Kauppakorkean valintakokeen / 2009 ratkaisut (TH /Supermaster Ky) Hallinto / 2009: 1. Osio 1 / Tosi; Yritys tarjoaa ydinsegmenttiin kuuluville muun muassa työturvan (s.47). Osio 2 / Epätosi; Ei, vaan ydinryhmä joustaa lähinnä laadullisesti, muut ryhmät myös määrällisesti (s.46). Osiot 3 ja 4 / Tosia (s.47 ja s.48). 2. Osio 1 / Epätosi; Kirjassa todetaan, että johdon kehittäminen Suomessa ei nykyisellään ole systemaattista, eikä johdon kehittämisellä ole tiivistä yhteyttä yrityksen strategisiin pyrkimyksiin (s.107). Osio 2 / Epätosi; Yliopistojen perustutkinnot luetaan johtamiskoulutukseen, ei johtajien työssä oppimiseen. Vertaa kirjan sivu 105 ja taulukko 4.3 sivulla 106. Osio 3 / Epätosi; Urasuunnitelmien tekeminen luetaan johdon kehittämiseen, ei johtamiskoulutukseen (s.106). Osio 4 / Tosi; Näin todetaan sivulla 106 sekä tekstissä että taulukossa 4.3. 3. Osio 1 / Tämä ei kuulu kyseisiin, parhaisiin käytäntöihin. Sen sijaan henkilöstön kyvykkyyden varmistaminen mainitaan (s.102). Osiot 2 4 / Nämä mainitaan (s.102). 4. Osio 4 / Tosi; Kirjassa todetaan, että kyseessä on eräs tunnetuimmista ryhmäajattelun esimerkeistä (s.78). 5. Osio 1 / Tosi; Näin todetaan kirjan sivulla 22. Osio 2 / Tosi, sillä Fayol piti johtamista sarjana ennalta määrättyjä toimintoja (s.21). Osio 3 / Epätosi; Kyseiset piirteet eivät liity Kotterin havaintoihin, vaan ne mainitaan sen sijaan jaksossa johtaja ihmisenä (s.27). Osio 4 / Tosi; Johtaja toimii tällöin asemassaan vaikuttimiensa ja persoonallisuutensa ohjaamana (s.26). 6. Osiot 1 3 / Tosia, vertaa kirjan sivu 114 ja vastaava case. Osio 4 / Epätosi; Näin ei todeta kirjassa. 7. Osio 1 / Epätosi; Ei, vaan organisaatiokäyttäytyminen on johtamisen ja organisoinnin keskiössä (s.15-16). Osio 2 / Tosi; Näin todetaan kirjan sivulla 16. Osio 3 / Epätosi; Ei, vaan sosiaalipsykologia tutkii yksilöä sosiaalisten ryhmien aktiivisena jäsenenä (s.17). Osio 4 / Epätosi; Ei, vaan väite koskee sosiologiaa (s.16). 8. Osio 3 / Tosi; Näin todetaan kirjan sivuilla 85-86.
Laskentatoimi / 2009: 9. Väite on suoraan kirjasta sivulta 14. 10. IFRS -tilinpäätös ei ole Euroopan yhteisöjen tilinpäätösdirektiivien mukainen. Toisaalta markkinahintoja käytetään tai voidaan käyttää nimenomaan IFRS -tilinpäätöksessä (s.17-18). 11. Asia todetaan kirjan sivulla 32. 12. Ratk: Vaihto-omaisuuden arvoksi valitaan annetuista arvoista alin eli 6.000 euroa. Varaston kasvu tilikauden ikana on tällöin 6.000 3.000 = 3.000 (euroa). Tilikauden ostokulu on siis = ostomeno varaston kasvu = 15.000 3.000 = 12.000 (euroa) (sivut 22-23). 13. Ratk: Nyt maksetaan siis lainan korkoja 3 kk kyseisen tilikauden osalta sekä ennakkoon 3 kk:n verran. Yhteenlasketusta korkomenosta (4.000 eurosta) ko. tilikaudelle kuuluu siis noin puolet, ja loput kohdistuu seuraavaan tilikauteen. Tämä määrä esitetään taseessa siirtosaamisena (etukäteen maksettuna korkona) (s.28). 14. Ratk: Lisäarvomallin mukaan osakkeen arvo muodostuu tulevien vuotuisten osinkojen nykyarvona. Nykyarvon laskemiseksi tulevat tuotot siirretään alkuhetkeen eli diskontataan tuottovaatimuksen mukaisella korkokannalla. Jos tuottovaatimusta nostetaan, niin diskonttauskorkokanta siis kasvaa, mikä pienentää tulevien tuottojen nykyarvoja. Tällöin osakkeen arvo siis laskee (s.50). 15. Ratk: Koko pääoman tuottoaste saadaan (kuten sivuilla 59-60 on esitetty) kertomalla myynnin ansaintavoima termillä pääoman kiertonopeus. Kaavoista sivulta 59 nähdään, että termi liikevaihto supistuu tällöin pois. Liikevaihdon kasvu ei siis vaikuta koko pääoman tuottoasteeseen.
