LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2014 Loppuraportti

Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen yksikkö Raportti 41/2014 Vartiainen, Risto & Lintinen, Panu 28.2.2014 LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2014 Loppuraportti

2 SISÄLLYS 1 TAUSTATIEDOT 1.1 Suunnitteluvaihe 3 1.2 Projektin tavoitteet, aikataulu ja rahoitus 3 1.3 Organisaatio 3 2 TOIMINTA 2011-2014 2.1 Maastokartoitus 4 2.2 Kohteelliset tutkimukset ja näytteenotto 5 2.3 Koelevyt ja kiviainestestit 6 2.4 Koelouhinta 7 3 TULOKSET 3.1 Luonnonkivet 7 3.1.1 Yleistä 7 3.1.2 Vajovaaran koelouhinta 8 3.2 Kiviainekset 11 3.2.1 Kiviainesten luokittelusta 11 3.2.2 Kalliokiviainesten laajakauma projektialueella 12 4 TIEDOTUS, TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN JA ARVIOINTI 4.1 Tiedotus 15 4.2 Resurssien käyttö 16 4.3 Tulosten hyödyntäminen 16 4.4 Arviointi 16 LIITTEET LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2014

3 1 TAUSTATIEDOT 1.1 Suunnitteluvaihe Neuvottelut Tunturi-Lapin ja Tornionlaakson luonnonkivipotentiaalin selvittämiseksi käynnistyivät Tunturi-Lapin kehitys ry:n ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) välisissä neuvotteluissa vuoden 2009 lopulla. Jatkoneuvotteluissa päädyttiin esiselvityksen tekemiseen Tunturi-Lapin ja Tornionlaakson luonnonkivien osalta. Tehty selvitys osoitti ettei selvitysalueen luonnonkiviesiintymistä ole juurikaan olemassa käyttökelpoista tietoa. Esiselvityksen jälkeen päätettiin vuonna 2010 Tunturi-Lapin ja Tornionlaakson kuntien sekä GTK :n välisten neuvottelujen jälkeen hakea EAKR-rahoitusta Tunturi-Lapin ja Tornionlaakson luonnonkivija kalliokiviainespotentiaalin selvittämiseksi. Projektialueeksi muotoutui koko läntinen Lappi eli Ylitornio, Pello, Kolari, Muonio ja Enontekiö. GTK:n tekemän suunnitelman pohjalta laadittu rahoitushakemus jätettiin Lapin liittoon syyskuussa 2010. Projekti sai myönteisen rahoituspäätöksen huhtikuussa 2011, ja sen jälkeen valmistelut maastotutkimuksia varten aloitettiin välittömästi. 1.2 Projektin tavoitteet, aikataulu ja rahoitus Projektin tavoitteena on ollut löytää projektialueelta hyödynnettäviä luonnonkivi- ja kalliokiviainesesiintymiä. Konkreettisena ja määrällisenä tavoitteena on ollut löytää projektialueelta vähintään kuusi potentiaalista luonnonkiviesiintymää ja vähintään kahdeksan kiviainesluokkiin I - II kuuluvaa kiviainesesiintymää. Kiviainesten osalta on tavoitteena ollut löytää etenkin raidesepeliksi kelpaavia kiviainesesiintymiä, koska etenkin niistä projektialueella on selvä puute. Projektin tehtäviin on kuulunut myös löydettyjen esiintymien markkinointi ja esittely potentiaalisille yrityksille. Näille toiminnoille oli varattu erityisesti vuosi 2013, mutta markkinointia ja esittelyjä on tehty siitä lähtien, kun ensimmäisiä tuloksia on ollut saatavilla. Projektin alkuperäinen aikataulu oli 1.4.2011-30.10.2013, mutta projektille haettiin ja saatiin Lapin liitosta syksyllä 2013 jatkoaikaa 31.3.2014 asti. Jatkoajalla haluttiin varmistaa, että kaikki kiviin liittyvät testit ja niiden tulokset saadaan varmasti loppuraporttiin mukaan. Projektin kokonaisbudjetti oli 305 390 euroa, josta 70 % on katettu EU- ja kansallisella tuella. Alueen kuntien osuus oli yhteensä 15 % ja GTK:n 15 %. 1.3 Organisaatio Projektia hallinnoi Tunturi-Lapin Kehitys ry ja sen projektipäällikkönä on toiminut alkuvaiheessa ohjelmapäällikkö Petri Muje Tunturi-Lapin Kehitys ry:stä. Projektin ohjausryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt, varajäsenet suluissa: LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2014

4 Timo Sirkkala, Pello, puheenjohtaja (Tapani Melaluoto) Markku Norrena, Ylitornio (Jaakko Tiensuu) Tapani Haapasaari, Kolari Leena Lehtoruusu, Muonio (Heikki Kauppinen) Pentti Keskitalo, Enontekiö (Elina Vammavaara) Jaakko Tiensuu, Tunturi-Lapin Kehitys ry Maija Uusisuo, Lapin liitto (Riitta Lönnström) Risto Pietilä, GTK (Kimmo Pietikäinen) Heino Vasara, Tunturi-Lapin TE-toimisto/ELY-keskus Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut vuosina 2011-2012 toimitusjohtaja Timo Sirkkala Tornionlaakson Yrityspalvelu Oy:stä ja hänen vuorotteluvapaansa aikana hänen sijaisensa Toni Kraatari. Ohjausryhmän sihteerinä on toiminut 2011-2012 projektipäällikkö Petri Muje Tunturi- Lapin Kehitys ry:stä. Mujeen siirryttyä vuonna 2012 toisen työantajan palvelukseen projektipäällikkönä ovat toimineet vuosina 2013-2014 Tunturi-Lapin Kehitys ry:stä toimitusjohtaja Reija Viinanen, projektipäällikkö Tero Ala-Tainio ja projektipäällikkö Katri Rantakokko. Ohjausryhmän pysyvänä asiantuntijajäsenenä on ollut geologi Risto Vartiainen GTK:sta. Kokouksiin on kutsuttu hallinnoijan, Tunturi-Lapin kehitys ry:n edustajana myös toimitusjohtaja Markku Mäkitalo ja päärahoittajan, Lapin liiton edustajana aluekehitysasiantuntija Samu Rötkönen (Olli Pohjonen). Ohjausryhmä on kokoontunut projektin aikana seuraavasti : Vuonna 2011: 14.6. Kolari ja 24.11. Pello Vuonna 2012: 21.1. Kolari ja 1.10. Rovaniemi Vuonna 2013: 29.5. Kittilä ja 23.10. Kolari Vuonna 2014: 20.3.2014 Pello Alkuperäiseen ohjausryhmään on projektin edetessä tullut joitakin henkilövaihdoksia. Esimerkiksi, GTK:n edustajan, Risto Pietilän, on korvannut Kimmo Pietikäinen (Vesa Nykänen). 2 TOIMINTA 2011-2014 2.1 Maastokartoitus Maastotutkimuksissa tarkastettiin kaikki kalliot, jotka olivat enintään 500 metrin etäisyydellä lähimmästä, autolla ajettavasta tiestä ja vähintään 500 metrin päässä lähimmästä asutuksesta. Joissakin yksittäisissä tapauksissa näistä "säännöistä" on hieman joustettu. Kaikki suojelualueet jätettiin tutkimusten ulkopuolelle. Vuosi 2011 Projektin tutkimustyöt käynnistyivat vuoden 2011 kesäkuun alussa maastokartoituksella. Kartoitustöissä oli kesällä 2011 kaksi geologian opiskelijaa Oulun yliopistosta, yksi tutkimusavustaja ja yksi geologi GTK:sta. Tarkastettuja kallioalueita kertyi vuonna 2011 yhteensä 344 kpl. Kesän aikana saatiin kartoitettua Ylitornion kunta kokonaisuudessaa ja lisäksi noin 15 % Pellon kunnasta. LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2014

