Kuntarakenneselvittäjän havaintoja Multian Väätäiskylältä 25.5.2015 ensin aamulla. Yhdistymisselvitys 2015; A.Luomala FMP OY

Samankaltaiset tiedostot
Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä-Kuhmoinen selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Kuhmoinen Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Keski-Savon selvitysalue Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Leppävirta Tuomas Jalava

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Muhos Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Tyrnävä Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Hailuoto Tuomas Jalava

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala yhdessä Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Liperi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Petäjävesi Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Jyväskylä Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Jyväskylän selvitysalue yhdessä Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joutsa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Toivakka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous Riitta Ekuri

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

Tilastokatsaus Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitysalueelta IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki Heikki Miettinen

Pyhtään taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous Riitta Ekuri

Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu.

Lohjan lukioverkko Page 1

Kuva: Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet

Kuntatalouden tunnuslukuja selvitysalueelta

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet

Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö

Kokkolan seudun koko kuva

Virolahden taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous Riitta Ekuri

Selvitysalue kuntatalouden tunnuslukuja Anni Antila

Rahoituskulut ja tuotot Vuosikate

Haminan taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous , seutufoorumi

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Porin selvitysalueen vertailutilastoja

Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntarakenneselvitys

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Mikko Kenni, johtava konsultti FCG Konsultointi Oy

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Porvoon kaupungin talouden. kehitys Perustuen väestöennusteen mallintamiseen Henrik Rainio, Saija Männistö

Hallinto Henkilöstö Talous Tukipalvelut

Miten kunnan tulos lasketaan?

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto Kuntien palvelutuotannon kustannuksia

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Etelä- Karjalan kuntien talouden tila ja tulevaisuus

Kotkan kaupungin taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous Riitta Ekuri FCG

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Kuntakohtaiset painelaskelmat Arviointimenetelmien kuvaus

Pielisen Karjalan kuntarakenneselvitys

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti

Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

Transkriptio:

Kuntarakenneselvittäjän havaintoja Multian Väätäiskylältä 25.5.2015 ensin aamulla

ja sitten illalla

Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä Kuntalaisinfo Multialla 4.6.2015 Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy

Selvitystyön lähtökohdat Toimeksianto: tehdään kuntarakennelain mukainen selvitystyön kolmessa toisiaan täydentävässä vaiheessa: Selvitystyön ensimmäisessä vaiheessa laaditaan nykytilakartoitus, jonka käsittelyn jälkeen kuntien valtuustot päättävät siitä, jatketaanko yhdistymisselvitystä tavoitteena esitys yhdistymisestä ja sen mukainen yhdistymissopimus, vai jatketaanko yhteistoiminnan tiivistämistä muilla tavoin. Jos valtuustot päätyvät yhdistymisselvityksen kannalle, selvitystyön toisen osan pitäisi valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä, jolloin valtuusto tekee varsinaisen päätöksen yhdistymisestä / ei-yhdistymisestä alkuvuodesta 2016 Rakennelain mukaan selvityksen tulee aina sisältää vähintään seuraavat osaalueet suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, selvitys taloudellisesta tilanteesta, sekä yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Selvityksestä päätetään kuntien valtuustoissa.

Selvitystyön yleinen eteneminen Selvitystyön 1. vaihe Nykytilakartoitus - kevät 2015 Päätöksenteko jatkotoimenpiteistä Valtuustot päättävät selvitystyön jatkamisesta/päättämisestä kesäkuun lopussa 2015 Selvitystyön 2.vaihe Jos tavoitteena on yhdistyminen Jos päätöksenteon tuloksena kuntien on yhdistyminen Selvitystyön jatkaminen tavoitteena esitys yhdistymisestä ja yhdistymissopimuksesta TAI Yhteistyön kehittäminen ja tiivistäminen muilla tavoin Yksityiskohtainen valmistelu syksyllä 2015 Mahdolliset neuvoa-antavat kansanäänestykset ennen lopullista päätöksentekoa Lopullinen päätöksenteko v. 2015 lopussa/ 2016 alussa Uuden kunnan uutta toimintaa valmistelevat toimet v. 2016 Uusi kunta aloittaisi toimintansa uuden valtuustokauden käynnistyttyä kesäkuussa 2017

Päätöksenteko kesäkuussa 2015 Valtuusto päättää, jatkaako yhdistymisselvitystyötä toiseen vaiheeseen, jonka tavoitteena on esitys yhdistymisestä ja sen mukainen yhdistymissopimus, vai jatketaanko yhteistyön kehittämistä ja tiivistämistä selvitysalueen kuntien kesken muilla tavoin Jatkotoimenpiteet ko. päätösten mukaisesti Molemmissa tapauksissa työskentelyä oli hyvä jatkaa tavalla tai toisella heti lomien jälkeen elokuussa 2015 Mikäli joku kunta ei halua jatkaa yhdistymisselvitystä, nykyisellä selvitysalueella, muut kunnat voivat sen edelleen tehdä (ottaen toki huomioon lain määräämät ehdot mm. yhteisistä kuntarajoista) Mikäli kunta haluaa, yhdistymisselvityksen toiseen vaiheeseen voidaan kutsua mukaan myös muita kuntia; tai joku toinen kunta voi ilmaista halukkuutensa osallistua yhdistymisselvitystyöhön; Kaikissa em. tapauksissa asiasta päättää lopullisesti aina kunkin kunnan valtuusto Valtuustot tekevät päätöksensä kunnanhallituksen esityksestä, mikä esitys puolestaan pohjautuu normaaliin valmistelutyöhön ja etenee tavanomaisten prosessien kautta

Mikäli valtuustot päättävät yhdistymisselvityksen jatkamisesta, niin Tavoitteena on tällöin esitys yhdistymisestä ja sen mukainen yhdistymissopimus Esitys yhdistymisestä ja yhdistymissopimuksen sisältö perustuu elokuussa 2015 käynnistyvään selvitystyön toiseen vaiheeseen Yksityiskohtaiset selvitykset palveluista, palveluverkoista, henkilöstöstä ml. kustannuslaskelmat Suunnittelussa on otettava huomioon sekä uuden hallitusohjelman mukaiset linjaukset kuin myös kuntalain säädökset Edellyttää avainhenkilöiden tiivistä mukana oloa ja aktiivista työryhmätyöskentelyä (valtuustojen, ja hallitusten puheenjohtajisto, kunnan ylin viranhaltijajohto, keskeisten palvelualueiden avainasiantuntijat) Voidaan tehdä sekä omana työnä että hyödyntäen asiantuntijapalveluita tarvittavin osin (esim. talouslaskelmat, henkilöstön osaamiskartoitukset) 2. vaiheen yhdistymisselvitystyön pitäisi valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä (alkuperäinen suunnitelma), jotta selvityksen käsittelylle ja sitä koskevalle päätöksenteolle jää riittävästi aikaa Jos kunnat päättävät yhdistymisestä ja tavoitteena on yhdistymisen toteuttaminen vuoden 2017 alusta lukien, tieto valtuustojen päätöksestä pitää toimittaa valtioneuvostolle 29.4.2016 mennessä Ennen lopullista päätöksentekoa kuntalaisille on varattava 30 päivää aikaa tutustumiseen ja huomautusten tekemiseen; tämän pitää tapahtua ennen kuin kunnanhallitus tekee valtuustolle esityksen yhdistymisestä Mikäli neuvoa-antavia kansanäänestyksiä järjestetään, myös ne pitää toimittaa ennen kuin kunnanhallitus käsittelee asiaa ja tekee esityksen valtuustolle Lopullisen päätöksen yhdistymisestä tekee aina valtuusto Valtuuston päätöksenteon voimaantulolle on varattava myös tarvittava aika

Mikäli valtuusto päättää irtautua nykyisestä yhdistymisselvityksestä Kunnan on kuitenkin jatkettava yhteistyön tiivistämistä ja kehittämistä muilla tavoin Kunta voi halutessaan selvittää yhteistyötä ja tarvittaessa yhdistymistä myös muiden kuin nykyisen selvitysalueen kuntien kanssa Jos näin, valtuuston on tehtävä asiasta erilliset päätökset Yhteistyön tiivistämisen selvittäminen edellyttää aktiivista työskentelyä prosessiin on varattava aikaa, koska kaikki yhteiset suunnitelmat ja mahdolliset yhteistyön tiivistämisehdotukset on hyväksytettävä jokaisessa yhteistyöselvittelyyn osallistuvassa kunnassa niiden omia päätöksenteko- ja valmisteluprosessien ohjeita ja sääntöjä noudattaen Lisäksi suunnittelussa on otettava huomioon niin uuden hallitusohjelman mukaiset linjaukset kuin myös uuden kuntalain säädökset

