Radioamatöörikurssi 2015

Samankaltaiset tiedostot
Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2017

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2018

Radioamatöörikurssi 2016

Lähettimet ja vastaanottimet

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3TR:n radioamatöörikurssi

Lähettimet ja vastaanottimet

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3NE:n radioamatöörikurssi

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

1 db Compression point

TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN & SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien

1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala

Yleiskatsaus vastaanotintekniikan perusteisiin

Vahvistimet. A-luokka. AB-luokka

LOPPURAPORTTI Lämpötilahälytin Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Radioamatöörikurssi 2017

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti

Radioamatöörikurssi 2014

TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN ELI SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO

Radioamatöörikurssi 2013

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

Radioamatöörikurssi 2015

CC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

Lasse Latva OH3HZB PRK:n radioamatöörikurssi Radiotekniikan lyhyt oppimäärä. Lasse Latva OH3HZB. Johdanto. Perusteet.

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet

Spektri- ja signaalianalysaattorit

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

Radioamatöörikurssi 2018

Mikä se on? Olle Holmstrand, SM6DJH (Käännös: Thomas Anderssén, OH6NT)

Ohjelmistoradio. Mikä se on:

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho OH2TI

Multivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:

Vahvistimet ja lineaaripiirit. Operaatiovahvistin

Jyrki Kilponen. Supervastaanotin AFSK-dataliikenteeseen

PRK:n radioamatöörikurssi Johdanto. Radiotekniikan lyhyt oppimäärä. Lasse Latva OH3HZB. PRK:n. Perusteet Radiotekniikan lyhyt

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla.

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu

Radioamatöörikurssi 2011

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

Varauspumppu-PLL. Taulukko 1: ulostulot sisääntulojen funktiona

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

Asennusohje Viritettävä terrestiaalipäävahvistin HMB 6. SSTL n:o ULA-VHF I, VHF III, 6 x UHF ja AUX

Radioamatöörikurssi 2012

Radioamatöörikurssi syksy 2012

Digitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely

Spektrianalysaattori. Spektrianalysaattori

Radion LV 66) (1W ssb-radion malli SSOlA-pc6/sS01A-Pl1) HUOLTO-_OHJE. Väliaikainen

Katsaus suodatukseen

Radioamatöörikurssi 2018

Alipäästösuotimen muuntaminen muiksi perussuotimiksi

LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET

Modulaatio. f C. amplitudimodulaatio (AM) taajuusmodulaatio (FM)

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

Vahvistimet. Käytetään kvantisointi alue mahdollisimman tehokkaasti Ei anneta signaalin leikkautua. Mittaustekniikka

TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoliikennetekniikan työkurssi IQ-modulaatio

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus

a) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim.

Laitteita - Yleismittari

Diodit. I = Is * (e U/n*Ut - 1) Ihanteellinen diodi

RF-tekniikan perusteet BL50A0300

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

Analogiapiirit III. Tentti

S Signaalit ja järjestelmät

Kellot, taajuuslähteet. Kellot, taajuuslähteet. Mittaustekniikan perusteet / luento 6 Perusmittalaitteet 4. Kideoskillaattorit

Perusmittalaitteet 2. Yleismittari Taajuuslaskuri

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.

Tietoliikennesignaalit & spektri

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia

Aktiivinen jakosuodin Linkwitz-korjauksella

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

SUODATTIMET. Suodatinteorian perusteita

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ

1 Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava:

HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla

Suomenkielinen käyttöohje

PIENITAAJUINEN RADIOSEKOITIN

Pekka Pussinen OH8HBG - oulu.fi

Radioamatöörikurssi 2014

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS128. Operaatiovahvistinrakenteet

LABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

TVD-M2 TOUCHPOINT VIBRATION MONITOR KÄSIKIRJA

Elektroniikka, kierros 3

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

1 Muutokset piirilevylle

Transkriptio:

Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25

Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus Virtavahvistus 2 / 25

Vahvistinluokat 3 / 25

A-luokan vahvistin Lineaarisin vahvistintyyppi Vahvistavan komponentin läpi kulkee jatkuvasti virtaa Matala hyötysuhde Siniaallolle max 50% Kuluttaa aina saman keskimääräisen tehon riippumatta ulos tulevasta tehosta Kaikenlaisten pienitehoisten signaalien vahvistamiseen 4 / 25

B-luokan vahvistin Aktiivikomponentti johtaa enintään yhden puolijakson ajan AB-luokka: vähän yli puolijakson Useimmiten push-pull 2 aktiivikomponenttia vahvistaa puolijaksot vuorotellen ylimenosärö Parempi hyötysuhde käytetään suuremmilla tehoilla Oikein toteutettuna suhteellisen lineaarinen 5 / 25

C-luokan vahvistin Epälineaarinen, vahvistaa vain huiput Hyötysuhde jopa 90% Tuotetut harmooniset suodatetaan pois kapeakaistainen CW- ja FM-lähettimissä Taajuuskertojissa 6 / 25

Esimerkki 7 / 25

Muita vahvistinluokkia D-luokka Aktiivikomponentit kytkiminä: kanttiaaltoa pulssinleveysmoduloidaan ja alipäästösuodatetaan E-luokka, F-luokka RF-vahvistimissa Muistuttaa C- ja D-luokkia, epälineaarinen Muokataan aktiivikomponentin näkemiä aaltomuotoja siten, että hyötysuhde paranee Kapeakaistainen 8 / 25

Suodattimet Suodattaa signaalia: päästää läpi halutut taajuudet, vaimentaa ei-haluttuja taajuuksia Alipäästösuodin Kaistanpäästösuodin Ylipäästösuodin Kaistanestosuodin 9 / 25

Suodattimet L in C out Passiiviset suotimet R Toimii ilman käyttöjännitettä LC-suodin v in C v out RC-suodin Kidesuodin Aktiiviset suotimet C 1 v in R 1 R 2 vout C 2 10 / 25

Oskillaattori Osa, joka tuottaa tietyntaajuista vaihtovirtaa Usein toteutetaan jonkinlaisella vahvistimella, jonka ulostulosta sisäänmenoon tehdään positiivinen takaisinkytkentä halutulla taajuudella 11 / 25

Erilaisia oskillaattoreita Kideoskillaattori (crystal oscillator) Tarkka, vakaa taajuus, riippuu kiteen resonanssitaajuudesta LC-oskillaattori Käyttää LC-resonanssipiiriä, toimii sen resonanssitaajuudella Ei niin vakaa taajuus kuin kideoskillaattorilla RC-oskillaattori Perustuu kondensaattorin varaamiseen ja purkamiseen vastuksen kautta, taajuus riippuu RC-piirin aikavakiosta Epävakaa taajuus, ei yleensä käytetä radioissa 12 / 25

Säädettävät oskillaattorit VXO (variable crystal oscillator) Säädettävä kideoskillaattori, voidaan säätää korkeintaan muutamia kilohertsejä VFO (variable frequency oscillator) Käytetään esim. säätökondensaattoria muuttamaan LCoskillaattorin taajuutta VCO (voltage controlled oscillator) Taajuutta voidaan säätää jännitteellä 13 / 25

Sekoitin Ottaa sisään kaksi taajuutta (yleensä kahteen eri sisäänmenoon), antaa ulos näiden taajuuksien summan ja erotuksen Ainakin toinen taajuuksista on yleensä tehty radion sisällä oskillaattorilla Kutsutaan paikallisoskillaattoriksi (LO, local oscillator) (Multiplier) Input Signal Output Signal Local Oscillator 14 / 25

Sekoitus Matemaattisesti kahden signaalin kertolasku: ideaalinen sekoitin kertoisi kaksi jännitettä keskenään 15 / 25