5 Vuosi 2012 Koska projekti oli ensimmäisen kenttäkauden osalta jäljessä kartoitustavoitteistaan, resursoitiin kesän 2012 maastotöihin selvästi vuotta 2011 enemmän. Tavoitteena oli kartoittaa vuonna 2012 loput Pellon kunnasta, koko Kolarin kunta ja mahdollisimman suuri osa Muonion kunnasta. Tavoitteen saavuttamiseksi palkattiin kesäksi 2012 kuusi geologian opiskelijaa Oulun yliopistosta. GTK:sta kartoitustyöhön osallistui yksi tutkimusavustaja ja kaksi geologia. Tavoite saavutettiin ja ylitettiinkin, sillä myös Enontekiön kunta saatiin kartoitettua suunnitellulla tarkkuudella. Kesän 2012 jälkeen tarkastettuja kallioita oli yhteensä koko alueella lähes 1000 kappaletta. Vuosi 2013 Kesällä 2013 tehtiin täydentävää kartoitusta lähinnä Pellon - Ylitornion alueella. Uusia kartoituskohteita kertyi yhteensä noin 100 kpl, joten koko alueen tarkastettujen kallioiden määrä on yhteensä 1080. Kartalta (kuva 1, s. 9) näkyy selvästi kallioiden epätasainen jakautuminen projektialueella. Eniten kallioita on Ylitornion ja Pellon kunnissa sekä Kolarin kunnan eteläosassa. Projektialueen eteläosissa myös tieverkosto on selvästi tiheämpi kuin pohjoisosissa. Suuret, lähes "tyhjät" alueet esim. Kolarin alueella ovat laajoja suoalueita, kuten esimerkiksi Teuravuoma. Myös Muonion kunnan eteläosassa on laajoja paljastumattomia alueita. Enontekiöllä puolestaan laajat suojelualueet ja harva tieverkosto ovat rajoittaneet maastotutkimukset lähinnä vain päätien läheisyyteen. Tarkastetuista kohteista on taulukko liitteessä 21 ja se sisältää tarkastuskohteiden paikkatietojen lisäksi olennaisimmat tiedot kunkin kohteen käyttökelpoisuudesta luonnonkivenä tai kiviaineksena. 2.2 Kohteelliset tutkimukset ja näytteenotto Parhaista luonnonkivikohteista on otettu 150-200 kiloa painavia koepaloja, jotka on tuotu maastosta autotien varteen mönkijän ja siihen liitetyn kivireen avulla. Poraamalla ja kiilaamalla, joissakin tapauksissa K-putkipanoksilla, on vuosina 2011-2013 irrotettu koepaloja yhteensä kahdeksasta kohteesta (kohde, kylä, kunta): Vajovaara I, Kapusta, Ylitornio Vajovaara II, Törmäsjärvi, Ylitornio Matovaara, Juoksenki, Pello Tirropalo, Rattosjärvi, Pello Pikkulaki, Lampsijärvi, Pello Ristimellanvaara, Äkäsjokisuu, Kolari Jassanmaa, Tiurajärvi, Muonio Munajärvi, Särkijärvi, Muonio Useissa luonnonkivikohteissa on tehty käsityökaluilla sammaleen poistoa paremman yleiskuvan saamiseksi ja arvioinnin helpottamiseksi. Noin 100 kilon painoisia kiviainesnäytteitä on otettu räjäyttämällä tai vasaroimalla vuosina 2011-2013 yhteensä 15 kohteesta : LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2014

6 Puonivaara, Törmäsjärvi, Ylitornio Pahtavaara, Väystäjä, Ylitornio Pietinvaara, Väystäjä, Ylitornio Sakarinlaki, Kainuunkylä, Ylitornio Vähä-Väystäjä, Väystäjä, Ylitornio Karhakkamaa, Naamijoki, Pello Palo-Karhurova, Lampsijärvi, Pello Ilmaraisenlaki, Poikkijärvi, Kolari Huukkilaki, Äkäsjokisuu, Kolari Tuore Siikavaara, Aitamännikkö, Kolari Ristimellanvaara, Äkäsjokisuu, Kolari Harjuvuoma, Kangosjärvi, Muonio Munajärvi, Särkijärvi, Muonio Jassanmaa, Tiurajärvi, Muonio Mukkajärvi, Kilpisjärvi, Enontekiö Luonnonkivi- ja kiviainesnäytteenottoihin osallistui kaksi GTK:n tutkimusavustajaa geologin johdolla. Sekä luonnonkivi- että kiviainesnäytteenotoille hankittiin maanomistajilta kirjallinen tai suullinen näytteenotto- ja maastoliikennelupa. Näytteenottopaikat on merkitty omilla symboleillaan kuvaan 2 sivulla 10. Osasta kohteita on otettu sekä luonnonkivi- että kiviainesnäyte (Ristimellanvaara, Jassanmaa ja Munajärvi). Kahteen suunniteltuun näytteenottopaikkaan ei saatu lupaa. Näistä toinen sijaitsee Enontekiöllä (Heinärudonaukea, Palojärvi), toinen Pellossa (Koiravaara, Lampsijärvi). Näistä etenkin jälkimmäisen luvan epääminen oli harmillista, sillä Pellon Koiravaaraa pidettiin yhtenä parhaista kesällä 2012 löytyneistä luonnonkivikohteista. 2.3 Koelevyt ja kiviainestestit Koelevyjen työstöstä pyydettiin vuonna 2011 tarjoukset Kiviliike Heikkiseltä (Oulu), Koilliskiveltä (Pudasjärvi), Kivistudiolta (Pyhäsalmi) ja Pohjois-Karjalan aikuisopistosta (Joensuu). Kolmesta määräaikaan saadusta tarjouksesta valittiin edullisimpana Koilliskivi Pudasjärveltä. Yksi tarjous tuli myöhässä ja se hylättiin. Kiviainestesteistä pyydettiin tarjoukset vuonna 2011 Rovaniemen kaupungilta, Destia Oy:ltä (Oulu) ja Oulun geolaboratorio Oy:ltä (Geolab Oy). Kolmesta saadusta tarjouksesta toimittajaksi valittiin halvimpana Destia Oy Oulusta. Tarjoukset pyydettiin sekä koelevyjen että kiviainestestien osalta koko projektin ajaksi, joten niitä ei ole tarvinnut kilpailuttaa vuosittain. Alla olevaan taulukkoon (s. 7) on koottu tutkittujen kallioiden, näytteiden sekä koelevyjen ja kiviainestestien määrä kunnittain. Jokaisesta luonnonkivikohteesta on tehty useita kiillotettuja koelevyjä, 2-5 kpl/kohde. Koska useimpien kohteiden koepaloista on tehty lisäksi käsin lohkotut koelevyt, on koelevyjen määrä kokonaisuudessaan siten 30-40 kpl. LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2014

7 Kallioita Luonnonkivi- Kiviainesnäytteitä Koelevyjä Kiviainesnäytteitä KUNTA tarkastettu näytteitä otettu kpl otettu kpl tehty kpl testattu kpl Pello 363 3 2 3 2 Ylitornio 302 2 5 2 5 Kolari 259 1 4 1 4 Muonio 86 2 3 2 3 Enontekiö 70 0 1 0 1 Yhteensä 1080 8 15 8 15 Taulukko 1. Kartoitus- ja näytteenottokohteiden määrä kunnittain sekä näytteistä tehdyt testit ja koelevyt. 2.4 Koelouhinta Vuoden 2013 lopulla päätettiin parhaaksi arvioidussa luonnonkivikohteessa, Vajovaarassa ("Vajovaara I"), tehdä koelouhinta. Koelouhinnasta pyydettiin tarjoukset neljältä toimijalta: Tmi Aku Kainulainen, Kaivu ja Kuljetus Pyöriäinen Ay, Mastone Oy ja Pohjois-Karjalan aikuisopisto. Tarjouskilpailun voitti Mastone Oy, joka Vajovaarassa teki noin 150 kuutiometrin koelouhinnan joulukuussa 2013. Koelouhinnan valmisteluun ja toteutukseen käytettiin apuna Palaturve Veijo Palokangas Oy:n kaivinkonetta. 3 TULOKSET 3.1 Luonnonkivet 3.1.1 Yleistä Projektin kartoituksissa on paikannettu kahdeksan potentiaalista luonnonkiviesiintymää. Kaikista kohteista on otettu poraus-/kiilausmenetelmällä noin 150-200 kilon painoiset näytteet ja niistä on sahattu ja kiillotettu 15x30 cm kokoisia koelevyjä, jotka on valokuvattu tai skannattu. Useimmista luonnonkivinäytteistä tehtiin kiillotettujen levyjen lisäksi myös käsinlohkotut levyt. Edellisten lisäksi löydettiin vuonna 2011 yksi potentiaalinen laattakiviesiintymä Ylitornion Haukkavaarasta. Jatkotutkimukset osoittivat kuitenkin, että kivi lohkeaa laattamaisesti vain satunnaisesti ja niin pienellä alueella ettei esiintymällä ole kotitarvekäyttöä suurempaa potentiaalia. Haukkavaaran esiintymää ei ole kuvattu tarkemmin liitteissä, mutta myös sen sijainti on merkitty kuvaan 2 (s.10). Potentiaalisten luonnonkiviesiintymien painopiste on Ylitornion - Pellon alueella. Löydetyistä luonnonkiviesiintymistä Ylitornion Vajovaara ("Vajovaara I") täyttää parhaiten luonnonkivelle asetettavat tekniset vaatimukset, etenkin kallion eheyden suhteen. Se on lisäksi tarpeeksi poikkeava ollakseen kiinnostava markkinoilla olevien koti- ja ulkomaisten luonnonkivien joukossa. Muissa löydetyissä luonnonkivikohteissa kiven eheydessä, tasalaatuisuudessa tms. on toivomisen varaa. Siksi niitä voidaan suositella ensisijaisesti vain esimerkiksi ympäristö- tai hautakivikäyttöön, jolloin laatuvaatimukset ovat esim. tasalaatuisuuden osalta merkittävästi alemmat. Osa potentiaalisista luonnonkivistä voisi soveltua myös kiviainekseksi silloin kun halutaan ympäristörakentamisessa käyttää jo- LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2014

