Tilastotiedote 2007:1



Samankaltaiset tiedostot
Toimintaympäristö. Tulot Jenni Kallio

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina

Ylimmät tulo osuudet,tuloerot ja verot. Marja Riihelä (VATT) & Matti Tuomala (TaY) Sosiaalipolitiikan päivät Tampere

Tulonjakotilasto 2009

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Tulonjakotilasto 2010

PALJONKO SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT TULOISTAAN ASUMISEEN?

Tulonjakotilasto 2007

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo

TILASTOKATSAUS 4:2016

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Tulonjaon kokonaistilasto 2012, tuloerot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

Tuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta. Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä

Tulonjaon kokonaistilasto 2006

01/2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Eläkkeensaajien eläke- ja toimeentuloerojen kehitys. Mikko Kautto , ETK:n tutkimusseminaari

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Tulonjakotilasto 2010

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Tulonjakotilasto 2008

Tuloerojen kehitys Suomessa Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous

Tulonjaon kokonaistilasto 2010

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen

TILASTOKATSAUS 1:2015

Tulonjakotilasto 2013

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Tulonjaon kokonaistilasto 2011

Sata-hanke ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen

HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. tilastoja. Asuntokuntien tulot Helsingissä

Tulonjakotilasto 2014

Tuloerojen viimeaikainen kehitys Suomessa

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Tulonjakotilasto 2011

Eläkeläisten toimeentulon kehitys ensimmäisten eläkevuosien aikana

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009

Tulonjakotilasto 2015

Tulonjaon kokonaistilasto 2008

Nuorten taloudellinen huono-osaisuus

Tulonjaon kokonaistilasto 2009

Tulonjaon kokonaistilasto 2017, tuloerot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006

Tulonjaon kokonaistilasto 2013, tuloerot

1 Enimmäisasumismenojen jäädytys kuntaryhmissä 1 ja 2 sekä 5 %:n leikkaus kuntaryhmissä 3 ja 4

Tulonjaon kokonaistilasto 2012, tulokehitys alueittain

Tulonjakotilasto 2015

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Tulonjakotilasto 2014

Tulonjaon kokonaistilasto 2015, tuloerot

Tulonjaon kokonaistilasto 2014, tuloerot

TUTKIMUKSIA. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi. Eläkeläisten toimeentulo tulonjaon kokonaisuudessa

Yrittäjät. Konsultit 2HPO HPO.FI

1(6) VM/BO/RY. Kuva 1: Käytettävissä olevat vuositulot sekä talousarvioesityksen tuoma muutos tuloihin tulokymmenyksittäin

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

HE 108/2017 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg

Ikä, sukupuoli ja tuloerot

Tulonjakotilasto 2012

Tulonjakotilasto 2008, pienituloisuus (ennakko)

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Työeläkepäivä Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Tulonjakotilasto 2016

04/2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala, Marjukka Hietaniemi, Heidi Nyman, Mikko Laaksonen ja Susan Kuivalainen (toim.

Kaupunkiseutujen segregaatio

Sähkö kotitalouksien kulutusmenoissa

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Tulonjakotilasto 2011

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

Tilastokatsaus 2:2014

Tulonjaon kokonaistilasto 2013, tulokehitys alueittain

Markus Jäntin mielestä suomalainen verokeskustelu on liiaksi keskittynyt tuloveroihin. Tavaroiden ja palveluiden regressiivisten verojen tarkastelu

Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu 2016

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Tulonjakotilasto 2013

Marja Riihelä Erikoistutkija VATT Risto Sullström VTL

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti

Tulonjaon kokonaistilasto 2016, tuloerot

Rikkaat rikastuivat Entä köyhät?

Tulonjakotilasto 2017

, 19 = 3067, 55 euroa. Kirkkoon henkilö ei kuulu, joten kirkollisveroa ei makseta. Sairausvaikutusmaksu

ASUNTOKUNTIEN TULOT JA VEROT HELSINGISSÄ

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

Tervetuloa Eväitä päihdetai mielenterveysongelmia kokeneiden perheiden kohtaamiseen - seminaariin! 7.2. Tampereen ammattikorkeakoulu

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Sosiaalifoorumi Miten talouskasvun hedelmät ovat jakaantuneet? Heikki Taimio

Transkriptio:

TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa kuvaavat indikaattorit aikasarjaksi vuodesta 1995 vuoteen 2004. Kotitalouksien tulot ja tuloerot, pienituloisuusriski sekä saatujen ja maksettujen tulonsiirtojen tulo-osuusindeksi on esitetty havainnollisina graafisina kuvioina. Lukusarjat sekä käsitteiden määritelmät löytyvät taulukosta tiedotteen lopusta. Tampereen vertailualueina ovat Tampereen seutukunta, Pirkanmaan maakunta sekä koko maa. Vuoden 2005 tiedot julkaistaan toukokuussa 2007. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot (kuvio 1) ovat kasvaneet Tampereella vuodesta 1995 samansuuntaisesti kuin vertailualueilla. Mediaanitulo tarkoittaa sitä, että yhtä monella kotitaloudella oli isommat ja pienemmät tulot kyseisenä vuonna. Mediaanitulo kuvaa tuloja paremmin, koska se ei ole niin herkkä poikkeaville äärihavainnoille kuin keskiarvo. Tuloihin on laskettu kaikkien jäsenten palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot yhteensä lisättynä tulonsiirroilla sekä vähennettynä veroilla ja veronluontoisilla maksuilla. Vuonna 2004 oli tamperelaisella kotitaloudella käytettävissään 20 867 euroa. Tulot olivat selvästi pienemmät kuin vertailualueilla ja ero on kymmenessä vuodessa kasvanut. Tampereen seutukunnassa kotitalouksien mediaanitulo oli 22 870 euroa ja koko maassa. 23 264 euroa. Kuvio 1. Mikäli Tampere poistettaisiin tästä joukosta ja vertailtaisiin vain muun seutukunnan kuntien kotitalouksien tuloja, summa olisi suurempi.

2 Kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja voidaan vertailla myös ns. kulutusyksikön (ks. määritelmät s. 6.) mukaan, jolloin tuloja laskettaessa voidaan eri kertoimien avulla ottaa huomioon kotitalouksien koko sekä ns. yhteiskulutushyödyt. (kuvio 2.) Kuvio 2. Erot vertailualueiden välillä pienenivät. Tampereella kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kuitenkin olivat edelleen pienimmät, 15 879 euroa vuodessa. Mutta ero seutukunnan mediaanituloihin oli vain noin 700 euroa. Kotitalouksien koko seutukunnassa oli suurempi kuin Tampereella. Koko maassa mediaanitulot olivat noin 550 euroa suuremmat kuin Tampereella. Tuloeroja kuvataan ns. Gini-kertoimen avulla (kuvio 3.). Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakaantuneet. Tampereella olivat vertailualueiden suurimmat tuloerot kotitalouksien välillä. Tuloerot kasvoivat ripeästi vuodesta 1995 vuoteen 2000, jonka jälkeen kasvu on tasaantunut. Tuloerojen kasvua selittävät omaisuustulojen, etenkin osinkotulojen, lisääntyminen, joka ei jakaannu tasaisesti eri tuloluokkiin. Koko maassa kotitalouksista suurituloisin kymmenesosa sai 85 prosenttia osinkotuloista vuonna 2004. Kuvio 3. Koko maan tarkastelussa ylimmän tulokymmennyksen tulot kasvoivat vuosien 1995 2004 aikana vuodessa keskimäärin 5prosenttia, kun vastaavasti alimmassa tulokymmenyksessä kasvu oli 1,5 %. Euroiksi muutettuna ylimmässä tulokymmenyksessä yhden henkilön tulot kasvoivat vuosien 1995-2004 aikana reaalisesti 17 600 euroa, kun alimmassa tulokymmenyksessä yhden henkilön tulojen kasvu oli 1 100 euroa.

3 Pienituloisuusriski kuvaa pienituloisissa talouksissa asuvien prosenttiosuutta koko väestöstä. Pienituloisiksi on määritelty ne kotitaloudet joiden käytettävissä oleva tulo on 60 % koko maan mediaanitulosta. Euromäärä vaihtelee vuosittain. Raja on Eurostatin suosituksen mukainen, Suomessa ei ole määritelty virallista pienituloisuusrajaa. Kuvio 4. Koko maassa pientuloisten osuus oli vuonna 2004 13,9 %, Tampereella osuus oli 15,4 % ja Tampereen seutukunnassa 13,2 % ( kuvio 4.) Suhteellisesti eniten pienituloisia on opiskelijatalouksissa sekä työttömien talouksissa, joita Tampereella on suhteessa enemmän kuin vertailualueilla. Vuosien 2003 ja 2004 aikana pientuloisten osuus on kasvanut noin yhden prosenttiyksikön vuodessa, mikä on hieman vertailualueita enemmän. Kuvio 5. Alle 18 vuotiaiden pienituloisuusaste oli Tampereella 13,7 % vuonna 2004, kun se vuonna 1995 oli 6,6 %. Koko maassa aste vuonan 2004 oli 12.5 % ja Tampereen seutukunnassa 11,2 %. Alle 18-vuotiaiden pienituloisuusriski on kasvanut 2000 luvulla Tampereella vertailualueita nopeammin.

