Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh/Tfn: 020 490 109, faksi/fax 020 490 5251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 2.3.2007 Diaarinumero LSU 2006 Y 884 (131) ASIA HAKIJA Lihan ja maidontuotantotoimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Rekilä Risto Ullavantie 802 69100 KANNUS ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Eläinsuoja sijaitsee Kannuksen kaupungin Yliviirteen kylässä, tilalla Rekilä RN:o 18:31. Tilalla harjoitetaan maidon ja naudanlihantuotantoa. Naudanlihan tuotantoa laajennetaan ja tilalle rakennetaan uusi kylmäpihatto, rehuvarasto ja kuivalantala. Tilalla on nykyisin 22 lypsylehmää, 15 hiehoa, 15 lihanautaa ja 9 nuorkarjaa. Laajennuksen jälkeen tilalla tulee olemaan 24 lypsylehmää, 15 hiehoa, 9 vasikkaa ja 240 eri ikäistä lihanautaa. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 21.9.2006. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mu
2 kaan, koska kyseessä on eläinsuoja, jonka kokonaiseläinmäärä eläinyksikkökertoimien perusteella vastaa vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettua eläinsuojaa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisemmin haettu ympäristölupaa. Toiminnassa oleville tuotantorakennuksille on myönnetty rakennusluvat. Alue on haja asutusaluetta, jota ei ole kaavoitettu. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee kaavoittamattomalla maa ja metsätalousvaltaisella haja asutusalueella Eläinsuojan lähiympäristö on maatalousvaltaista pelto ja metsäaluetta. Eläinsuojat, levityspellot, lantala ja lietesäiliöt eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät naapurit sijaitsevat 100 metrin etäisyydellä uudesta pihatosta ja lantalasta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Hakemuksen mukaan tilalle rakennetaan kerrosalaltaan 1289 m 2 :n suuruinen kylmäpihattonavetta, jossa kasvatetaan omat ja välityssonnit teurasikään asti. Kaikki sonnit ovat koko kasvatusajan irrallaan isoissa karsinoissa. Maidontuotanto tapahtuu nykyisessä lypsykarjarakennuksessa. Laajennuksen jälkeen tullaan tilalla tuottamaan vuosittain 130 000 litraa maitoa ja 60 000 kg lihaa. Esikuivattua rehua tehdään 845 tonnia vuodessa. Eläinten ruokinta perustuu kotoiseen nurmirehuun ja rehustukseen voidaan käyttää tilalla jo olevia rakenteita. Rehu varastoidaan laakasiiloihin ja aumaan. Lypsylehmiä ja hiehoja laidunnetaan 3 4 kk vuodessa. Laidunala on 2 4 ha. Lehmät pidetään laidunkaudella yöt sisällä. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Laitumella ei ole pysyviä eikä kiertäviä ruokintapaikkoja. Laitumella eläimet juotetaan juoma altaasta, joka täyttyy vesijohdosta. Altaassa on pintavahti. Lannan ja jätevesien käsittely Kaikki pihattonavetan lannankäsittely tapahtuu kuivikelantamenetelmällä imeyttämällä virtsa kuivikkeeseen. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkia. Pihattonavetan yhteyteen rakennetaan uusi kuivikelantala, jonka tilavuus on 3360 m 3. Lypsykarjanavetan lannalle on käytössä 500 m 3 suuruinen kuivalantala ja 360 m 3 :n suuruinen virtsasäiliö. Lisäksi hakija on vuokrannut 15.2.2007 päivätyllä sopimuksella 175 m 3 :n suuruisen etäsäiliön, joka sijaistsee Yliviirteen kylässä tilalla Huuki Forsbacka RN:o 17:31, osoitteessa Rekiläntie 580 noin 3 kilometrin etäisyydellä Rekilän tilasta. Kuivalantalatilavuutta tulee olemaan yhteensä 3860 m 3. Vanhasta navetasta tulevat pesu ym.jätevedet johdetaan uppopumpun avulla virtsasäiliöön ja sieltä edelleen levitettäväksi peltoon. Eläinsuojista ei tule wc vesiä. Uuden kuivalantalan sadevedet johdetaan virtsasäiliöön. Lanta levitetään lannoitteeksi ympäristölupaehtojen mukaisesti viljeltävien kasvien ravinnetarpeiden mukaan. Hakijalla on käytössä lannanlevitykseen peltoa yhteensä 79 hehtaaria, josta omaa 24 hehtaaria, vuokrapeltoa 55 hehtaaria. Lannasta 80 % levitetään viikoilla 17 21 ja 20 % viikoilla 35 40. Hakemuksen mukaisella eläinmäärällä tulee lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa olla ympäristöministeriön ohjeen mukaan laskettuna käytössä vähintään 81 ha.