8 tain tiettyä, selkeää väriä. Tällaisia "koristekiviesiintymiä" ovat mm. Jassanmaa ja Munajärvi Muoniossa sekä Ristimellanvaara ja Ilmaraisenlaki Kolarissa; näistä Ristimellanvaaran kivi soveltuu lujuustestien mukaan myös raidesepeliksi. Potentiaalisten luonnonkiviesiintymien tarkempi kuvaus kuvineen ja sijaintikarttoineen on liitteissä 1-8. 3.1.2 Vajovaaran koelouhinta Vajovaarassa tehtiin joulukuussa 2013 noin 150 kuutiometrin koelouhinta. Toimeksiantoon kuului koelouhinnan lisäksi myös louhittavan kiven ja esiintymän arviointi. Mastone Oy:n raportin mukaan Ylitornion Vajovaaran kiillegneissi on varsin ehyttä ja porattavuudeltaan erinomaista. Kiven sitkeydestä johtuen poraustiheyden tulisi olla liuskeisuuden suunnassa 10-20 cm, mutta liuskeisuutta vastaa kohtisuorasti ainoastaan luokkaa 5-10 cm. Ominaispanostus liuskeisuuden suunnassa on tavanomainen, mutta liuskeisuutta vastaa kohtisuorasti noin kaksinkertainen. Rakoilu- ja samassa suunnassa oleva kalteva päärakoilusuunta aiheuttaa tavallista suuremmat porakruunu- ja tankokustannukset, lisäksi kalteva poraus on hitaampaa ja epätarkempaa porauskulman jatkuvan säätelyn vuoksi. Edellä mainituista syistä Vajovaaran kiillegneissin tehokkain ja edullisin irrotusmenetelmä ei ole koelouhinnassa käytetty, perinteinen poraus-/räjäytysmenetelmä vaan timanttivaijerisahaus. Kyseistä menetelmää käytettäessä kiven liuskeisuudella ja kaateella ei ole niin suurta merkitystä. Samaa menetelmää voidaan soveltaa myös blokkien paloittelussa ja muotoilussa, jolloin blokkien koko saadaan suuremmaksi ja hukkaprosentti pienemmäksi. Timanttivaijerisahan käyttö ei ole mahdollista talvella, minkä vuoksi sitä ei voitu koelouhinnassa käyttää. Koelouhijan arvion mukaan Vajovaaran kiillegneissistä on mahdollista valmistaa "raamisahavaatimukset" täyttäviä blokkeja, mikä on vaatimuksena vientiin tarkoitetuille kiviblokeille. Nyt tehdyssä koelouhinnassa blokkeja jouduttiin pienimään muutaman kuution kokoisiksi, koska käytetyn siirtokaluston, 25 tonnin kaivinkoneen, kapasiteetti ei riittänyt kivien siirtelyyn ja kuljetukseen metsäautotien varteen. Metsäautotien varteen kuljetettiin 4 kpl suorakulmaisiksi muotoiltuja, kooltaan 2,6 3.2 kuution blokkia jatkotestejä varten. Huonona, ja osin vielä selvittämättömänä puolena, ovat pintakartoituksessa ja myös koelouhinnassa esiin tulleet kvartsijuonet, joita on kartoituksessa havaittu paikoin runsaasti. Niiden merkitys selviää vasta tuotantomittakaavan koelouhinnassa ja -jalostuksessa. Koelouhinnan tekijän, Mastone Oy:n tekemä louhintaraportti on kokonaisuudessaan liitteessä 1.3. LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2014

9 Kuva 1. Projektialue ja tarkastetut kalliot sekä suojelualueet LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2014

10 Kuva 2. Luonnonkivi- ja kiviainesnäytteiden ottopaikat LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2014

11 3.2 Kiviainekset 3.2.1 Kalliokiviainesten luokittelusta Kalliokiviainesten luokittelussa ja arvioinnissa on mm. GTK:ssa käytetty takavuosina ainakin kahta luokittelua, TVH:n vuodelta 1988 peräisin olevaa ja Tielaitoksen vuodelta 1995 peräisin olevaa luokittelua. Näistä ensinmainittu on tehty lähinnä raidesepeleiden luokittelua varten ja perustuu laboratoriotesteistä saataviin ns. LA-arvoihin (Los Angeles-luku). Jälkimmäinen luokittelu on puolestaan laadittu lähinnä tierakentamisessa käytettävien kiviainesten luokitteluun ja perustuu puolestaan testeistä saataviin ns. kuulamyllyarvoihin. Näistä luokitteluista ensin mainittu kuvaa kiven iskunkestävyyttä, jälkimmäinen taas kiven hioutuvuusominaisuuksia ( nastarengaskulutuskestävyys ). Koska TVH:n ja Tielaitoksen laatuluokitukset kuvaavat eri ominaisuutta, ei niiden välillä ole mitään suoraa yhteyttä eikä kiven TVH:n laatuluokkaa voida muuntaa Tielaitoksen laatuluokaksi millään kertoimella tai päinvastoin. Edellä mainittujen luokittelujen luokkamerkinnät eivät ole enää sellaisenaan käytössä, joskin käytössä ovat edelleen pääasiassa samat raja-arvot kiven testattuja laatuominaisuuksia kuvattaessa. Nykytyylin mukaisesti kiven laatuluokkaa ei ilmoiteta enää numeroilla tai kirjaimilla vaan tietyn ominaisuuden raja-arvona, jonka kivi täyttää. Näin esim. vanha merkintä Tielaitoksen laatuluokasta II ilmoitetaan nykyään muodossa A N 10 ja TVH:n vanha laatuluokka A puolestaan muodossa LA 20. Nykyiset luokittelut on laadittu käyttötarkoituksen mukaan (raidesepelikiviaines, tie- ja asfalttikiviainekset, betonikiviainekset, jne.) ja jokaisessa pääluokassa on kiviaineksille lisäksi erilaisia alaluokkia käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi raidesepelin laatuvaatimukset vaihtelevat rataosuuksittain sen mukaan kuinka paljon ja minkälaista liikennettä ko. rataosuudella on eikä raidesepelille voi siten olla yhtä yleispätevää laatuvaatimusta. Sama koskee esim. tierakentamisessa käytettäviä kiviaineksia: laatuvaatimukset ja käytettävät testit riippuvat siitä, mihin kerrokseen kiviainesta ainesta aiotaan käyttää. LA-luvun ja kuulamyllyarvon lisäksi laboratoriotesteissä määritetään käyttötarkoituksesta ja laatuvaatimuksista riippuen myös esim. litteysluku (FI), vedenimeytyminen (WA), muotoarvo (SI), micro-deval arvo (M DE ), jäädytys-sulatuskestävyys (F) jne. Koska tässä projektissa voitiin kustannussyistä tehdä laboratoriotestejä vain hyvin harvoille näytteille (alle 2 %), on kalliokiviaineksen laatu jouduttu arvioimaan maastossa silmämääräisesti. Tämä onnistuu kohtuullisella tarkkuudella, mutta vaatii kylläkin jonkin verran harjoittelua. Kivien lujuudella on selvä yhteys kiven raekokoon, mineraalikoostumukseen, rakenteeseen yms. geologisiin ominaisuuksiin, jotka geologin tai geologian opiskelijan on kivestä helppo havaita. Käytännön tilanteissa on havaittu, että eri henkilöiden samasta kivinäytteestä tekemissä laatuarvioinneissa on harvoin yhtä luokkaa suurempia eroja. Luokittelun helpottamiseksi ja itse kunkin maastossa työskennelleen oman luokitteluasteikon kalibroimiseksi käytössä oli noin 20 kivinäytteen sarja erityyppisiä kivilajeja, joiden laboratoriossa tutkitut lujuusominaisuudet olivat tiedossa. Jotta tämän projektin aineistolla olisi jonkinlainen vertailukohta aiempiin, muualla Suomessa tehtyihin alueellisiin kiviaineskartoituksiin, on tämän projektin maastokartoituksissa käytetty edellämainittuja viisiportaisia, merkintätavan suhteen jo käytöstä poistuneita luokitteluja. Lisäksi on ylimääräisenä luokitteluna käytetty GTK:n ylläpitämässä kiviainesten tilinpitojärjestelmässä (KIT- LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2014

