1 ESPOON KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta DNo 1918/11.01.00/2016 Päätöksen antopäivä 18.10.2016 ASIA Päätös Espoon kaupunkitekniikan keskuksen esittämästä ympäristönsuojelulain (527/2014) 29 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kiven louhintaa ja murskausta. Kyseessä on asemakaavan toteuttaminen Kulmakorpi I -nimisellä asemakaava-alueella. Ympäristölupapäätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 199 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. HAKIJA Espoon kaupunki, kaupunkitekniikan keskus PL 41, Virastopiha 2 C 02070 Espoon kaupunki Y-tunnus 0101263-6 Toimialatunnus TOL 08120 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kallion louhinta ja kiven murskaus asemakaavan toteuttamiseksi. Espoon Ämmässuon - Kulmakorven teollisuus- ja varastointialueella. Louhintahanke sijoittuu Espoon kaupungin omistamille tiloille: 49-408-1-390, Ämmässuo 49-408-1-385, Berg 49-441-25-14, Histanmaa 49-408-1-386, Bergskog Hankealue sijoittuu Kulmakorventien - Ämmässuontien liittymien väliselle alueelle Nupurintien (maantie 110) eteläpuolella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 27 1 mom. ja ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdat 7 c ja 7 e. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on ympäristönsuojelulain 34 2 mom. ja ympäristönsuojeluasetuksen 2 1 mom. kohtien 6 a ja 6 b mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. ASIAN VIREILLE TULO Hakemus on tullut vireille 21.4.2016.
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE Voimassa olevat luvat Ympäristöluvat Hankealueella ei ole voimassa louhinnan tai murskauksen lupia. Vesien tarkkailu Hankealue sisältyy Ämmässuon - Kulmakorven alueeseen, jolle Uudenmaan ympäristökeskus on antanut 12.3.2007 päätöksen Nro YS 357 vesien yhteistarkkailun muuttamisesta. Päätös korvasi Uudenmaan ympäristökeskuksen 8.1.2004 antaman alkuperäisen päätöksen Nro YS 14 vesien yhteistarkkailusta. Maa-aineslupa Hankealueen maa-ainesten otolle on haettu Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnalta maaaineslupaa samanaikaisesti ympäristölupahakemuksen kanssa. Ympäristövaikutusten arviointi Hankkeesta on laadittu ympäristövaikutusten arviointi, Espoon Kulmakorpi I kalliolouhinnan ja murskauksen YVA -menettely, arviointiselostus huhtikuu 2015, Ramboll Oy. Kaavoitus Maakunta-, vaihemaakunta- ja yleiskaava Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava (YM 8.11.2006, KHO 15.8.2007), Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava (YM 22.6.2010, KHO 8.10.2012) ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (YM 30.10.2014, KHO 29.4.2016). Hankealue sisältyy 2. vaihemaakuntakaavaan, jossa alue on osoitettu työpaikka-alueeksi. Ympäristöministeriön 27.6.1996 vahvistamassa Pohjois-Espoon yleiskaavassa osa I hakealue on osoitettu teollisuuden ja varastoinnin alueeksi T. Asemakaava Hankealueelle laaditaan parhaillaan asemakaavaa, Kulmakorpi I. Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikkaja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Asemakaavaehdotuksessa (kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys kaupunginhallitukselle 26.8.2015) hankealue on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K, KL, KTY-1) sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T, T-1, T-2). Asemakaavan toteuttaminen edellyttää kallioalueen louhintaa tasaiseksi katuverkon ja infrastruktuurin rakentamista varten.
3 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yleistä Louhinta-alue sijaitsee Espoon Kulmakorven - Ämmässuon alueella. Alue rajoittuu välittömästi seututiehen 110 (Nupurintie), Turun moottoritie (E18) on 70 m etäisyydellä. Kirkkonummen kunnan raja on 1 km etäisyydellä länteen. Kulmakorven- Ämmässuon alueen muita toimintoja ovat maankaatopaikkatoiminta sekä sen laajennukseen liittyvä kallion louhinta- ja murskaus. Hankealueen länsipuolella toimii betoni-, tiili- ja kiviaineksen murskauslaitos, asfalttiasema sekä mullan valmistuslaitos ja kaupungin siirtoajoneuvojen varasto. Hankealueen itäpuolella on raskaan liikenteen polttoaineen jakeluasema. Hankealueesta noin 100 metriä etelään alkaa HSY:n Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen alue. Hankealueen eteläpuolelle rakennetaan lähivuosina moottoriurheilukeskus motocross- ja pienoisautoilutoimintaa varten. Alueen ympäristöolosuhteet Maa- ja kallioperä Alue on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa kallioista maastoa, jossa maapeitteen paksuus on vähäinen. Hankealueella maanpinta laskee louhittavan alueen eteläosasta pohjoiseen niin, että ylimmät kohdat ovat tasolla +73 m ja alavin kohta tasolla +53 m. Alueen kallioperä on hyvin homogeenista, pääosin mikrokliinigraniittia. Kallioperässä on muutamia heikkousvyöhykkeitä. Ottamisalueen pohjoispuolella kulkee itä - länsisuuntainen alueellinen heikkousvyöhyke. Suunnitellun louhinta-alueen lävitse kulkee kaakko - luodesuuntainen alueellinen kallioperän heikkousvyöhyke. Alueella tehtävä louhinta on varsin matalaa, eikä heikkousvyöhykkeillä arvioida olevan merkitystä esim. kalliopohjavesiolosuhteisiin. Pintavesi Hankealue sijaitsee Mankinjoen valuma-alueella. Mankinjoki laskee Suomenlahteen Espoonlahden pohjukassa. Hankealueen eteläosassa kulkee vedenjakaja, joka ohjaa nykytilanteessa eteläosan vedet pieneltä alueelta etelän suuntaan Ämmässuonpuroa pitkin Loojärveen. Vedenjakajan pohjoispuoliset vedet ohjautuvat pohjoista reittiä Nupurinjärven kautta Gumbölenjokeen. Kummallakin reitillä vedet päätyvät alempana Mankinjokeen. Louhinnan seurauksena valuma-alue muuttuu siten, että jatkossa koko louhittavan alueen vedet ohjautuvat pohjoista reittiä Nupurinjärven ja Gumbölenjoen kautta Mankinjokeen. Kulmakorven alueella pintavesien laatua seurataan Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Nyt suunnitellulta louhinta- ja murskausalueelta tulevia pintavesiä tarkkaillaan pohjoisella reitillä neljässä pintavesipisteessä (P17, P12, KDM1 ja järvipisteessä PNJ1), ja vedenjakajan eteläpuolisella reitillä Ämmässuonpurossa neljässä pintavesipisteessä (P8, P15, P16, P4). Uusimman tarkkailuraportin 27.7.2016 mukaan pohjoisen reitin ylemmillä havaintopisteillä näkyy alueen toimintojen vaikutus kohonneena kloridi-, rauta- ja sulfaattipitoisuutena. Raskasmetalleja ja PAH yhdisteitä laskuojan vedessä ei havaittu. Nupurinjärvessä veden
4 happipitoisuus oli parantunut edellisvuodesta erinomaiseksi, mutta vesi oli hieman sameampaa ja tummempaa ja ravinnepitoisuus hieman koholla. Eteläisen reitin ylimmillä pisteillä sähkönjohtavuus ja kloridi-, typpi- ja fosforipitoisuudet olivat koholla, mutta laskeneet edellisvuodesta. Metallipitoisuudet olivat myös koholla luonnontilaisiin vesiin verrattuna, mutta näytepisteiden tyypillisellä tasolla. Puroon tulee vesiä Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen alueelta, jolla on merkittävin vaikutus veden laatuun. Pohjavesi Toiminta-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät I -luokan pohjavesialueet ovat Kunnarla (0104909), joka sijaitsee 4 km:n etäisyydellä toiminta-alueesta koilliseen ja Mankki (0104906), joka sijaitsee 5,6 km etäisyydellä toiminta-alueesta etelään. Merkittävä osa hankealueen pohjavedestä esiintyy ns. kalliopohjavetenä, joka virtaa kallioperän raoissa. Toiminta-alueella maapeitteet ovat hyvin ohuita ja varsinaista maapohjavettä saattaa esiintyä vain kalliokynnysten väliin jäävillä peitteisillä alueilla. Alueen pohjavesien yleinen päävirtaussuunta on pohjoiseen. Hankkeen YVA -selostuksen kuvassa 50 on esitetty pohjaveden pinnankorkeuden samanarvokäyrät. Kalliopohjaveden pinnankorkeus on alimmillaan alueen itäosassa tasolla +50 ja nousee länsi - eteläsuunnassa tasolle +65 m. Ottamissuunnitelman mukaan alimmat louhintatasot ovat vastaavasti +53 +65 m. joten louhinta ei ulotu kalliopohjaveden pinnan alapuolelle. Hankealueen pohjavesivaikutuksia seurataan yhteistarkkailun puitteissa kolmesta pohjavesiputkesta, 253/07, 254/07 ja 40. Uusimman tarkkailuraportin 27.7.2016 mukaan kahdessa ensin mainitussa putkessa näkyy alueella toimivien jätteidenkäsittelylaitosten vaikutusta kohonneina kloridi-, sulfaatti-, fosfori- ja rautapitoisuutena. Putkessa 40 vesi oli melko hyvälaatuista, mutta sähkönjohtavuus ja alkaliniteetti olivat koholla. Ilman laatu Ämmässuon - Kulmakorven alueella ilmapäästöjä aiheuttavat käynnissä oleva Takapellon louhinta- ja murskaustoiminta, maankaatopaikkatoiminta sekä näihin liittyvä ajoneuvo- ja työkoneliikenne. Eteläpuolella sijaitsevan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen, sen liitännäistoimintojen ja liikenteen aiheuttamat päästöt ovat myös merkittäviä. HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella on ilmanlaadun mittausasema. Mittausasema sijaitsee noin 300 m etäisyydellä hankealueesta. Asemalla seurataan jatkuvatoimisesti haisevien rikkiyhdisteiden (TRS), hengitettävien (PM 10 ) sekä pienhiukkasten (PM 2,5 ) pitoisuuksia. Tulokset ovat reaaliaikaisesti nähtävillä HSY:n verkkosivuilla. Hengitettävien hiukkasten PM 10 -pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat vuonna 2015 välillä 5,3-16 µg/m 3. PM 10 pitoisuuden ohjearvo yhdyskuntailmalle on kuukauden toiseksi korkeimman vuorokausikeskiarvon taso alle 70 µg/m 3. PM 10 pitoisuuden vuorokausikeskiarvon raja-arvo on 50 µg/m 3. Pitoisuus ylitti raja-arvon numeroarvon 50 µg/m 3 kerran vuoden 2015 aikana, mutta raja-arvo ei ylittynyt. Yhteensä raja-arvoylityksiä sallitaan 35 vuodessa, ennen kuin varsinainen raja-arvo ylittyy. PM 2,5 -pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 4,7-9,2 µg/m 3. PM 2,5 pitoisuuden vuosiraja-arvo on 25 µg/m 3. Maailman terveysjärjestön WHO antama ohjearvo vuorokausipitoisuudelle 10 µg/m 3. Vuosikeskiarvo vuonna 2015 oli 5,7 µg/m 3.