Yhteenveto kuntalain uudistuksen vaikutuksista yhdistymisselvitykselle Selvitysalueen kunnissa taloutta ja sen kestävyyttä tuleekin jatkossa arvioida toukokuussa 2015 voimaan tulleen kuntalain asettamien ehtojen ja kriteerien näkökulmasta. Kunnan talouden ja selvitysalueen talouden ennakoiva arviointi olisi hyvä suorittaa ennen kuin valtuustot päättävät siitä, jatketaan yhdistymisselvitystä tavoitteena esitys yhdistymisestä ml. yhdistymissopimus vai jatketaanko yhteistyön kehittämistä ja tiivistämistä muilla tavoin. Kuntarakenneselvittäjä on toimittanut ennakoivan talousarvioinnin (ennusteet) osaksi selvitystyön 1. vaiheen raporttia

UUDEN HALLITUSOHJELMAN ENNAKOITUJA VAIKUTUKSIA UUDEN HALLITUSOHJELMAN ENNAKOITUJA VAIKUTUKSIA Kuntalaki keskeiseksi ohjenuoraksi, muita säädöksiä vähennetään, suositusten velvoittavuudesta luovutaan Olennaista mm. kirjaus, että kuntarakennelain selvityskriteereistä luovutaan ja että henkilöstön irtisanomissuoja yhdistymistilanteessa kumotaan Em. muutoksen aikataulusta ei tällä hetkellä tietoa, ja tällä hetkellä on toimittava siten kuin voimassa olevat lait määräävät (kuntalaki, kuntarakennelaki, kuntien valtionosuuslainsäädäntö) Olennaista kuitenkin havaita, että kuntien toimintaympäristö ja kuntien rooli tulee muuttumaan jo lähitulevaisuudessa merkittävästi Miten ja mihin suuntaan, tähän kunnat voivat itsekin jonkin verran vaikuttaa Mittavia säästö- ja uudistamisvaatimuksia, joista monet kohdistuvat suoraan kunnan toimintaan ja/tai kunnan ylläpitämiin palveluihin haaste kunnan omalle päätöksenteolle ja sen ennakoitavuudelle ja pitkäjänteisyydelle Edellyttää valmistelijoilta ja päätöksentekijöiltä kykyä nähdä pidemmälle tulevaisuuteen jo tässä vaiheessa

Selvityskriteerit Väestö-pohja palveluperuste Työssäkäynti, työpaikkaomavaraisuus, yhdyskuntarakenne Taloudellinen tilanne Tarkastelunäkökulma: KOKO SELVITYSALUE ja siellä sijaitsevat kunnat

Väkilukuun sidottu palveluperustekriteeri: alle 20 000 asukasta Muutos 2013-2014 -175-14 -133 Selvitysalueen kuntien väkiluku 31.12.2014 ja sen muutos vv.2013-2014. Väkiluku 2014 1 763 10 723 10 177 Väkiluku 2013 1 777 10 898 10 310-2 000 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 Mänttä-Vilppula Multia Keuruu

Työssäkäyntiperuste 7000 Pendelöinti 1987-2012 Keuruu Pendelöivät 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2986 3152 1174 807 407 209 Keuruu Asuinkunnassaan työssäkäyvät Multia Pendelöivät Multia Asuinkunnassaan työssäkäyvät Mänttä-Vilppula Pendelöivät Mänttä-Vilppula Asuinkunnassaan työssäkäyvät

5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Työllisten lukumäärä selvitysalueella 2007-2012. 4754 4650 4157 4090 4317 4304 4234 3945 3956 4033 3876 3832 Keuruu Multia Mänttä-Vilppula 661 648 626 645 617 626 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tilastokeskus.

Työpaikkaomavaraisuus 2007-2012 120 100 102,3 102,2 103,8 105,8 107,2 107,3 97,4 98,1 97,1 96,9 99,1 96,6 99 98,4 93,6 88,5 90,1 86,9 80 60 40 20 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Keuruu Multia Mänttä-Vilppula

10000 9000 8000 7000 Kuvio 4. Alueella työssäkäyvät 2007-2012. 9496 9329 8877 8994 8975 8735 6000 5000 4000 4864 4754 4481 4555 4539 4326 4047 4012 3832 3835 3840 3793 3000 2000 1000 0 585 563 564 604 596 616 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Alueella työssäkäyvät (työpaikat) Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Yhteensä

17,00% 16,50% 16,50% 16,10% 16,00% 15,50% 15,50% 15,50% 15,40% KEURUU MULTIA 15,00% 15,00% 14,80% 15,00% MÄNTTÄ-VILPPULA 14,50% Selvitysalue 14,00% 13,50% 1.12.2014 1.3.2015 Työttömien osuus työvoimasta (%)

Talousperuste (1) 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 49,7 % 53,8 % Kuntien tunnuslukuja (%) 2013. 55,0 % 42,8 % 51,0 % 38,6 % 35,7 % 36,4 % 36,6 % 32,7 % 44,2 % 36,6 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Omavaraisuusaste-% Suhteellinen velkaantuneisuus-% Lainakanta % taseen loppusummasta 0,3 % Keuruu Multia Mänttä-Vla Selvitysalue 1,3 % 1,0 % 0,8 % Korkokulut % lainakannasta Lähde: Mäkelä 2015: Viralliset taseet 31.12.2013.

Talousperuste (2) 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000-6 000 Kuntien taloudellisia tunnuslukuja 31.12.2013 ( /as). 7 954 6 460 5 434 4 856 4 088 3 098 3 283 2 255 2 551 1 833 2 151 3 909 569 Keuruu Multia Mänttä-Vla 154 Selvitysalue -2 034-510 -130-2 244-2 881-3 702 Rahoitusvarallisuus, /asukas Lainat /asukas Kertynyt yli-/alijäämä 31.12. /as Pysyvät vastaavat /asukas Pysyvät vastaavat - lainat /as

Muita tietoja selvitysalueelta Valtuustojen ja hallitusten paikkajakautuma puolueittain Kuntien konsernirakenne Henkilöstön lukumäärä ja henkilöstökustannukset vuositasolla

Valtuustojen paikkajakauma puolueittain selvitysalueella kaudella 2013-2017. 25 23 22 20 KOK 15 10 5 0 7 13 13 11 11 9 8 5 5 5 4 4 4 4 3 3 3 3 3 2 2 1 1 1 1 1 0 0 0 0 Keuruu Multia Mänttä-Vilppula SELVITYSALUE SDP KESK PS KD VIHR VAS Muu

Hallitusten paikkajakauma puolueittain selvitysalueella 9 8 8 7 7 6 KOK SDP 5 KESK 4 4 PS KD VIHR 3 3 3 3 3 VAS Muu 2 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 Keuruu Multia Mänttä-Vilppula SELVITYSALUE