12 TI) käytettävää, yksinkertaistettua kolmiportaista luokittelua. Liitteenä olevassa taulukossa (Liite 21) on kiven arvioitu lujuus ilmoitettu kaikilla kolmella luokitustavalla, joista siis ensimmäinen on TVH:n vanhan luokituksen mukainen, toinen Tielaitoksen vanhan luokituksen mukainen ja kolmas GTK :n yksinkertaistetun luokitustavan mukainen (liitetaulukossa "KITTI"). Yksittäisen kiven arvioitu tai testattu laatuluokka voi tässä projektissa käytetyllä luokittelutavalla olla esim. A/III tai vaikkapa II/II. Tästä johtuen KITTI-luokitus voi olla toisinaan ristiriitainen eli kivi voi olla iskunkestävyyden suhteen luja kiviaines, mutta hioutuvuusominaisuuden suhteen keskiluja kiviaines. Tässä projektissa on KITTI-luokituksena käytetty tällaisissa tapauksissa yleensä alempaa luokkaa. Alla on yhteenvetotaulukko tässä projektissa käytetyistä luokituksista, niiden suhde LA-lukuun ja kuulamyllyarvoon sekä edelleen niiden suhde KITTI-luokitukseen. Luokka/TVH 88 A I II III > III Los Angeles-luku (LA) <20 <25 <30 <35 >35 Luokka/Tiel 95 I II III IV > IV Kuulamylly (AN) <7 <10 <14 <19 >19 KITTI-luokitus: Luja kiviaines Keskiluja kiviaines Massakivi Taulukko 2. Projektissa käytetyt kiviainesluokitukset 3.2.2 Kiviainesten laatujakauma proejktialueella Kiviainesten laatu vaihtelee eri osissa tutkimusaluetta merkittävästi. Ylitornion eteläosissa on lujien kiviainesten rypäs, kun taas koko Ylitornion pohjoisosa ja Pellon alue on keskimäärin huonolaatuista. Tilanne korostuu entisestään, kun muistetaan, että Pellon ja Ylitornion alueella on kaikista eniten kallioalueita ja sen myötä myös eniten tarkastuskohteita. Alla on lyhyt luonnehdinta kunkin kunnan kalliokiviainestilanteesta. Ylitornio Ylitornion etelä- ja kaakkoisosat kuuluvat liuskealueeseen, jonka kiviainekset ovat keskimäärin parempia kuin muualla projektialueella. Kunnittain tarkasteltuna koko projektialueen parhaat kalliokiviainesesiintymät sijaitsevatkin Ylitornion eteläosissa. Useista Puonivaaran, Pahtavaaran, Pietinvaaran ja Vähä-Väystäjän alueen kallioista on, pienin varauksin, tehtävissä raidesepelivaatimukset LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2014

13 täyttävää kiviainesta. Testatuista kivistä sen sijaan Ylitornion Sakarinlaen kivi ei mm. huonon muotoarvonsa vuoksi kelpaa raidesepeliksi. Ylitornion hyvälaatuiset kiviainekset sijoittuvat verraten pienelle Pietinvaaran-Pahtavaaran-Väystäjän alueelle kunnan etelä- ja kaakkoisosassa. Ylitornion koillisosa on kiviainesten suhteen selvästi huonolaatuisempaa. Pello Pellon alue on osoittautunut kiviainesten suhteen ehkä vielä huonommaksi kuin etukäteen arveltiin. Ero muuhun projektialueeseen johtuu Pellon alueen geologiasta, sillä koko Pellon alueella ja Ylitornion pohjoisosassa vallitsevat isorakeiset, porfyyriset graniitit ovat lähtökohtaisesti huonolaatuisia kiviaineksia. Pellon kunnan alueelta löytyi kartoituksessa vain kymmenkunta keskilujaksi arvioitua kallioaluetta, lujaksi arvioitua ei yhtään. Kahdesta testatusta kalliosta kumpikaan ei täyttänyt raidesepelille asetettuja minimivaatimuksia. Kiviainesselvitys oli Pellon osalta erittäin kattava, sillä Pellossa tarkastettiin kaikkein eniten kalliokohteita, noin 360 kpl. Kolari Kolarissa tilanne on melko "tasapainoinen", sillä keskilujaa, moneen käyttöön soveltuvaa kiviainesta on saatavilla lähes koko kunnan alueella, poislukien suuret suoalueet (mm. Teuravuoma). Lujaa kiviainesta on saatavilla muutamasta kohteesta melko lähellä asutuskeskuksia, mutta niiden käyttöönotto ei välttämättä ole ongelmatonta. Hyvien tieyhteyksien päässä olevat Ristimellanvaara ja Huukkilaki (varauksin) soveltuvat myös raidesepeliksi. Muonio Myös Muoniossa kalliokiviainesvaranto on laadun suhteen tasaisesti jakautunut, joskin kunnassa on laajoja peitteisiä alueita, joilla kallioita ei ole näkyvissä lainkaan. Koillisosassa on lisäksi laaja suojelualue. Näistä syistä ja myös harvahkon metsäautotieverkon vuoksi tarkastettujen kallioiden määrä on melko vähäinen verrattuna eteläisempiin kuntiin. Lujaksi arvioitua kiviainesta on vain kunnan eteläosassa (Lietorova), joka soveltunee varauksin viereisen, Kolarin puolella olevan Huukkilaen tavoin, myös raidesepeliksi. Enontekiö Enontekiön harva tiestö ja laajat suojelualueet rajoittivat kartoitustyötä merkittävästi ja niinpä tutkimuksia oli mahdollista tehdä vain pääteiden läheisyydessä. Keskimäärin Enontekiön kalliot ovat laadultaan verrattain hyviä, sillä huonointa laatua (massakivi) oli vain parissa tapauksessa ja lujaksi arvioitua kiviainesta peräti yhdeksässä kalliokohteessa. Viimemainittujen käyttöönotto voi olla kuitenkin mm. maisemallisista syistä hankalaa. Mukkajärven testattu kivi soveltuu tarvittaessa myös raidesepeliksi. Kiviainesten KITTI-luokittelun mukainen alueellinen laatujakauma on esitetty karttakuvassa 3 sivulla 14. Kuvasta näkyy selvästi huonolaatuisten kivien (massakivi) keskittyminen Pellon ja pohjoisimman Ylitornion alueelle. Kaikista tarkastetuista kallioalueista massakivien osuuus on noin 78 %, keskilujien noin 20 % ja lujien vajaa 2 %. Kivien lujuustestien tulokset on koottu taulukkoon 3 sivulla 15. Muut tiedot tutkituista kalliokiviaineskohteista ja näytteenottopaikoista on kerätty liitteisiin 6-20. LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2014

14 Kuva 3. Projektialueen kalliokiviainesten laatujakautuma KITTI-luokittelun mukaan LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2014