4 Saatujen tulonsiirtojen tulo-osuusindeksi kuvaa sitä, minkä osuuden tuloistaan kotitaloudet ovat saaneet tulonsiirtoina. Osuus voi vaihdella 0 ja 100 välillä. (kuvio 6.) Kuvio 6. Viime vuosikymmenen lopun laskun jälkeen on tulo-osuusindeksi säilynyt lähes muuttumattomana niin Tampereella kuin vertailualueillakin. Vuonna 2004 indeksi oli Tampereella 41,9, Tampereen seutukunnassa 40,4 ja koko maassa 42,4. Sn tulojen saa Kuvio 7. Maksettujen tulonsiirtojen tulo-osuusindeksi puolestaan kuvaa sitä, minkä osuuden tuloistaan kotitaloudet ovat maksaneet veroina tai veronluontoisina maksuina. Vuosituhannen vaihteen jälkeinen verotuksen keveneminen näkyy indeksin laskuna kuviossa 7, jossa on kuitenkin huomattava asteikko. Muihin kuvioiin verrattuna lasku näyttää suurelta, vaikka se on vain 2-3 prosenttiyksikön luokkaa. Vuodesta 2003 vuoteen 2004 indeksin lasku jatkui koko maan tasolla ja säilyi ennallaan Pirkanmaalla. Tampereella ja Tampereen seutukunnassa tulo-osuusindeksi kääntyi lievään nousuun.

Tampereen kotitalouksien tulot, tuloerot, pienituloisuus sekä tulonsiirtojen tulo-osuusindeksit vuosina 1995-2004. Vertailukohtana oman seutukunnan, maakunnan sekä koko maan vastaavat luvut. päiväys: 04.01.2007 Tilastovuosi 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1. Kotitalouksien tulot, a) Käytettävissä oleva rahatulotulo/kotitalous, mediaani (nimellisarvossa) Tampere 15 906 16 165 16 770 17 361 17 666 18 402 19 359 19 879 20 400 20 867 Tampereen seutukunta 17 144 17 378 18 030 18 704 19 040 19 917 20 956 21 594 22 212 22 870 Pirkanmaan maakunta 17 209 17 377 17 980 18 606 18 957 19 754 20 749 21 403 22 015 22 701 Koko maa 17 822 17 897 18 506 18 968 19 510 20 277 21 246 22 006 22 580 23 264 b) Käytettävissä oleva rahatulo/kulutusyksikkö/kotitalous, mediaani (nimellisarvossa) Tampere 11 460 11 717 12 159 12 677 12 998 13 601 14 461 14 987 15 439 15 879 Tampereen seutukunta 11 710 11 992 12 472 13 037 13 368 14 013 14 910 15 479 16 001 16 553 Pirkanmaan maakunta 11 489 11 717 12 201 12 717 13 047 13 658 14 505 15 109 15 626 16 177 Koko maa 11 699 11 875 12 375 12 812 13 280 13 888 14 705 15 323 15 832 16 419 2. Kotitalouksien tuloerot. Käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kerroin. Tampere 22,5 23,2 24,5 25,2 27,2 28,1 27,6 27,3 28,1 28,7 Tampereen seutukunta 21,7 22,4 23,6 24,3 26,2 27,0 26,3 26,1 26,7 27,3 Pirkanmaan maakunta 21,6 22,1 23,3 24,0 25,7 26,3 26,1 25,6 26,2 26,8 Koko maa 22,3 22,7 24,1 25,2 27,0 28,4 27,0 26,9 27,3 28,4 3. Pienituloisuusriski. Pienituloisuusraja 60 % koko maan mediaanitulosta. Pienituloisten osuus (%) alueen ko. väestöstä. a) Koko väestö Tampere 8,9 9,3 10,3 10,6 11,7 12,7 12,9 13,5 14,3 15,4 Tampereen seutukunta 7,8 8,3 9,1 9,4 10,4 11,1 11,3 11,7 12,3 13,2 Pirkanmaan maakunta 8,5 9,2 10,1 10,3 11,4 12,1 12,3 12,5 13,0 13,9 Koko maa 8,4 9,1 10,1 10,7 11,4 12,1 12,3 12,4 13,0 13,9 b) Alle 18-vuotiaat (lapset) Tampere 6,6 7,1 7,7 8,9 10,0 11,3 12,2 12,5 13,3 13,7 Tampereen seutukunta 5,8 6,5 7,0 8,0 8,9 9,7 10,4 10,7 11,1 11,2 Pirkanmaan maakunta 6,3 7,3 8,0 9,0 9,9 10,6 11,3 11,5 11,8 12,0 Koko maa 6,2 7,5 8,1 9,2 10,0 10,7 11,3 11,6 12,0 12,5 4. Saatujen tulonsiirtojen tulo-osuusindeksi. Kotitalouksien saadut tulonsiirrot/ bruttotulot -osuuksien (%) keskiarvo. Tampere 48,6 47,5 45,7 43,7 43,4 42,4 41,6 41,8 42,2 41,9 Tampereen seutukunta 47,1 46,0 44,3 42,3 42,0 41,0 40,2 40,3 40,6 40,3 Pirkanmaan maakunta 48,5 47,7 46,1 44,5 44,1 43,2 42,6 42,6 42,8 42,6 Koko maa 47,4 46,9 45,4 44,4 43,7 42,7 42,3 42,4 42,5 42,4 5. Maksettujen tulonsiirtojen tulo-osuusindeksi. Kotitalouksien maksetut tulonsiirrot/ bruttotulot -osuuksien (%) keskiarvo. Tampere 23,1 23,5 22,8 23,3 22,8 22,9 21,7 21,1 20,6 20,7 Tampereen seutukunta 23,3 23,7 23,0 23,6 23,2 23,2 22,1 21,5 21,1 21,2 Pirkanmaan maakunta 22,5 22,9 22,3 22,7 22,4 22,4 21,3 20,9 20,6 20,6 Koko maa 22,8 23,2 22,6 22,8 22,5 22,5 21,5 21,1 20,9 20,7 5 Lähde: Tilastokeskus, tulonjaon kokonaisaineistot

