Policy Brief: No. 9/2015 Ekosysteemit Liiketoimintaekosysteemit ja innovaatioalustat Tapaustutkimusten opit Mitä oppeja liiketoimintaekosysteemeihin ja innovaatioalustoihin keskittyvillä tapaustutkimuksilla on tarjota suomalaiselle innovaatiopolitiikalle? Hankkeen nimi: Business Ecosystems and Platforms for Innovations (BECSI) Tekijät: Aki Aapaoja Vesa Harmaakorpi Raine Hautala Pekka Kess Tuomo Kinnunen Pekka Leviäkangas Jukka Majava Satu Rinkinen Ville Valovirta BECSI hanke (Business Ecosystems and Platforms for Innovations) on Oulun yliopiston koordinoima ja yhteistyössä VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa toteuttama tutkimushanke, jossa on tarkasteltu tapaustutkimusten avulla erilaisia liiketoimintaekosysteemejä ja innovaatioalustoja sekä Suomessa että Eindhovenissa Hollannissa, San Diegossa Yhdysvalloissa ja Taichungissa Taiwanissa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa liiketoimintaekosysteemien ja innovaatioalustojen synnystä ja kehittymisestä sekä tapaustutkimusten tulosten perusteella esittää Suomen kontekstiin räätälöityjä toimenpide ehdotuksia ekosysteemilähestymistavan soveltamiseksi innovaatiopolitiikassa. Tapaustutkimukset tuovat esiin ekosysteemin toimijoiden erilaiset roolit ja niiden omaksumisen merkityksen. Julkinen sektori on usein mukana myös ekosysteemien toiminnassa esimerkiksi public private yhteistyön ja julkisten hankintojen kautta. Julkisen puolen tulisi kuitenkin pysytellä erossa varsinaisesta liiketoiminnasta ja sen kehittämisestä. Julkisen sektorin tehtävä on toimia ekosysteemeissä mahdollistajana ja fasilitoijana esimerkiksi tarjoamalla testaus ja pilotointialustoja, edistämällä innovatiivisuutta mm. hankintojen kautta, raivaamalla esteitä (mm. lainsäädännön ja verotuksen kautta) ja tarjoamalla hyvän perustan yritysten toiminnalle (mm. infrastruktuuri ja julkiset palvelut). BECSI hankkeen tulokset korostavat myös yliopistojen ja tutkimuslaitosten merkitystä analyyttiseen tietoon perustuvien (kuten terveys ja biotieteiden) ekosysteemien kehittymiselle. Vahvan tietoekosysteemin rakentaminen ja sen onnistunut kytkeminen olemassa oleviin ja kehittyviin liiketoimintaekosysteemeihin on San Diegon ja Eindhovenin tapaustutkimuksissa yksi alueellisten innovaatioekosysteemien menestyksen perustekijöistä. Hankkeen seuraavassa vaiheessa keskitytään näiden tapaustutkimusten tarjoamien oppien analysointiin erityisesti innovaatiopolitiikan näkökulmasta ja esitetään näiden oppien perusteella politiikkasuositukset Suomen kontekstissa. Liiketoimintaekosysteemi voidaan määritellä arvoverkostoksi, jonka yritykset tekevät yhteistyötä ja hyödyntävät toisiaan täydentäviä kyvykkyyksiä ja voimavaroja tuotteen tai palvelun asiakasarvon kasvattamiseksi ja uusien innovaatioiden kehittämiseksi (Moore, 1993). Tietoekosysteemi on toimijoiden osalta maantieteellisesti klusteroitunut uuden tiedon tuottajien ja sitä hyödyntävien yritysten ja muiden toimijoiden keskittymä, jonka avaintoimijoita ovat yliopistot ja julkiset tutkimusorganisaatiot (Clarysse ym. 2014). Alueellinen innovaatioekosysteemi on edellisiä käsitteitä hieman laajempi ja pitää sisällään sekä alueella toimivat liiketoimintaekosysteemit että tietoekosysteemit, mutta myös lii i l d lli j k l i äi ö j i i (Ad 2006)