16. Ratk: Suhteellisen velkaantumisen osalta tyydyttävät arvot ovat välillä 40 % - 80 %. Ilmoitettu arvo 52 % on tällä välillä. Omavaraisuusaste = 100 x (oma pääoma/taseen koko pääoma) = 100 x (40.000 + 6.500 + 13.500) / 195.200 = 100 x 60.000 / 195.200 = 30,7 %. Tämä on tyydyttävää vakavaraisuutta kuvaavalla välillä 20 % - 40 %, joten myös omavaraisuusasteen perusteella yrityksen vakavaraisuutta voidaan pitää tyydyttävänä (s.63). 17. Ratk: Current ratio = lyhytaikaiset varat yhteensä / lyhytaikaiset velat yhteensä = (11.700 + 12.400 + 9.900) / (10.700 + 7.300) = 34.000 / 18.000 = 1,89. Tämä arvo on välillä 1,00 2,00, joten yrityksen maksuvalmiutta voidaan tällä perusteella pitää tyydyttävänä (s.67-68). 18. Näin todetaan kirjan sivulla 82. 19. Ratk: Kriittinen piste KRP = KK / YKT = 4.000 / (10 6) = 1.000 (kpl). Tällöin vastaava kriittisen myynnin arvo = 1000 x 10 = 10.000 (euroa) (s.90-92) 20. Ratk: Kun myynti on 400 kpl, niin muuttuvat kustannukset ovat yhteensä 400 x 100 = 40.000 (euroa). Koska kiinteät kustannukset ovat 8.000 euroa, niin kokonaiskustannukset ovat = 48.000 euroa. Tällöin tuotteen omakustannusarvo = 48.000 / 400 = 120 (euroa). Koska voittolisä on 60 euroa /kpl, niin tuotteen nettomyyntihinta = 120 + 60 = 180 (euroa / kpl). Tavoitetuotto on 400 kappaleen myyntimäärällä on siis = 400 x 60 = 24.000 (euroa). Mikäli toteutunut myynti on vain 300 kpl, niin myynnin arvo = 300 x 180 = 54.000 (euroa). Muuttuvia kustannuksia on tällöin 300 x 100 = 30.000 (euroa) ja kiinteitä kustannuksia edelleen 8.000 euroa. Tuotto on siis tällöin = 54.000 (30.000 + 8.000) = 16.000 (euroa). Tämä on 24.000 16.000 = 8.000 (euroa) pienempi kuin tavoitetuotto 24.000 euroa (s.126).