Taustatietoa henkilöstölaskelmista Vuoden 2013 tiedot: Kuntaliiton tilastot Vuoden 2014 tiedot: Lähteenä kuntien omat henkilöstökertomukset vuodelta 2014; Kuntien kirjaamis- ja tilastointitavat vaihtelevat eri kunnissa, Taulukko on yhteenveto vakinaisten ja määrä-aikaisten henkilöiden lukumääristä kussakin selvitysalueen kunnassa Luvuissa on mukana vakinainen ja määräaikainen henkilöstö ja näistä molemmista kokoaikaiset ja osa-aikaiset Henkilöstön kokonaislukumäärässä ovat siis mukana myös lyhytaikaisesti tai tilapäisesti kunnassa työskennelleet, sairasloman sijaiset, kansalaisopistojen tuntiopettajat, maatalouslomittajat, palkkatuella työllistetyt sekä oppisopimuskoulutuksessa olevat; tarkasteluvuoden kuluessa kokonaan eläkkeelle siirtyneet henkilöt eivät ole luvussa mukana; osa-aikaisesti eläkkeellä ovat Henkilöstön kokonaislukumäärään on laskettu kuntien liikelaitosten henkilöstö, mutta kuntakonsernin kuten osakeyhtiöiden henkilöstöä ei ole laskettu mukaan (vrt. edellisten diojen konsernikuvaukset) Lisäksi huomattava, että vuoden 2014 luvuista Keuruun lukuihin sisältyvät sen isännöimien kuntien yhteistoiminta-alueiden henkilöstö Mänttä-Vilppulan luvuissa eivät ole mukana työ- ja virkavapaalla oleva SOTE-henkilöstö, joka työskentelee tällä hetkellä Mäntänvuoren Terveys Oy:n palveluksessa Vuoden 2014 kuluessa eläkkeelle jääneitä ei ole laskettu mukaan henkilöstön kokonaismäärään Talouslukuihin sisältyvät kaikki henkilöstökustannukset sivukuluineen jne.; kustannus on esitetty vuositason kokonaiskustannuksena (todellinen toteuma) Keskiarvot ovat vain laskennallisia ja ne on laadittu vain vertailun tueksi; ne eivät siis kerro todellisuutta yhden henkilön palkkakustannuksista, vaan siitä, paljonko keskimääräinen palkkakustannuskulu on vuodessa suhteutettuna kuntaan vuoden kuluessa palvelussuhteeseen kiinnittelyjen henkilöiden kokonaismäärään

Henkilöstön lukumäärä kunnissa 2013-2014 1800 1704 1600 1568 1400 1200 1000 800 801 915 751 2013 2014 600 493 400 200 152 160 0 Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Selvitysalue

Henkilöstö 2014 2014 Keuruu Multia Mänttä- Vilppula Selvitysalue/ yhteensä Selvitysalue/ keskiarvo Henkilöstökulut yhteensä 2014/ 33 075 098 6 100 628 20 327 653,00 59 503 379 19 834 460 Henkilöstön lukumäärä 915 160 493 1568 523 Keskimääräinen hlöstökulu/ /hlö /vuosi 36 148 38 129 421233 37 949

70000000 60000000 Henkilöstökulut kaikki yhteensä 2014/ 59503379 50000000 40000000 30000000 20000000 33075098 20327653 10000000 0 6100628 Henkilöstökulut 2014/ Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Selvitysalue yht.

Asuminen ja eläminen alueella Useita isoja taajamia, lukuisia kyliä, erityisesti Keuruulla ja Multialla Laajat metsäalueet ja vesistöt; kylien ja taajamien väliset etäisyydet voivat olla vesistöjen takia suhteellinen pitkiä myös oman kunnan sisällä Hyvät maantieliikenneyhteydet alueen suurille kaupunkialueille Jyväskylään ja Tampereelle; sisäinen joukkoliikenne vähäistä; alueella myös kohtuulliset rautatietieliikenneyhteydet; lähimmät lentokentät Tampereella (Pirkkalassa) ja Jyväskylän Tikkakoskella Alueella useita ev.lut seurakuntia kirkkolain määräykset kuntien yhdistymistilanteessa vaikuttavat seurakuntiin Vilkas yhdistys- ja kylätoiminta Kylien yhteystiedot kuntien Internet-sivuilla Yhdistysten yhteystiedot kuntien Internet-sivuilla Kolmannen sektorin aktiivinen rooli Aktiivinen elinkeinopolitiikka, aktiiviset yrittäjäyhdistykset Keuruu palveluvaltainen, pientä ja keskisuurta yritystoimintaa, Mänttä-Vilppulassa suurteollisuutta, Multialla alkutuotanto (erityisesti metsät ja puunjalostus) Omat elinkeinojen kehittämisyhtiöt, mutta yhteinen elinkeinostrategia (Keuruun seutukunta ja Ylä-Pirkanmaan seutukunta) Hallinnollinen maakuntaraja halkoo selvitysaluetta vaikuttaa myös ihmisten arkiasioinnin suuntaan mm. terveydenhuoltopalvelut ja yrittäjien asiointi Kuntien välillä olemassa olevaa yhteistoimintaa tässä tiivistämisen ja kehittämisen mahdollisuuksia

Maapintaala, km2 1.1.2013 Makeaa vettä km2 Yhteensä km2 Asukastih eys/asukk aita/km² Asukastiheys /maakm2 Taajamaaste, % 1.1.2012 Keuruu Multia Mänttä - Vilppula SELVITYS ALUE Koko maa 1258 172,6 1 430,60 7,3 8,3 69,6 733 32,4 765,6 2,4 2,5 46,8 535 122,2 657,1 16,9 20,8 81,1 2526 327,1 2 853,30 8,2 9,3 65,8 303891 84,7

Asuntokunnat 2013 Asuntokunti en lukumäärä 31.12.2013 Vuokraasunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % 31.12.2013 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % 31.12.2013 Kesämökkien lukumäärä 31.12.2013 Keuruu 5114 23% 66% 1954 Multia 812 18% 93% 634 Mänttä Vilppula 5519 23% 65% 1654 SELVITYSALUE 11445 64% 75% 4242 Koko maa 2599613 31% 54% 498694

Väestökehityksen vaikutukset palvelutarpeiden kehitykseen 4.6.2015

Väestörakenne 2013 Väkiluku 31.12.2013 Väkiluvun muutos, % 2012-2013 0-14 - vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2013 15-64 - vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2013 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.2013 Keuruu 10310-1,7 13,9 58 28,1 Multia 1777-2,1 15,3 54,4 30,3 Mänttä - Vilppula 10898-2 13,2 58,3 28,5 SELVITYSALUE 22985-1,9 14,1 56,9 29,0 Koko maa 5451270 0,5 16,4 64,2 19,4

Taloudellinen huoltosuhde, syntyneiden enemmyys sekä eläkkeellä olevien osuus. Lähde: Tilastokeskus 2015. Väkiluku 31.12.2013 Syntyneiden enemmyys, henkilöä 2013 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti 31.12.2012 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.2012 Keuruu 10310-43 1,74 34,3 Multia 1777-16 1,9 37,6 Mänttä - Vilppula 10898-74 1,76 34,8 SELVITYSALUE 22985-133 1,8 35,6 Koko maa 5451270 6662 1,32 24,2 Lähde: Väestörakenne 2014, Tilastokeskus

Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio 2013. Väkiluku 31.12.2013 Perheiden lukumäärä 31.12.2013 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä 2013 Keuruu 10310 2838-142 Multia 1777 470-26 Mänttä - Vilppula 10898 3044-183 SELVITYSALUE 22985 6352-351 Koko maa 5451270 1471085 0 Lähde: Väestörakenne 2014, Tilastokeskus

300 200 100 0-100 -200-300 -400 Väestökehitys 2013-2014 186 96 81 9 Keuruu -137 Multia-7 Mänttä-Vilppula -163 YHTEENSÄ -307 Elävänä syntyneet Kuntien välinen nettomuutto Väestönlisäys

7000 6000 5962 Selvitysalueen väestöennuste 2015-2040 5000 5430 5110 4911 4845 4866 KEURUU 0-14v KEURUU 15-65v 4000 KEURUU yli 66v 3000 3066 2808 3412 3087 3653 3266 3726 3736 3340 3316 3610 3161 Multia 0-14v Multia 15-65v 2000 Multia yli 66v 1499 1518 1510 1485 1459 1449 Mänttä-Vilppula 0-14v 1000 959 836 753 710 693 688 Mänttä-Vilppula 15-65v 0 415 429 457 463 415 364 251 234 221 209 201 197 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Mänttä-Vilppula yli 66v-

400 Väestöennuste Multia 350 352 300 250 200 150 100 50 230 208 207 166 137 131 110 98 80 278 264 223 165 144 128 119 120 90 72 249 253 245 244 243 243 234 219 213 204 209 201 199 191 181 155 148 121 124 114 113 115 111 105 109 110 105 109 91 95 84 88 80 78 82 78 64 62 59 57 0-5v 6 7-14v 15-18v 19-29v 30-45v 46-60v 61-65v 66-74v 75-84v yli 85v 0 16 16 16 14 14 14 2015 2020 2025 2030 2035 2040

15% Selvitysalueen väestön kokonaislukumäärän muutos vuodesta 2013 vuoteen 2029 - ENNUSTE 11% 11% 10% 5% 5% 0% Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Selvitysalue Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa -5% -10% -5% -8% -7% -15% -16% -20% Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Selvitysalue Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa

60% 50% Väestömuutos ikäluokittainen ennuste vuodelle 2029 52% 50% 46% 40% 30% 20% 20% 10% 0% -10% -3% 1% 0% 1% KEURUU MULTIA MÄNTTÄ-VILPPULA SELVITYSALUE -2% -7% -8% -7% -20% -30% -20% -19% -18% -28% -11% -6% -23% -22% -40% 1-6v 7-18v 17-64v 65-74v yli 75v

2013=100. Ennustettu väestökehitys 2012-2029 Ennusteen mukaan Multian väestömäärä vähenee 16 % vuoteen 2029 mennessä Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. Ennustettu väestökehitys 2013-2029: -16% Koko väestö 115 110 105 100 95 Multia Selvitysalue Koko maa 90 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012: väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 Lähde: Miettinen/FCG 2015 85 80 Multia Selvitysalue Koko maa 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 Tilastokeskus, kuntajako 2015 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 Asukkaita 1 777 1 683 1 601 1 536 1 487 2013=100 100 95 90 86 84 Asukkaita 22 985 22 536 22 019 21 649 21 347 2013=100 100 98 96 94 93 Asukkaita 5 236 630 5 555 550 5 615 754 5 708 860 5 790 041 2013=100 100 106 107 109 111

2013=100 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi Multia 150 140 130 120 110 100 90 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012: väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Lähde: Miettinen/FCG 2015 Tilastokeskus, kuntajako 2015 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 alle 1 -vuotiaat 22 16 14 14 13 1-6-vuotiaat 101 95 91 86 82 7-18-vuotiaat 219 204 195 185 179 Työikäiset (17-64 v) 924 839 749 697 664 65-74-vuotiaat 207 265 298 277 249 Vanhusväestö* 332 300 288 309 332 Kaikki 1 777 1 683 1 601 1 536 1 487 *yli 75-vuotiaat 80 70 60 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 1-6-vuotiaat 100 94 90 85 81 7-18-vuotiaat 100 93 89 84 82 Työikäiset (17-64 v) 100 91 81 75 72 65-74-vuotiaat 100 128 144 134 120 Vanhusväestö* 100 90 87 93 100 Väestö 100 95 90 86 84

2013=100. Työikäisten määrä vähenee nopeasti ennusteessa Huomio: Työikäisten nettomuutto Työssäkäyntiasteen nostaminen Työikäisten määrä ennusteessa 2013-2029: -28% 17-64 -vuotiaat Multia Selvitysalue Koko maa 105 100 95 90 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Lähde: Miettinen/FCG 2015 85 80 75 70 Multia Selvitysalue Koko maa 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 Tilastokeskus, kuntajako 2015 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 17-64-vuotiaat 924 839 749 697 664 2013=100 100 91 81 75 72 17-64-vuotiaat 12 786 11 803 10 899 10 315 9 989 2013=100 100 92 85 81 78 17-64-vuotiaat 3 246 472 3 331 382 3 276 817 3 269 459 3 266 917 2013=100 100 103 101 101 101

Heikkenee MULTIA Huoltosuhde heikkenee ennusteen mukaan nopeasti Huomio: Työikäisten nettomuutto Työssäkäyntiasteen nostaminen Väestöllinen huoltosuhde Alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä työikäistä kohti (17-64 -vuotiasta kohti) Multia Selvitysalue Koko maa 1,3 1,2 1,1 1,0 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 0,9 0,8 0,7 0,6 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 0,5 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 Tilastokeskus, kuntajako 2015 Lähde: Miettinen/FCG 2015 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 Multia 0,92 1,01 1,14 1,20 1,24 Selvitysalue 0,80 0,91 1,02 1,10 1,14 Koko maa 0,61 0,67 0,71 0,75 0,77

2013=100. Ennustettu väestökehitys 2012-2029 Ennustettu väestökehitys 2013-2029: -7% Ennusteen mukaan selvitysalueen kuntien yhteinen väestömäärä vähenee 7 % vuoteen 2029 mennessä Koko väestö 115 110 105 100 Selvitysalue Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. 95 90 85 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012: väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 Lähde: Miettinen/FCG 2015 80 Selvitysalue Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 Tilastokeskus, kuntajako 2015 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 Asukkaita 22 985 22 536 22 019 21 649 21 347 2013=100 100 98 96 94 93 Asukkaita 275 320 280 028 283 490 286 696 289 407 2013=100 100 102 103 104 105 Asukkaita 500 166 515 811 529 834 542 565 553 812 2013=100 100 103 106 108 111 Asukkaita 5 236 630 5 555 550 5 615 754 5 708 860 5 790 041 2013=100 100 106 107 109 111

2013=100 Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012: väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Selvitysalue Tilastokeskus, kuntajako 2015 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 1-6-vuotiaat 100 103 99 96 93 7-18-vuotiaat 100 96 95 95 94 Työikäiset (17-64 v) 100 92 85 81 78 65-74-vuotiaat 100 114 119 108 98 Vanhusväestö* 100 102 112 132 146 Väestö 100 98 96 94 93 väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu LÄHDE: Miettinen 2015/FCG 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 alle 1 -vuotiaat 187 200 192 186 181 1-6-vuotiaat 1 223 1 255 1 209 1 174 1 141 7-18-vuotiaat 2 731 2 612 2 596 2 597 2 557 Työikäiset (17-64 v) 12 786 11 803 10 899 10 315 9 989 65-74-vuotiaat 3 394 3 881 4 028 3 674 3 331 Vanhusväestö* 3 149 3 214 3 525 4 142 4 584 Kaikki 22 985 22 536 22 019 21 649 21 347 *yli 75-vuotiaat

2013=100. Työikäisten määrä vähenee nopeasti ennusteessa Työikäisten määrä ennusteessa 2013-2029: -22% 17-64 -vuotiaat Selvitysalue Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa 105 100 Huomio: Työikäisten nettomuutto Työssäkäyntiasteen nostaminen 95 90 85 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Lähde: Miettinen/FCG 2015 80 75 70 Selvitysalue Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 Tilastokeskus, kuntajako 2015 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 17-64-vuotiaat 12 786 11 803 10 899 10 315 9 989 2013=100 100 92 85 81 78 17-64-vuotiaat 168 378 164 990 161 855 160 150 159 284 2013=100 100 98 96 95 95 17-64-vuotiaat 311 159 311 683 312 662 315 740 318 679 2013=100 100 100 100 101 102 17-64-vuotiaat 3 246 472 3 331 382 3 276 817 3 269 459 3 266 917 2013=100 100 103 101 101 101

Heikkenee Huoltosuhde heikkenee ennusteen mukaan nopeasti Väestöllinen huoltosuhde Alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä työikäistä kohti (17-64 -vuotiasta kohti) Selvitysalue Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa 1,2 Huomio: Työikäisten nettomuutto Työssäkäyntiasteen nostaminen 1,1 1,0 0,9 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 0,8 0,7 0,6 0,5 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Lähde: Miettinen/FCG 2015 Tilastokeskus, kuntajako 2015 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 Selvitysalue 0,80 0,91 1,02 1,10 1,14 Keski-Suomi 0,64 0,70 0,75 0,79 0,82 Pirkanmaa 0,61 0,65 0,69 0,72 0,74 Koko maa 0,61 0,67 0,71 0,75 0,77

Palvelutarve-ennusteet Vuoden 2013 TP-luvuilla

2013=100. 1 6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Muutos 2013-2029: -19% 1-6 -vuotiaat Multia Selvitysalue Koko maa Päivähoito- ja esikouluikäisten määrä vähenee ennusteen mukaan 110 105 100 95 90 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 85 80 75 70 2013 2017 2021 2025 2029 Tilastokeskus, kuntajako 2015 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Multia Selvitysalue 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 1-6 -vuotiaat 101 95 91 86 82 2013=100 100 94 90 85 81 1-6 -vuotiaat 1 223 1 255 1 209 1 174 1 141 2013=100 100 103 99 96 93 LÄHDE: Miettinen 2015/FCG Koko maa 1-6 -vuotiaat 352 501 369 459 371 626 371 614 367 198 2013=100 100 105 105 105 104 Multia Päivähoidossa* 51 48 46 43 41 *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2013 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen.