15 Tiheys Vedenimey- Litteysluku Muotoarvo Kuulamylly- LA-luku LA-luku Micro-Deval Paikka g/cm 3 tyminen % ja luokka ja luokka arvo ja luokka ja luokka raidesepeli raidesepeli Puonivaara, Ylitornio 2.63 0.6 10 (FI 10 ) 16 (SI 20 ) 9.3 (A N 10) 27 (LA 30 ) 21 (LA RB 24) 8 (M DE RB 11) Pahtavaara, Ylitornio 3.07 0.3 28 (FI 35 ) 22(SI 25 ) 7.5 (A N 10) 11 (LA 20 ) 10 (LA RB 12) 6 (M DE RB 7) Pietinvaara, Ylitornio 3.03 0.4 19 (FI 20 ) 15(SI 15 ) 8 (A N 10) 13 (LA 20 ) 10 (LA RB 12) 8 (M DE RB 11) Sakarinlaki, Ylitornio 2.89 0.5 16 (FI 20 ) 28(SI 30 ) 13 (A N 14) 16 (LA 20 ) 15 (LA RB 16) 12 (M DE RB 15) Vähä-Väystäjä, Ylitornio 3.05 0.3 19 (FI 20 ) 12(SI 15 ) 7.1 (A N 10) 11 (LA 20 ) 7 (LA RB 12) 6 (M DE RB 7) Karhakkamaa, Pello 2.96 0.6 9 (FI 10 ) 26(SI 30 ) 20.8 (A N 30) 31 (LA 35 ) 19 (LA RB 20) 17 (luokaton) Palo-Karhurova, Pello 2.63 1.2 8 (FI 10 ) 31(SI 35 ) 16.6 (A N 19) 43 (LA 45 ) 25 (luokaton) 11 (M DE RB 11) Huukkilaki, Kolari 2.72 0.3 25 (FI 35 ) 23(SI 25 ) 9.5 (A N 10) 15 (LA 20 ) 13 (LA RB 14) 8 (M DE RB 11) Tuore Siikavaara, Kolari 2.63 0.8 8 (FI 10 ) 2(SI 15 ) 16 (A N 19) 49.5 (LA 50 ) 27 (luokaton) 10 (M DE RB 11) Ristimellanvaara, Kolari 2.76 0.6 12 (FI 15 ) 17 (SI 20 ) 13.2 (A N 14) 30 (LA 35 ) 19.7 (LA RB 20) 10 (M DE RB 11) Ilmaraisenlaki, Kolari 2.65 0.6 16 (FI 20 ) -- 15.4 (A N 19) 34 (LA 35 ) -- -- Harjuvuoma, Muonio 2.65 0.6 9 (FI 10 ) 19 (SI 20 ) 16.1 (A N 19) 47 (LA 50 ) 23 (LA RB 24) 12 (M DE RB 15) Munajärvi, Muonio 2.63 0.4 27 (FI 35 ) -- 7.6 (A N 10) 19.7 (LA 20 ) -- -- Jassanmaa, Muonio 2.64 0.7 12 (FI 15 ) -- 14.9 (A N 19) 38 (LA 40 ) -- -- Mukkajärvi N, Enontekiö 2.66 0.7 24 (FI 35 ) 10(SI 15 ) 9.5 (A N 10) 21 (LA 25 ) 14 (LA RB 14) 7 (M DE RB 7) -- = ei määritetty Taulukko 3. Kiviainestestien tulokset kohteittain 4 TIEDOTUS, TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN JA ARVIOINTI 4.1 Tiedotus Projektin saama myönteinen rahoituspäätös uutisoitiin huhtikuussa mm. yle.fi -sivustossa 19.4.2011 ja Koillis-Lappi -lehdessä 5.5.2011. Maastotöiden käynnistyttyä laadittiin lehdistötiedote, joka julkaistiin mm. Pohjolan Sanomissa 16.6.2011. Risto Vartiainen on esitellyt projektia Tunturi-Lapin aluekehityspäivillä Ylläksellä 29.11.2011 sekä lukuisissa GTK:n sisäisissä tilaisuuksissa. Projektin ensimmäisen kenttäkauden tuloksista pidettiin tiedotustilaisuus Ylitorniolla 3.5.2012 ja tilaisuuteen osallistui parikymmentä henkeä. Tilaisuudessa esiteltiin projektin ensimmäisen väliraportin keskeisin sisältö. Tiedotustilaisuudesta ja itse projektista tekivät jutun mm. Lapin Kansa ja Pohjolan Sanomat. Projektin väliraportti ja koepaloista teetetyt koelevyt olivat esillä Luonnonkiviseminaarissa Lahdessa 14.9.2012. Projekti tiedotti lehdistötiedotteella maastotöiden jatkumisesta kesäkuussa 2013. Lapin Kansa ja Pohjolan Sanomat julkaisivat 21.12.2013 kokoaukeaman jutun Ylitornion Vajovaaran koelouhinnasta. LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2014

16 Kiviteollisuusliiton julkaisemaan KIVI-lehteen on tehty projektista ja sen tuloksista kertova juttu keväällä 2014. Lehti (nro 1/2014) on ilmestynyt huhtikuussa 2014. Projekti on järjestänyt lopputiedotustilaisuuden Pellossa 20.3.2014. Projektin ensimmäistä ja toista väliraporttia sekä loppuraporttia on toimitettu sähköpostitse useille yhteistyötahoille; yrityksille ja viranomaisille sekä niille maanomistajille, joiden mailta koepaloja ja näytteitä on otettu. Kaikkiaan raportteja on jaettu vuosittain joko sähköisesti tai paperimuotoisena 70-100 kpl. 4.2 Resurssien käyttö Projektin kustannuksiin haettiin muutosta syksyllä 2013 siten, että ostopalveluihin varatuista resursseista siirrettiin 25 000 euroa henkilöstökustannuksiin ja 20 000 euroa matkakustannuksiin. Syynä muutoshakemukseen oli se, että maastotyön määrä ja sitä kautta myös matkakustannukset oli arvioitu liian pieniksi eikä toisaalta ostopalveluille lähinnä kairauksille - ollut niin suurta tarvetta kuin oli suunniteltu. Projektille varattu budjetti on kokonaisuudessaan riittänyt hyvin aiottuihin toimenpiteisiin eikä mitään olennaista tai tarpeellista toimenpidettä ole tarvinnut jättää resurssien puutteen takia tekemättä. Resurssien käytön tarkasta raportoinnista on vastannut tämän hankkeen hallinnoija (Tunturi-Lapin Kehitys ry) päärahoittajan, Lapin liiton ohjeiden mukaisesti. 4.3 Tulosten arkistointi ja hyödyntäminen Projektin havaintomateriaalia säilytetään GTK:n Pohjois-Suomen aluetoimistossa Rovaniemellä. Olennaisimmat tiedot on tallennettu GTK:n sähköisiin tietokantoihin. Suurin osa käsinäytteistä hävitetään tilan puutteen takia vuoden 2014 loppuun mennessä. Tehdyistä koelevyistä jää yksi näytesarja projektin hallinnoijalle, toinen samanlainen sarja GTK:lle projektin jälkeistä markkinointia varten. Kaikki tähän projektiin liittyvä materiaali on julkista ja saatavissa siinä muodossa kuin se on projektin aikana tallennettu. Loppuraportti liitteineen löytyy Tunturi-Lapin Kehitys ry:n ja GTK:n verkkosivuilta sekä GTK:n raporttitietokannasta, mistä se myös on vapaasti ladattavissa. 4.4 Arviointi Projektin saama rahoituspäätös huhtikuussa 2011 tuli aivan liian myöhään, jotta ensimmäiseksi kenttäkesäksi olisi saatu palkatuksi tarpeeksi kesätyöntekijöitä.tästä syystä projektin kartoitustyössä ei ensimmäisenä kesänä päästykään tavoitteisiin.tilanne korjaantui kuitenkin seuraavana vuonna, kun projektille palkattiin kuusi geologian opiskelijaa kenttätöihin koko kesäksi. LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2014

17 Projektipäällikkö on vaihtunut projektin aikana kolme kertaa, mikä on tietysti liikaa 3-vuotisessa hankkeessa. Se on kuitenkin vaikuttanut lähinnä vain hallinnointiin ja esimerkiksi maksatushakemusten tarpeettomiin viivästyksiin, ei niinkään itse tutkimuksiin. Myös tiedotus on samasta syystä ollut ajoittain melko vaatimatonta. Kustannusten seurannassa on joidenkin kulujen, mm. leasing-autokulujen seurannan osalta, ollut GTK:ssa merkittävä, useamman kuukauden viive, mikä on jossain määrin vaikeuttanut jäljellä olevien resurssien arviointia projektin loppuvaiheessa. Osittain tästä syystä koelouhinnan teko Vajovaarassa jäi tehtäväksi talvikaudella, kun järkevä ajankohta olisi ollut kesä. Löydettyjen luonnonkiviesiintymien osalta laatu oli ehkä huonompi kuin etukäteen arveltiin, mutta se ei luonnollisestikaan johdu itse projektista tai sen totetutuksesta.toisaalta Vajoavaaran kiillegneissiesiintymän löytyminen oli selvästikin positiivinen ja täysin ennalta arvaamaton tulos. Pettymys oli ettei koko projektialueelta löytynyt yhtään merkittävää liuskekiviesiintymää. Kiviainesten osalta tulos jäi siinä mielessä tavoitteista ettei Pellon alueelta löydetty raidesepelivaatimukset täyttäviä esiintymiä, vaikka kartoitus oli Pellon osalta erittäin kattava. Projektille asetetut konkreettiset ja määrälliset tavoitteet on kuitenkin valtaosin saavutettu. Laajan alueen, koko Länsi-Lapin luonnonkivi- ja kalliokiviainesvarannot on tässä projektissa saatu tutkituksi varsin perusteellisesti. Projektin kartoittamista kiviaineksista on ollut suurta apua vuonna 2012 käynnistyneelle Lapin POSKI-hankkeelle (Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Lapissa, osa I) Ylitornion ja Pellon osalta, ehkä tulevaisuudessa myös Kolarin, Muonion ja Enontekiön osalta. Rovaniemi 28.2.2014 Risto Vartiainen Panu Lintinen LIITTEET Liite 1 Vajovaara I (Ylitornio) Liite 2 Vajovaara II (Ylitornio) Liite 3 Matovaara (Pello) Liite 4 Tirropalo (Pello) Liite 5 Pikkulaki (Pello) Liite 6 Ristimellanvaara (Kolari) Liite 7 Jassanmaa (Muonio) Liite 8 Munajärvi Muonio) Liite 9 Puonivaara (Ylitornio) Liite 10 Pahtavaara (Ylitornio) Liite 11 Pietinvaara (Ylitornio) LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2014