21. Ratk: Lasketaan ensin molempien investointien nettonykyarvo annetuilla korkokannoilla. a) Olkoon korkokanta = 5 %. Investointi A / Nettonykyarvo = 0,9524 x 30.000 + 0,9070 x 20.000 + 0,8638 x 20.000 + 0,8227 x 10.000 + 0,7835 x 10.000-70.000 = 28.572 + 18.140 + 17.276 + 8.227 + 7.835 70.000 = 10.050 (euroa). Tämä on positiivinen, joten investointi A on kyseisellä korkokannalla kannattava. Investointi B / Nettonykyarvo = 0,9524 x 50.000 + 0,9070 x 10.000 + 0,8638 x 10.000 + 0,8227 x 5.000 + 0,7835 x 5.000-70.000 = 47.620 + 9.070 + 8.638 + 4.113,5 + 3.917,5 70.000 = 3.359 (euroa). Tämäkin on positiivinen, joten myös investointi B on korkokannalla 5 % kannattava. b) Olkoon korkokanta sitten = 10 %. Investointi A / Nettonykyarvo = 0,9091 x 30.000 + 0,8265 x 20.000 + 0,7513 x 20.000 + 0,6830 x 10.000 + 0,6209 x 10.000 70.000 = 27.273 + 16.530 + 15.026 + 6.830 + 6.209 70.000 = 1.868 (euroa). Tämäkin on positiivinen, joten investointi A on kannattava myös korkokannalla 10 %. Investointi B / Nettonykyarvo = 0,9091 x 50.000 + 0,8265 x 10.000 + 0,7513 x 10.000 + 0,6830 x 5.000 + 0,6209 x 5.000 70.000 = 45.455 + 8.265 + 7.513 + 3.415 + 3.104,5 70.000 = - 2.247 (euroa). Tämä on negatiivinen, joten investointi B on kannattamaton korkokannalla 10 %. Koska investointi A on kannattava sekä 5 %:n että 10 %:n tuottovaatimuksella, niin investoinnin A sisäinen korkokanta on suurempi kuin 10 %. Koska investointi B on kannattava 5 %:n tuottovaatimuksella, mutta kannattamaton 10 %:n tuottovaatimuksella, niin investoinnin B sisäinen korkokanta on välillä 5 % - 10 %. Tämä merkitsee, että investointi B ei ole sisäisen korkokannan perusteella arvioituna kannattavampi kuin investointi A. 22. Väite on tosi kirjassa sivulla 161 esitetyn mukaan. (Tai ainakin väite on enemmän tosi kuin epätosi.) Huom: Väitteestä puuttuu kylläkin sana painotettu. Toisaalta kyseinen pääoman kustannus WACC lasketaan kirjassa nimenomaan painotettuna, eikä esimerkiksi pelkästään oman ja vieraan pääoman kustannusten keskiarvona. 23. Optiotodistus kannattaa hyödyntää, mikäli kyseisen osakkeen markkinahinta eli kurssi nousee yli optiotodistuksessa mainitun merkintähinnan. Tällöin siis merkintähinta on matalampi kuin osakekurssi (s.166).
24. Kirjan mukaan osinkona maksettava raha on luonnollisesti pois yrityksen kassasta ja pois omasta pääomasta (s.157).
Markkinointi / 2009: Markkinoinnin tehtävät 25-32 oli laadittu kokeessa jaetun (22-sivuisen) aineiston perusteella. Tekijänoikeudellisista syistä näitä tehtäviä ja niiden ratkaisuja ei kuitenkaan ole mahdollista esitellä tällä sivustolla. Huom: 1) Tällä kertaa kaikki markkinoinnin 8 tehtävää oli siis laadittu pelkästään ko. aineiston perusteella. Kirjasta suoraan ei kysytty mitään. 2) Aineiston tehtävät ja niiden osiot eivät liittyneet markkinoinnin pääsykoekirjaan juuri millään tavalla
Kansantalous / 2009: 33. Ratk: Hyödykkeen valmistuskustannus ei ainakaan vaikuta hyödykkeen markkinakysyntään (vertaa s.39). Huomaa, että osion 3 mukainen kuluttajien lukumäärä mainitaan kirjassa sivulla 43. Vastaus: Osio 4. 34. Ratk: Annettujen tietojen perusteella yhden matkapuhelimen vaihtoehtoiskustannus on Suomessa = 10 / 2 = 5 (kenkäparia) ja Kiinassa = 21/3 = 7 (kenkäparia). Tästä voidaan päätellä, että Suomella on Kiinaan verrattuna suhteellinen etu matkapuhelimien tuotannossa. Vastaavasti Kiinalla on suhteellinen etu kenkien tuotannossa. Suomalaisten ei nyt kannata myydä matkapuhelinta pienemmällä hinnalla kuin 5 paria kenkiä, koska tuotantoa sopeuttamalla omassakin maassa saataisiin ko. vaihtosuhde aikaiseksi. Toisaalta kiinalaisten ei kannata maksaa matkapuhelimesta enempää kuin 7 kenkäparin verran, koska tuotantorakennetta muuttamalla he saisivat omassakin maassa vastaavan vaihtosuhteen aikaan (s.23-26). 35. Ratk: Monopoli maksimoi voittonsa, kun rajatulo = rajakustannus. Tällöin vaihdettava määrä = Q 1. Markkinoilla vallitseva hinta P 3 nähdään sitten markkinakysyntäkäyrältä. Tällöin päädytään siis pisteeseen c (sivu 81). Vastaus: Osio 3. 36. Ratk: Mikäli negatiivinen ulkoisvaikutus liittyy tuotantoon, niin tilanne on kuvion 7.2 (kirjan sivulla 107) esitetyn mukainen. Tällöin markkinoilla vaihdettava määrä on suurempi kuin optimaalinen määrä. Jos ko. ulkoisvaikutus liittyy kulutukseen, niin yhteiskunnan rajahyöty on pienempi kuin yksityinen rajahyöty. Piirrä tilanteesta kuvio samaan tapaan kuin on tehty sivulla 108, mutta vaihda rajahyötykäyrät keskenään. Tällöin nähdään, että myös tässä tilanteessa markkinoilla vaihdettava määrä on suurempi kuin optimaalinen määrä. Vastaus: Osio 4.