2013=100. Peruskoululaisten määrä laskee ennusteessa 7 15-vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat Muutos 2011-2029: -23% 7-15 -vuotiaat 120 Multia Selvitysalue Koko maa Oppilasmääräennusteessa ei ole mahdollisia yksityisiä kouluja 110 100 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 90 80 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 70 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 Tilastokeskus, kuntajako 2015 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu LÄHDE: Miettinen 2015/FCG Multia Selvitysalue Koko maa 7-15 -vuotiaat 171 154 143 137 132 2013=100 100 90 84 80 77 7-15 -vuotiaat 2 014 1 956 1 964 1 943 1 904 2013=100 100 97 98 96 95 7-15 -vuotiaat 509 152 546 078 558 053 565 361 569 358 2013=100 100 107 110 111 112 Multia Oppilaat* 175 158 146 140 135 *Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2013, muutos suhteutettu 7-15 -vuotiaiden määrän kehitykseen

2013=100. 16 18-vuotiaat ja oman lukiokoulutuksen oppilaat Muutos 2013-2029: -2% 16-18 -vuotiaat Lukioikäisten nousee ennusteessa hieman vuoteen 2021 mennessä, mutta laskee sitten vuoden 2013 tasolla 120 110 100 Multia Selvitysalue Koko maa Oppilasmääräennusteessa ei ole mahdollisia yksityisiä lukioita 90 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 80 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 70 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 Tilastokeskus, kuntajako 2015 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Multia Selvitysalue 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 16-18 -vuotiaat 48 50 52 48 47 2013=100 100 104 108 100 98 16-18 -vuotiaat 717 656 632 654 653 2013=100 100 91 88 91 91 LÄHDE: Miettinen 2015/FCG Koko maa 16-18 -vuotiaat 180 518 177 343 179 864 187 850 189 750 2013=100 100 98 100 104 105 Multia Lukion oppilaat* 0 0 0 0 0 *Laskentaperusteena oman lukiokoulutuksen (sis. aikuislukio) oppilaat 2013, muutos suhteutettu 16-18 -vuotiaiden määrän kehitykseen

Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1 6-vuotiaat sekä oman perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaat Pohjana: Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6 vuotiaat (THL, Sotkanet) Peruskoulun ja lukion oppilasmäärät (Tilastokeskus) Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 Multia 200 180 160 140 120 100 80 60 40 175 158 146 51 48 46 43 Päivähoito; 41 140 Perusopetus; 135 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu LÄHDE: Miettinen 2015/FCG 20 0 0 0 0 Lukio; 0 0 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 2013 kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6 -vuotiaat: THL, Sotkanet - 2013 oppilasmäärät: Tilastokeskus Kehitys: Tilastokeskuksen väestöennuste 2012

2013=100. Nuoriso Muutos 2013-2029: -17% 0-29 -vuotiaat Alle 30-vuotiaiden määrä laskee ennusteessa 110 105 Multia Selvitysalue Koko maa 100 95 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 90 85 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 80 75 kuolleisuus 2005-2011 70 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu LÄHDE: Miettinen 2015/FCG Multia Selvitysalue Koko maa Tilastokeskus, kuntajako 2015 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 0-29 -vuotiaat 465 444 420 399 385 2013=100 100 95 90 86 83 0-29 -vuotiaat 6 044 5 980 5 776 5 634 5 566 2013=100 100 99 96 93 92 0-29 -vuotiaat 1 813 723 1 898 520 1 885 384 1 879 824 1 892 098 2013=100 100 105 104 104 104

Käynnit/ asukas Käynnit/asukas suhteessa koko maahan: +0,55/asukas Pth:n avohoitokäynnit lääkärissä/ikäryhmän asukas v. 2012 Multia Selvitysalue Koko maa Eroja kuntien välillä voi aiheuttaa esim. lääkärien ja hoitajien työnjako Ikäryhmittäisten avohoitokäyntitietojen perusteella voidaan arvioida laskennallisesti miten avohoitokäyntien tarve muuttuu väestöennusteessa 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 Mukana ei ole terveydenhoitajan vastaanottokäyntejä tai hammashoitoa LÄHDE: Miettinen 2015/FCG 1,50 1,00 0,50 0,00 <1 1-6 7-14 15-49 50-64 65-74 75-84 84> Multia Selvitysalue Koko maa Lähde:THL #### 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 <1 1-6 7-14 15-49 50-64 65-74 75-84 84> Yht. 4,32 1,96 1,07 1,51 1,66 2,14 2,39 2,85 1,82 3,05 3,34 1,45 1,41 1,66 2,32 3,06 3,66 1,92 2,32 2,12 0,96 0,96 1,03 1,71 2,36 2,52 1,27

2013=100. Perusterveydenhuollon avohoidon tarve laskee ennusteessa. Väestön voimakas ikääntyminen ei aina johda perusterveydenhuollon avohoidon käyntien määrän kasvuun, koska myös muut ikäluokat käyttävät palveluja Perusterveydenhuollon avohoidon tarve Tarve on vakioitu vuoden 2012 käyntien perusteella Avohoidon tarve laskee ennusteessa 14% 120 115 110 105 Multia Selvitysalue Koko maa Lääkärissäkäyntejä voidaan korvata esim. terveydenhoitajan vastaanotolla ja sähköisillä palveluilla Kehitys on arvioitu edellisessä kuviossa esitettyjen ikäryhmittäisten tk.lääkärin avohoitokäyntien ja väestöennusteen perusteella Mukana ei ole terveydenhoitajan vastaanottokäyntejä tai hammashoitoa LÄHDE: Miettinen 2015/FCG 100 95 90 85 80 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 2013=100 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 Multia 100 95 91 88 86 Selvitysalue 100 100 99 99 99 Koko maa 100 108 108 114 117

Sairaalahoidon hoitojaksojen määrä on ollut suhteellisen alhainen etenkin vanhemmissa ikäluokissa Ikäryhmittäisten hoitojaksojen perusteella voidaan arvioida laskennallisesti miten esikoissairaanhoidon tarve muuttuu väestöennusteen mukaan LÄHDE: Miettinen 2015/FCG 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Sairaalahoidon hoitojaksot/ikäryhmän asukas, 2010-2012 keskiarvo Multia Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa 0-17 17-64 65-74 75 - Lähde:THL Multia Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa 0-17 17-64 65-74 75 - Yht. 0,104 0,161 0,498 0,830 0,311 0,099 0,180 0,452 1,014 0,259 0,103 0,170 0,401 0,871 0,236

2013.=100 Esh:n tarve laskisi ennusteen mukaan 5 % vuoteen 2029 mennessä Erikoissairaanhoidon tarve Esh:n hoitojaksot/v. Ennuste perustuu ikäluokittaisten hoitojaksojen määrään 2010-2012 (Sotkanet) 130 Multia Selvitysalue Koko maa Kehitys on arvioitu edellisessä kuviossa esitettyjen ikäryhmittäisten hoitojaksojen ja väestöennusteen perusteella 120 110 Kehitykseen vaikuttaa lisäksi esimerkiksi terveysteknologia, jonka vaikutusta ei ole tässä ennakoitu LÄHDE: Miettinen 2015/FCG 100 90 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 Multia Selvitysalue Koko maa 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 Hoitojaksot 589 544 535 532 531 2013=100 100 97 96 95 95 Hoitojaksot 7 295 7 485 7 696 8 051 8 279 2013=100 100 101 104 109 112 Hoitojaksot 1 278 525 1 416 190 1 486 282 1 578 990 1 654 649 2013=100 100 109 115 122 128

Kuntatalouden ennakointi Ennusteita v. 2014 lukujen perusteella

Laskelmien taustoja Painelaskelmat perustuvat väestöennusteisiin (ml. muuttoliike) ja niiden mukaisiin arvioihin väestön palvelutarpeiden muutoksista ja edelleen mahdollisiin muutostarpeisiin koskien palveluita ja/tai palveluverkkoa, ja palveluiden laskennallisiin kustannuksiin aiempien tilinpäätöstietojen pohjalta ottaen huomioon valtakunnalliset kehityskulut sekä ennakkoarvioinnit valtionosuusmuutoksista. Luvuista on poistettu tilinpäätöksissä mahdollisesti mukana olevat satunnaiset erät ja niiden vaikutukset (siis tilapäiset, esimerkiksi vain yhtenä vuotena toteutuneet myyntivoitot yms.). Peruslaskelmat on laadittu oletuksella, että jos veroprosentti säilyisi samana, mitä tapahtuisi taloudellisesti, esim. että vuosikate tulisi heikkenemään. Painelaskelmassa on ennakoitu em. muutosten kustannusvaikutuksia ja arvioitu niiden mukanaan tuomaa painetta veroprosenttiin. Laskelmissa ei ole otettu huomioon mahdollista tuottavuuden paranemista eli sen on oletettu pysyvän samanlaisena. Mikäli tuottavuus (eli että samalla panoksella saadaan aiempaa enemmän) kasvaa, se luonnollisesti pienentäisi painetta esim. veroprosentin nostamiseen. Painelaskelmat ovat vain ennusteita, Jos perusindikaattoreissa eli laskelman pohjana olevissa tekijöissä tapahtuu olennaisia muutoksia, silloin myös laskelmat eli luvut ja käyrät muuttuvat.