Muut varastot 3 Tilalla sijaitsee kaksi polttoainesäiliötä tilavuuksiltaan 2800 ja 2500 litraa. Lisäksi tilalla varastoidaan muita öljytuotteita enintään 400 litraa tynnyrissä traktoritallissa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnassa syntyvät jätteet kuten muovit, säkit, jäteöljyt, lasit, loisteputket, akut, metalliromu ja sekajäte hoidetaan kaupungin jätehuoltomääräyksien mukaisesti ja viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan laitokselle, jolla on lupa ottaa vastaan sellaista jätettä. Toiminnasta aiheutuva liikenne Syrjäisen sijainnin ansiosta pihaton lähietäisyydessä tapahtuva liikenne ei aiheuta ympäristölle haittaa ja yleisellä tiellä yrityksen liikenne vastaa normaalia maaseudun liikennettä. Maitoauto käy joka toinen päivä. Teuras, rehu tai turveauto liikennöi viikottain. Lannanajoa kevään ja syksyn levitysviikkoina kertyy yhteensä n. 175 kuormaa. Toiminnan vaikutukset ympäristöön Hakemuksen mukaan vaikutukset ovat vähäiset, koska sijoituspaikkana oleva tontti on nykyisen tilan talouskeskuksen välittömässä läheisyydessä ja talouskeskuksessa on aina ollut kotieläintuotantoa. Rakennettava pihattonavetta tulee syrjäiselle maaseudulle ja lähimmän tilan maat ovat vuokralla hakijalla. Kotieläintalous on kylällä voimakasta. Hankkeen toteutuksen jälkeen ympäristövaikutukset eivät merkittävästi muutu nykyiseen verrattuna. Lisäksi lannanpoisto, ilmastointi ja kuljetukset hoituvat niin, ettei toiminnasta aiheudu ympäristöhaittoja. Mitkään toiminnat eivät sijoitu pohjavesialueelle. ARVIO ONETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNITELLUISTA TOIMISTA JA TOIMISTA HÄTÄTILANTEISSA Hakemuksen mukaan onnettomuus ja toiminnalliset riskit aiheutuvat lähinnä tulipalosta ja eläintaudeista, joihin voi varautua vakuuttamalla ja parantamalla tilan alkusammutusvalmiutta. Ennakoivat riskit koskevat lähinnä tilan omaa tuotantoa, eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla 31.10. 29.11.2006. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Vaasan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Koulukatu 19 sekä Kannuksen kaupungin virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Asematie 1. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Kannuksen kaupungin Valvontalautakunnan tiloissa, osoitteessa Asematie 1. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kannuksen kaupunginhallitukselta ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuksesta on lisäksi lähetetty tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan.
Tarkastus 4 Tilalla on lupahakemuksen johdosta tehty tarkastus 2.2.2007. Tarkastuksen yhteydessä tutkittiin rakennettavan eläinsuojan, lantaloiden ja virtsasäiliön sijoittuminen pihapiirissä ja niiden lähiympäristö. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Lausunnot Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen toteaa lausuntonaan, että hakemuksen mukaisesta toiminasta ei ole huomautettavaa. Toiminnanharjoittajan toiminasta ei ole tullut valituksia eikä valvontalautakunnan tiedossa ole, että naapureille aiheutuisi haittoja toiminnasta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on saanut annetun lausunnon tietoonsa. Hakija on ilmoittanut, ettei hän anna vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus päättää myöntää Risto Rekilälle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan liha ja lypsykarjatoiminnan harjoittamiseksi hakemuksen mukaisesti Kannuksen kaupungin Yliviirteen kylässä tilalla Rekilä RN:o 18:31 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan ja lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Valvontalautakunnan lausunnossa ei ole esitetty yksilöityjä vaatimuksia. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinmäärä Nykyisessä lypsykarjanavetassa saa pitää yhteensä enintään 24 lypsylehmää, 15 hiehoa, 9 vasikkaa ja uudessa pihattonavetassa 240 eri ikäistä lihanautaa. 2. Lannan ja jätevesien varastointi sekä eläinsuojan ja lantalan pohjarakenteet Eläinsuojissa muodostuva lanta ja maitohuoneen pesuvedet sekä muut toiminnassa muodostuvat jäte ja pesuvedet tulee varastoida nestetiiviistä materiaalista rakennetuissa säiliöissä maa ja metsätalousministeriön ohjeiden mukaisesti. Kuivikelannan laskennallista 12 kuukauden varastointitilaa tulee olla vähintään 3835 m 3. Eläinsuojien, lietesäiliön ja lantaloiden pohjarakenteet tulee rakentaa nestetiiviistä materiaalista maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden MMM RMO C4 sekä 26.3.2006 päivättyjen hakemukseen liitettyjen piirustusten mukaisesti. Lietesäiliö ja kuivalantalat tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti ja samalla tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.