37. Ratk: Vuoden 2 reaalinen (eli kiinteähintainen) BKT vuoden 1 hinnoin = 20 x 1 + 10 x 1 = 30 (euroa). Vastaavasti vuoden 3 reaalinen BKT vuoden 1 hinnoin = 20 x 1 + 10 x 1 = 30 (euroa). Reaalisen BKT:n muutos vuodesta 2 vuoteen 3 on siis = 0 prosenttia (s.130). (Tämä johtuu tietysti siitä, että vuoden 2 tuotetut määrät ovat hyödykekohtaisesti samat kuin vuoden 3.) Vastaus: Osio 4. 38. Vertaa tilannetta kirjaan, kyseessä on aivan sama tarkastelu (sivut 164 165). 39. Ratk: Kyseessä on ns. tasapainoisen budjetin tilanne. Mikäli julkisten menojen kasvu rahoitetaan kiristämällä verotusta vastaavasti, niin kokonaiskysyntä kasvaa tällöin juuri julkisten menojen lisäyksen verran eli nyt 5 miljardia euroa (s.204). Vastaus: Osio 3. 40. Ratk: Jos Euroopan unionin korkotasoon nähden ulkomaiset korot pysyvät ennallaan, niin Euroopan keskuspankin nostaessa ohjauskorkoaan euron kurssi mm. suhteessa dollariin vahvistuu eli revalvoituu (s.216).
Matematiikka / 2009 Tehtävä 41 Ratk: Kohtien b, c ja e funktioissa esiintyy vain muuttujien x 1 ja x 2 ensimmäisen asteen potensseja sekä vakioita. Siis kyseiset funktiot ovat lineaarisia. Vastaus: Osio 3. Tehtävä 42 Ratk: Palkat ovat järjestyksessä: 500, 500, 500, 1750, 2100, 2100, 2300, 2400, 2900, 20000. Osio 1 / Epätosi, sillä moodi Mo = 500 on yksikäsitteinen. Osio 2 / Ratk: Aritmeettinen keskiarvo 3 500 + 1750 + 2 2100 + 2300 + 2400 + 2900 + 20.000 x = = 3505. 10 Mediaani Md = (2100 + 2100)/2 = 2100. Moodi Mo = 500. Siis osio 2 on tosi. Osio 3 / Epätosi, sillä mediaani Md = 2100. Osio 4 / Epätosi, sillä mediaani on pienempi kuin aritmeettinen keskiarvo. Tehtävä 43 Ratk: Yksikköhinta = x (euroa) ja yksikkökustannukset = 6 (euroa). Tällöin yksikkönettotuotto = x 6 (euroa). Jos myyntimäärä = 20 x, niin nettotuottofunktio f(x) = (x 6)(20 x), missä siis 1 x 20. Siis osio 1 on tosi. 2 2 Edelleen f (x) = 20x x 120 + 6x = x + 26x 120, jolloin f (x) = 2x + 26 ja -2x+26 = 0, kun x = 13. Koska suora y = -2x+26 on laskeva (piirrä kuvio), niin derivaatan merkki vaihtuu kohtaa x = 13 ohitettaessa plussasta miinukseksi. Piirrä tällä perusteella kulkukaavio välille 1 x 20. Funktio f on tällöin kasvava kohtaan x = 13 asti ja vähenevä kohdan 13 jälkeen. Siis nettotuottofunktio f(x) maksimoituu arvolla x = 13. Tämä merkitsee, että osiot 2 4 ovat epätosia. Tehtävä 44 Ratk: Huomaa, että annetun taulukon perusteella muuttuja X on diskreetti, eli se saa vain erilliset arvot : 0, 1, 2, 3,, 7, 8. Osio 1 / P (2 X 3) = P(2) + 2(3) = 0,10 + 0,10 = 0,20 (tosi). Osio 2 / P (X 6) = P(6) + P(7) + P(8) = 0,10 + 0,10 + 0,05 = 0,25 (epätosi). Osio 3 / P (X 1) = P(0) + P(1) = 0,01 + 0,09 = 