Johdanto Uusien startup yritysten on tärkeää kyetä kytkemään toimintansa osaksi laajempaa liiketoimintaekosysteemiä. Yritysten kansainvälisen kilpailun luonteen muuttuminen yksittäisten yritysten välisestä kilpailusta laajimmillaan globaalien liiketoimintaekosysteemien väliseksi kilpailuksi on synnyttänyt tarpeen tarkastella näiden ekosysteemien toimintaa ja niihin vaikuttavia politiikkatoimia. Suomen heikentynyt kilpailukyky sekä taloustilanne on kääntänyt katseet entistä tiukemmin mahdollisiin tulevaisuuden kasvualoihin ja yritysten ja yrittäjyyden vahvistamiseen, mikä näkyy selvästi myös tuoreessa hallitusohjelmassa. Suomen kontekstissa ekosysteemien kehittymisen kannalta haasteena on muun muassa päästä kiinni niihin suuriin kansainvälisiin avainyrityksiin, jotka toimivat ekosysteemin solmukohtina ja kasvun generoijina. Uusien startup yritysten menestymisen ja kansainvälisenkin kasvun kannalta on entistä tärkeämpää kyetä kytkemään oma toimintansa osaksi laajempaa liiketoimintaekosysteemiä (Zahra & Nambisan, 2012). Tällöin myös skaalautumisen problematiikka muodostuu oleelliseksi kysymykseksi: mitä kanavia ja polkuja hyödyntäen pk yritysten hyvistä tuotteista saadaan aikaan myös vientiä ja sitä kautta ylijäämäistä vaihtotasetta? BECSI hankkeen tarkoituksena on ollut tutkia olemassa olevia liiketoimintaekosysteemejä ja innovaatioalustoja tapaustutkimusten avulla ja lisätä ymmärrystä näistä kompleksisista järjestelmistä. Hankkeessa on tarkasteltu tapaustutkimusten avulla sekä liiketoimintaekosysteemejä että alueellisia tietoekosysteemejä. Nämä kaksi ekosysteemityyppiä eroavat fokukseltaan. Liiketoimintaekosysteemien ydin on yritystoiminnassa ja keskeisin toimija on jokin suurempi yritys. Tietoekosysteemien ydin on uuden tiedon tuottamisessa, tiedon siirtymisessä toimijoiden välillä sekä uuden tiedon hyödyntämisessä liiketoiminnassa. Tietoekosysteemien keskeisiä toimijoita ovat yliopistot ja julkiset tutkimusorganisaatiot. Menestyvien alueellisten innovaatioekosysteemien synnyttämiseksi tarvitaan alueen liiketoimintaekosysteemien ja tietoekosysteemin onnistunut linkittäminen. Menestyvien alueellisten innovaatioekosysteemien, kuten esimerkiksi BECSI hankkeen tapaustutkimuksista Eindhovenin ja San Diegon, synnyttämiseksi tarvitaan alueen liiketoimintaekosysteemien ja tietoekosysteemin onnistunut linkittäminen. Politiikan avulla pyritään usein toisaalta tieteellisen tiedon kaupallistamiseen ja toisaalta taas pk yritysten synnyn ja kehityksen tukemiseen, mutta innovaatioekosysteemien kannalta olisi olennaista kyetä linkittämään olemassa ja kehittymässä olevat liiketoimintaekosysteemit korkean tason tietoekosysteemeihin, jotta päästään hyödyntämään uudet ideat ja teknologiat liiketoiminnassa ja synnyttämään myös uutta yritystoimintaa (Clarysse ym. 2014). Näitä liiketoiminta ja tietoekosysteemien linkittämisen elementtejä on tutkittu myös BECSIhankkeen tapaustutkimuksissa. Tutkimushankkeen ensimmäinen Policy Brief käsitteli liiketoimintaekosysteemejä uudenlaisena ja perinteisestä klusterimallista poikkeavana ilmiönä ja tapana tehdä yhteistyötä ja toimia arvoverkostossa, sekä tämän uudenlaisen liiketoiminnan muodon innovaatiopolitiikalle asettamia haasteita. Tapaustutkimuksia on toteutettu vuoden 2014 alusta lähtien ja niistä on kerätty innovaatiopolitiikan kannalta olennaisimpia oppeja, joita on esitetty tässä käsillä olevassa briefissä. Tutkimustulosten perusteella muodostetaan myös suosituksia politiikkatason toimiksi, joiden avulla voitaisiin edistää liiketoimintaekoysteemien kehittymistä Suomessa.