6 Käytettävissä oleva rahatulo kunkin vuoden rahan arvossa: kotitalouden jäsenten yhteenlasketut palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut tulonsiirrot vähennettynä ko. tuloista maksetut välittämät verot ja veronluonteiset maksut. OECD-kulutusyksikkö: Eri kokoisten kotitalouksien tulojen vertailussa on käytetty kulutusyksikköjä, joilla talouksien kokoerojen lisäksi pyritään ottamaan huomioon ns. yhteiskulutushyötyjä. Ns. muunnetussa OECD-asteikkossa (modifioitu OECD-asteikko) talouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut 14 vuotta täyttäneet henkilöt painon 0,5 ja 0-13 -vuotiaat lapset painon 0,3. Gini-kerroin: Gini-kerroin on kotitalouksien tuloeroja kuvaava mittari. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin ovat kotitalouksien tulot jakautuneet. Gini-kertoimen suurin mahdollinen arvo on sata. Tällöin suurituloisin tulonsaaja saisi kaikki tulot. Pienin mahdollinen Gini-kertoimen arvo on 0, jolloin kaikkien tulonsaajien tulot olisivat yhtä suuret. Pienituloisuus: Pienituloisiksi on määritelty ne kotitaloudet, joiden ekvivalentti tulo (=käytettävissä oleva rahatulo OECD-kulutusyksikköä kohden) jää pienemmäksi kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta. Pienituloisuusriski kuvaa pienituloisissa talouksissa asuvien osuutta (%) koko väestöstä. Saatujen tulonsiirtojen tulo-osuusindeksi kuvaa sitä, minkä osuuden tuloistaan kotitaloudet ovat saaneet saatuina tulonsiirtoina. Indeksi voi vaihdella 0 ja 100 prosentin välillä. Indeksi on laskettu kotitalouskohtaisista suhdeluvuista (=suhdelukujen keskiarvo). Maksettujen tulonsiirtojen tulo-osuusindeksi kuvaa sitä, minkä osuuden tuloistaan kotitaloudet ovat maksaneet välittöminä veroina ja veronluonteisina maksuina. Indeksi voi periaatteessa vaihdella 0 ja 100 prosentin välillä, mutta käytännössä kotitaloustasolla indeksin maksimi on 70 prosenttia. Indeksi on laskettu kotitalouskohtaisista suhdeluvuista (=suhdelukujen keskiarvo) Lisätietoja: Tietotuotanto ja laadunarviointi / Leena Salminen puh. 040 570 3815, fax (03) 5656 5132 leena.k.salminen@tampere.fi Osoite: Aleksis Kiven katu 14-16 C PL 487, 33101 Tampere URL: http://www.tampere.fi/talous/tilastotjakatsaukset/