Painelaskelmat perustuvat oletukseen, että tarvittavat supistustoimenpiteet on jo tehty Painelaskelmissa ei voida ennakoida/ottaa huomioon todellisia rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia, laskelmien oletuksena on, että jos kunnissa on tehty väestöennusteiden osoittamien palvelutarpeiden muutosten mukaiset rakenteelliset uudistukset, niin sen jälkeen paine veroprosenttiin olisi laskelman osoittaman mukainen Esim. Multialla vanhusten määrä ei enää näyttäisi kasvavan suhteessa muihin ikäryhmiin, jolloin paine kohdistuu vanhusten hoidon menojen supistamiseen; ennusteen mukaan Multialla vanhusten palveluun kohdistuvia menoja ja siten myös rakenteita pitäisi supistaa 21 %:lla vuoteen 2021 mennessä. Keuruulla olettama on, että lukiokoulutuksen kuluja olisi supistettu 18% ennusteen osoittaman oppilasmäärän 13% vähenemisen mukaisesti; koko selvitysalueella lukiokoulutuksen supistuspaine olisi ennusteen mukaan 12%. Mänttä-Vilppulassa paine näyttäisi kohdistuvan perusopetukseen, jossa perusopetuksen oppilasmäärä ennusteen mukaan pienenenisi, jolloin myös perusopetuksen menoja pitäisi joko supistaa 8%:lla v. 2021 tai muuttaa toimintoja ja rakenteita vastaavalla tavalla.

Painelaskelmat vain ennusteita Painelaskelmat ja muut tulevaisuuskuvat ovat vain ennusteita, jotka toki perustuvat laskelmiin. Todellisuus tulee olemaan sellainen kuin kunnat itse kulloinkin omista palveluistaan, niiden rakenteista (siis tuottamis- ja toteuttamistavoista päättävät). On kuitenkin hyvä muistaa, että rakenteelliset kustannukset pienenevät/supistuvat aina varsin hitaasti, usein vasta useamman vuoden kuluessa, vaikka kustannukset voivat kasvaa varsin nopeastikin, mistä syystä ennakoiva päätöksenteko olisi tärkeää myös kunnan taloudenhoidon kannalta. Kaikkiaan olisi tärkeää, että kaikessa taloutta koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa huomio kohdistuisi ensisijaisesti toimintaan ja sen sisältöihin, koska lopulta toiminta ja sen taustarakenteet vaikuttavat siihen, mitä se kaikki maksaa. Siksi selvitystyössä on pyritty tuomaan esille selvitysalueen kuntien toiminnallista kokonaisuutta yksittäisten talouslukujen sijaan, tai ainakin vähintään niiden rinnalle.

Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset selostus jäljempänä esitettäviin painelaskelmiin Lähtötiedot 2014 tilinpäätöstiedot (kunnat) 2013 käyttötaloustiedot (Tilastokeskus) Hoitoilmoitustiedot (THL) Terveyskeskuslääkärissä käynnit ja esh:n hoitojaksot Väestöennuste (Tilastokeskus 2012) Vuoden 2015 valtionosuuksien maksatuksen perusteet (VM ja OKM 31.12.2014). Kuntaliiton ennusteet kiinteistöverojen ja yhteisöverojen kehityksestä 2015-2018

Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Ennusteet ovat vuoden 2014 rahanarvossa Kunnallisverotulojen ennuste: Veroprosentit ja vähennykset säilyvät 2015 tasolla Verotettavien ansiotulojen reaalinen muutos/tulonsaaja +1%/vuosi Verotettavien eläketulojen reaalinen muutos/tulonsaaja +0,75%/vuosi Palkkatulon saajien määrä kehittyy kuten 15-64 -vuotiaiden määrä Eläketulon saajien määrä kehittyy kuten yli 64 -vuotiaiden määrä Kiinteistö ja yhteisöverotulot alueen kunnissa kehittyvät 2014-2017 kuten Kuntaliiton ennusteessa koko maassa, vuodesta 2018 eteenpäin +1 %/v/asukas Valtionosuudet: Ikäryhmien laskennallisissa kustannuksissa on huomioitu ikäryhmien muuttuvat koot väestöennusteissa Ikäryhmät ko. vuoden ikäryhmiä (esim. 2017 laskennassa, vuoden 2017 väestöennuste) Ikäryhmähinnat, muut laskennalliset kustannukset ja lisäosat muuttuvat reaalisesti +1 % vuodessa Valtionosuusprosentti on vielä vuonna 2017 nykyinen 25,42, mutta laskee sitten 23:een Sairastavuusindeksit pysyvät 2013 tasolla Verotulojen tasauksessa huomioidaan verotettavien eläketulojen ja muut ansiotulojen laskennallinen kehitys kunnittain, ydinvoimaloiden kiinteistöverot 2013 tasolla Palvelutuotannon yksikkökustannusten reaalinen muutos on +1%/vuosi koko ennustejakson 2005 2013 kuntatalouden hinnat nousivat keskimäärin 0,8 % nopeammin kuin kuluttajahinnat Vanhusten hoidossa vanhusväestön ikärajaa on nostettu ½ vuodella/ennustejakso 75v vuonna 2012, 75,5v vuonna 2017, 76v vuonna 2012, 76,5v 2025 ja 77v vuonna 2029) Muuten palvelutarve kehittyy kuten palveluja käyttävien ikäluokkien koko Palvelujen yksikköjen hinnat nousevat reaalisesti 1 % vuodessa

Trendiennusteen pohjana oleva palvelutarve-ennuste Huom! Jäljempänä laskelmissa on oletuksena on, että palvelut sopeutetaan muuttuvien tarpeiden mukaiseksi esimerkiksi vanhusten hoidossa menoja supistetaan 21 %:lla vuoteen 2021 mennessä (vuoden 2021 yksikkökustannustasol la) LÄHDE: Miettinen 2015/FCG

M. Vuosikate-ennusteiden laskennassa on huomioitu vuoden 2015 valtionosuuksien maksatuksen perusteet (VM ja OKM 31.12.2014). Vuosikate-ennusteessa ei ole huomioitu mahdollista sote-rahoitusosuuden muutosta. Laskelmassa on huomioitu vuoden 2014 tilinpäätöksen tiedot. Käyttötalouden osalta pohjana on kuitenkin vuoden 2013 tiedot, koska 2014 tietoja ei laskelmassa käytetyllä tasolla ollut vielä saatavilla Laskelmassa vanhusten hoidon kustannusten nousua laskee oletus, että vanhusten hoidon piiriin tulemisen ikäraja nousee 75 vuodesta 77 vuoteen Kuntatalous 2013-2029 Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Multia 12 10 8 6 Vuosikate säilyy trendissä 4 Kunnallisvero Vuosikate-ennuste on vain viitteellinen mm. valtionosuuksien epävarman kehityksen vuoksi LÄHDE: Miettinen 2015/FCG 2 0 2013 2017 2021 2025 2029 Vanhusten hoito 3,8 3,5 3,3 3,4 3,7 Erikoissairaanhoito 1,2 1,3 1,3 1,3 1,4 Perusterveydenhuolto, avo 1,8 1,8 1,8 1,8 1,8 Oma perusopetus ja lukiokoulutus 1,6 1,5 1,5 1,5 1,5 Päivähoito ja esiopetus 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 Muut tehtävät 1,8 1,8 1,8 1,8 1,8 Kunnallisvero 3,9 3,9 3,9 3,8 3,8 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden 2014 rahassa (inflaation vaikutus poistettu) Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito 2013 2014 2017 2021 2025 2029 Veroprosentti 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 Kunn.vero kattaa 36 % 36 % 37 % 37 % 36 % 35 % Toimintakate M -10,9-11,1-10,7-10,4-10,5-11,0 Vuosikate M 1,0 1,0 0,8 1,1 1,1 0,9 Vuosikate /asukas 543 578 482 656 722 600