5 3. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lanta sekä jätevedet on hyödynnettävä peltolannoitteena toiminnanharjoittajan esittämän lannan levityssuunnitelman mukaisesti. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään ympäristökeskukselle lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta alaa tulee ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan olla käytössä jatkuvasti vähintään 81 hehtaaria. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levitysmäärissä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maasto olosuhteista ja maalajista riippuen 30 100 m leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää lietelantaa, puristenesteitä, pesu taikka jätevesiä. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojien, virtsasäiliön ja kuivikelantaloiden ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Lannan ja virtsan kuljettaminen sekä peltoon levitys on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu haju tai terveyshaittaa taikka epäsiisteyttä. Virtsasäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, esim. 10 senttimetrin turvekerroksella. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi
6 Toiminnassa muodostuvien jätteiden sekä kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten esim. jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kuolleet eläimet ja muu eläinjäte tulee välittömästi toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringolta ja tuhoeläimiltä. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla. Polttonesteet on varastoitava siten, ettei mahdollisista vuodoista aiheudu maaperän tai pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon estolaitteella ja niiden tulee olla lukittavia. Säiliöt tulee sijoittaa tiiviille alustalle sekä maastollisesti siten, että mahdollisen vahingon yhteydessä polttoainetta ei pääse vesistöön. Säiliöt on pidettävä toimintakuntoisina ja ne on paloviranomaisen toimesta tarkastettava säännöllisin väliajoin. Säiliöiden välittömään läheisyyteen tulee varata riittävästi imeytysainetta mahdollisen öljyvuodon imeyttämiseksi. Tapahtuneista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaiselle. 6. Toiminnan tarkkailu Virtsasäiliöin ja lantaloiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjanpitoa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin: tiedot eläinmääristä kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka toiminnassa muodostuva lannan määrä ja levityspinta alat Levitettävästä lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä ja liukoisen fosforin määristä vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenveto kirjanpitotiedoista ( vuosiraportti ) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tiedot uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tulee toimittaa ympäristökeskukseen. 7. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle eläinsuojan laajennuksen käyttöönottoajankohta viimeistään kuukautta ennen sen käyttöönottoa. Mikäli karjasuojan yhteyteen tullaan myöhemmin perustamaan jaloittelutarha, tulee hanke toteuttaa siten, että pintavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen. Mahdollis
7 ta jaloittelutarhaa koskeva suunnitelma tulee toimittaa ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen hankkeen toteuttamista. Mahdollisia jaloittelu ja laidunalueita ei tule ulottaa vesistöön saakka. 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kun otetaan huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, alueen nykyinen käyttö, eläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden, ei toiminnasta todennäköisesti aiheudu kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että eläinsuojien toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset, kun annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristölupaharkinnassa on otettu huomioon eläinsuojan ja lantaloiden sijainti alueella, jolla maatalouselinkeinon harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäiseläinmäärä. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannan tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa taikka muita ympäristövaikutuksia. (lupamääräys 1) Kuivikelannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta valtioneuvoston asetuksen mukaisesti (931/2000) ja lietesäiliö, kuivikelantalat sekä eläinsuojan pohjarakenteet lietekuiluineen tulee olla rakennettu nestetiiviistä materiaalista (MMM RMO C4). Säilörehun valmistuksessa syntyvä puristeneste on kerättävä talteen nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi ja suorien valumien ehkäisemiseksi. Lietesäi
8 liöiden ja lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan niiden hyötytilavuuk sien säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto. (lupamääräys 2) Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaatimus tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Ohjeessa on laskettu lannan keskimääräinen fosforipitoisuus eläinyksikköä kohden. Peltopinta alatarve on yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian lannan levityksestä vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Lantaa, virtsaa, puristenestettä tai jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueille veden laadun turvaamisen takia. Jättämällä vesistöjen rannoille lannoittamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. (lupamääräys 3) Hajuhaittaa vähennetään pitämällä eläinsuojan, lietesäiliön ja kuivikelantaloiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa ja huolehtimalla asianmukaisesta lannan kuljettamisesta. Kattamalla virtsasäiliö vähintään kelluvalla katteella vähennetään ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta ja hajuhaittaa. (lupamääräys 4) Jätehuolto on hoidettava kaupungin jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen tai sen vaara. Polttonestesäiliöiden kunto on tulee tarkastaa riittävän usein. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseistä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (lupamääräys 5) Tarkkailemalla lantalarakenteita säännöllisesti voidaan varmistua niiden tiiviydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. Valtioneuvoston asetus 931/2000 edellyttää vähintään viiden vuoden välein tehtävää lantaanalyysiä. (lupamääräys 6)
9 Käyttöönottoilmoitus on tarpeen valvonnallisista syistä. (lupamääräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 8) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai toiminnan kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu kuuden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi lupaviranomainen päättää, että lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2017 mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edelly tetyn raportoinnin vuotta 2016 koskevat tiedot. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, 21 22 ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 19, 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI ON HUOMIOITU Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 10 Käsittelymaksu 1200 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kannuksen kaupunginhallitus Kannuksen valvontalautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Hagström Juha Rekiläntie 846 69100 KANNUS Jääskä Raimo Aatos Ullavantie 806 69100 KANNUS Keski Rekilä Aarre perikunta Rekiläntie 831 69100 KANNUS Koski Vähälä Petri Tapani Ullavantie 760 69100 KANNUS Lindqvist Aili Koivukuja 8 69100 KANNUS Lindqvist Terho Alfred Valdemar Ullavantie 852 69100 KANNUS Rekilä Leevi Matias perikunta Rekiläntie 845 69100 KANNUS Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä.
11 Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Insinööri Heikki Laakso LIITTEET Valitusosoitus Asemapiirros Kartta