5 Melu Hankealueella merkittävin melulähde nykytilanteessa on Turun moottoritie. Liikenteen melu ylittää 55 db ohjearvon 200-400 m etäisyydellä moottoritiestä. Toinen merkittävä melulähde on käynnissä oleva louhinta- ja murskaustoiminta läheisellä Takapellon alueella. Myös vilkas raskaiden ajoneuvojen liikenne aiheuttaa melua lähialueella. Alueella voimassa olevien ympäristölupien perusteella voimakasta melua ja tärinää aiheuttavia porausta, kiven rikotusta ja räjäytyksiä saa tehdä ma pe klo 7 18 ja murskausta klo 7 21. Vuonna 2015 tehtiin melumittauksia Ämmässuon alueella touko-, heinä-, loka- ja joulukuussa. Mittauspisteet sijaitsivat Ämmässuon etelä-, länsi- ja luoteispuolella sijaitsevilla lähimmillä Råbackan, Laitamaan ja Kolmperän asuinalueilla. Melumittauksen aikana toimivat jätteidenkäsittelykeskus (Ämmässuo) sekä Takapellon louhinta- ja murskauslaitos (Rudus Oy). Meluarvot eivät ylittäneet melun ekvivalenttitasoa 55 db. Kasvillisuus ja eläimistö Alueella on tehty asemakaavan laadintaa varten luontoselvitys (Kulmakorven asemakaavaalueen luontoselvitys, Enviro Oy 9.12.2008). Selvityksen mukaan hankealueen kasvillisuus on tavanomaista kuivahkon ja tuoreen kangasmetsän lajistoa. Alueella ei tavattu uhanalaisia, silmälläpidettäviä tai erityisesti suojeltavia kasvilajeja. Alueen linnusto on tyypillistä karuhkojen kallioalueiden lajistoa. Huomionarvoisia lajeja tavattiin niukasti. Peto- tai metsäkanalintuja ei tavattu lainkaan. Uhanalaisista lajeista tavattiin kivitasku ja varpunen (luokka silmälläpidettävä, YM ja SYKE, uhanalaisten lajien II seurantaryhmän mietintö). Alueella tavattiin kolme lepakkolajia, pohjanlepakko, viiksisiippa ja korvayökkö. Selvityksen mukaan hankealue ei ole lepakoille tärkeätä aluetta. Samoja lajeja esiintyy yleisesti myös muualla lähialueella. Selvityksen mukaan maastoa muokkaava toiminta ei heikennä lepakoiden suotuisaa suojelutasoa Kulmakorven alueella. Alueen liito-oravakartoituksessa etsittiin liito-oravan ulosteita kolopuiden, kookkaiden haapojen, leppien ja koivujen sekä suurten kuusien tyviltä. Merkkejä liito-oravan esiintymisestä alueella ei löydetty. Muinaismuistot Alueella on tehty arkeologinen inventointi (Espoo Kulmakorpi I asemakaava-alueen arkeologinen inventointi, Museovirasto 28.4.2016). Raportin mukaan alue käytiin kattavasti lävitse jalan. Erityisesti tarkasteltiin alueita, joissa maanpinta oli rikkoutunut. Maaperään tehtiin myös koepistoja. Inventoinnissa ei löytynyt muinaisjäännös- tai kulttuuriperintökohteita. Lähimmät häiriölle alttiit kohteet Asuinrakennukset Lähimmät asuinrakennukset hankealueelta sijaitsevat noin 500 metrin etäisyydellä länteen Kolmperän asuinalueella ja noin 500 metrin etäisyydellä itään Nupurintien - Arkiniitynportin alueella. Pohjoispuolen lähimpään asutukseen on matkaa noin 600 metriä. Muu asutus
6 Nupurintien varrella on noin 700 metrin etäisyydellä ja Mustanpurontien asuinalueella noin yhden kilometrin etäisyydellä. Suojelualueet, luontotyypit Hankealueesta noin 170 metriä itään on Kakarlammen luonnonsuojelualueen (YSA012796) raja. Itse lampi sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä hankealueesta. Noin 2 km itään sijaitsee Mariliinan luonnonsuojelualue (YSA203846) ja noin 3 km etelään sijaitsee Kvarnträskin rannan luonnonsuojelualue (YSA012758). Nuuksion Natura-alueen (FI0100040) lähimmät osat sijaitsevat 2,6 km päässä toiminta-alueesta koilliseen. Espoon ympäristökeskus teetti vuonna 2008 selvityksen arvokkaista virtavesistä. Hankealueelta tuleva pohjoinen pintavesireitti Nupurinjärven kautta johtaa Gumbölenjokeen. Joen latvahaara ja Mustapuro kuuluvat arvokkaisiin virtavesiin. Selvityksen mukaan Dämman -järven ja Nuuksion Pitkäjärven välisellä jokiosuudella elää mahdollisesti luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. LOUHINTA- JA MURSKAUSTOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Espoon kaupunkitekniikan keskus hakee ympäristölupaa kallion louhinnalle ja louheen murskaukselle. Hankkeella mahdollistetaan Kulmakorpi I -asemakaava-alueen rakentaminen liike-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Asemakaava-alueen pinta-ala on 68,7 ha, jossa on louhintatarvetta 39,8 ha alueella. Louhittavaa kalliota on noin 2,3 milj. m 3 ktr, noin 6.2 milj. tonnia. Louhinta-alueen rajaus määräytyy asemakaavaehdotuksen mukaisesti siten, että louhittava alue seuraa kaavaehdotuksen korttelialueiden rajoja. Hankealueen pohjoisreunalla kaavamääräyksessä edellytetään, että Nupurintien varrelle tulee jättää luonnontilainen suojavyöhyke. Kaavaalueen keskiosassa on EV -alue, joka saatetaan jättää louhimatta, sillä se on esitetty hulevesien keräysalueeksi. Nupurintien ja louhinta-alueen väliin jää noin 30 m etäisyys ja Turun moottoritiehen noin 70 m etäisyys. Louhinta on suunniteltu tehtäväksi vaiheistettuna kolmella osa-alueella. Taulukossa 1. esitetään osa-alueiden pinta-alat ja ottomäärät. Taulukko 1. Louhinnan osa-alueet ja louhintamäärät. Louhinta alkaa hankealueen itäosasta Kulmakorventien varrella. Louhinta etenee ensimmäisellä osa-alueella ensin länteen ja sitten etelään. Pohjoisosaan rakennetaan hulevesien työnaikainen keräysallas heti, kun se louhinnan etenemiseen nähden on mahdollista.
7 Vaiheessa 2 louhitaan itäosan vanha teollisuusalue, joka toimii vaiheen 1 tukitoimintaalueena. Kulmakorventie on siirrettävä tässä vaiheessa uuteen paikkaan, sillä louhinta-alue katkaisee tiereitin. Vaiheessa 3 louhinta etenee länteen Ämmässuontiehen asti. Vaiheen 3 keskiosassa on EV - alue, jossa louhitaan vain tarvittaessa, tämä tarkentuu myöhemmin. Louhintaa ja murskausta tehdään ympäri vuoden. Lupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Alla olevassa taulukossa on esitetty haettavat toiminta-ajat. Taulukko 2. Louhinnalle ja murskaukselle haettavat toiminta-ajat. Louhinta, räjäytystoiminta Louhintasuunnitelma on laadittu ottaen huomioon Kulmakorpi I -kaava-alueen kunnallistekniikan ja esirakentamisen yleissuunnitelma vuodelta 2012. Sen mukaiset tasot on esitetty hakemuksen asiapapereissa olevassa louhintatasojen asemapiirroksessa 6512-901. Louhintatyö koostuu porauksesta, kiven irrotuksesta räjäyttämällä ja rikotuksesta, jossa louheen lohkarekokoa pienennetään murskauslaitokseen sopivaksi. Poraus tehdään valitulla reikävälillä kerrallaan irrotettavaksi suunnitellulla kentällä. Reikien määrään ja keskinäiseen etäisyyteen vaikuttavat mm. louhittavan kallion laatu ja korkeus, kerrallaan irrotettavan materiaalimäärä, käytettävä räjähdysaine ja haluttu lohkarekoko. Jokaista räjäytystä varten laaditaan räjäytyssuunnitelma. Louhinta hankealueella on varsin matalaa, jolloin louhintaa ei tehdä kerroksittain pengerlouhintana. Räjäytyksiä tehdään muutamia kertoja viikossa. Räjäytysten aikana liikenne tarvittaessa pysäytetään läheisillä teillä. Räjäytyksessä irrotetusta kalliosta muodostuu ylisuuria lohkareita, joita rikotaan hydraulisella iskuvasaralla varustetulla kaivinkoneella siten, että saadaan läpimitaltaan keskimäärin 600 800 mm kokoista louhetta. Rikotus tehdään louhintarintauksen luona, josta louhe siirretään välivarastoon tai suoraan murskaimeen. Louhinnassa ja räjähdysaineiden käsittelyssä noudatetaan viranomaisten ja valmistajien antamia turvallisuus- ja käyttöohjeita. Louheen murskaus ja seulonta Hankealueella on käytössä yksi tai tarvittaessa kaksi siirrettävää murskauslaitosta. Laitos on tyypillisesti tela-alustainen, omalla voimalähteellä varustettu Lokotrack -laitos. Murskauslaitos koostuu esimurskaimesta, välimurskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta sekä seulastoista. Riippuen jälkimurskainten määrästä laitosta kutsutaan
8 kolmi- tai nelivaiheiseksi murskauslaitokseksi. Nelivaiheisissa murskauslaitoksissa toinen jälkimurskain voidaan korvata materiaalin muotoiluun tarkoitetulla keskipako- tai valssimurskaimella. Louhe syötetään pyöräkuormaajalla tai siirtoautolla syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murskausvaiheen tuote siirretään kuljettimella joko suoraan välimurskaimeen tai seulalle. Toisessa, kolmannessa ja neljännessä vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan halutun tuotteen valmistamiseksi. Tuotestandardit säätelevät tuotteen rakeisuutta ja muotovaatimuksia. Murskauslaitos sijoitetaan alkuvaiheessa alueen itäosaan, jossa on aluksi myös louheen varastokenttä. Louhinnan edetessä laitos siirretään alueen pohjatasolle, jossa ottorintaus rajoittaa melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. Laitos pyritään sijoittamaan aina niin, että se on mahdollisimman lähellä kallioseinämiä ja sen hetkistä louhintakohtaa, jolloin melun leviämistä saadaan rajoitetuksi. Murskauslaitosta ei sijoiteta hankealueella 600 m lähemmäksi asutusta. Pölyn haitallista leviämistä ympäristöön estetään kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölylähteet peittein tai koteloinnein. Energia, kemikaalit, huollot Energian käyttö Lokotrack laitoksen sähköenergia tuotetaan aggregaatilla, joka toimii kevyellä polttoöljyllä. Alueella työskentelevien työkoneiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Lokotrack -murskauslaitos ja työkoneet käyttävät kevyttä polttoöljyä lupahakemuksen mukaiseen tuotantomäärään keskimäärin 727 tonnia (860 m 3 ) vuodessa ja enintään 1 453 tonnia (1 720 m 3 ) vuodessa. Tukitoiminta-alue Alueen tukitoiminnot kuten työkoneiden säilytykset ja polttoaineiden varastointi tehdään rakennettavalla tukitoiminta-alueella. Tukitoiminta-alue sijoitetaan aluksi louhinta-alueen itäosaan. Myöhemmin louhinnan vaiheessa 2 alue siirretään lähemmäksi louhinta-aluetta. Tukitoiminta-alue rakennetaan asetuksen 800/2010 määräysten mukaisesti. Työkoneiden polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä, joka on varustettu ylitäytön estimellä. Se osa tukitoiminta-alueesta, jossa käsitellään poltto- ja voiteluaineita, suojataan riittävän laajalla ja tiiviillä HDPE -kalvolla, jonka päällä on kalvoa suojaava noin 30 cm:n paksuinen sorakerros. Poltto- ja voiteluaineiden varastoinnissa huolehditaan, että aineita ei joudu maaperään. Alueelle varataan imeytysmateriaalia öljy- ja polttoainevahinkojen varalta. Hankealueella varastoidaan kerrallaan maksimissaan 9 000 litran polttoainemäärä. Laitteistojen voiteluaineet ja muut öljytuotteet, enimmillään noin 500 litraa, varastoidaan tynnyreissä ja astioissa niille tarkoitetussa lukittavassa kontissa. Liikenne Kiviainestuotteita sekä ylijäämälouhetta kuljetetaan alueen itäosasta asfalttipäällysteistä Kulmakorventietä pitkin Nupurintielle ja siitä edelleen Histan eritasoliittymän kautta Turunväylän moottoritielle (E18). Tuotteiden kuljetukset hoidetaan pääsääntöisesti 40 tonnin ajoneuvoyhdistelmillä.
9 Ajoneuvot saapuvat alueelle tyhjinä ja lähtevät täysinä. Kuljetusmäärissä arvioidaan olevan suurta vaihtelua mm. markkinatilanteen johdosta. Markkinatilanne osaltaan määrää myös, miten nopeasti alue saadaan louhituksi, sillä alueelle ei voida varastoida suurta määrää louhetta ja murskaustuotteita. Kuljetuksia arvioidaan olevan 70-200 ajoneuvokäyntiä päivässä. Liikennettä esiintyy ympäri vuoden. Veden hankinta ja käyttö Murskausprosessin pölyntorjunnassa käytettävä vesi tuodaan laitokselle säiliöautossa. Myös hulevesien keräilyaltaaseen kertyvää vettä käytetään mahdollisuuksien mukaan pölyntorjunnassa. Murskeen varastointi Koska laitos siirtyy louhinnan edetessä, myös varastokasojen paikat muuttuvat. Alkuvaiheessa varastokenttä sijaitsee hankealueen itäosassa. Louhinnan edetessä länteen varastoalueita muodostetaan myös alueen sisälle. Kasojen sijoittelulla pyritään vähentämään laitoksen pöly- ja meluhaittoja. Varastokasoja on siirrettävä louhinnan etenemisen myötä myös sen vuoksi, että louhittua aluetta ryhdytään mahdollisesti rakentamaan jo louhinnan kestäessä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Toiminnan harjoittajan mukaan pölyn leviämistä ympäristöön estetään kastelemalla ja suojaamalla kuljettimet, seulastot ja muut huomattavat pölylähteet peittein tai koteloinnein. Kiviaineksen käsittelyssä syntyviä pölyhaittoja vähennetään tarvittaessa kastelulla, kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä ja kiviaineskasojen sijoittelulla. Melupäästöjä vähennetään käyttämällä nykyaikaista murskauskalustoa. Raaka-aine- ja tuotekasat sijoitetaan laitoksen ympärille. Laitos toimii louhoksen pohjatasolla kalliorintauksen suojassa. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Hankkeen toteuttaja kilpailuttaa louhinta- ja murskaushankkeen. Urakoitsijan ympäristöasioiden hallintajärjestelmästä ei ole tietoa. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Jätehuoltosuunnitelma koskee louhittavalta alueelta poistettavia pintamaita. Pintamaiden määräksi arvioidaan noin 200 000 m 3. Koska alueella on toiminut motocrossrata ja alueen itäosassa on ollut yritystoimintaa, tehdään alueella pilaantuneen maaperän tutkimus. Mikäli pilaantuneita maa-aineksia tavataan, tullaan ne käsittelemään asianmukaisesti. Maa-aines on laadultaan pääosin humusta ja moreenia. Alueen puusto ja kannot poistetaan ja kuljetetaan muualle hyödynnettäväksi. Puhtaat pintamaat välivarastoidaan ensisijaisesti alueen länsireunalle, jossa tehdään suojavalli Rudus Oy:n turvapuistoalueeseen ja sillä suunnalla olevaan asutukseen nähden. Pintamaiden varastointiin varatut alueet ottamisalueen reunoilla ovat pinta-alaltaan noin 2 ha. Vallien korkeus on noin 5 metriä, jolloin alueelle saadaan sijoitetuksi noin puolet arvioidusta kokonaismäärästä. Todennäköisesti suuri osa pintamaista kuljetetaan suoraan läheiselle Takapellon tai Kalliosuon maantäyttöalueille.