18 Liite 12 Sakarinlaki (Ylitornio) Liite 13 Vähä-Väystäjä (Ylitornio) Liite 14 Palo-Karhurova (Pello) Liite 15 Karhakkamaa (Pello) Liite 16 Ilmaraisenlaki (Kolari) Liite 17 Tuore Siikavaara (Kolari) Liite 18 Huukkilaki (Kolari) Liite 19 Harjuvuoma (Muonio) Liite 20 Mukkajärvi N (Enontekiö) Liite 21 Havaintokohdetaulukko LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2014

Liite 1.1 VAJOVAARA I Paikka: Vajovaara (I) Kunta: Ylitornio Kylä: Kapusta Karttalehti: 2631 06A Koordinaatit: X=7364.400, Y=3378.980 Korkeus: Z alin 130 m, Z ylin 150 m Mitat/pinta-ala: 300 m x 100 m/3 ha Kivilaji: Kordieriittikiillegneissi Väri: Tummanharmaa Raekoko: Karkearakeinen Asu/rakenne: Liuskeinen Maanomistus: Metsä-Botnia Metsät Oy Lähin asutus: 1 km Havaintotunnus: AJJA-2011-57 KUVAUS Laaja yhtenäinen ja melko jyrkkäreunainen kallioalue, kaakkoisrinne harvaa louhikkoa. Noin 400 m lähimmälle metsäautotielle, joka hyväkuntoinen, tien alussa puomi. Metsäautotietä lähimmälle yleiselle tielle noin 1.5 km. Harmaa, suuntautunut, karkearakeinen kiillegneissi, jossa 1-3 cm:n kokoisia kordieriittikyhmyjä. Rakoilu harvaa, rakotiheys < 1 kpl/m, ehyet lohkot yleisesti suuruusluokkaa 2-5 x 5-10 m. Kivessä voimakasta, kiilteestä johtuvaa kimaltelua, kun kivi sahataan ja (matta)hiotaan liuskeisuuden suuntaisesti. Koelouhittu joulukuussa 2013, koelouhintaraportti liitteenä, liite 1.2. TUTKIMUSTIEDOT Kairattu: Ei Koelevyt: 15 x 30 cm, hiottu, lohkottu, harjattu Ohuthie: 1 kpl Lujuustestit: Ei MINERAALIKOOSTUMUS Kordieriitti 24,8 % Muskoviitti 23,8 % Kvartsi 19,8 % Biotiitti 11,4 % Opaakki 10,4 % Plagioklaasi 6,0 % Kloriitti 2,8 % Muut 1,0 %

Liite 1.1 Pohjakartat MML 2014

Liite 1.2 LOUHINTATEKNINEN LOPPURAPORTTI YLITORNIO; VAJOVAARA Koelouhinta suoritettiin joulukuussa 2013. Kalusto: Kaivinkone 25 ton Tamrock Commando 110 poravaunu Mekaaniset kivityökalut KOHTEEN KUVAUS Laaja yhtenäinen ja melko jyrkkäreunainen kallioalue. Harmaa suuntautunut, karkearakeinen kiillegneissi, jossa 1-3 cm:n suuruisia kordieriittikiteitä. Kallioalue muodostuu selvästi erottuvista lohkoista jotka ovat kooltaan 2-5 x 5-10 m. Vaakarakoilu satunnaista vaihdellen 1m:stä aina 10 m. Tarkoituksena oli tutkia alueen harmaan/hopean sävyisen kiillegneissin louhintateknisiä ominaisuuksia. Kohteessa on aiemmin kiilattu näytteet jonka perusteella tämä pienimuotoinen koelouhinta suoritettiin. Kohde oli tyypillinen gneissityypin esiintymä jossa esiintyi kivilajille tyypillistä kaateista- sekä osin kiilamaista rakoilua. Visuaalisessa tarkastelussa liuskeisuuden kaade vaihteli välillä 45-55º eri puolilla esiintymää. Tässä kohteessa rakoilusta oli selvästi havaittavissa pystyrakoilun pääsuunnat. Kohteessa sijaitsevaa pystyrakoilua käytettiin hyväksi louhintaa suoritettaessa.

Liite 1.2 Kohteessa suoritettiin aluksi 40 m³ rikotuslouhinta jotta porauskalustolla päästiin riittävän lähelle ensimmäistä työstettävää kamia. Kamin koko oli mitoiltaan P10m x L3,5m x K4m. Irrotetun kaatolohkareen sydänosasta kiilattu bloki osoittautui kuitenkin voimakkaasti rapautuneeksi sekä blokissa todettiin runsaasti kvartsisulkeumia. Toinen louhintakohde suoritettiin siten, että louhintasuunta oli 90º edelliseen verrattuna. Kamin koko tässä kohteessa oli P6m x L4m x K 3,2m. Kivi oli tässä kohteessa tiiviimpää eikä rapautumista havaittu samassa mittakaavassa kuten edellisessä kohteessa. Kvartsisulkeumia ei myöskään havaittu siinä määrin. PORATTAVUUS Kohteen kivi oli varsin ehyttä ja erinomaista porata. 30mm:n läpimittaisen nastakruunun tunkeutuvuudeksi mitattiin 108cm/min, käytettäessä Tamrock HE121 hydraulisen porakoneen pyörityspainetta 30 bar, iskunpainetta 125 bar ja syötönpaineen ollessa 60 bar. Nastakruunuilla porattaessa n 110-120 m: jälkeen kuluminen n 25% nastan poikkipinta-alasta jolloin kruunu vaatii teroituksen. KIILAUS JA LOHKOTTAVUUS Kivityyppi on ominaisuudeltaan sitkeä, johtuen osin sen pehmeydestä sekä suuntautuneisuudesta. Onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi reikävälin kiilauksessa tulisi olla max.5-10 cm kiilattaessa kohtisuoraan liuskeisuutta vastaan. Reikäväli liuskeisuuden suuntaan kiilattaessa 10-20 cm. Poiskiilattavan osan paksuus vähintään n. 30 cm, mikä tarkoittaa suurta hukka- % blokkien valmistuksessa. Johtopäätöksenä voidaan todeta että poraus/ kiilausmenetelmä ei ole taloudellisin menetelmä kohteen kappaleiden viimeistelyssä.

Liite 1.2 RÄJÄYTETTÄVYYS Aiemmin todetuista kiven ominaisuuksista johtuen halkaiseminen räjäyttämällä on erityisen vaativaa. Halkaisulinjan ollessa täysin liuskeisuuden suuntainen on ominaispanostus tavanomainen. Halkaisulinjan ollessa kohtisuoraan liuskeisuutta vastaan ominaispanostus kasvaa noin 100 %. Ominaisporausta on myös syytä lisätä varmistaakseen onnistuneen halkaisun. Kokemusperäisesti voidaan todeta räjäytyksen aiheuttavan enemmän mikrorakoilua kohtisuoraan liuskeisuutta vastaan räjäytettäessä. Koelouhinnassa käytetty siirtokalusto aiheutti rajoituksia valmistettaville blokeille joten ensivaiheessa blokeista tehtiin todellisen kokoisia ja myöhemmin blokien siirtämistä varten niitä pilkottiin pienemmiksi. Koelouhintakohteesta on saatavissa raamisaha vaatimukset täyttäviä blokkeja..