Aineisto Hankkeen tapaustutkimukset keskittyivät kansalliseen kehittymässä olevaan liiketoimintaekosysteemiin, kansainvälisiin terveys ja biotieteiden ekosysteemeihin sekä alueellisiin innovaatioalustoihin. Hankkeen tapaustutkimukset ovat keskittyneet kolmeen eri teemaan: kansalliseen kehittymässä olevaan teiden talvikunnossapidon liiketoimintaekosysteemiin, kansainvälisiin terveys ja biotieteiden liiketoimintaekosysteemeihin sekä alueellisiin innovaatioalustoihin. Teiden talvikunnossapidon liiketoimintaekosysteemi sijoittuu Suomeen. Se toimii esimerkkinä kansallisesta tietyn sektorin kehittymässä olevasta liiketoimintaekosysteemistä, jonka tavoitteena on kehittyä myös suomalaisen osaamisen viejäksi. Tutkitut terveys ja biotieteiden ekosysteemit sijaitsevat San Diegossa Yhdysvalloissa sekä Eindhovenissa Hollannissa. Näitä ekosysteemejä tarkasteltiin spatiaalisina liiketoimintaekosysteemeinä keskittyen niiden paikalliseen/alueelliseen evoluutioon. Alueellisiin innovaatioalustoihin keskittyvät tapaustutkimukset koskevat Eindhovenia, Taichungia (Taiwan) ja Oulua. Alueellisia innovaatioalustoja tarkasteltiin paikallisina toiminnan kehyksinä, joiden avulla pyritään mahdollistamaan ja edistämään uusien liiketoimintaekosysteemien syntyä ja kehitystä. Tapaustutkimusten aikana on kerätty runsaasti aineistoa, joka koostuu mm. haastatteluista, paikanpäällä kerätyistä havainnoista, aiemmasta kirjallisuudesta ja muusta tekstimateriaalista (raportit, esitteet, internetsivustot). Tapaustutkimuksista on myös julkaistu artikkeleita, joiden avulla voi tutustua tarkemmin yksittäisiin tapaustutkimuksiin ja niiden tuloksiin (ks. julkaisulista briefin lopussa). Tapaustutkimusten tarjoamat opit Liiketoimintaekosysteemin toiminnan kannalta tärkeää on koko ekosysteemin yhteinen visio ja tavoitetila, jossa on määritelty yhteiskehittämisen avulla saatavat synergiaedut. Tarvitaan myös systemaattinen tapa ekosysteemin johtamiseen. Johtamisen tärkeys tulee esiin myös uusien teknologia alustojen kehittämisessä, sillä kun kehittämisessä on mukana useita eri tahoja joiden itsenäiset päätökset vaikuttavat koko verkostoon, tarvitaan aitoa sitoutumista yhteiskehittämiseen. Myös omistajuuden merkitys korostuu alustojen kehittämisessä. Yritykset, jotka hyötyvät uusista kehitetyistä tuotteista, palveluista ja prosesseista, omistavat prosessit. Kehittymässä olevan liiketoimintaekosysteemin nähtäisiin myös hyötyvän järjestelmäintegraattorista, joka integroisi ekosysteemin sisällä kehitetyt tuotteet ja palvelut osaksi suurempaa kokonaisuutta, tuotetta tai palvelua. Liiketoimintaekosysteemejä koskeva kirjallisuus korostaa johtavan yrityksen ( lead firm, keystone organisation ) merkitystä (esim. Iansiti & Levien, 2004; Moore, 1993), mutta kuten tutkitut terveys ja biotieteiden tapaustutkimukset osoittavat, ekosysteemi ei välttämättä tarvitse yhtä suurta johtavaa yritystä menestyksensä ylläpitäjäksi ja johtajaksi, vaan spatiaaliset ekosysteemit voivat rakentua myös pienempien keskittymien ympärille ja kehittyä hajautetummin johdettuina. Alueella toimivien ja/tai toimineiden koko ekosysteemin kehitykseen vaikuttaneiden pioneeriyritysten merkitystä ei voi silti lainkaan vähätellä. Eindhovenissa erityisesti Philipsin ja San Diegossa mm. Hybritechin ja ISSCOn vaikutus ekosysteemien syntyyn ja alkuvaiheen kehitykseen on ollut ratkaiseva. Tällaiset suuret johtavat yritykset katalysoivat kasvua ja edistävät uuden liiketoiminnan ja uusien liiketoimintaekosysteemien syntyä.