0,10 (tosi). Osio 4 / P (X < 3) = P(0) + P(1) + P(2) = 0,01 + 0,09 + 0,10 = 0,20 (tosi). Tehtävä 45 Ratk: Nyt siis r f (x) = x ( x > 0 ja r 0). Funktio f on aidosti konkaavi, kun 0 < r < 1. Piirrä kuvio; vertaa kirjassa olevaan kuvioon. Huom: Konkaavisuus voidaan selvittää myös funktion f toisen derivaatan merkin avulla. Tehtävä 46 Osiot 1 2 / Tosia; Näin on yleisen LP-ongelman ollessa kysymyksessä. Osio 3 / Tosi, sillä optimiratkaisupisteet voivat muodostaa esimerkiksi janan. Osio 4 / Epätosi; Käypien ratkaisujen joukon ei aina tarvitse olla rajoitettu. Tehtävä 47 Ratk: Määritetään ensin rajoitusehtojen perusteella tehtävään liittyvä käypien ratkaisujen alue. Jos 2x1 + x2 100, niin x2 2x1 + 100. Tämä pätee suoralla x2 = 2x1 + 100 ja tämän suoran alapuolella. Suora leikkaa koordinaattiakselit pisteissä (0,100) ja (50,0). (Jatkuu)
Jos x1 + x2 80, niin x2 x1 + 80. Tämä on voimassa suoralla x2 = x1 + 80 ja tämän suoran alapuolella. Suora leikkaa koordinaattiakselit pisteissä (0,80) ja (80,0). Suorien 2x1 + x2 = 100 ja x1 + x2 = 80 leikkauspisteeksi saadaan vastaavasta yhtälöparista (20,60). Ehto x 1 35 on voimassa pystysuoralla suoralla x 1 = 35 ja sen vasemmalla puolella. Kyseisen suoran ja suoran x2 = 2x1 + 100 leikkauspisteeksi saadaan vastaavasta yhtälöparista (35,30). Piirrä tilanteesta tarkka kuvio. Käypä alue on tällöin monikulmio, jonka kärkipisteitä ovat O = (0,0), A = (35,0), B = (35,30), C = (20,60) ja D = (0,80). Toisaalta z = x 1 + x 2, joten x2 = x1 + z. Nämä suorat ovat z:n vaihdellessa suoran x2 = x 1 suuntaisia. Kun tätä suoraa nostetaan suuntansa säilyttäen käyvän alueen ylitse, suoran ja pystyakselin leikkauspiste saa suurimman arvonsa, kun suora kulkee käyvän alueen reunajanaa CD pitkin. Tämä johtuu mm. siitä, että suora x2 = x1 + z ja suora x2 = x1 + 80 ovat yhdensuuntaiset. Optimiratkaisuja ovat siis kaikki janan CD pisteet. Tämä merkitsee, että optimiratkaisu ei nyt ole yksikäsitteinen. Siis osio 2 on tosi, mutta osiot 1 ja 3 ovat epätosia. Jos sen sijaan olisi voimassa ehto x 1 35, niin käypä alue olisi kolmio, jonka kärkipisteet ovat A = (35,0), B = (35,30) ja E = (50,0). Tässä tilanteessa optimiratkaisu olisi pisteessä B = ( 35,30). Tämä merkitsee, että myös osio 4 on epätosi. Tehtävä 48 Ratk: Nyt siis kysyntäfunktio x = 10 5p = q = q(p), missä 0 < p 2. Tällöin kysyntäfunktion q derivaatta hinnan p suhteen on q (p) = - 5. Kysynnän hintajousto saa tällöin muodon p ε q (p) = q (p) = q p ( 5) 10 5p = 5p 10 5p 5p = 5p 10 = p p 2 (kun 0 < p < 2). 1 Jos nyt p = 1, niin kysynnän hintajouston arvo = = 1. Tämä merkitsee, että 1 2 osio 1 on tosi (ja muut osiot ovat epätosia).