10 Pohja- ja pintaveden tarkkailua tehdään alueelle hyväksytyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Erityistä kaivannaisjätteiden ympäristötarkkailua ei toiminnan aikana tai sen päätyttyä tehdä. Louhinta-alueen jälkihoito Louhitun alueen reunoille muodostuu miltei pystysuoria (kaltevuus noin 7:1) kallioleikkauksia, jotka ovat korkeudeltaan pääosin alle 6 metriä. Muutamassa kohdassa korkeuseroa voi olla enemmän, enintään 12 metriä. Reuna-alueille on mahdollista rakentaa maa-aineksella luiskat kaltevuuteen noin 1:2, jolloin näkyviin ei jäisi kallioseinämää eikä turva-aidan rakentaminen olisi tarpeen. Luiskien rakentaminen vie tilaa kaava-alueen tonteilta, joten asia ratkaistaan kaavoituksessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet sekä päästöt vesistöön Louhinta- ja murskaustoiminnassa ei synny jätevesiä. Työntekijöiden sosiaalitilojen jäte- ja käymäläjätevedet kerätään umpisäiliöön. Loka-auto käy tyhjentämässä säiliön säännöllisin väliajoin. Louhinnasta vapautuu jonkin verran räjähdysaineiden sisältämiä nitraattiyhdisteitä ympäristöön sekä pinta- ja pohjavesiin. Louhinnan vaikutus saattaa näkyä pintavesissä kohonneina nitraattipitoisuuksina. Oikealla ja ammattitaitoisella panostuksella louhintatoiminnasta ympäristöön vapautuvien aineiden pitoisuudet ovat yleensä varsin pieniä. YVA -selostuksessa hulevesien käsittelymenetelmäksi ehdotettiin biosuodatusta, jossa on fysikaalis-biologinen yhdistelmärakenne. Hulevesistä poistetaan ensin kiintoaines laskeuttamalla ja sen jälkeen vedet johdetaan biosuodatinkenttään. Lupahakemuksessa esitetään, että hulevesien käsittelyssä noudatetaan Espoon kaupungin ja HSY:n vuonna 2015 julkaisemaa työmaavesiopasta. Toiminta-alueen hulevedet kerätään keräilyaltaaseen, josta ne pumpataan laskuojaan. Työmaavesioppaan mukaan vedet laskeutetaan ja suodatetaan hiekka-, kangas- tai muulla suodatuksella. Louhinnan siirtyessä alueen länsiosaan, tehdään työnaikainen hulevesiallas länsiosaan. Laskuojan reitillä veden laatua tarkkaillaan neljästä näytteenottopisteestä. Päästöt ilmaan Murskauslaitoksen pölylähteitä ovat kuljettimien päät, seulat ja kiviaineksen syöttölaitteistot. Murskaimet ja seulat suojataan tarvittaessa peitteillä ja koteloinneilla ja murskauslaitoksen pölyäviä kohteita kastellaan. Myös kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä voidaan estää kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä. Työmaateiden pölyämistä ehkäistään teiden säännöllisellä kastelulla ja tarvittaessa suolaamalla. Porauksessa syntyvän leijuvan pölyn leviämistä estetään pääasiassa porausvaunuihin sijoitetuilla pölynkeräyslaitteilla. Toimintojen pölyvaikutuksia vähennetään kiviainesten varastokasojen sijoittelulla.
11 Seuraavassa taulukossa on esitetty toiminnan laskennalliset päästöt. Taulukko 3. Toiminnasta (poraus, rikotus, murskauslaitos ja työkoneet) aiheutuvat laskennalliset päästöt. Melu Toiminnasta aiheutuvaa melua syntyy panostusreikien porauksesta, räjäytyksistä, murskauksesta, louheen rikotuksesta, kuormauksesta sekä työkoneiden ja kuorma-autojen liikenteestä. Laitoksen melua vähennetään ensisijaisesti sijoittamalla laitos louhoksen pohjalle. Lisäksi laitoksen ympärillä on kiviaineskasoja, jotka toimivat meluvalleina. Etäisyys asutukseen tulee olemaan aina vähintään 500 m. Louhinnan ja murskauksen melupäästöjen leviämistä alueen ympäristöön on tutkittu melumallinnuksella. Mallinnuksen lähtötiedoissa oletettiin, että melulähteet (kuormaajat, porausvaunut, rikotus, murskaamo) sijaitsevat 1-2 m korkeudella maanpinnasta. Mallinnuksen tulokset on esitetty YVA -selostuksessa melukarttapareina (kuvat 26-37). Karttapareissa esitetään kunkin vaihtoehdon kohdalla melun leviäminen pelkästään louhinnasta ja murskauksesta ja toisessa karttakuvassa lisättynä liikenteen melutasoilla, joka osoittaa todellisen tilanteen, jolla melupäästöt koetaan. Laskentojen perusteella nykyinen Turunväylän tieliikenne on merkittävin melualtistuksen aiheuttaja hankealueen ympäristössä. Liikenteen melu ylittää 55 db(a) ohjearvon 200-400 m etäisyydellä tiestä. Melulaskelman tulosten mukaan tällä hetkellä tiemelun yli 55 db melualueella on Nupurintien asuinalueella 32 asuinrakennusta, joista 25 sijoittuu yli 60 db(a) melualueelle, Kolmperän asuinalueella 12 asuinrakennusta, ja Histan alueella yksi asuinrakennus (YVA -selostuksen taulukko 11). Louhinnan ja murskauksen aiheuttamat yli 60 db(a) melutasot ulottuvat enimmillään 300 m päähän hankkeen rajasta. Tällä alueella ei ole asuinrakennuksia. 55 db(a) melutasot ulottuvat enimmillään 600 m päähän hankealueen rajasta. Louhintahankkeen vaiheissa 1 ja 2, jolloin toiminta sijoittuu hankealueen itäosaan, louhinta- ja murskaustoiminta ei aiheuta melun ohjearvon ylityksiä asuinalueilla. Louhinnan ja murskauksen siirtyessä alueen länsiosaan, vaihe 3, melutilanne muuttuu haasteellisemmaksi, sillä melutasot nousevat Kolmperässä sijaitsevien vapaa-ajan asuntojen osalta raja-arvojen tasalle ja osittain yli (>45 db), jos meluntorjuntatoimenpiteitä ei suoriteta. Meluesteillä saadaan melu hallintaan myös tässä tilanteessa. Murskauslaitos on miltei joka tilanteessa louhoksen sisällä louhinnan pohjatasolla kallioseinämien suojassa. Lisäksi murskauslaitoksen ympärille läjitetään murskeen varastokasoja, jotka vaimentavat melun leviämistä tehokkaasti. Pelkän murskauksen melupäästöt eivät siten ylitä melun raja-arvoja asutuksen kohdalla myöskään toimittaessa ottoalueen länsiosassa.
12 Myös louheen rikotus tehdään sisällä louhoksessa kalliorintausten suojassa. Kallion poraus sen sijaan tehdään pääosin kallion päältä, jolloin siitä aiheutuva melu leviää esteettömämmin ympäristöön. Sijoittamalla melueste (esim. tilapäinen valli) lähelle porauskohtaa, saadaan porauksen melun leviämistä rajoitettua siten, etteivät melun raja-arvot ylity asutuksen kohdalla. Tilapäisinä melusuojauksina voidaan käyttää myös esim. siirrettäviä kontteja tms. Myös vaimennetun poravaunukaluston käyttäminen alueen länsiosassa voidaan harkita, mikäli tarve vaatii. Kiviaineksen ottamisen aiheuttamia melutasoja louhinta-alueen ympäristössä seurataan kertaluonteisilla mittauksilla. Näin varmistetaan, etteivät melun raja-arvot ylity. Tärinä Louhintaan liittyvät räjäytykset aiheuttavat tärinää lähialueella. Tärinän suuruus riippuu samanaikaisesti räjähtävän räjähdysainemäärän suuruudesta eli momentaanisesta räjähdysainemäärästä. Tärinän vaikutusalueen laajuuden ennustaminen ennen toiminnan alkamista on vaikeaa, sillä se riippuu käytettävistä räjähdysainemääristä, kerrallaan räjäytettävän kentän suuruudesta ja panostuksen suunnittelusta. Hankkeen YVA -selostuksen mukaan tärinän vaikutusalue on tavallisesti noin yhden kilometrin etäisyys räjäytyskohdasta. Ennen toiminnan aloittamista tehdään riskianalyysi, jossa selvitetään tarvittavat toimenpiteet räjäytysten turvallisen suorittamisen varmistamiseksi. Toimenpiteisiin kuuluvat mm. lähialueen kiinteistöjen katselmustarpeen selvittäminen, räjäytyksissä syntyvien tärinöiden johtuvuuden kartoitus sekä sopivien räjähdysainemäärien käytön selvittäminen. Riskianalyysin perusteella määritetään tärinää mittaavalle heilahdusnopeudelle raja-arvot, joita ei saa ylittää räjäytysten yhteydessä. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Louhinta- ja murskausalueella voi päästöjä maaperään aiheutua koneissa ja laitteissa sattuvien rikkoutumisten seurauksena. Työkoneiden tankkaukset tehdään tukitoimintaalueella, jossa tankkauspaikka on suojattu HDPE -kalvolla. Polttoainetta säilytetään myös murskauslaitoksen yhteydessä olevan aggregaatin vieressä. Mahdolliset vuodot huomataan nopeasti, sillä paikalla on toiminta-aikana työntekijöitä. Kallioperään imeytyvän veden mukana voi kulkeutua typpiyhdisteitä, jotka ovat peräisin räjäytyksistä. Louhinta voi myös aiheuttaa pohjaveden samentumista lähialueella. Pohjaveden muodostuminen hankealueella on vähäistä ja virtaus heikkoa, joten vaikutusten ei odoteta ulottuvan mainittavasti louhinta-alueen ulkopuolelle. Jätteet ja niiden käsittely Toiminnassa syntyy sekalaista yhdyskuntajätettä keskimäärin 2 t/a, kerätään tukitoimintaalueelle 600 l jäteastiaan. Jäteöljyjä laitteiden huollosta kertyy noin 1 000 l/a, toimitetaan Ekokem Oy:lle. Metalliromua kertyy arviolta 20 t/a, toimitetaan romuliikkeeseen tai palautetaan varaosatoimittajalle. Vaaralliset jätteet varastoidaan tukitoiminta-alueella tiiviissä ja lukitussa kontissa.
13 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Riskiarvio Työntekijät ovat tietoisia ympäristöluvassa ja maa-ainesten ottoluvassa annetuista lupamääräyksistä ja -ehdoista. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Toiminta-alueelle varataan turvetta tai muuta imeytysainetta. Louhintatyössä voi riskejä aiheutua räjäytyksistä. Kallion louhintaan liittyvät räjäytykset aiheuttavat paineaallon, jonka mukana voi sinkoutua kiviä työskentelyalueen ulkopuolelle. Riskit minimoidaan huolellisella suunnittelulla ja valmistelutoimenpiteillä ennen jokaista räjäytystä. Jokainen räjäytys suunnitellaan erikseen. Räjäytysten tapahtuessa lähellä tiealueita liikenne pysäytetään. Alueelle syntyy jyrkkiä kalliorintauksia. Putoamisriskiä ehkäistään aitauksella ja varoituskylteillä. Yleinen viihtyisyys ja ihmisten terveys Hanke aiheuttaa melu- ja pölylähteiden lisääntymistä Ämmässuon - Kulmakorven alueella. Melumallinnuksen mukaan melun määrä ja altistuneisuuden määrä kasvaa hieman, mutta YVA -selostuksen mukaan ei kuitenkaan kasva merkittävästi. Kolmperän, Histan ja Nupurin alueella asuu jonkin verran herkästi oireilevia ihmisiä. Asukkaat ovat huolissaan terveydentilastaan ja asukkaiden mukaan terveydentilaan liittyvät oireet ovat lisääntyneet. Käyttämällä hakemuksessa esitettyjä pölyn- ja meluntorjuntakeinoja vähennetään pölyn ja melun kantautumista häiriintyviin kohteisiin. Tällä ehkäistään kohtuuttoman haitan esiintymistä ja vaikutuksia ihmisten terveyteen. Luonto, maisema Hankealuetta on tutkittu erillisissä selvityksissä ja vaikutukset arvioitu YVA menettelyssä. Hankealueella tai sen vaikutusalueella ei tunneta merkittäviä linnustokohteita tai uhanalaisten kasvilajien esiintymää. Luonnonsuojelullisesti merkittäviin kohteisiin kuuluu itäpuolelle sijoittuva Kakarlammen luonnonsuojelualue. Louhittava alue ei ulotu suojelualueen valuma-alueelle. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin kuuluvaa liito-oravaa esiintyy hankealueen länsipuolella, mutta ei hankealueella. Hankealue on laajuudeltaan 68,7 ha, josta louhitaan 39,8 ha. Koko hankealueelta kaadetaan metsä ja raivataan pintamaat ja kasvillisuus, koska kyseessä on asemakaava-aleen esirakentaminen yritystoiminta-alueeksi. Hankealue näkyy suoraan vieressä kulkevalle Nupurintielle ja Turun moottoritielle. Vesistöt Louhinta- ja murskauslaitoksen normaalista toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä vesistöön eikä sillä ole vaikutusta alapuolisten vesistöjen käyttöön. Vesistön varrella sijaitsee Dämmanin vedenottamo. Ottamon toiminta päättyy maaliskuun 2017 loppuun mennessä. Laskureitillä noin 800 m etäisyydellä hankealueesta on pintaveden näytteenottopiste. Näytetulosten mukaan veden sähkönjohtavuus sekä kloridi- ja sulfaattipitoisuudet ovat nousseet luonnontilaisiin vesiin verrattuna. Hankealueen itäpuolella on Kakarlampi, joka sijaitsee luonnonsuojelualueella. Lammen pohja on tasolla +57 m ja siitä noin 400 m etäisyydelle tulevan louhoksen pohja tasolla
14 +53 m. Lammen pinnan tasoa on seurattu 14.7.2008 lähtien jatkuvatoimisella mittauksella. Lammen vedenpinnan taso sen pohjasta mitattuna on vaihdellut välillä 0,54 0,96 m. Pinnankorkeus on vaihdellut vuodenaikojen mukaan. Ilmapäästöt Pölyntorjuntatoimenpiteistä huolimatta on odotettavissa, että toiminta tulee aiheuttamaan jonkin verran pölyämistä lähialueella. Tuulisella ja kuivalla kaudella pölyämistä saattaa tapahtua myös kiviaineskasoista. Lähin asutus sijaitsee noin 500 m etäisyydellä. Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu ohjeen mukaan suurin sallittu leijuma 0,4 mg/m 3, 2 tuntia, alitetaan B luokan murskaamolla keskimäärin 300 m etäisyydellä. Pölyn haitallista leviämistä vähennetään kastelulla murskausprosessissa. Pölyntorjunnassa käytettävä vesi tuodaan säiliöautolla, mutta myös hulevesialtaaseen kertyvää vettä käytetään. Maaperä, pohjavedet Louhinta- ja murskauslaitoksen normaalilla toiminnalla ei ole maaperää pilaavaa vaikutusta. Ämmässuon Kulmakorven vesientarkkailun yhteydessä on seurattu pohjaveden pinnankorkeuksia louhinta-alueen läheisyydessä. Hankeen vaikutusalueella sijaitsee seitsemän pohjaveden havaintoputkea. Ottamisalueella ei louhita pohjaveden pinnan alapuolelta. Talousvesikaivot Alue on haja-asutusaluetta ja lähimmillä asuinrakennuksilla on omat talousvesikaivot. Lähimmät kaivot sijaitsevat noin 500 m etäisyydellä Nupurintien varrella ja Kolmperän asuinalueella. Kolmperän alueelle rakennetaan vesihuoltoverkkoa, urakka alkoi 18.5.2016 ja hanke saataneen päätökseen vuoden 2016 loppuun mennessä. Silloin kaikkien asuinrakennusten tulisi liittyä vesijohtoverkkoon (vesihuoltolaki 119/2001). TARKKAILU JA RAPORTOINTI Käyttötarkkailu Laitoksen toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti. Laitoksen päästöjä seurataan aistinvaraisesti ja mikäli aihetta on, ryhdytään toimenpiteisiin poikkeuksellisten päästöjen tai vahinkojen rajoittamiseksi. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan mm. tuotantomäärät, -ajat ja lajikkeet, tiedot käytetyistä raaka-aineista ja polttoaineista, vaarallisista jätteistä sekä maininnat toimintahäiriöistä ja niiden syistä. Päästö- ja vaikutustarkkailu YVA -selostuksessa toiminnan vaikutusten seuraamiseksi suositeltiin: Hengitettävien hiukkasten PM 10 pitoisuutta seurataan jaksottaisesti. Mittaus tulee käynnistää ennen toiminnan aloittamista, jotta muutosta voidaan arvioida. Melun voimakkuutta mitataan vuosittain. Mittauspisteet sijoitetaan lähimpien asuinrakennusten pihapiiriin Kolmperässä, Histassa ja Nupurissa.