Liite 1.2 LOUHIJAN KOMMENTTI Kohteen kivi on ehdottomasti mielenkiintoinen louhintakohde. Kuitenkin poraus/räjäytysmenetelmä ei ole tuotannollisesti eikä taloudellisesti järkevin irrotusmenetelmä kyseisessä kohteessa. Perusteluina voidaan todeta mm seuraavia tekijöitä: Kiven suuntautuneisuus ja kaade - asettaa suuret vaatimukset käytettävälle porauskalustolle - suuret porakruunu- ja tankokustannukset porattaessa kalteville pinnoille - kaateesta johtuva porauksen epätarkkuus Räjäytettävyys - suuri ominaispanostus ja tiheä poraus räjäytettäessä kohtisuoraan liuskeisuutta vastaan - räjäytyksestä aiheutuva mikrorakoilu Kiilautuvuus - kohteen kivi vaatii erittäin tiheän porauksen onnistuneen kiilauksen saavuttamiseksi Primääriseksi louhintamenetelmäksi suositeltavaa on käyttää timanttivaijerisahausta. Kyseistä menetelmää käytettäessä kiven liuskeisuudella ja kaateella ei ole merkitystä siinä määrin. Samaa menetelmää voidaan myös soveltaa blokkien muotoilussa jolloin blokkien koko saadaan suuremmaksi ja vastaavasti hukkaprosenttia pienennettyä. Kohteen kivi on väriltään uniikki harmaa/hopean hohtoinen. Herättää varmuudella jopa kansainvälistä kiinnostusta eikä kiven markkinointi tulisi olemaan erityisen vaikeaa. Varkaudessa 30.12.2013 Mastone Oy, Mika Ahokas

Liite 2.1 VAJOVAARA II Paikka: Vajovaara (II) Kunta: Ylitornio Kylä: Törmäsjärvi Karttalehti: 2631 03B Koordinaatit: X=7370.020, Y=3370.830 Korkeus: Z alin 120 m, Z ylin 145 m Mitat/pinta-ala: 300 m x 100 m/3 ha Kivilaji: Graniittigneissi Väri: Vaaleanpunainen Raekoko: Karkearakeinen Asu/rakenne: Suuntautunut; poimuttunut Maanomistus: Yksityinen Lähin asutus: 1 km Havaintotunnus: MTM$-2011-5 KUVAUS Lähes yhtenäinen paljastuma-alue Vajovaaran koillisrinteessä. Luoteispuolella olevalta, noin 600 metrin päästä olevalta metsäautotieltä johtaa metsäkoneura suoraan kallioille. Hyväkuntoista metsäautotietä noin 6 km lähimmälle yleiselle tielle (Muurola - Aavasaksa). Vaaran alarinteessä on laaja hakkuuaukea. Puonivaarassa, noin 2 km lounaaseen on suurehko kalliokiviaineslouhos. Vaaleanpunainen, karkearakeinen graniittigneissi, joka on monin paikoin poimuttunutta. Myös ylempänä vaarassa on samantyyppistä, melko ehyttä kiveä, mutta rinne on jyrkkä, lohkareikkoinen ja vaikeakulkuinen. Rakoilu harvaa, ehyet lohkot suuruusluokkaa 1-2 m x 5 m. TUTKIMUSTIEDOT Kairattu: Ei Koelevyt: 15 x 30 cm, kiillotettu Ohuthie: 1 kpl Lujuustestit: Ei MINERAALIKOOSTUMUS Kvartsi 35,4 % Plagioklaasi 24,6 % Kalimaasälpä 18,0 % Biotiitti 14,2 % Muskoviitti 7,6 % Muut 0,2 %

Liite 2.1 Pohjakartat MML 2014

Liite 3.1 MATOVAARA Paikka: Matovaara Kunta: Pello Kylä: Juoksenki Karttalehti: 2632 02 C Koordinaatit: X=7387.690, Y=3373.490 Korkeus: Z alin 155 m, Z ylin 185 m Mitat/pinta-ala: 300x400 m/12 ha Kivilaji: Graniitti Väri: Ruskea Raekoko: Keskirakeinen Asu/rakenne: Heikosti suuntautunut Maanomistus: Yksityinen Lähin asutus: Noin 1 km Havaintotunnus: KAKA-2011-127 KUVAUS Laaja kallioalue Matovaaran laella ja etelärinteessä, länsirinne louhikkoinen. Lähimmälle metsäautotielle noin 400 m, jota pitkin lähimmälle yleiselle tielle noin 3 km. Vaaleanruskea, keskirakeinen, heikosti suuntautunut graniitti. Pystyrakoilu harvaa, mutta epämääräinen, aaltoileva vaakarakoilu melko tiheää (2-3 rakoa/m). Väri ei kovin puhdas, lohkopintaisena melko vaalea. Soveltuu lähinnä ympäristörakentamiseen. TUTKIMUSTIEDOT Kairattu: Ei Koelevyt: 15 x 30 cm, kiillotettu, lohkottu Ohuthie: 1 kpl Lujuustestit: Ei MINERAALIKOOSTUMUS Kvartsi 34,8 % Plagioklaasi 30,2 % Kalimaasälpä 30,2 % Biotiitti 3,4 % Muskoviitti 0,8 % Muut 0,6 %

Pohjakartat MML 2014 Liite 3.1

Liite 4.1 TIRROPALO Paikka: Tirropalo Kunta: Pello Kylä: Rattosjärvi Karttalehti: 2641 11 B Koordinaatit: X=7417.070, Y=3402.600 Korkeus: Z alin 210 m, Z ylin 220 m Mitat/pinta-ala: 100 m x 50 m/0.5 ha Kivilaji: Graniitti Väri: Punainen Raekoko: Keski-/karkearakeinen Asu/rakenne: Homogeeninen Maanomistus: Metsähallitus Lähin asutus: 4 km Havaintotunnus: KAKA-2012-35 KUVAUS Pitkähkö, nauhamainen paljastuma Tirropalon lounaisosan erillisellä mäennyppylällä; paljastuma on laajempi kuin karttaan on merkitty. Lähimmälle metsäautotielle noin 200 m, tie melko huonokuntoinen, maastoautolla ajettava. Metsäautotietä lähimmälle yleiselle tielle noin 1.3 km. Punainen, hyvin heikosti suuntautunut, karkeahkorakeinen graniitti, jossa hyvin vähän kiillettä, kvartsi ruskeaa ( savukvartsia ). Vaakarakoilu 0-1 rakoa/metri, pystyrakoilu 0-1 rakoa/metri. Soveltuu lähinnä ympäristörakentamiseen. TUTKIMUSTIEDOT Kairattu: Ei Koelevyt: 15 x 30 cm, kiillotettu, lohkottu Ohuthie: 1 kpl Lujuustestit: Ei MINERAALIKOOSTUMUS Kvartsi 42,4 % Plagioklaasi 30,0 % Kalimaasälpä 25,2 % Biotiitti 2,0 % Muut 0,4 %

Pohjakartat MML 2014 Liite 4.1

Liite 5.1 PIKKULAKI Paikka: Pikkulaki Kunta: Pello Kylä: Lampsijärvi Karttalehti: 2641 11 B Koordinaatit: X=7406.330, Y=3396.040 Korkeus: Z alin 155 m, Z ylin 215 m Mitat/pinta-ala: 400 m x 250 m/ 10 ha Kivilaji: Kvartsimontsoniitti Väri: Punainen Raekoko: Keski-/karkearakeinen Asu/rakenne: Homogeeninen Maanomistus: Metsähallitus Lähin asutus: 1,5 km Havaintotunnus: JJTE-2013-79 KUVAUS Laaja, paljastuma/paljastumaryhmä Palovaaran eteläosassa, itärinne jyrkkäreunainen ja vaikeakulkuinen. Lähimmälle metsäautotielle noin 470 m, tie melko hyväkuntoinen. Maastoautolla ajettava ura noin 150 m päässä. Metsäautotietä lähimmälle yleiselle tielle noin 1.2 km. Ruskehtavan punainen, heikosti suuntautunut, porfyyrinen kvartsimontsoniitti/graniitti, jossa hyvin vähän kiillettä, kvartsi ruskeaa ( savukvartsia ). Koko paljastumaryhmän puitteissa heterogeenista, koska kivi osittain ei-porfyyristä ja selvemmin suuntautunutta. Ehjin porfyyrisen graniitin alue suurimman paljastuman eteläosassa. Vaakarakoilu 0-2 rakoa/metri, pystyrakoilu 0-1 rakoa/metri. Soveltuu lähinnä ympäristörakentamiseen. TUTKIMUSTIEDOT Kairattu: Ei Koelevyt: 15 x 30 cm, kiillotettu, lohkottu Ohuthie: 1 kpl Lujuustestit: Ei MINERAALIKOOSTUMUS Kalimaasälpä 42,0 % Plagioklaasi 35,2 % Kvartsi 18,4 % Biotiitti 2,8 % Muut 1,6 %

Pohjakartat MML 2014 Liite 5.1

Liite 6.1 RISTIMELLANVAARA Paikka: Ristimellanvaara Kunta: Kolari Kylä: Äkäsjokisuu Karttalehti: 2713 12 A Koordinaatit: X=7487.550, Y=3362.460 Korkeus: Z alin 170, Z ylin 185 m Mitat/pinta-ala: 200 m 300 m/6 ha Kivilaji: Kvartsimontsodioriitti Väri: Punainen Raekoko: Keski-/karkearakeinen Asu/rakenne: Suuntautunut Maanomistus: Yksityinen Lähin asutus: 1.3 km Havaintotunnus: KAKA-2012-62 KUVAUS Laaja kallioalue, jonka eteläisessä, lähinnä tietä olevassa osassa helposti lohkeavaa graniittia/montsoniittia. Hyväkuntoiselle metsäautotielle 500-700 m, metsäautotietä yleiselle tielle noin 2 km. Sähkölinja 50-250 m päässä. Voimakkaan värinen, keskirakeinen, suuntautunut (pilsteinen) kvartsimontsoniitti (kvartsimontsodioriitti). Harva pystyrakoilu, mutta monin paikoin tiheä vaakarakoilu (2-4 rakoa/metri). Soveltuu lähinnä ympäristörakentamiseen. Testattu myös kiviaineksena: keskiluja kiviaines (II/III), sopii myös värilliseksi (koriste)murskeeksi ja jopa raidesepeliksi. TUTKIMUSTIEDOT Kairattu: Ei Koelevyt: 15 x 30 cm, kiillotettu/lohkottu Ohuthie: 1 kpl Lujuustestit: Kiviainestesti; perus- ja raidesepelitesti MINERAALIKOOSTUMUS Plagioklaasi 52,6 % Kalimaasälpä 23,0 % Sarvivälke 12,8 % Kvartsi 7,2 % Titaniitti 1,4 % Biotiitti 1,2 % Opaakki 0,8 % Muut 1,0 %