Painelaskelma, kun vain veroprosentti joustaisi Vuoden 2014 rahassa HUOM! Laskelma kertoo vain trendin! Oletuksena on, että palvelut tuotetaan muuttuvien tarpeiden mukaisesti, mutta tuottavuus ei nouse asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja kuntien tehtävät säilyvät nykyisinä LÄHDE: Miettinen 2015/FCG Multia 2013tp 2014tp 2017e2 2021e2 2025e2 2029e2 Veroprosentti 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 Väestö 1777 1763 1 000 Nettokustannukset Päivähoito ja esiopetus 4 787 786 783 770 764 Perusopetus ja lukio 1 619 1 548 1 495 1 491 1 495 Vanhusten hoito 5 3 757 3 531 3 287 3 356 3 709 Perusterveydenhuolto, avohoito 7 1 764 1 785 1 781 1 788 1 807 Erikoissairaanhoito 1 228 1 268 1 297 1 343 1 395 Muut tehtävät (sis. avustukset ja kertaerät) 6 1 784 1 793 1 775 1 772 1 786 Toimintakate -10 939-11 050-10 712-10 419-10 520-10 954 Kunnallisvero 3 899 3 957 3 929 3 854 3 828 3 844 Kiinteistövero 346 891 647 606 605 610 Yhteisövero 780 393 0 0 0 0 Verotulot yhteensä 5 025 5 241 5 294 5 182 5 154 5 179 Peruspalvelut ilman tasausta* 5 991 0 5 419 5 156 5 049 4 973 Muut opetus- ja kulttuuritoimi ilman tasausta -620 0-606 -606-606 -606 Verotulojen tasaus 1 301 0 1 454 1 784 2 086 2 367 Valtionosuudet yhteensä 1 6 910 6 838 6 267 6 334 6 529 6 734 Tulot yhteensä 11 935 12 079 11 562 11 518 11 688 11 919 Rahoituskulut ja tuotot yhteensä -31-2 -39-48 -59-73 Vuosikate 965 1 027 811 1 050 1 108 892 Poistot 451 376 357 354 353 356 Satunnaiset tuotot 0 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos 2 514 651 454 697 755 536 Varausten, poistoeron ja rahastojen muutokset 0 0 0 0 0 0 Ali-/ylijäämä 3 514 651 454 697 755 536 Kertynyt ali-/ylijäämä 3-906 -256 1 030 3 330 6 233 8 815 Kertynyt ali-/ylijäämä 3 /asukas -510-145 612 1 979 3 704 5 238 Painelaskelma 1 - Poistojen kattaminen Multia Vuosikatetavoite, 100 % poistoista 451 376 357 354 353 356 Ero tavoitteeseen 514 651 454 697 755 536 Paine veroprosenttiin 8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Veroprosentti tasapainossa 21,00 21,00 1 Sisältää myös verotulojen tasauksen, ennusteet ovat karkeita arvioita 2 Ennusteet ilman satunnaisia eriä 3 Ennusteet ilman poistoeroja, varauksia ja rahastoja 21,00 21,00 21,00 21,00 4 Sisältää tilastoluokat: Lasten päiväkotihoito, Lasten perhepäivähoito, Muu lasten päivähoito ja Esiopetus 5 Sisältää terveyskeskuksen vuodeosaston, kotipalvelut, vanhusten laitospalvelut, muut vanhusten ja vammaisten palvelut 6 Toimintakate vähennettynä edellä luetellut tehtävät 7 Koko perusterveydenhuolto ilman vuodeosastohoitoa 8 Vuosikatetavoitteen saavuttamiseksi

Trendiennusteen pohjana oleva palvelutarve-ennuste Huom! Jäljempänä laskelmissa on oletuksena on, että palvelut sopeutetaan muuttuvien tarpeiden mukaiseksi Esimerkiksi että lukioiden osalta menoja vähennetään 12 %:lla vuoteen 2021 mennessä (vuoden 2021 yksikkökustannu stasolla) LÄHDE: Miettinen 2015/FCG

M. Vuosikate-ennusteiden laskennassa on huomioitu vuoden 2015 valtionosuuksien maksatuksen perusteet (VM ja OKM 31.12.2014). Vuosikate-ennusteessa ei ole huomioitu mahdollista sote-rahoitusosuuden muutosta. Laskelmassa on huomioitu vuoden 2014 tilinpäätöksen tiedot. Käyttötalouden osalta pohjana on kuitenkin vuoden 2013 tiedot, koska 2014 tietoja ei laskelmassa käytetyllä tasolla ollut vielä saatavilla Kuntatalous 2013-2029 Laskelmassa vanhusten hoidon kustannusten nousua laskee oletus, että vanhusten hoidon piiriin tulemisen ikäraja nousee 75 vuodesta 77 vuoteen Selvitysalueen vuosikate laskee trendissä Vuosikate-ennuste on vain viitteellinen mm. valtionosuuksien epävarman kehityksen vuoksi LÄHDE: Miettinen 2015/FCG Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Selvitysalue 180 160 140 120 100 80 Kunnallisvero 60 40 20 0 2013 2017 2021 2025 2029 Vanhusten hoito 28,0 29,0 30,4 36,0 40,6 Erikoissairaanhoito 29,4 31,2 33,3 36,0 38,4 Perusterveydenhuolto, avo 17,2 17,9 18,5 19,3 20,1 Oma perusopetus ja lukiokoulutus 22,3 22,4 23,2 23,9 24,3 Päivähoito ja esiopetus 9,0 9,7 9,7 9,8 9,9 Muut tehtävät 22,8 23,4 23,8 24,3 25,0 Kunnallisvero 70,4 70,4 71,2 72,5 74,2 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden 2014 rahassa (inflaation vaikutus poistettu) Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito 2013 2014 2017 2021 2025 2029 Veroprosentti 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25 Kunn.vero kattaa 55 % 53 % 53 % 51 % 49 % 47 % Toimintakate M -128,6-130,6-133,7-138,9-149,4-158,3 Vuosikate M 10,2 8,9 8,4 0,5-2,1-3,6 Vuosikate /asukas 446 388 374 22-95 -170

HUOM! Laskelma kertoo vain trendin! Oletuksena on, että palvelut tuotetaan muuttuvien tarpeiden mukaisesti, mutta tuottavuus ei nouse asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja kuntien tehtävät säilyvät nykyisinä LÄHDE: Miettinen 2015/FCG Selvitysalue 2013tp 2014tp 2017e2 2021e2 2025e2 2029e2 Veroprosentti 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25 Väestö 22985 22663 1 000 Nettokustannukset Päivähoito ja esiopetus 4 8 979 9 663 9 687 9 789 9 900 Perusopetus ja lukio 22 287 22 433 23 230 23 928 24 346 Vanhusten hoito 5 27 975 28 994 30 385 35 967 40 556 Perusterveydenhuolto, avohoito 7 17 159 17 950 18 546 19 312 20 051 Erikoissairaanhoito 29 401 31 226 33 274 36 032 38 426 Muut tehtävät (sis. avustukset ja kertaerät) 6 22 759 23 402 23 794 24 344 24 979 Toimintakate -128 560-130 617-133 668-138 916-149 372-158 258 Kunnallisvero 70 364 69 687 70 401 71 224 72 506 74 174 Kiinteistövero 4 932 5 956 6 623 6 603 6 755 6 931 Yhteisövero 4 336 4 197 4 375 4 448 4 551 4 670 Verotulot yhteensä 79 632 79 841 81 484 82 373 83 909 85 873 Peruspalvelut ilman tasausta* 55 099 49 365 48 148 46 963 50 495 53 202 Muut opetus- ja kulttuuritoimi ilman tasausta -3 903-3 012-3 664-3 664-3 664-3 664 Verotulojen tasaus 6 683 6 367 10 755 13 851 16 853 19 701 Valtionosuudet yhteensä 1 59 118 59 558 60 645 57 151 63 684 69 239 Tulot yhteensä 138 750 139 399 142 131 139 539 147 591 155 096 Rahoituskulut ja tuotot yhteensä 51 166-36 -147-285 -457 Vuosikate 10 241 8 913 8 427 476-2 066-3 619 Poistot 6 279 6 587 6 673 6 785 6 942 7 123 Satunnaiset tuotot 3 290 2 146 0 0 0 0 Tilikauden tulos 2 7 252 4 472 1 753-6 309-9 008-10 742 Varausten, poistoeron ja rahastojen muutokset 14 9 0 0 0 0 Ali-/ylijäämä 3 7 266 4 481 1 753-6 309-9 008-10 742 Kertynyt ali-/ylijäämä 3 3 534 8 014 21 573 12 461-18 173-57 674 Kertynyt ali-/ylijäämä 3 /asukas 154 669 957 553-806 -2 559 Painelaskelma 1 - Poistojen kattaminen Selvitysalue Vuosikatetavoite, 100 % poistoista 6 279 6 587 6 673 6 785 6 942 7 123 Ero tavoitteeseen 3 962 2 326 1 753-6 309-9 008-10 742 Paine veroprosenttiin 8 0,0 0,0 0,0 +1,9 +2,6 +3,1 Veroprosentti tasapainossa 21,25 21,25 21,25 23,15 23,85 24,35 1 Sisältää myös verotulojen tasauksen, ennusteet ovat karkeita arvioita 2 Ennusteet ilman satunnaisia eriä 3 Ennusteet ilman poistoeroja, varauksia ja rahastoja 4 Sisältää tilastoluokat: Lasten päiväkotihoito, Lasten perhepäivähoito, Muu lasten päivähoito ja Esiopetus 5 Sisältää terveyskeskuksen vuodeosaston, kotipalvelut, vanhusten laitospalvelut, muut vanhusten ja vammaisten palvelut 6 Toimintakate vähennettynä edellä luetellut tehtävät 7 Koko perusterveydenhuolto ilman vuodeosastohoitoa 8 Vuosikatetavoitteen saavuttamiseksi