15 Tärinävaikutusten seuraamiseksi lähialueen taloissa tehdään ennen louhinnan aloittamista katselmus olemassa olevien vaurioiden toteamiseksi. Katselmus suositellaan tehtäväksi kaikissa alle 500 m etäisyydellä sijaitsevissa asuinrakennuksissa ja niissä yli 500 m etäisyydellä olevissa asuinrakennuksissa, joissa tehdään tärinämittauksia. Tärinämittauksia ehdotetaan tehtäväksi valikoiduissa lähialueen rakennuksissa toimintaa aloitettaessa ja toimintaa oleellisesti muutettaessa. Vesien tarkkailua tehdään Ämmässuon - Kulmakorven alueen yhteistarkkailun puitteissa. Alueelle rakennettavan huleveden käsittely-yksikön toimintaa tulee seurata. Pohjaveden tarkkailemiseksi ehdotettiin asennettavaksi kaksi uutta pohjavesiputkea hankealueen eteläreunalle. Hankealueen itäpuolisen alueen, Kolmperän alueen sekä hankealueen pohjoispuolella olevan Histan alueen yksityiskaivot tullaan kartoittamaan uudelleen. Ympäristölupahakemuksessa toiminnan harjoittaja esittää suppeampaa tarkkailua: Hengitettävien hiukkasten PM 10 mittausta ei tehdä. Pölypäästöjä seurataan aistinvaraisesti. Melun voimakkuus mitataan asuinalueilla. Ennen louhinnan aloittamista mitataan alueen keskimelutaso taustamelun selvittämiseksi. Toiminnan käynnistyttyä melu mitataan lähimmillä asuinalueilla Arkiniityn alueella, Histassa ja Kolmperässä. Mittaus voidaan uusia esim. kahden vuoden välein, jolloin voidaan seurata melutilanteen muuttumista toiminnan edetessä. Ennen mittauksia laaditaan tarvittaessa melumittaussuunnitelma, joka hyväksytetään kaupungin valvontaviranomaisella. Tärinämittausta ei esitetä. Sen sijaan esitetään tehtäväksi riskianalyysi, jossa arvioidaan rakennusten katselmustarve ja määritetään tärinää mittaavalle heilahdusnopeudelle rajaarvot. Vesien tarkkailua tehdään yhteistarkkailun puitteissa. Pohjavesiputkia ei esitetä lisättäväksi. Kaivokartoitusta ei esitetä tehtäväksi. Raportointi Toiminnasta laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan valvontaviranomaiselle. Vesientarkkailutulokset toimitetaan yhteistarkkailusta tehdyn päätöksen mukaisesti. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Alueelle varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä, jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Vahingosta ilmoitetaan välittömästi Espoon kaupungin pelastus- ja ympäristöviranomaisille. Laitosalueella vähennetään työmaaliikenteestä aiheutuvia riskejä rajoittamalla nopeuksia ja asettamalla varoituskylttejä. Kuljetusajoneuvot ja työkoneet on varustettu peruutusvaroitusäänellä.
16 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemusta koskeva kuulutus on ollut nähtävillä Espoon kaupungin ilmoitustaululla ja verkkosivulla 2.5.2016-31.5.2016 välisen ajan. Hakemuksesta tiedotettiin asianosaisia 29.4.2016 lähetetyllä kirjeellä, 24 vastaanottajaa. Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Uudenmaan ELY -keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueelta, Espoon seudun ympäristöterveysyksiköltä ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymältä. Tarkastukset Hakemusta koskevaa tarkastusta ei tehty. Lausunnot Hakemuksesta antoivat lausunnon ELY -keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualue 25.5.2016, Espoon seudun ympäristöterveysyksikkö 31.5.2016 ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä 26.5.2016. Lisäksi lupaviranomaiselle toimitettiin Uudenmaan ELY -keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen antama lausunto 23.8.2016 hanketta koskevasta maa-ainesten ottosuunnitelmasta, joka on ympäristölupahakemuksen liitteenä. Uudenmaan ELY keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue edellyttää lausunnossaan 25.5.2016, että hakijan on huolehdittava siitä, että Kulmakorventien ja Nupurintien liittymäalueelle ei kulkeudu maa-aineksia kuljetusten seurauksena. Maantielle kulkeutunut kiviaines ja irtosora on tarpeen tullen puhdistettava. Hakijan on myös huolehdittava, ettei räjähdyksistä aiheudu vaaraa tiellä liikkuville. Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue toteaa lausunnossaan 23.8.2016 mm., että alueella tehdään pima -tutkimus ennen toiminnan aloittamista. Pima -tutkimusraportti ja tarvittaessa pima -ilmoitus on toimitettava ELY -keskukselle. Lisäksi tulee varmistaa, että alueelle ei ole viety täyttömaita. Hulevesialtaan mitoituksessa on huomioitava hetkellisten rankkasateiden aiheuttama vesimäärä. Laskeutusaltaiden kohdalla tulee varautua myös poistovesien ph -mittaukseen ja -säätöön, koska louhosalueiden vedet ovat usein hyvin emäksisiä. Hulevedet tulee tehokkaasti hyödyntää pölyntorjunnassa. ELY -keskus ei pidä vesiensuojelun kannalta suotavana suolan käyttöä pölyntorjunnassa. Vesientarkkailu tulee liittää alueen yhteistarkkailuun, jonka tarkkailuehdotus on parhaillaan hyväksyttävänä ELY -keskuksessa. Mahdolliset muutokset tulee toimittaa riittävän ajoissa ELY -keskukselle. Hyväksytty tarkkailu tulee olla käynnissä ennen toiminnan aloittamista. ELY -keskus katsoo, että kallioperän rikkonaisuudesta, maankaatopaikan läheisyydestä ja suunnitellusta ottotasosta johtuen tulee asentaa 1-2 uutta pohjaveden havaintoputkea seurantaa ja turvallisen ottotason määrittämistä varten. Putket tulee tarvittaessa lisätä yhteistarkkailuun. Arkeologinen täydennysinventointi tulee olla tehtynä ennen luvan myöntämistä.
17 Riittävästä melutilanteen seurannasta on määrättävä toiminnan eri vaiheissa. Koska meluvaikutukset ovat suurimmat heti hankkeen alkuvaiheessa, on syytä määrätä ensimmäiset meluselvitykset heti toiminnan alettua. ELY -keskus pitää tärkeänä, että mahdollisissa häiriintyvissä kohteissa käytäisiin jo etukäteen mittaamassa melutasoja, jotta voitaisiin nähdä, miten toiminta oikeasti vaikuttaa melutasoihin. ELY -keskuksen käsityksen mukaan hakemuksen tarkoittama hanke ei ennakkoon arvioiden aiheuta vesilain 3:2 :n tarkoittamia seurauksia. Espoon seudun ympäristöterveys toteaa 31.5.2016 päivätyssä lausunnossaan, että ympäristölupapäätöstä valmisteltaessa tulee kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että hankkeen pölyn- ja meluntorjuntatoimenpiteet toteutetaan erityisen huolellisesti. Lisäksi tulee varmistua siitä, ettei louhinta- ja murskaustoiminnasta aiheudu melu-, pöly- tai tärinähaittoja eikä talousveden laadun tai saatavuuden heikkenemistä lähimmillä asuinalueilla. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta totesi hankkeen YVA -selostuksesta antamassaan lausunnossa, että hankkeeseen liittyy haittavaikutuksia, jotka eivät ylitä terveysvaikutukselle asetettuja ohjearvoja, mutta ne voivat kuitenkin aiheuttaa viihtyvyyden heikkenemistä ihmisten asuin- ja elinympäristössä. Viihtyvyyshaitta jatkuvana ja vahvana saattaa vaikuttaa haitallisesti ihmisen terveyteen. Lautakunta piti myös tarpeellisena hanketta koskevien tutkimusten ja seurannan tulosten avointa, nopeaa ja riittävää tiedottamista asukkaille. Tiedottamalla esim. räjäytyksistä ennakkoon voidaan vähentää äänten yllättävyydestä aiheutuvaa häiriötä ja huolta. Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymällä ei ollut lausuttavaa hakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia ja mielipiteitä saatiin 14 yritykseltä, yhdistykseltä tai asukkaalta. St1 Oy toteaa 30.5.2016 päivätyssä muistutuksessaan, että yhtiö omistaa suunnittelualueella kiinteistön 25:12 (Ämmässuontie 2) ja on vuokralaisena kiinteistöllä 25:14 (Kulmakorventie 2). Jälkimmäisellä sijaitsee raskaan kaluston polttonestejakeluasema. Jakeluaseman kohdalla yhtiö pyytää huomioimaan, että osa aseman laitteistosta on herkkä suurelle määrälle pölyä sekä tärinälle. Yhtiö pyytää huomioimaan tarkasti louhinta- ja räjäytystyön turvallisuus- ja käyttöohjeet tältä osin. Kolmperän Asukasyhdistys ry toteaa 31.5.2016 päivätyssä muistutuksessaan mm., että Espoon kaupunki hakee lupaa kiviaineksen rikkomiselle ja räjäytyksille klo 8-18 välisenä aikana, kallion poraukselle klo 7-21 ja kiviaineksen murskaukselle klo 7-22. Käytännössä melua aiheuttaville ja maaperää tärisyttäville toiminnoille haetaan lupaa asukkaiden koko valveillaolon ajaksi. Kun siihen lisätään vielä lisääntynyt melu moottoritieltä, Kulmakorven alueelle suunniteltua melukuormitusta ei voida pitää naapurisopuun kuuluvana. Turuntien/Nupurintien ja Turun moottoritien väliseltä alueelta on kaadettu metsää hyvin leveältä alueelta, joka aiheuttaa lisääntynyttä melua Kolmperässä. Tämä leveä melua aiheuttava kaistale, jossa kaksi kuorma-autoa pystyy ajamaan rinnakkain, elää asukkaiden toiveissa osana tulevaa kevytliikenteen väylää. Lisääntynyt liikenteen melu tukee myös vaatimustamme siitä, että kiven murskaus ja räjäytystoimintojen pitää keskittyä ilman poikkeuksia arkisin klo 8-16 väliselle ajalle. Ehdotamme erikseen sovittuja päiviä räjäytystoiminnalle, esim. maanantaista torstaihin