Pohjakartat MML 2014 Liite 6.1

Laboratoriopalvelut PANK-hyväksytty testausorganisaatio Liite 6.2 TUTKIMUSSELOSTUS Laboratoriopalveluita vuodesta 1951 Projekti Urakoitsija Tilaaja Yhteyshenkilö Paikka Lisätieto Länsi-Lapin kiviainesprojekti Länsi-Lapin kiviainesprojekti Risto Vartiainen KAKA-2012-62 Montsoniitti Kunta Kolari Materiaali KaM Lajite Lohkareita Diaarinro 1024/2013 Kasa Näytetunnus KAKA-2012-62 Näytteenottaja Asiakas Kokeen nimi Menetelmä Yksikkö Tulos Luokka Kiintotiheys, näennäinen SFS-EN 1097-6:2001 Mg/m³ 2.76 Vedenimeytyminen SFS-EN 1097-6:2001 % 0.6 WA 24 1-4-16 mm, 100.0% % 0.60 Litteysluku SFS-EN 933-3:2012 % 12 Fl 15 Muotoarvo SFS-EN 933-4:2008 % 17 SI 20 Kuulamyllyarvo SFS-EN 1097-9:1998 % 13.2 A N 14 - Kuulamyllyarvo 1 % 12.8 - Kuulamyllyarvo 2 % 13.5 Los Angeles-luku SFS-EN 1097-2:2011 30 (30.4) LA 30 Los Angeles-luku,RS SFS-EN 1097-2:2011 20 (19.7) LA RB20 Micro-Deval-koe,RS SFS-EN 1097-1:2011 % 10 M DE RB 11 - Micro-Deval-koe,RS 1 % 10.5 - Micro-Deval-koe,RS 2 % 9.5 Litteysluku Fl 10 Fl 15 Fl 20 Fl 35 Fl 50 Muotoarvo SI 15 SI 20 SI 25 SI 30 SI 35 SI 50 Kuulamylly A N 7 A N 10 A N 14 A N 19 A N 30 Los Angeles-luku LA 20 LA 25 LA 30 LA 35 LA 40 LA 45 LA 50 LA 60 Los Angeles-luku,RS LA RB12 LA RB14 LA RB16 LA RB20 LA RB24 Micro-Deval-arvo,RS M DE RB 4 M DE RB 7 M DE RB 11 M DE RB 15 Jakelu Risto Vartiainen, Olli Kiviniemi Päiväys 10.12.2013 Allekirjoitus Uitto Erkki Destia Oy Oulun laboratorio Typpitie 1 90620 Oulu etunimi.sukunimi@destia.fi. Kivitesti-140123-001-1.17.0.126 (C) Destia Oy

Laboratoriopalvelut PANK-hyväksytty testausorganisaatio Liite 6.2 TUTKIMUSSELOSTUS Laboratoriopalveluita vuodesta 1951 Projekti Urakoitsija Tilaaja Yhteyshenkilö Paikka Lisätieto Länsi-Lapin kiviainesprojekti Länsi-Lapin kiviainesprojekti Risto Vartiainen KAKA-2012-62 Montsoniitti Kunta Kolari Materiaali KaM Lajite Lohkareita Diaarinro 1024/2013 Kasa Näytetunnus KAKA-2012-62 Näytteenottaja Asiakas Kuva 1. Kivitesti-140123-001-1.17.0.126 (C) Destia Oy

Liite 7.1 JASSANMAA Paikka: Jassanmaa Kunta: Muonio Kylä: Tiurajärvi Karttalehti: 2732 02 A Koordinaatit: X=7515.630, Y=3377.170 Korkeus: Z alin 175 m, Z ylin 182 m Mitat/pinta-ala: 200 m x 120 m/2 ha Kivilaji: Graniitti Väri: Punainen Raekoko: Keski-/karkearakeinen Asu/rakenne: Suuntautumaton Maanomistus: Metsähallitus Lähin asutus: 1.4 km Havaintotunnus: VEHA-2012-10 KUVAUS Matala, pengertynyt paljastuma Jassanmaan loivassa pohjoisrinteessä, joka harvapuustoista mäntykangasta. Etäisyys lähimmälle yleiselle tielle noin 600 m, lähimmälle metsäkoneuralle noin 200 m. Punainen, karkeahkorakeinen, kiilleköyhä graniitti, jossa pegmatiittijuonia kallioselänteiden suuntaisesti. Soveltuu lähinnä ympäristökiveksi. Mahdollisesti käyttöä myös kiviaineksena / koristemurskeena esimerkiksi lähialueiden matkailukeskusten ympäristörakentamisessa. Kiven (testattu) iskunkestävyys on melko huono, mutta kulutuskestävyys keskitasoa; testitulokset liitteenä. Äkäslompolo/Ylläs noin 13 km, Olostunturi noin 35 km. TUTKIMUSTIEDOT Kairattu: Ei Koelevyt: 15 x 30 cm, kiillotettu/lohkottu Ohuthie: 1 kpl Lujuustestit: Kiviainestesti; perustesti MINERAALIKOOSTUMUS Plagioklaasi 33,0 % Kalimaasälpä 32,0 % Kvartsi 29,2 % Biotiitti 2,4 % Muskoviitti 1,0 % Muut 2,4 %

Pohjakartat MML 2014 Liite 7.1

Laboratoriopalvelut Liite 7.2 PANK-hyväksytty testausorganisaatio TUTKIMUSSELOSTUS Laboratoriopalveluita vuodesta 1951 Projekti Urakoitsija Tilaaja Yhteyshenkilö Kunta Lisätieto Länsi-Lapin kiviainesprojektipaikka VEHA-2012-10 Materiaali KaM Länsi-Lapin kiviainesprojektilajite Lohkareita Risto Vartiainen Diaarinro 1024/2013 Muonio Kasa Graniitti Näytetunnus VEHA-2012-10 Näytteenottaja Asiakas Kokeen nimi Menetelmä Yksikkö Tulos Luokka Kiintotiheys, näennäinen SFS-EN 1097-6:00 Mg/m³ 2.64 Vedenimeytyminen SFS-EN 1097-6:00 % 0.7 WA 24 1-4-16 mm, 100.0% % 0.69 Litteysluku SFS-EN 933-3:97 % 12 Fl 15 Kuulamyllyarvo SFS-EN 1097-9:98 % 14.9 A N 19 - Kuulamyllyarvo 1 % 15.1 - Kuulamyllyarvo 2 % 14.7 Los Angeles-luku SFS-EN 1097-2:98 38 (38.0) LA 40 Litteysluku Fl 10 Fl 15 Fl 20 Fl 35 Fl 50 Kuulamylly A N 7 A N 10 A N 14 A N 19 A N 30 Los Angeles-luku LA 20 LA 25 LA 30 LA 35 LA 40 LA 45 LA 50 LA 60 Jakelu Risto Vartiainen, Olli Kiviniemi Päiväys 21.11.2013 Allekirjoitus Uitto Erkki Destia Oy Oulun laboratorio Typpitie 1 90620 Oulu etunimi.sukunimi@destia.fi. Kivitesti-130807-001-1.15.0.92 (C) Destia Oy

Laboratoriopalvelut Liite 7.2 PANK-hyväksytty testausorganisaatio TUTKIMUSSELOSTUS Laboratoriopalveluita vuodesta 1951 Projekti Urakoitsija Tilaaja Yhteyshenkilö Kunta Lisätieto Länsi-Lapin kiviainesprojektipaikka VEHA-2012-10 Materiaali KaM Länsi-Lapin kiviainesprojektilajite Lohkareita Risto Vartiainen Diaarinro 1024/2013 Muonio Kasa Graniitti Näytetunnus VEHA-2012-10 Näytteenottaja Asiakas Kuva 1. Kivitesti-130807-001-1.15.0.92 (C) Destia Oy