä Kumpi tulee uudistaa ensin, sininen vai vihreä? Miten punaista käsitellään? Runkoluku 25 cm Läpimitta

Vanhaa tietoa - tuotos 6 5 Yield, m 3 /ha 4 3 2 1 RFM STS DLC NoC RFM STS DLC NoC Vessari Honkamäki Mortality Removal Ending volume Shelter trees RFM = Rotation forest management STS = Poimintahakkuu DLC = Määrämittahakkuu NoC = Ei hakkuita

Vanhaa tietoa - kannattavuus NPV, /ha 16 14 12 1 8 6 4 2 RFM STS DLC NoC Vessari Ending volume Harvests RFM STS DLC NoC Honkamäki RFM = Rotation forest management STS = Poimintahakkuu DLC = Määrämittahakkuu NoC = Ei hakkuita

Vanhaa tietoa - kannattavuuslaskelmia Relative NPV 12 1 8 6 4 2-2 -4 Mesic spruce 1 % 3 % 5 % Current Optimal RFM Optimal CCF Relative NPV 12 1 8 6 4 2-2 -4 Sub-xeric pine 1 % 3 % 5 % Current Optimal RFM Optimal CCF Jatkuvan kasvatuksen suhteellinen kannattavuus paranee korkokannan suurentuessa kasvupaikan heikentyessä puun hinnan heikentyessä kustannusten noustessa

Uutta tietoa Uudet mallit tehty vastikään Läpimitan kasvu Elossaolo Kynnyskasvu Tavoitteena Toimivuus kaikissa metsikkörakenteissa Sekametsävaikutusten mallinnus Jäännösvaihtelun mallinnus

Läpimitan kasvu (erirakenteisessa metsikössä) Growth, cm/ 5 years 1.8 1.6 1.4 1.2 1.8.6.4.2 Spruce in pine in spruce in hardwoods 1 2 3 4 Dbh, cm

Elossaolo Survival rate 1.95.9.85.8.75.7 Hardwoods 1 2 3 4 Dbh, cm in pine and hardwoods in spruce Alder in spruce

Kynnyskasvu (raja 1.3 m:n pituus) 5-year ingrowth, trees/ha 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Pine MT pine VT pine CT pine MT spruce/birch 1 2 3 Stand basal area, m 2 /ha 5-year ingrowth, trees/ha 16 14 12 1 8 6 4 2 Spruce MT Spruce stand Pine stand Birch stand Spruce - Pine Spruce - Birch 1 2 3 Stand basal area, m 2 /ha 5-year ingrowth, trees/ha 8 7 6 5 4 3 2 1 Birch MT Birch stand Pine - Birch Pine stand Spruce stand 1 2 3 5-year ingrowth, trees/ha 2 16 12 8 4 Other hardwoods MT VT CT 1 2 3 Stand basal area, m 2 /ha Stand basal area, m 2 /ha

Harhattomia tasa- ja eri-ikäismetsissä Residual, cm 2 1.5 1.5 -.5-1 -1.5-2 Pine even (s < 4, g < 1) 5 1 15 2 25 3 35 Dbh, cm Residual, cm 2 1.5 1.5 -.5-1 -1.5-2 Pine uneven (s > 4, g > 1) 1 2 3 4 5 Dbh, cm Residual, cm 2 1.5 1.5 -.5-1 -1.5-2 Spruce even (s < 4, g < 1) 5 1 15 2 25 3 35 Dbh, cm Residual, cm 2 1.5 1.5 -.5-1 -1.5-2 Spruce uneven (s > 5, g > 1.5) 1 2 3 4 5 Dbh, cm

Suuri jäännösvaihtelu Jaettiin Puutekijään Autokorreloituneeseen residuaaliin Lisäksi ristikorrelaatiota Myös kynnyskasvun residuaali mallinnettiin Tavoitteena stokastinen optimointi: riskit ja riskiin suhtautuminen huomioon 2. 1.5 Residual, cm/5 years 1..5. -.5-1. -1.5-2. Tree 1 Tree 2 Tree 3 5 1 15 2 25 3 5-year period

Residuaalin vaikutus 7 After 3 years, no residuals 6 Pine 5 Spruce Trees/ha 7 6 5 4 3 2 Initial Pine Spruce Others Trees/ha 4 3 2 1 7 Others 1 2 3 4 Dbh, cm After 3 years, random residuals 1 6 Pine 1 2 3 4 Dbh, cm Trees/ha 5 4 3 2 Spruce Others 1 1 2 3 4 Dbh, cm

Sekametsän tuotos OMT Ensiharvennettu metsikkö, PPA 15 m 2 /ha Tuotos (m 3 /ha vuodessa) seuraavan 2 vuoden aikana Mänty - Kuusi - Raudus Kuusi (2/3) - Raudus (1/3) Kuusi (2/3) - Mänty (1/3) Mänty (2/3) - Raudus (1/3) Sekametsävaikutus Kuusi Kuusi (2/3) - Hies (1/3) Mänty Raudus Hies 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 - Rauduskoivusekoitus parantaa kuusikon tuotosta - Hieskoivusekoitus ei juuri pienennä kuusikon tuotosta Tulokset laskettu hehtaarin koealalle 1 simuloinnin keskiarvona. Puun kasvun vaihtelua ennusteen ympärillä on simuloitu.

Sekametsän tuotos MT Ensiharvennettu metsikkö, PPA 15 m 2 /ha Tuotos (m 3 /ha vuodessa) seuraavan 2 vuoden aikana Kuusi (2/3) - Mänty (1/3) Kuusi (2/3) - Raudus (1/3) Mänty Mänty - Kuusi - Raudus Kuusi Mänty (2/3) - Raudus (1/3) Kuusi (2/3) - Hies (1/3) Raudus Hies 1 2 3 4 5 6 7 - Rauduskoivusekoitus parantaa kuusikon tuotosta - Hies menettelee kuusen seurana Biomassalla tai energiasisällöllä mitaten koivu pärjäisi paremmin (koivun massaja energiapitoisuus 25-3% suurempi kuin kuusen)

Uudet tulokset Tulevat osoittamaan että: Residuaalin simulointi parantaa erirakenteisen metsän asemaa Riskin ja riskiin suhtautumisen huomioonottaminen parantaa sekametsien ja erirakenteisten metsien asemaa Hakkuun keskittäminen päätehakkuuseen ja tuotoksen keskittäminen yhteen puulajiin ovat epäviisaita valintoja Saksassa puhtaan kuusikon kasvatusta pidetään riskibisneksenä

Loppukysymys: Mitä tekisit tässä metsikössä?