18 ennen klo 16:00. Ilmoitukset räjäytysajankohdista tulee ilmoittaa etukäteen asukkaille esim. tekstiviesteillä. Meluttomat ja pölyämättömät huoltotoimet voisi suunnitella toteutettaviksi yleisinä lomaaikoina kuten jouluna ja heinäkuussa. Jollei näitä toimintoja voida tehdä loma-aikoina, toiminta pitää keskeyttää. VR toteaa 27.6.2016 päivätyssä muistutuksessaan mm., että on virheellistä antaa kuvaa, etteikö asutusta olisi lähempänä kuin 500 m Kolmperän asutukseen. Tosiasiassa lähin kolmperäläinen asutus on 400 m päässä. 100 m väitetty lisäys näin pienillä etäisyyksillä on suuri, kun kyseessä on massiivinen louhinta- ja murskaustyömaa. Aistinvarainen tarkkailu ei ole riittävä tapa selvittää pölyn leviäminen asutukseen, kuten hakemuksessa kerrotaan. Pölytutkimukset tulee tehdä asianmukaisin mittarein. Kastelu ja muu melun ja pölyn leviämisen estämiseen tarkoitettu toiminta ja rakenteet tulee olla kunnossa jo ennen toimintojen aloittamista, eikä vain tarvittaessa kuten hakemuksessa esitetään. Hakemuksessa vähätellään ojien nitraatti- ja typpipitoisuuksien kasvua ja räjähdysaineista peräisin olevien vaarallisten aineiden imeytymistä pohjavesiin. Kulmakorpi I -alueen pohjavesiä on jo pilattu. Pohjavesipisteessä 207A on löytynyt syanidia ja arseenia. Myrkyt ovat suotautuneet pohjavesiin maaperän kautta. Maaperätutkimuksia ei ole tehty ja nyt tuo maaperä aiotaan kuoria ja kiviaines murskata, mikä lisää hengitettäviä myrkkyjä lähiasutukselle. Louhintoja ei tule tehdä alueella, jossa on pilaantuneita pohjavesiä Räjäytysten paineesta ne lähtevät liikkeelle, kuten todennäköisesti on tapahtunut Mustanpurontien kohdalla. Näytteenottopisteen 207A ja Kolmperän järven ja asutuksen välissä on hiekkakannas, joka läpäisee hyvin myös pilaantuneita pohjavesiä. Pilaantuneet pohjavedet on ehdottomasti puhdistettava esim. suojapumppauksin. Seuraukset näkyvät jo Nupurinjärvessä. Kolmperän järveä on varjeltava. Hakemuksen toteamus, että Kakarlammen luonnonsuojelualue, joka on lähimmillään vain 200 m päässä Kulmakorpi I -kaava-alueesta, ei tule mitenkään vaarantumaan tai häiriintymään tai hankkeella ei olisi vaikutuksia Kakarlammen ekosysteemiin, ei ole uskottava. Kulmakorven louhinta ja murskaus rasittaa kohtuuttomasti jo ennestäänkin vaikeaa Espoon mustanpurolaisten tilannetta. Mustanpurontiellä on jo nyt useiden kaivojen vesi saastunut asukkaiden kokemusten mukaan johtuen Rudus Oy:n mittavista räjäytyksistä. Muistuttaja teki valtuustoaloitteen vuonna 2015 Mustanpurontien vesihuolto-ongelman ratkaisemiseksi, mutta edelleenkään Mustanpurontielle ei ole tulossa kunnallista vesihuoltoa, vaan asukkaat joutuvat noutamaan juomavetensä muutaman kilometrin päästä St1 - huoltamon viereisestä vesikraanasta. Pilaantunut vesi on aiheuttanut asukkaille terveydellisiä haittoja. Muistutuksessa vaaditaan, että Mustanpurontien vesihuolto tulee olla järjestetty kuntoon ennen kuin Kulmakorpi I -kaavaa voidaan alkaa toteuttamaan. Kolmperään on alettu rakentamaan kunnallistekniikkaa, mutta Kolmperän Kirkkonummen puoleisille tonteille kunnallistekniikan rakentaminen ei ulotu, vaikka kyseiset tontit kuuluvat kiinteästi Kolmperän kyläyhteisöön. Kolmperäläisinä heillä on samat riskit vesille kuin Espoon puoleisilla kolmperäläisillä, jotka ovat saamassa kunnallistekniikan. Myös Kirkkonummen puoleisten tonttien vesihuolto tulee olla järjestetty kuntoon ennen Kulmakorpi I -kaavan toteuttamista, sillä he kärsivät yhtä lailla Espoon kaupungin yleisen
19 edun nimissä suoritettavasta louhinnasta ja murskaamisesta aiheutuvista haitoista ja riskeistä terveydelleen. Selostuksen mukaan yleinen etu vaatii Kulmakorpi I -kaavan toteuttamista eli yleinen etu ajaa paikallisten asukkaiden etujen ja terveyden ohi. Selostuksessa ei kuitenkaan ole tarkennettu, mikä tämä yleinen etu on. Luodaanko Kulmakorpi I -kaavan toteuttamisella tosiasiallisesti esim. uusia työpaikkoja, ei selviä selostuksessa, vaikka siinä on kuitenkin nähty tarpeelliseksi väittää yleisen edun ajavan yksityisen edun ohi. Asukkaat, joiden elinympäristöön kaava vaikuttaa voimakkaasti, tulee saada tietoa etukäteen, minkälaista toimintaa alueelle on tulossa. Ei voi olla niinkään, että Espoon kaupunki rakentaa teollisuus- ja työmaa-alueen ilman, ettei se tiedä yhdenkään yrityksen olevan alueesta kiinnostunut. Espoossa on runsaasti tyhjiä toimistotiloja ja tarve raskaalle teollisuustoiminnalle on niin ikään hämärän peitossa. Asukkaita kiinnostaa sekin, mitä ovat sellaiset toimijat, jotka mahdollisesti hyötyisivät Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä. Arvio louhinnan ja murskaamisen kestosta on hakemuksen mukaan 5-10 vuotta tai markkinatilanne huomioiden. Se on hyvin epämääräinen arvio ja kohtuuton asukkaille kestää ympärivuotista yleensä klo 7-22 välisen ajan kestävää räjäytys-, louhinta- ja murskaustoimintaa meluineen ja pölyineen. Espoon kaupunki suoritti muistuttajan valtuustoaloitteen pohjalta Ämmässuon vaikutusalueen asukkaille terveyskyselytutkimuksen syksyllä 2015, jonka tulosten perusteella ilmeni terveyshaittoja. Esimerkiksi yli puolet vastaajista koki kaatopaikan toiminnan vaikuttavan omaan terveyteensä, läheisten terveyteen ja juomaveden, ilman sekä maaperän laatuun. Kulmakorpi I -kaavan toteuttaminen hakemuksessa esitetyllä tavalla ei tule vähentämään näitä terveydelle haitallisia kokemuksia asukkaiden keskuudessa. Raskaan liikenteen lisäys tulee olemaan näkyvä, kun 70-200 uutta kuormaa liikkuu Nupurintiellekin päivittäin. Muistuttajan valtuustoaloite kevyen liikenteen väylästä Nupurintien varteen mukaan lukien myös Kulmakorpi I -kaavan ohittavasta osasta etenee tällä hetkellä suunnittelussa. Muistuttaja vetoaa kevyenliikenteen turvallisuuteen ja vaatii, että kevyen liikenteen väylä tulee olla valmis jo ennen kuin Kulmakorpi I -kaavaa aletaan toteuttaa. Muistuttaja vaatii, että Kulmakorpi I -kaavan toteuttaminen ja kaupunkitekniikan keskuksen hakemus tulee hylätä, ellei edellä mainittuja haittoja ja riskejä ihmisten ja ympäristön terveydelle kyetä poistamaan. Ympäristö ja asutus on suojeltava laajemmilla suojaviheralueilla ja pienemmällä louhinnalla, jonka murskausta ei tule tehdä asutuksen vieressä. Kolmperän Asukasyhdistys ry, Nuuksio-Seura ry, AA, KW, IP, RL, HN ja TM, TK sekä SL ovat yhtyneet VR:n muistutukseen. AA toteaa 30.5.2016 päivätyssä muistutuksessa, että kyseistä hanketta ei millään ehdoin saa toteuttaa esitetyssä laajuudessaan, vaan niin länteen (Kolmperän asutuksen suuntaan) kuin itään (Mustanpuron asutuksen ja Kakarlammen luonnonsuojelualueen suuntaan) ja pohjoiseen (Nupurin ja Siikajärven asutuksen suuntaan ja vaaditun kevyen liikenteen väylän eteläpuolelle) on jätettävä laajemmat suojaviheralueet. Kiviaineksen murskaus on toteutettava halleissa, jotta päästöt ovat paremmin hallittavissa. Päätöksenteon pohjaksi laadittu YVA -menettely on tehty puutteellisesti ja puolueellisesti vailla riippumatonta, objektiivista tarkastelua, hankkeen maksamana ja sanelemana. Puutteellisenkaan YVA -menettelyn esiin tuomia hankeen aiheuttamia haittoja ei ole
20 lupahakemuksessa huomioitu vakavasti. Sosiaali- ja terveyslautakunta on todennut vihdoin Ämmässuon ympäristön asutuksen piirissä toteutetusta terveyskartoituksesta, että Asukkaiden kokema viihtyvyyshaitta tulee ottaa vakavasti. Se tulee huomioida lähialueen kaavoituksessa ja mahdollisten uusien toimintojen sijoittelussa. Ämmässuon terveyskyselyjen tuloksista ilmeni, että kaatopaikka aiheuttaa terveyshaittoja. Yli puolet vastaajista ilmoitti kaatopaikan vaikuttavan haitallisesti omaan ja läheistensä terveyteen, veden ja maaperän laatuun. Terveyskartoituksen tulosten mukaan kyse ei ole vain asukkaiden kokemista viihtyvyyshaitoista, vaan kyse on viihtyvyyshaittojen lisäksi vakavista terveyshaitoista ja tonttien arvonalennuksista aiheutuvista taloushaitoista. Sen sijaan, että asutusta suojattaisiin jätealueen haitoilta, haittoja vain lisätään mm. Kulmakorpi I suunnitelmilla. Ämmässuon ympäristön asutusta kiusataan ja luontoarvoja heikennetään peräti kahdeksalla kiviaineksen louhinta- ja murskaushankkeella: HSY:n alueelle on suunniteltu neljä hanketta, Ruduksen laajeneva toiminta Kulmakorvessa, Espoonkartanon louhinta- ja murskaushanke, Blominmäen jätevesipuhdistamon louheet aiotaan tuoda Ämmässuolle murskattavaksi ja kaiken lisäksi haetaan lupaa Kulmakorpi I:n louhinnalle ja murskaukselle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Kulmakorpi I:n myötä jätetoimintoja vain laajennettaisiin vaikka asiaa yritetään kaunistella kaikennäköisillä ekopark -visioilla. Kolmperän lähialueita Ämmässuota ja Kulmakorpea hyödynnetään koko pääkaupunkiseudun jätetoiminnoille. Tähän mennessä päätökset ja ratkaisut on tehty ainoastaan jäte- ja sen liitännäistoimintojen etuja palveleviksi. Myös asukkaiden asema ja tarpeet sekä ympäröivä luonto on huomioitava. Asutukselle on jo aiheutettu SVA- ja TVA - haittoina mm. vakavia terveys-, viihtyvyys- ja taloudellisia haittoja tonttien arvonalennuksen myötä. Kulmakorpi I:n louhintojen ja murskauksen myötä Espoon kaupunki vain lisäsi jo aiheutettuja ja kokonaisuuteen vaikuttavia haittoja. Asukkaillakin täytyy olla oikeus asuinympäristönsä terveellisyyden, turvallisuuden, viihtyvyyden ja taloudellisen arvostuksen parantamiseen. Toteuttamalla Kulmakorpi I:n louhinta ja murskaus, ei huomioida edellä mainittua Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan kantaa eikä päätöstä, jonka Espoon kaupunginhallitus teki kyseisestä terveyskartoituksesta. Päinvastoin, asukkaiden kiusaamista ja ympäristön pilaamista vain jatkettaisiin ja päätöksenteon kauniit lauseet jätettäisiin vain merkityksettömäksi sanahelinäksi. Kyseistä hanketta ei tule toteuttaa lupahakemuksen muodossa, vaan esitettyjen vaatimusten ja näkemysten mukaisesti. Hankealueella on jätettävä laajemmat suojaviheralueet louhintaja murskausalueen ympärille. RL, HN ja TM, TK, SL, VR, KH sekä MT ja AT ovat yhtyneet AA:n muistutukseen. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa kuultiin saaduista lausunnoista ja muistutuksista 6.6.2016 lähetetyllä kirjeellä. Vastineessaan 29.6.2016 hakija toteaa mm.: ELY -keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualue edellytti mm., että tiealueelle ei saa kulkeutua maa-aineksia. Räjäytyksistä ei saa aiheutua vaaraa tiellä liikkuville. Kaupunkitekniikan keskus toteaa, että toiminta tullaan toteuttamaan ELY -keskuksen vaatimusten mukaisesti. Tarvittaessa liikenne pysäytetään räjäytysten ajaksi. Jokainen räjäytys suunnitellaan työmaalla erikseen, jolloin myös turvallisuusasiat tulevat huomioiduksi.