Erilaisia sekoittimia Yksinkertaisimmillaan yksi diodi tai muu epälineaarinen komponentti, jolle tuodaan molemmat signaalit = Balansoimaton sekoitin Huonoja puolia: ulos tulee summa- ja erotustaajuuksien lisäksi myös huomattava määrä alkuperäisiä signaaleja täytyy suodattaa enemmän Ei siedä kovin suuria signaaleja (särö) LO RF IF 16 / 25

Balansoitu sekoitin Monimutkaisempi kytkentä Molemmat signaalit viedään omiin sisäänmenoihinsa Ulos ei tule juurikaan alkuperäisiä signaaleja, ainoastaan niiden taajuuksien summat ja erotukset 17 / 25

Peilitaajuus Yleensä halutaan vain joko summa- tai erotustaajuus, ei molempia Toinen, ns. peilitaajuus suodatetaan pois Peilitaajuusvaimennus kertoo, kuinka hyvin eitoivottu sekoitustulos suodatetaan pois 18 / 25

Sekoitin käytännössä Usein jokin komponentti toimii kytkimenä, jota paikallisoskillaattori ohjaa 19 / 25

Välitaajuus Suodatus, vahvistus yms on helpompaa kiinteällä taajuudella Radiota halutaan kuitenkin käyttää eri taajuuksilla Muutetaan sekoittimella haluttu radiotaajuus kiinteälle välitaajuudelle Paikallisoskillaattorin taajuutta säätämällä säädetään kuunneltavaa tai lähetettävää radiotaajuutta Kutsutaan supervastaanottimeksi (superheterodyne receiver) 20 / 25

Esimerkki Radion välitaajuus on 9 MHz ja sillä halutaan kuunnella taajuutta 7 MHz Säädetään paikallisoskillaattori taajuudelle 2 MHz (tai 16 MHz) sekoittimeen tuleva 7 MHz radiotaajuus muuttuu 9 MHz välitaajuudeksi Sama tulee sekoittimesta ulos myös 5 MHz (tai 23 MHz) taajuudella, mutta se suodatetaan pois heti sekoittimen jälkeen jolloin se ei haittaa (Multiplier) (Multiplier) Input Signal 7 MHz Local Oscillator 2 MHz Output Signal 9 MHz 5 MHz Input Signal 7 MHz Local Oscillator 16 MHz Output Signal 9 MHz 23 MHz 21 / 25

Esimerkki: peilitaajuus 2 MHz paikallisoskillaattorin tapauksessa kuitenkin myös 11 MHz radiotaajuus muuttuu samaksi välitaajuudeksi Kaikki 11 MHz taajuudella oleva täytyy siis suodattaa pois ennen sekoitinta, ettei se kuulu samaan aikaan 11 MHz on siis tällöin peilitaajuus 16 MHz paikallisoskillaattorin tapauksessa lähin peilitaajuus onkin 25 MHz, helpompi suodattaa pois (Multiplier) (Multiplier) Input Signal 11 MHz Local Oscillator 2 MHz Output Signal 9 MHz 13 MHz Input Signal 25 MHz Local Oscillator 16 MHz Output Signal 9 MHz 34 MHz 22 / 25

Modulaattori Amplitudimodulaattori, amplitudimodulaatio (AM) Muuttaa radiotaajuisen signaalin amplitudia esim. äänen mukaan Esimerkiksi vahvistimen käyttöjännitettä muuttamalla Taajuusmodulaattori, taajuusmodulaatio (FM) Muuttaa taajuutta Esimerkiksi VCO 23 / 25

Demodulaattori AM-demodulaattori Mittaa radiotaajuisen signaalin amplitudia ja muuttaa sen takaisin esim. ääneksi Esimerkiksi tasasuuntaaja FM-demodulaattori Mittaa taajuutta jne Esimerkiksi diskriminaattori 24 / 25

25 / 25