Trendiennusteen pohjana oleva palvelutarve-ennuste Huom! Jäljempänä laskelmissa on oletuksena on, että palvelut sopeutetaan muuttuvien tarpeiden mukaiseksi LÄHDE: Miettinen 2015/FCG

Kuntatalous 2013-2029 M. Vuosikate-ennusteiden laskennassa on huomioitu vuoden 2015 valtionosuuksien maksatuksen perusteet (VM ja OKM 31.12.2014). Vuosikate-ennusteessa ei ole huomioitu mahdollista sote-rahoitusosuuden muutosta. Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet 45 000 Laskelmassa vanhusten hoidon kustannusten nousua laskee oletus, että vanhusten hoidon piiriin tulemisen ikäraja nousee 75 vuodesta 77 vuoteen Koko maa 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kunnallisvero 10 000 5 000 Vuosikate-ennuste on vain viitteellinen mm. valtionosuuksien epävarman kehityksen vuoksi LÄHDE: Miettinen 2015/FCG 0 2013 2017 2021 2025 2029 Vanhusten hoito 5200,2 6150,9 7386,5 9254,7 10849,7 Erikoissairaanhoito 6173,9 7028,7 7678,7 8496,5 9272,8 Perusterveydenhuolto, avo 2563,6 2870,8 3064,3 3290,4 3512,7 Oma perusopetus ja lukiokoulutus 5070,7 5574,1 5896,8 6210,3 6483,0 Päivähoito ja esiopetus 2997,0 3268,7 3421,4 3560,2 3660,7 Muut tehtävät 5145,3 5680,3 5975,0 6320,7 6670,8 Kunnallisvero 17952,3 19394,4 20523,8 21724,7 22967,8 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden 2013 rahassa (inflaation vaikutus poistettu) Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito 2013 2017 2021 2025 2029 Veroprosentti 19,38 19,74 19,74 19,74 19,74 Kunn.vero kattaa 66 % 63 % 61 % 59 % 57 % Toimintakate M -27150,7-30573,4-33422,7-37132,8-40449,7 Vuosikate M 2071,4-218,8-2127,5-4009,2-5469,2 Vuosikate /asukas 396-39 -379-702 -945

Painelaskelma, kun vain veroprosentti joustaisi Vuoden 2014 rahassa HUOM! Laskelma kertoo vain trendin! Oletuksena on, että palvelut tuotetaan muuttuvien tarpeiden mukaisesti, mutta tuottavuus ei nouse asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja kuntien tehtävät säilyvät nykyisinä LÄHDE: Miettinen 2015/FCG Koko maa 2013 2017e 2021e 2025e 2029e Veroprosentti 19,38 19,74 19,74 19,74 19,74 Väestö 5236630 5555550 5615754 5708860 5790041 1 000 Nettokustannukset Päivähoito ja esiopetus 4 2 996 990 3 268 712 3 421 386 3 560 193 3 660 726 Perusopetus ja lukio 5 070 705 5 574 051 5 896 752 6 210 294 6 483 033 Vanhusten hoito 5 5 200 226 6 150 906 7 386 548 9 254 682 10 849 690 Perusterveydenhuolto, avohoito 7 2 563 598 2 870 770 3 064 328 3 290 434 3 512 670 Erikoissairaanhoito 6 173 870 7 028 656 7 678 684 8 496 508 9 272 761 Muut tehtävät (sis. avustukset ja kertaerät) 6 5 145 267 5 680 265 5 974 961 6 320 652 6 670 827 Toimintakate -27 150 656-30 573 361-33 422 659-37 132 764-40 449 707 Kunnallisvero 17 952 290 19 394 426 20 523 792 21 724 713 22 967 758 Kiinteistövero 1 361 722 1 628 472 1 817 280 1 922 422 2 028 927 Yhteisövero 1 311 674 1 390 285 1 462 414 1 547 024 1 632 732 Verotulot yhteensä 20 625 686 22 413 183 23 803 486 25 194 160 26 629 418 Peruspalvelut ilman tasausta 8 689 629 8 118 014 7 708 183 8 198 396 8 688 256 Muut opetus- ja kulttuuritoimi ilman tasausta -404 283-460 328-460 328-460 328-460 328 Verotulojen tasaus -47 753 0 0 0 0 Valtionosuudet yhteensä 1 8 237 593 7 657 686 7 247 855 7 738 068 8 227 928 Tulot yhteensä 28 863 279 30 070 869 31 051 341 32 932 228 34 857 346 Rahoituskulut ja tuotot yhteensä 313 259 283715 243864 191323 123193 Vuosikate 2 071 350-218 777-2 127 455-4 009 213-5 469 168 Poistot 2 056 104 2 269 895 2 387 659 2 525 801 2 665 734 Satunnaiset tuotot 386 895 427 124 449 283 475 277 501 608 Tilikauden tulos 2 371 698-2 061 548-4 065 830-6 059 736-7 633 293 Varausten, poistoeron ja rahastojen muutokset 23 471 Ali-/ylijäämä 3 395 169-2 061 548-4 065 830-6 059 736-7 633 293 Kertynyt ali-/ylijäämä 3 7 012 564 3 679 807-8 574 948-28 826 080-56 212 138 Kertynyt ali-/ylijäämä 3 /asukas 1 339 662-1 527-5 049-9 708 Painelaskelma 1 - Poistojen kattaminen Koko maa Vuosikatetavoite, 100 % poistoista 2 056 104 2 269 895 2 387 659 2 525 801 2 665 734 Ero tavoitteeseen 15 246-2 488 671-4 515 113-6 535 013-8 134 902 Paine veroprosenttiin 8 0,0 +2,5 +4,3 +5,9 +7 Veroprosentti tasapainossa 19,38 22,24 24,04 25,64 26,74 1 Sisältää myös verotulojen tasauksen, ennusteet ovat karkeita arvioita 2 Ennusteet ilman satunnaisia eriä 3 Ennusteet ilman poistoeroja, varauksia ja rahastoja 4 Sisältää tilastoluokat: Lasten päiväkotihoito, Lasten perhepäivähoito, Muu lasten päivähoito ja Esiopetus 5 Sisältää terveyskeskuksen vuodeosaston, kotipalvelut, vanhusten laitospalvelut, muut vanhusten ja vammaisten palvelut 6 Toimintakate vähennettynä edellä luetellut tehtävät 7 Koko perusterveydenhuolto ilman vuodeosastohoitoa 8 Vuosikatetavoitteen saavuttamiseksi