Erilaiset yrityshautomoja ja kiihdyttämöitä ylläpitävät organisaatiot ja ohjelmat ovat tärkeässä roolissa tapaustutkimusten terveys ja biotieteiden ekosysteemeissä. Ne toimivat ekosysteemin toiminnan solmukohtina tuoden yhteen tutkijoita, yrittäjiä ja rahoittajaosapuolia, ja toimivat ekosysteemin lobbaajina ja promoottoreina. Innovaationäkökulman kytkeminen hankintamalleihin, innovatiivisuuden edistämisestä palkitseminen ja riskinoton mahdollistaminen edistäisi uusien ekosysteemien syntyä ja kehittymistä myös julkisten hankintojen kautta. Julkisen sektorin rooli ekosysteemeissä on toimia mahdollistajana ja fasilitaattorina, sääntöjen asettajana ja rahoittajana, mutta tulisi pysytellä erossa ekosysteemin varsinaisesta liiketoiminnasta ja sen kehittämisestä. Terveys ja biotieteiden ekosysteemien kannalta yliopistot ja muut tutkimusorganisaatiot ovat yksi tärkeimmistä kasvun edistäjistä. Uusien startup yritysten pohja on usein perustutkimuksessa, joka tuottaa uuden teknologiapohjaisen idean, joka voidaan kaupallistaa. Yliopistot ja tutkimuslaitokset toimivat uusien löydösten alustana, uuden tiedon ja teknologioiden kehittäjänä sekä osaavan työvoiman kouluttajana. Tästä syystä myös perustutkimuksen rahoittaminen on ekosysteemien kehittymisen kannalta olennaista. Teiden talvikunnossapidon kehittymässä olevan liiketoimintaekosysteemin tutkimus toi esiin julkisten hankintojen merkityksen ja roolin ekosysteemien mahdollisina synnyttäjinä. Julkinen sektori voi hankintojen kautta toimia portinvartijana joka asettaa säännöt ja reunaehdot hankintaprosesseille. Tapaustutkimus osoitti tarpeen hankintamallien uudistamiselle, sillä nykyiset mallit eivät rohkaise yhteistyöhön, yhteiskehittämiseen ja informaation jakamiseen. Innovaationäkökulma tulisi kytkeä paremmin hankintamalleihin ja prosesseihin, ja innovatiivisia hankintamalleja tulisi tukea rahallisesti ja mahdollistaa myös tietynlainen riskinotto prosessin sisällä. Julkisella puolella johtaminen vaikuttaa suuresti siihen, miten toimitaan, mitä tavoitellaan ja miten henkilöitynyttä toiminta on. Esimerkiksi siirtyminen vahvemmin tulosohjaukseen voisi antaa virkamiehille selkänojaa toimia innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi ja edistää innovatiivisuutta myös hankintojen kautta. Ratkaisujen kehittämisessä tulisi myös kiinnittää huomiota niiden skaalautuvuuteen, jotta julkisin varoin ei kehitettäisi ratkaisuja vain tiettyyn yksittäistapaukseen, vaan laajemmin käyttöön otettavia ja erilaisia sovelluskohteita avaavia ratkaisuja, mikä esim. edistää uuden teknologian laajempaa leviämistä ja kaupallisen ekosysteemin kehittymistä. Tästä syystä reunaehtojen ja vaatimusmäärittelyjen asettaminen hankintaprosessin alussa on olennaista. Myös julkisten toimintojen ja palveluiden hyötyjen ja vaikutusten arviointia tulee kehittää, sillä ilman hyödyn mittausta on vaatimusmäärittelyjenkin laatiminen haasteellista. Yksi tärkeimmistä innovaatiopolitiikkaan olennaisesti kytköksissä olevista tapaustutkimusten opeista liittyy eri toimijoiden rooleihin ekosysteemin toiminnassa. Jokaisen toimijan tulisi ymmärtää ja sisäistää oma roolinsa osana ekosysteemikokonaisuutta ja toimia sen mukaisesti. Julkisen