21 ELY -keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen lausuntoon hakija toteaa, että maaperän pilaantuneisuustutkimus tehdään syksyllä 2016. Mikäli maaperän kunnostusta joudutaan tekemään, kunnostussuunnitelma ja pima -ilmoitus toimitetaan ELY -keskukselle. Hulevesialtaat mitoitetaan siten, että mahdolliset rankkasadetilanteet otetaan huomioon. Hulevesiä hyödynnetään pölyntorjunnassa. Suolan käyttöä pölyntorjunnassa pyritään välttämään, mutta hetkellisesti ja tietyissä tilanteissa suolan käyttö saattaa olla tarpeen. Hakija varautuu asentamaan 1-2 uutta pohjavesiputkea louhinta-alueen eteläosaan tarpeen vaatiessa. Vesientarkkailu tullaan liittämään Ämmässuon - Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun. Arkeologinen inventointi on tehty. Hakija on toimittanut raportin lupaviranomaisille. Melumittaukset tullaan suorittamaan siten, että myös muu taustamelu, ilman louhinta- ja murskaustoimintaa saadaan selvitettyä. Ennen mittauksia laaditaan tarvittaessa tarkempi mittaussuunnitelma, joka hyväksytetään kaupungin valvontaviranomaisella. Espoon seudun ympäristöterveysyksikkö oli todennut, että pölyn- ja meluntorjuntatoimenpiteet tulee toteuttaa erityisen huolellisesti. Sosiaali- ja terveyslautakunta totesi lausunnossaan YVA -selostuksesta, että asuin- ja elinympäristön viihtyvyys voi heiketä. Tuloksista ja selvityksistä pitäisi tiedottaa asukkaille avoimesti. Tiedottamalla esimerkiksi räjäytyksistä ennakkoon voidaan vähentää häiriöitä ja huolta. Kaupunkitekniikan keskus toteaa, että hakija on hakemuksessaan esittänyt toimenpiteet, joilla melu- ja pölyhaittoja vähennetään ja torjutaan. YVA -menettelyssä on tehty kattavat selvitykset mm. melun ja pölyn kantautumisesta ja on todettu, että toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa asutukselle tai muulle alueen yritystoiminnalle. Lisäksi meluvaikutuksia on hakemuksessa ehdotettu seurattavaksi mittauksin, jolloin voidaan varmistaa, etteivät rajaarvot ylity. Pohja- ja pintavesivaikutuksia seurataan jatkuvasti, sillä hanke on ehdotettu liitettäväksi Ämmässuon - Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Ennakkoselvitysten mukaan pohja- ja pintavesivaikutukset jäävät vähäisiksi eikä toiminta aiheuta haittaa talousvesikaivoihin. Hankkeeseen liittyvä tiedottaminen pyritään pitämään mahdollisimman avoimena. Muistutuksista hakija antoi vastineen kootusti: Melu, pöly, tärinä ja toiminta-ajat. Toiminnalle on haettu Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 (ns. Muraus -asetus) mukaisia toiminta-aikoja. Toiminnan rajoittaminen tapahtuvaksi esim. klo 8-16 väliselle ajalle ei ole mahdollista. Kallion poraaminen ja louheen murskaus on verrattain hidas prosessi. Toiminta-aikojen puolittaminen tarkoittaisi sitä, että louhinta- ja murskaushankkeen ajallinen kokonaiskesto samalla kaksinkertaistuisi. Toiminnan mahdollisimman nopea loppuunsaattaminen on niin hakijan kun asukkaidenkin intresseissä. Alueen tasaaminen louhimalla on välttämätöntä asemakaavan toteuttamiseksi. Rakentuville tonteille on suuri tarve. Hakemuksessa esitetyillä tuotantomäärillä hankkeen kokonaiskesto olisi noin 5 vuotta, mutta koska hanke on osittain riippuvainen myös kiviaineksen markkinatilanteesta, tarkkaa aikataulua hankkeen loppuun saattamiseksi ei voida ennakkoon
22 antaa. On myös mahdollista, että murskaustoiminnassa on ajoittain pidempiä jaksoja jolloin toiminta ei ole käynnissä. Lähimpään asuintaloon on 500 m etäisyys louhittavan alueen rajasta mitattuna. Asutusta ei karttatarkastelun mukaan ole tätä lähempänä. Lisäksi on huomioitava, että pääosa louhittavasta kalliosta sijaitsee hankealueen itä- ja keskiosassa, jolloin etäisyyttä Kolmperän asutusalueelle on yli kilometri ja itäpuolen asutukseen (Arkiniityntie, Arkiniitynportti) lyhyemmilläänkin noin 600 m, mutta pääosin yli 800 m. Hakemuksessa on esitetty, että murskauslaitosta ei missään tilanteessa sijoiteta 600 m asutusta lähemmäksi. Tällä etäisyydellä, huomioiden lisäksi toteutettavia melusuojauksia (murskauslaitos kalliorintausten ja varastokasojen suojassa ja meluvallit), melun raja-arvot eivät ylity häiriintyvissä kohteissa. Asia varmistetaan lisäksi melumittauksin. YVA -selostuksessa on tehty melumallinnuksia, joiden ansiosta on jo saatu kattava ennakkokäsitys tilanteesta. Murskauslaitoksen sijoittaminen halliin päästöjen vähentämiseksi ei ole tarpeen, koska suojaetäisyys asutukseen on riittävän suuri. Lisäksi murskauksessa pölyämistä vähennetään tehokkaasti käyttämällä murskausprosessissa mm. kastelujärjestelmää. Pöly-tarkkailun suorittamista mittauksin ei ole katsottu tarpeelliseksi, koska näillä suojaetäisyyksillä hiukkasten raja-arvot eivät ylity asutuksen kohdalla. Valtioneuvoston määrittämät melun raja-arvot 45 db ja 55 db eivät ole sidottu taajamaalueisiin ja niiden ulkopuolisiin alueisiin, vaan 45 db raja-arvoa sovelletaan vapaa-ajan asuintaloihin ja 55 db vakituiseen asumiseen käytettäviin taloihin, riippumatta siitä onko alue taajama-aluetta tai ei. Polttonesteen jakeluasema otetaan huomioon. Räjäytykset mitoitetaan aina niin, että tärinäarvot eivät ylity häiriintyvissä kohteissa. Ennen louhinnan aloittamista tehdään asianmukaiset katselmukset ja riskianalyysit, joissa selvitetään lähialueen rakennukset ja muut rakenteet. Liikenne. Hanke aiheuttaa raskasta liikennettä, mutta tieverkoston nykyisen liikennemäärän huomioiden lisäys on vähäinen. Kulmakorven alueelta lähtevien murskekuljetusten lukumäärä ei kokonaisuudessaan välttämättä kasva, sillä markkinatilanne säätelee murskeen kulutusta. YVA -selostuksessa on tarkasteltu mm. Nupurintien välityskykyä ja sen on todettu olevan riittävä. Pohja- ja pintavesi sekä maaperä. Räjäytysaineista joutuu aina jonkin verran typpiyhdisteitä pintavesiin. Huolellisella panostuksella päästöjä voidaan kuitenkin rajoittaa merkittävästi. Lisäksi toteuttamalla asianmukaiset hulevesien keräysaltaat saadaan päästöt rajoitettua entisestään. Näitä toimenpiteitä on esitetty hakemuksessa ja YVA -selostuksessa. Hakijalle on tärkeää, että louhinta- ja murskaustoiminta suoritetaan vastuullisesti ja että haittavaikutuksia pohja- ja pintavesiin ei muodostu. Toiminta-alueelle perustetaan myös asianmukaiset tukitoiminta-alueet polttoaineiden säilytystä ja tankkausta varten. Hankealueella tullaan tekemään maaperän pilaantuneisuustutkimus kesällä 2016. Mikäli tutkimuksissa todetaan maaperän pilaantuneisuutta alueella, tullaan maaperä kunnostamaan asianmukaisesti. Kulmakorpi I kaava-alueen pohjavesi ei ole pilaantunut. Alueella tehtävä louhinta on varsin matalaa ja louhittava kallio on paksuudeltaan enimmilläänkin vain noin 15 m. Louhinta suoritetaan siten, että tärinät muodostuvat mahdollisimman vähäisiksi. Haitallisia pohjavesivaikutuksia ei muodostu. Asia on esitetty tarkemmin maa-ainesten ottosuunnitelmassa ja YVA -selostuksessa. Alueella tehdään hyvin kattavaa pohja- ja pintaveden tarkkailua Ämmässuo - Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Kaupunki on myös teettänyt kattavia selvityksiä
23 Mustanpurontien kaivoihin liittyen. Kyseiset kaivot sijaitsevat kuitenkin yli kilometrin etäisyydellä Kulmakorpi I alueesta, eikä nyt kyseessä oleva louhintatoiminta vaikuta niihin. Luonto ja suojaviheralueet. Louhittavalta alueelta ei kulkeudu lainkaan hulevesiä Kakarlammen valuma-alueelle, eikä louhinta ja murskaus siten heikennä lammen luonnontilaa. Lammen ja louhittavan alueen välillä oleva maasto nousee korkeammalle, joten melupäästöt eivät myöskään juuri kantaudu suojelualueelle. Asia on selvitetty tarkemmin YVA -selostuksen yhteydessä tehdyssä meluselvityksessä. Kulmakorpi I -asemakaava määrää louhittavan alueen laajuuden. Tehtävä louhinta on asemakaava-alueen esirakentamista. Kaupunkisuunnittelulautakunta on vastineessaan kaavasta annettuihin muistutuksiin todennut, että asemakaavassa esitetyt suojaviheralueet ovat riittävät suojaamaan asutusta ja lähialueen luontoarvoja yhdessä toimintoja rajoittavien kaava-määräysten kanssa. Kaavan mukaisilla EV -alueilla ei suoriteta louhintaa. Viihtyvyys ja terveys sekä alueen tuleva käyttö. Hakija suhtautuu asukkaiden viihtyvyyteen ja terveyteen vakavasti. YVA -menettelyssä on kuitenkin selvityksin voitu todeta, että louhinnasta ja murskauksesta ei aiheudu asukkaille kohtuutonta haittaa suojaetäisyyksien ollessa riittäviä. Ämmässuon ja Kulmakorven alue on jo teollisuus- ja työpaikka-aluetta ja sellaisten toimintojen kaavoittaminen alueelle on siten järkevää. Tehtävä louhinta on välttämättömyys kaava-alueen toteuttamiseksi ja muodostuville tonteille on ilmennyt suurta tarvetta. Kaavan toteutumisen myötä syntyy uusia työpaikkoja. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ratkaisu Espoon kaupungin ympäristölautakunta myöntää Espoon kaupunkitekniikan keskukselle ympäristönsuojelulain (527/2014) 29 :ssä tarkoitetun ympäristöluvan, joka koskee Espoon Kulmakorpi I -kaava-alueen esirakentamiseen liittyvää kallion louhintaa ja kivenmurskaamon toimintaa. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin ELY -keskuksen maininta pima -tutkimuksen teosta ja tarvittaessa kunnostusta koskevan pima -ilmoituksen esittämisestä ELY -keskukselle on otettu huomioon lupamääräyksessä 17. Vaatimus hulevesien tarkkailusta ja 1-2 uuden pohjaveden havaintoputken asentamisesta on otettu huomioon lupamääräyksessä 27. Raportti arkeologisesta inventoinnista on toimitettu lupaviranomaiselle. Melumittauksesta on annettu lupamääräys 32, jossa on huomioitu myös vaatimus mittauksesta ennen toiminnan käynnistymistä. Espoon seudun ympäristöterveysyksikön 31.5.2016 päivätyssä lausunnossa todetaan mm., että ympäristölupapäätöstä valmisteltaessa tulee kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että hankkeen pölyn- ja meluntorjuntatoimenpiteet toteutetaan erityisen huolellisesti. Lisäksi tulee varmistua siitä, ettei louhinta- ja murskaustoiminnasta aiheudu melu-, pöly- tai tärinähaittoja eikä talousveden laadun tai saatavuuden heikkenemistä lähimmillä asuinalueilla. Lisäksi räjäytyksistä tulee tiedottaa asukkaita etukäteen. Pölyn- ja meluntorjunnasta on annettu lupamääräykset 3. - 5. ja 8. - 13. Tiedottamisesta on määräys 6.
24 St1 Oy vaati 30.5.2016 päivätyssä muistutuksessaan, että räjäytysten suunnittelussa tärinöiden vaikutus otetaan huomioon hankealueen vieressä sijaitsevan jakeluaseman tärinälle herkkien laitteistojen kohdalla. Tästä on annettu lupamääräys nro 31. Kolmperän Asukasyhdistys ry vaati, että kiven murskauksen ja räjäytysten toiminta-ajaksi tulee määrätä klo 8-16. Räjäytysajankohdista tulee ilmoittaa etukäteen. Toiminta-ajoiksi on tässä päätöksessä vahvistettu louhintaa ja murskausta koskevan asetuksen 800/2010 mukaiset ja hakijan ehdottamat ajat. Asetuksessa mainitut toiminta-ajat on määrätty asutuksessa alle 500 metrin etäisyydellä oleville murskauslaitoksille, mutta niitä noudatetaan, vaikka etäisyys tässä tapauksessa on pidempi. Ilmoittamisesta on annettu lupamääräys 6. VR:n ja kymmenen muun muistuttajan toteamus, että asutusta on 400 m etäisyydellä hankealueesta, perustuu virheelliseen tietoon. Lähin asutus on 500 m etäisyydellä hankealueen rajasta. Vaatimus pölymittauksista on otettu huomioon lupamääräyksissä. Muistuttajan mukaan pohjavedet on jo pilattu syanidilla ja arseenilla. Pohjavesiputkessa 207A on tavattu syanidia enimmillään 10 µg/l ja arseenia enimmillään 31 µg/l. Talousveden laatuvaatimus syanidin kohdalla on 50 µg/l ha arseenin kohdalla 10 µg/l. Arseenia esiintyy luonnostaan kallioperässä ja se nostaa paikoin maaperänkin arseenipitoisuuden yli pitoisuuden, jossa maaperän kunnostustarpeesta olisi tehtävä riskiarvio (asetus 214/2007). Pohjavesiputken veden muita haittaominaisuuksia ovat olleet korkea sähkönjohtavuus sekä kloridi- ja sulfaattipitoisuus. Sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus ovat laskeneet vuosien 2014 ja 2015 aikana. Putken veden huonon laadun arvioidaan olevan seurausta havaintopisteen lähiympäristön toiminnoista, mm. rakennusjätteiden käsittelylaitoksesta ja betonijätteiden jalostuslaitoksesta. Lähiympäristön muiden pohjavesiputkien näytteet ovat olleet selvästi parempilaatuisia. Hankealueen pohjavedet eivät ole pilaantuneet, mutta veden laatu laitosten lähiympäristössä on heikentynyt luonnontilaisiin vesiin verrattuna. Vaatimus aloitusluvasta vasta sen jälkeen, kun Mustanpurontien asuinalueen vesihuolto on saatu järjestetyksi, ei lain mukaan ole luvan myöntämisen edellytys. Myöskään vaatimus kevyen liikenteen väylän rakentamisesta tielaitoksen ylläpitämän Nupurintien varteen ei kuulu luvan myöntämisen edellytyksiin. Kevyen liikenteen väylän suunnittelu on jo aloitettu liittyen maantie 110, Nupurintie, parantamiseen. Hankkeesta on julkaistu kuulutus 8.5.2016 asukkaiden osallistumismahdollisuuksien turvaamiseksi (maantielaki 27 ). AA ja yhdeksän muuta muistuttajaa vaativat suunniteltua laajemman suojaviheralueen jättämistä alueen ympäristöön. Murskauslaitos on sijoitettava halliin. Suojaviheralueet liittyvät alueen kaavoitukseen. Muistuttaja on tuonut suojaviheraluetta koskevat vaatimuksensa esiin Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnalle antamissaan muistutuksissa 17.4.2013 ja 8.9.2014 koskien alueen asemakaavaehdotusta. Kaupunkisuunnittelulautakunta on vastannut vaatimukseen kokouksessaan 26.8.2015. Asemakaavan käsittely on edelleen kesken. Murskauslaitos sijoitetaan hakemuksen mukaan vähintään 600 m etäisyydelle asutuksesta ja se sijaitsee louhittavan alueen pohjalla 5-15 m syvyydellä maanpinnasta. Lisäksi laitos siirtyy louhinnan edetessä, joten lupaviranomainen katsoo, että murskauslaitoksen sijoittaminen halliin ei ole tarpeen.