sektorin rooli on toimia mahdollistajana ja fasilitaattorina, sääntöjen asettajana ja rahoittajana, mutta sen ei tulisi sekaantua liikaa varsinaiseen liiketoimintapuoleen. Hankintojen tekijänä julkinen sektori toimii tavoitteiden ja reunaehtojen asettajana, mutta antaa yrityksille vapauden tuottaa ratkaisuja haluamallaan tavalla. Julkisen puolen tulisi pysyä tässä roolissaan ja päästää irti ekosysteemin ohjauspyörästä kun liiketoiminta alkaa kehittyä ja kasvaa. Julkinen puoli ei voi toimia liiketoimintaa ohjaavana tahona. Myös public private yhteistyössä bisnespuoli tulisi jättää yksityisen sektorin toimijoiden vastuulle. Eindhovenin ja San Diegon tapaustutkimuksissa tuli vahvasti esiin myös luottamuksen ja yhteistyö ja yrittäjäkulttuurin merkitys ekosysteemien elinvoimaisuudelle. Uusien ideoiden jakaminen, yhdessä tekeminen ja myös epäonnistumiset hyväksyvä ja sietävä yrittäjyyskulttuuri ruokkii uusia alkuja ja pitää alueellisen innovaatioalustan aktiivisena. Suomeen kohdistuvassa tapaustutkimuksessa yhteistyö oli edelleen enemmän kahdenvälistä kuin laajempaa yhteiskehittämistä, ja ekosysteemin eri toimijoiden välinen keskinäinen luottamus ei ollut vielä parhaalla mahdollisella tasolla.
Johtopäätökset Tapaustutkimukset ovat tuottaneet runsaasti tietoa erilaisten ekosysteemien toiminnasta, niiden syntyyn ja kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä, sekä julkisen sektorin roolista ekosysteemien eri kehitysvaiheissa. Yleisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että julkisen sektorin toimilla ja politiikalla voidaan vaikuttaa merkittävästi ekosysteemien kehitykseen. Tietoekosysteemin rakentaminen ja rahoittaminen, sääntelyn vähentäminen, innovaatioaspektin liittäminen vahvemmin hankintoihin ja hankintamallien uudistaminen, tietoinen variaation ruokkiminen ja uusien yhdistelmien etsiminen ovat esimerkkejä joiden avulla julkinen sektori voi innovaatiopolitiikan avulla vaikuttaa ekosysteemien syntyyn ja kehitykseen. Tämän tyyppisen strategian etuna on se, että kilpailu voidaan edelleen pitää avoimena ja tasapuolisena. Yksityisten toimijoiden tehtävänä on luoda ekosysteemikumppanuudet, jota julkinen taho voi taitavalla hankinnallaan tukea. Liiketoimintaekosysteemien kehitysten edistämiseksi on keskityttävä variaation ja kokeilukulttuurin ruokkimiseen sekä kykyyn tunnistaa uudet potentiaaliset alut ja viedä onnistuneita kokeiluja vauhdilla eteenpäin. Tapaustutkimukset tuovat esiin ekosysteemin eri toimijoiden välisen roolituksen huomioimisen tärkeyden. Julkinen sektori on usein mukana myös ekosysteemien toiminnassa esimerkiksi public private yhteistyön ja julkisten hankintojen kautta. Julkisen puolen tulisi kuitenkin pysytellä erossa varsinaisesta liiketoiminnasta ja sen kehittämisestä. Julkisen sektorin tehtävä on toimia ekosysteemeissä mahdollistajana ja fasilitoijana esimerkiksi tarjoamalla testaus ja pilotointialustoja, edistämällä innovatiivisuutta mm. hankintojen kautta, raivaamalla esteitä (mm. lainsäädännön ja verotuksen kautta) ja tarjoamalla hyvän perustan yritysten toiminnalle (mm. infrastruktuuri ja julkiset palvelut) sekä kehittämällä vaatimusmäärittelyjä yhä enemmän loppuasiakaslähtöisiksi. Kilpailun luonteen muutos on aiheuttanut muutostarvetta myös innovaatiopolitiikalle. Millaisella innovaatiopolitiikalla voidaan mahdollistaa uusien ekosysteemien synty, tukea jo kehittymässä olevien ekosysteemien kasvua ja varmistaa menestyvien ekosysteemien uudistumiskyky? BECSI hankkeen aikana on jo käynyt ilmi, että mikäli halutaan toteuttaa liiketoimintaekosysteemien kehitystä edistävää innovaatiopolitiikkaa, on keskityttävä variaation ja kokeilukulttuurin ruokkimiseen, kykyyn tunnistaa uudet potentiaaliset alut ja toisaalta hylätä epäonnistuneet kokeilut ja viedä onnistuneita kokeiluja vauhdilla eteenpäin. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että julkisten TKI panostusten merkitys ei tule ainakaan vähentymään tulevaisuudessa, mutta niiden käyttöä ja kohdistamista tulisi miettiä uudelleen ekosysteemejä tukevan politiikan valossa. Tapaustutkimusten oppien ja tulosten analysoinnin pohjalta tuotetaan projektin seuraavassa vaiheessa erityisesti Suomen kontekstiin tarkoitettuja politiikkasuosituksia, jotka kohdistuvat ekosysteemien synnyn ja kehityksen tukemiseen ja luovat pohjaa ekosysteemilähestymistavan soveltamiseksi suomalaisessa innovaatiopolitiikassa.
Hankkeen julkaisuja Kinnunen, T. et al. (2015) Drive for Intelligence: Transformative Factors in Smart City Development. The First IEEE International Smart Cities Conference, 25. 28.10. 2015 Guadalajara, Mexico Leviäkangas et al. (2014) The Finnish Road Weather Business Ecosystem Turning Societal Benefits into Business and the Other Way Round. Engineering Management Research; Vol. 3, No. 1 Leviäkangas, P. et al. (2015) Finnish winter road management the evolving business ecosystem. BECSI WP2 project report. VTT Technology: 208, VTT, Espoo, 2015, 37 p. + app. 4 p. ISBN 978 951 38 8212 9 Majava et al. (2014) Evolution and change dynamics in business ecosystems: research frame for spatial context. Technology, Innovation and Industrial Management (TIIM) Conference, May in Soul, South Korea. Majava, J. et al. (2015) CONNECT organisation and trust in San Diego s health and life sciences business ecosystem. TIIM Conference, Bari, Italy, 27. 29.5. 2015 Pekkarinen, S. et al. (2015) Socio technological transitions and new business logics From cluster policies towards ecosystem policies. EU SPRI 2015 Conference, 10 12 June in Helsinki, Finland. Pilli Sihvola et al. (2015) Evolving winter road maintenance ecosystems in Finland and Hokkaido, Japan. IET Intelligent Transport Systems Lähteet Adner, R. (2006) Match your innovation strategy to your innovation ecosystem. Harvard Business Review, Vol. 84, No. 4, pp. 98 107. Clarysse, B., Wright, M., Bruneel, J. and Mahajan, A. (2014) Creating value in ecosystems: Crossing the chasm between knowledge and business ecosystems. Research Policy, Vol. 43, No.7, pp. 1164 1176. Iansiti, M. and Levien, R. (2004). Strategy as ecology. Harvard Business Review, Vol. 82, No. 3, pp. 68 78. Moore, J. F. (1993) Predators and prey: A new ecology of competition. Harvard Business Review, Vol. 71, No. 1, pp. 75 86. Zahra, S.A. and Nambisan, S. (2012) Entrepreneurship and strategic thinking in business ecosystems. Business Horizons, Vol. 55, pp. 219 229.