25 Ympäristövaikutusten arviointi ja yhteysviranomaisen lausunto Ympäristövaikutusten arvioinnissa keskeisiksi vaikutuksiksi tunnistettiin melu- tärinä- ja pölypäästöt. Näistä voi aiheutua myös terveysvaikutuksia. Melu- ja pölypäästöihin vaikuttaa se, onko käytössä yksi vai kaksi murskauslaitosta. Tämä vaikuttaa myös louhintahankkeen kestoon. Kahdella murskaimella hanke saadaan päätökseen nopeammin, mutta haitat, lähinnä melu ja pöly, esiintyvät voimakkaampina. Yhteysviranomainen toi esiin YVA -selostusta koskevassa lausunnossaan 2.9.2015 mm., että maa-aines- ja ympäristölupahakemuksissa on syytä esittää, millä tavoin YVA - selostuksessa esitetyt keinot haitallisten vaikutusten lieventämiseksi on otettu huomioon. Erityisesti on tarpeellista esittää ne tekniset ja toiminnalliset keinot, joilla melun, pölyn ja tärinän torjunta suunnitellaan toteutettavaksi. Hankealueen pintamaiden mahdollinen pilaantuneisuus on syytä selvittää ennen maiden toimittamista pois alueelta. Arviointiselostuksessa oli esitetty tutkimustuloksia hankealueen eteläpuolella olevan heikkousvyöhykkeen vedenjohtavuudesta vesimenekkikokeiden avulla. Jatkovalmistelussa hankealueen kallioperän vedenjohtavuutta on syytä selvittää vielä tarkemmin. Pohjaveden havaintopisteessä 207A havaitut epäpuhtaudet on syytä huomioida ja varmistaa, ettei hankkeella ole haitallisia vaikutuksia epäpuhtauksien leviämiseen maa- ja kallioperässä. Samoin on huomioitava riski Kulmakorven vanhan maankaatopaikan suotovesien kulkeutumisesta louhinta-alueelle. Hulevesien käsittely tulee toteuttaa siten, ettei alueelta pääse poikkeuksellisissakaan tilanteissa päästöjä, joista on haittaa kalastolle, muulle vesieliöstölle tai vesikasvillisuudelle. Hankealueen arkeologinen inventointi on päivitettävä. Ympäristölautakunta toteaa, että melun, pölyn ja tärinän torjunnan keinot on esitetty lupahakemuksessa. Näistä on lisäksi annettu erikseen lupamääräykset 3. - 5 ja 8. - 13. Pintamaiden pilaantuneisuus tutkitaan ennen kuin ne poistetaan alueelta. Uusia vesimenekkikokeita vedenjohtavuuden selvittämiseksi ei tehty eikä niitä vaadita tässä lupapäätöksessä. Louhinta ei ulotu kalliopohjaveden pinnan alapuolelle. Pohjaveden laatua seurataan neljä kertaa vuodessa otettavin näyttein. Louhinnalla ei myöskään odoteta olevan vaikutusta talousvesikaivoihin, joista lähimmät ovat noin 500 m etäisyydellä. Pohjavesipisteen 207A tilannetta tarkasteltiin edellä muistutusten yhteydessä. Hulevesien ja samalla Kulmakorven maantäyttöalueen suotovesien johtaminen on otettu huomioon lupahakemuksessa ja päätöksessä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toiminnassa on noudatettava hakemuksessa ilmoitettujen toimenpiteiden lisäksi seuraavia lupamääräyksiä: Toiminta 1. Kallion louhinta tulee tehdä aluetta koskevan maa-ainesluvan mukaisesti. Louhintatasojen kohdalla tulee noudattaa asemakaavan laatimista varten tehtyä
26 Kulmakorpi I -alueen kunnallistekniikan ja esirakentamisen yleissuunnitelmaa ja sen perusteella laadittua louhintatasojen asemapiirrosta 6512-901. 2. Louhintaa ja murskausta saa tehdä maanantaista perjantaihin seuraavia toiminta-aikoja noudattaen: - kallion porausta klo 7 18 - räjäytyksiä ja kiviaineksen rikotusta klo 8 18 - murskausta klo 7 21. - kiviainesten kuljetuksia ja valmistelevia töitä klo 6-22. Töitä ei saa tehdä arkipyhinä. Melu ja tärinä 3. Laitoksen toiminnoista aiheutuva melu liikenne mukaan lukien ei saa ympärivuotiseen asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla ylittää A -painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 6-7) 50 db. Loma-asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla melutaso ei saa ylittää A - painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. 4. Murskausta suoritettaessa murskain on sijoitettava niin, että voimakkain ääni ei lähde melulle alttiiden kohteiden suuntiin. Murskattavat materiaalit sekä valmiit tuotekasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämisen melulle alttiiden kohteiden suuntiin. 5. Räjäytystyöt on mitoitettava ja räjähdysaineet valittava siten, että räjäytyksistä tai tärinästä ei aiheudu vauriota tai vaaraa ympäristölle, eikä kohtuutonta rasitusta lähialueen asukkaille. Louhinnassa räjäytettävän kentän koko saa olla keskimäärin 10 000 m 3 ja enintään 15 000 m 3. Momentaaninen (samanaikaisesti räjähtävä) räjäytysainemäärää saa olla enintään 100 kg. 6. Räjäytysten ajankohdista on tiedotettava hyvissä ajoin etukäteen melun ja tärinän vaikutusalueen asuinkiinteistöjen omistajille. Päästöt pintavesiin 7. Alueella muodostuvat hulevedet on koottava yhteen hallitusti ja esikäsiteltävä vähintään selkeytysaltaassa tai muulla vastaavalla tavalla ennen niiden johtamista ojaan. Selkeytysaltaat on mitoitettava siten, että valumavesien viipymä altaassa on riittävä hienoaineksen laskeutumiseksi ja alueelta lähtevän hulevesivirtaaman tasaamiseksi. Selkeytysaltaan toimivuutta ja altaan täyttymistä on seurattava säännöllisesti. Tarvittaessa vesien käsittelyä on tehostettava kiintoaineen pääsyn estämiseksi vesistöön. Pöly ja päästöt ilmaan 8. Toiminta-alueen työkoneissa polttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. 9. Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa ylittää ilman laatua koskevan valtioneuvoston asetuksen (38/2011) mukaisia raja-arvoja. Valvontaviranomaisten määräyksestä tulee
27 tehdä ilmalaadun mittauksia, mikäli toiminnasta aiheutuva pölyäminen koetaan ympäristössä haitalliseksi ja on perusteltu syy epäillä raja-arvojen ylittymistä. 10. Poravaunut on varustettava pölyn talteenottojärjestelmillä. Murskaustoiminnan aikana pölyämistä on ehkäistävä kastelulla tai koteloinneilla. Poravaunujen ja murskauslaitoksen pölynpoistojärjestelmät on pidettävä hyvässä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava toiminta-aikana päivittäin. 11. Kuormattavan ja kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 12. Pölynpoistojärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on laitoksen päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö poistettu. Laitos on korjattava tai häiriö poistettava ennen toiminnan jatkamista. 13. Varastokasat sekä alue, jolla työkoneet liikkuvat, ja alueelle johtava tie on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Varastokasojen sekä alueen ja teiden pölyntorjunnassa on ensisijaisesti käytettävä vettä. Pölyäviä materiaaleja ei saa päästä ympäristöön kuljetusten yhteydessä. Kuljetuskaluston puhtaudesta on huolehdittava. Polttoaineet 14. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai säiliöt on sijoitettava tiiviisiin suojaaltaisiin, joiden tilavuus on vähintään 100 % sille sijoitettavien säiliöiden yhteenlasketusta tilavuudesta. Suoja-altaat tulee varustaa katoksilla tai sadeveden poisto- ja erotuslaitteilla. Säiliöiden tulee olla hyväksyttyjä kyseisten aineiden varastointiin ja niiden on oltava lukittavia ja ne tulee varustaa lapon ja ylitäytön estolla. Polttoainesäiliöt on sijoitettava ja suojattava siten, että alueella liikkuvat työkoneet eivät aiheuta niille vaaraa. 15. Polttoainesäiliöiden alueet ja työkoneiden tankkauspaikkojen sekä huoltoalueiden maaperä on suojattava riittävän laajalla ja polttoainetta kestävällä tiiviillä kalvolla tai muulla vastaavalla tavalla. 16. Öljyvahinkojen varalta alueelle on varattava imeytysainetta. Mahdollisesta öljyvahingosta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja tarvittaessa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen 17. Luvan hakijan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa, päivätty 26.6.2016. Alueella on tehtävä maaperätutkimus mahdollisten pilaantuneiden maa-ainesten selvittämiseksi. Poistettavat pintamaat on ensisijaisesti hyödynnettävä meluvallissa hankealueella tai ne saa loppusijoittaa maankaatopaikalle. Kannot on eroteltava maa-aineksesta ja toimitettava haketettavaksi.
28 18. Alueelle ei saa vastaanottaa jätteitä. Mikäli alueelle päätyy jätettä, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on sallittu, tai jäte on palautettava sen haltijalle. 19. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava käsiteltäviksi asianmukaisen luvan omaavaan laitokseen. Muut jätteet vaarallisia jätteitä lukuun ottamatta voidaan toimittaa yhdyskuntajätteen loppukäsittelypaikkaan. 20. Vaaralliset jätteet ja muut ympäristölle haitalliset aineet on varastoitava asianmukaisesti. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan. Nestemäisessä muodossa olevat vaaralliset jätteet on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että vaarallisten jätteiden pääsy maaperään on estetty. Vaaralliset jätteet, kuten öljyjäte, mahdollisesti öljyllä pilaantunut maa-aines, öljynsuodattimet, trasselit, akut ja paristot, on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisten jätteiden vastaanotto. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. Vaarallista jätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston asetuksen 179/2012 mukaiset tiedot vaarallisista jätteistä. Siirtoasiakirjat on säilytettävä kolmen vuoden ajan. Onnettomuudet ja häiriötilanteet 21. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Toiminnan järjestäminen, alueen hoito 22. Toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli vastaavan hoitajan yhteystiedot muuttuvat, on muutoksesta ilmoitettava. 23. Ulkopuolisten asiaton pääsy ajoneuvoilla toiminta-alueelle on estettävä lukittavilla puomeilla tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Louhinta-alue on tarvittavilta osin aidattava ulkopuolisille aiheutuvan vaaran estämiseksi. 24. Murskaustoimintojen ja louhinnan aloittamisista, muutoksista ja lopettamisista on ilmoitettava Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kuukausi ennen toiminnan aloittamista ja päättymistä ja töiden valmistumista. Mikäli toimintaa harjoitetaan jaksottaisesti, on jokaisen jakson aloittamisesta ja lopettamisesta ilmoitettava em. viranomaisille. Toiminnan lopettaminen 25. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä Espoon ympäristökeskukselle yksityiskohtainen suunnitelma
29 rakenteiden ja laitteiden poistamisesta, vesiensuojelua, ilmansuojelua ja maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista, toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Tarkkailu ja raportointimääräykset 26. Hankealue sijaitsee Ämmässuon Kulmakorven vesien yhteistarkkailualueella. Louhinnan ja murskauksen vaikutuksia lähiympäristön pinta- ja pohjavesiin sekä talousvesikaivoihin on tarkkailtava osallistumalla vesien yhteistarkkailuun ja noudattamalla sitä koskevaa Uudenmaan ELY keskuksen antamaa päätöstä tai määräyksiä. 27. Toiminnan harjoittajan tulee tehdä hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista alueen vesien yhteistarkkailua valvovalle ELY -keskukselle suunnitelma hulevesien tarkkailusta ja vesien ph -säädön toteuttamisesta. Suunnitelmassa on lisäksi esitettävä tiedot 1-2 uuden pohjaveden havaintoputken asentamisesta ja arvio tarpeesta liittää putket yhteistarkkailun piiriin. Suunnitelma on toimitettava tiedoksi Espoon ympäristökeskukselle. 28. Toiminnan harjoittajan on tehtävä ennen toiminnan aloittamista kaivokartoitus hankealueen itäpuolisen alueen, Kolmperän alueen sekä hankealueen pohjoispuolella olevan Histan alueen käytössä olevista talousvesikaivoista. Kaivoista on laadittava kaivokortit, otettava vesinäyte ja määritettävä tavanomaiset talousveden laatuparametrit sekä E.-coli, enterokokit ja koliformiset bakteerit. Kaivokartoituksen toteutuksesta on esitettävä Espoon ympäristökeskuksen tarkastettavaksi työsuunnitelma, jossa esitetään mukaan otettavat kaivot, tehtävät määritykset ja raportointiaikataulu. 29. Toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä on tarkkailtava silmämääräisesti ja ehkäistävä tehokkaasti. Murskauslaitteisto, kiviaineksen pudotuskohdat ja muut pölyävät kohdat on suojattava pölyämisen rajoittamiseksi. Poraukseen ja kiven irrotukseen käytettävät laitteet on varustettava pölyn talteenottolaittein. 30. Toiminnan harjoittajan on mitattava louhinnan ja murskauksen aiheuttamia vaikutuksia ilman hiukkaspitoisuuteen (PM 10 ) jatkuvatoimisella mittarilla, kun louhinta on käynnissä lähellä asutusta louhinnan osa-alueilla 1 ja 2 sekä osa-alueella 3. Mittausjaksojen pituuden tulee olla vähintään 60 vuorokautta. Toiminnan harjoittajan on esitettävä hyvissä ajoin ennen ko. osa-alueiden louhinnan aloittamista Espoon ympäristökeskuksen tarkastettavaksi suunnitelma pölymittauksen toteutuksesta. 31. Tärinämittausta tulee tehdä viereisen jakeluaseman, Kolmperäntien ja Nupurintie - Arkiniityntie -alueella. Mittaus tulee toteuttaa jatkuvatoimisena siten, että tulokset on luettavissa netissä. Toiminnan harjoittajan on esitettävä hyvissä ajoin ennen louhinnan aloittamista Espoon kaupungin ympäristökeskuksen tarkastettavaksi suunnitelma tärinämittausten toteuttamisesta. Suunnitelmassa on esitettävä tiedot mahdollisesta katselmuksesta, tiedot mittauspisteiden sijainnista ja perusteet, millä tärinän raja-arvot määräytyvät mitattavilla pisteillä. 32. Melumittaus tulee toteuttaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Ennen louhinnan aloittamista mitataan alueen keskimelutaso. Melua on mitattava lähimmillä häiriölle alttiilla asuinalueilla Kolmperässä, Histassa ja Arkiniityntien alueella. Hakijan on esitettävä Espoon kaupungin ympäristökeskuksen tarkastettavaksi melumittaussuunnitelma, jossa esitetään mittauksen ajankohta ja mittauspisteet. Mittaus
30 on toteutettava ympäristöministeriön ohjeen 1/1995, Ympäristömelun mittaaminen, mukaan. 33. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Tarkkailuja voidaan tarvittaessa muuttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Kirjanpito ja raportointi 34. Toiminnoista alueella on pidettävä kirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on kirjattava muun muassa tiedot louhinnan, louheen murskauksen, meluvallien rakentamisen ja pintamaiden varastoinnin aloittamisesta ja lopettamisesta, alueella louhitun ja alueella vastaanotetun kiviaineksen määristä (t) sekä alueelta louhitun kiviaineksen murskausmääristä (t), alueella vuoden lopussa varastoidun kiviaineksen määrästä (t), alueen rakenteissa hyödynnetyn kivi- ja maa-aineksen määristä (t) ja alueelta poisviedyn kaivannaisjätteeksi luokitellun maa-aineksen määristä (t). Lisäksi käyttöpäiväkirjaan on kirjattava murskauslaitoksen käyntiajat, murskauksessa käytettyjen polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot (t/a), vuosipäästöt ilmaan (hiukkas-, typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöt) ja päästöjen laskentatavat sekä toiminnoissa muodostuneet jätteet ja vaaralliset jätteet, niiden laatu, määrä ja varastointi ja edelleen toimittaminen sekä vuoden aikana suoritettujen tarkkailujen tulokset. Lisäksi on pidettävä kirjaa suoritetuista huoltotoimenpiteistä ja ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä arvio niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetut toimenpiteet). Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. 35. Yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi yhteenvedossa on esitettävä tiedot vuoden aikana toteutuneista ja suunnitteilla olevista muutoksista toiminnoissa. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Espoon ympäristölautakunta katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta kallion louhinta ja louheen murskaus täyttävät ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Espoon ympäristölautakunta katsoo, että suunnitellusta toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai
31 yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 3 :n mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua ja pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Lähimmät asuinalueet Kolmperässä ja Arkiniityn alueella sijaitsevat noin 500 m:n etäisyydellä hankealueen rajasta. Hankealueen ja asuinalueiden välissä on metsän muodostama suoja-alue. Läheisten asuinalueiden rengaskaivoilla on erilliset pohjaveden muodostumisalueet. Louhinta ei ulotu pohjaveden pinnan alapuolelle. Siten louhinta- ja murskaustoiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan YSL 49 4 kohdan tarkoittamaa vedenhankinnan kannalta tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista. Pohjaveden tilaa tarkkaillaan kolmesta hankkeen vaikutusalueella sijaitsevasta pohjavesiputkesta. Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemiseksi päästöjä, jätteitä ja tarkkailua koskevien määräysten antaminen on tarpeellista. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Maaperän ja pohjaveden pilaantumista ehkäistään polttoaineiden asianmukaisella varastoinnilla ja tankkausalueelle asennettavalla tiiviillä polttoaineiden maahanpääsyn estävällä rakenteella. Pölyn ja melun leviämistä ehkäistään sijoittamalla murskauslaitos toiminta-alueella siten, että laitos on mahdollisimman alhaisella tasolla ympäröivään maastoon nähden ja louhoksen seinämät muodostavat luonnollisen meluesteen lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan. Varastokasojen sijoittelulla ehkäistään melun leviämistä asutukseen päin. Pölyn leviämistä ehkäistään murskauslaitoksen pölyävien kohteiden kastelulla ja tarvittaessa murskainten ja seulojen suojaamisella peitteillä ja koteloinneilla ja poravaunujen pölynpoistolaitteistoilla. YVA -lain (468/1994) mukaisessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä YVAselostuksesta annetun lausunnon vaatimukset on huomioitu lupamenettelyssä. Kulmakorpi I - alueen kallion louhinnan vaikutuksia ympäristön pohjaveteen on arvioitu YVA -selostuksen luvussa 13. Pohjavesivaikutukset arvioitiin hyvin vähäisiksi ja ne tulevat rajoittumaan hankealueelle tai sen välittömään lähiympäristöön. Kulmakorpi I -alueella voidaan suorittaa louhintaa ottosuunnitelmassa esitetyille tasoille ilman, että aiheutetaan haitallisia pohjavesivaikutuksia lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Hankealueen ympäristön pohjaveden pinnankorkeuksia ja laatua tarkkaillaan louhinnan aikana pohjavesiputkista. Myös toiminnan vaikutuksia Kakarlammen olosuhteisiin tarkkaillaan, sillä lammen pinnankorkeutta seurataan jatkuvatoimisesti läheisen Takapellon alueen louhintojen yhteydessä. Hulevedet käsitellään selkeytysaltaissa ennen niiden johtamista toiminta-alueelta ja veden laatua tarkkaillaan alueelta laskevassa ojassa.
32 Ympäristöluvan myöntämistä harkittaessa on otettu huomioon louhinnasta ja murskauksesta aiheutuvan melun ja liikenteen vaikutusten lieventäminen hankealueen läheisyydessä olevan asutuksen kannalta. Lisäksi hankkeen vaikutuksia seurataan melu- ja tärinämittauksilla sekä pinta- ja pohjavesiseurannalla. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys 1. Maa-aineksen ottoa koskeva louhinta tehdään sitä varten annettavan erillisen maa-ainesluvan mukaisesti. Kun louhinta toteutetaan esitetyn ottosuunnitelman mukaisesti, jolloin louhinta ei ulotu kalliopohjaveden pinnan alapuolelle, ei louhinnasta ole odotettavissa haitallisia vaikutuksia kalliopohjaveteen tai talousvesikaivoihin Kiviaineksen louhinta- ja murskausmäärälle ei ole asetettu vuosittaista ylärajaa, tätä säädellään toiminta-aikoja koskevalla määräyksellä 2. (YSL 48, 49 ) Määräys 2. Lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa toiminnoista aiheutuvaa melua ajallisesti. Toiminta-ajat on hyväksytty pääosin hakemuksen mukaisina. Kallion porauksen toiminta-aikaa rajoitettiin hakemuksesta poiketen klo 18:aan ja murskauksen toiminta-aikaa klo 21:een noudattaen lupamääräyksiä, jotka koskevat muita kivenmurskaamoja Ämmässuon - Kulmakorven alueella. Lisäksi määräyksessä 3. on annettu määräys melutasosta (YSL 52, NaapL 17 ) Määräykset 3.- 4. Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 6 :ssä on määrätty meluntorjunnasta ja 7 :ssä melutasoista. Melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväajan (klo 7 22) ohjearvoa 55 db eikä loma-asumiseen käytettävällä alueella 45 db. (YSL 52, VNA 800/2010 7 ) Määräykset 5.- 6. Räjäytyksiä ja kentän kokoa koskeva määräys on annettu räjäytyksistä aiheutuvan melun ja tärinän haittavaikutusten ja mahdollisen kivien sinkoutumisvaaran estämiseksi. Mitoittamalla ja valitsemalla räjäytysaineet oikein vähennetään tärinähaittojen sekä suurten, rikotusta vaativien kivenlohkareiden syntymistä. Lisäksi asukkailta on saatu voimakasta kritiikkiä ja runsaasti valituksia lähialueella toimivan toisen louhintahankkeen kohdalla voimakkaiden räjäytysten vuoksi. Asukkaat ovat kokeneet räjäytykset erityisen häiritsevinä. Tällä perusteella räjäytettävän kentän kokoa ja käytettävän räjähdysaineen määrää on rajoitettu. Melun ja tärinän vaikutusalueen asuinkiinteistöjen omistajia on tiedotettava suunnitelluista räjäytyksistä, jotta niihin voidaan ennakolta varautua. (YSL 53, NaapL 17 ) Määräys 7. Valumavesien johtaminen laskeutusaltaan kautta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Laskeutusaltaan rakentamista ja hoitoa koskevilla määräyksillä varmistetaan, että alueelta ei haitallisessa määrin kulkeudu kiintoainetta lähiympäristön pintavesiin. (YSL 52, VNA 800/2010 10 )
33 Määräys 8. Kevyen polttoöljyn rikkipitoisuusraja on annettu noudattaen raskaan ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen määräystä. (YSL 52, VNA 413/2014 4 ) Määräykset 9.-13. Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 4 :ssä on määrätty ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittamisesta ja 5 :ssä ilmalaadusta. Lupamääräykset pölyhaittojen ehkäisystä on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. Samoin määräyksillä pölynpoistojärjestelmien kunnossapidosta ja tarkkailusta sekä toimintojen keskeyttämisestä mahdollisen häiriön sattuessa vähennetään ilmaan syntyviä päästöjä ja ehkäistään ympäristöhaittoja. (YSL 52, 53, NaapL 17, YSA 800/2010 4, 5, VNA 38/2011) Määräykset 14.-16. Ympäristönsuojelulain 16 :n mukaan maaperään ei saa päästää jätettä eikä muutakaan ainetta, joka voi pilata maaperän tai aiheuttaa haittaa terveydelle tai ympäristölle. Polttoaineita on varastoitava siten, että päästöt maaperään ja pohjaveteen voidaan estää. Määräykset ovat tarpeen polttoaineen varastoinnista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja kyseisestä toiminnasta ympäristölle aiheutuvien riskien minimoimiseksi. (YSL 14, 16, 17, 52, 53, VNA 800/2010 9 ) Määräys 17. Ympäristönsuojelulain 113 :n mukaan kaivannaistoimintaa koskevassa ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset kaivannaisjätteestä sekä toimintaa koskevasta kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. Kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 190/2013 mukaan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman laatimisessa on otettava huomioon muun muassa, että pintamaa palautetaan ottamisalueelle tai se ensisijaisesti hyödynnetään muualla toiminnan päätyttyä. (YSL 52, 113, VNA 800/2010 11 VNA 190/2013 3 ) Määräykset 18-20. Jätteitä ja vaarallisia jätteitä koskevat määräykset on annettu jätteiden määrän vähentämiseksi, asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelain 29 :n mukaan jätteen haltija on vastuussa siitä, että tavanomaiset ja vaaralliset jätteet toimitetaan lain mukaiseen paikkaan. Siirtoasiakirjasta säädetään jätelain 121 :ssä ja siirtoasiakirjaan merkittävistä tiedoista tarkemmin jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 24 :ssä. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata muun muassa vaarallisen jätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Siirtoasiakirjamenettely helpottaa myös valvontaa. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan. (YSL 52, 58, JL 8, 28, 29, 121, VNA 179/2012 24 ja sen liite 4, VNA 800/2010 11 ) Määräys 21. Ympäristönsuojelulain 14 :n mukaan, jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista, toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo tapahtunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäisiksi. (YSL 7, 14, 52, JL 13, VNA 800/2010 12 ) Määräys 22. Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 12 :n mukaan mm. onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö. Määräys 23. Valvonnalla ja rakenteellisin keinoin estetään ulkopuolisille aiheutuvat vaarat sekä luvaton pääsy alueelle. (YSL 52, VNA 800/2010 12 )
34 Määräys 24. Murskaustyön ja louhinnan aloittamisista, muutoksista ja lopettamisista on velvoitettu tekemään ilmoitus valvovalle viranomaiselle toiminnan valvonnan järjestämiseksi. (YSL 170 ) Määräys 25. Ympäristöluvassa on ympäristönsuojelulain mukaan annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. Toiminnan lopettamista koskeva suunnitelma esitetään toimivaltaiselle lupaviranomaiselle. (YSL 94 ) Määräykset 26.- 32. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Ympäristöluvassa on ympäristönsuojelulain 52 :n mukaan annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, toiminnan vaikutusten sekä toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Kaivokartoitus oli esitetty tehtäväksi hankkeen YVA -selostuksessa, mutta lupahakemuksessa sitä ei esitetty. Lupaviranomainen katsoo, että kaivokartoitus ja vesinäytteenotto ovat tarpeen, koska kyseessä on suuri louhintahanke, jonka räjäytysten tärinä saattaa ulottua asuinalueille. Läheisen Takapellon alueen louhintahankkeen kohdalla on asukkaiden keskuudessa noussut epäily, että toiminnalla on ollut vaikutuksia lähialueen talousvesikaivoihin. Sen vuoksi on tarpeen etukäteen selvittää talousvesikäytössä olevien kaivojen tiedot ja veden laatu. (YSL 6, 52, 62, 64 ) Määräys 33. Ympäristönsuojelulain 209 :n mukaan muun muassa mittaukset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin (YSL 209 ) Määräykset 34.- 35. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen toimintaan liittyvien ympäristönsuojelun kannalta olennaisten tietojen saamiseksi ja toiminnan valvonnan järjestämiseksi ja suorittamiseksi. (YSL 52, 58, 62, JL 12, 118, 119, 122 ). LUVAN VOIMASSAOLO Voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 29 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70, YSA 15 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen 18.11.2016, mikäli päätökseen ei haeta muutosta valittamalla. (YSL 198 ) Hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskus on hakenut aloituslupaa louhinnan osa-alueille 1 ja 2 kuvan 1. mukaisesti.
35 Kuva 1. Aloituslupaa koskeva alue Aloittamislupaa perustellaan sillä, että kyseessä on kaava-alueen esirakentaminen ja haettu aloituslupa-alue on suunniteltu siten, että osa katualueista ja tonttien/kortteleiden esirakentamisesta päästään aloittamaan kokonaisuuksina. Koska louhinta on verrattain hidas prosessi, on ensisijaisen tärkeää aloittaa toiminta ajoissa. Tuleville tonteille on suuri tarve. Vaikka asemakaava ei ole vielä lainvoimainen, on alue lainvoimaisessa yleiskaavassa esitetty teollisuustoiminnoille, joten estettä toiminnan aloittamiselle ei ole. Toiminnan aloittamista koskeva päätös ja perustelut Lupa toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta evätään. Kyseessä on louhinta, jossa ympäristöä ei voi saattaa ennalleen, mikäli lupahakemus kumotaan tai sen määräyksiä muutetaan. (YSL 199 ) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän lupa-asian vireille tullessa voimassa olleen 1.8.2015 voimaan tulleen Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan maksutaulukon (Espoon kaupunginhallitus 15.6.2015) mukaan kivenlouhimon sekä muun kuin maarakennustoimintaan liittyvän kivenlouhinnan ympäristöluvan käsittelymaksu on 2 140 euroa ja murskaamon ympäristöluvan käsittelymaksu on 3 640 euroa. Ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 5 :n mukaan ympäristönsuojelulain 34 :n 4 momentissa tarkoitetun lupa-asian käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että perusmaksultaan kalliimman toiminnan lupamaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 % näiden toimintojen maksusta. Taksan 4 mukaan ulkopuoliselta viranomaiselta pyydettävästä lausunnosta peritään 100 euroa. Lupamaksu on siten 4 810.