Tulonjaon kokonaistilasto 2006
|
|
- Reino Salonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tulot ja kulutus 2007 Tulonjaon kokonaistilasto 2006 Tuloerot kasvoivat vuonna 2006 Suhteelliset tuloerot kasvoivat edellisvuodesta vuonna Väestön pienituloisimman kymmenesosan keskimääräiset reaalitulot kasvoivat 0,8 prosenttia edellisvuodesta, kun suurituloisimman kymmenesosan tulot kasvoivat 4,7 prosenttia. Pienituloisin kymmenesosa sai kokonaistuloista 3,7 prosenttia vuonna Suurituloisimman kymmenesosan tulo-osuus oli 23,9 prosenttia. Talouksien keskimääräiset reaalitulot kasvoivat 2,7 prosenttia. Keskivertotalouksien tuloja paremmin kuvaavan mediaanitulon mukaan tulojen reaalikasvu oli 2,2 prosenttia vuonna Alueellisesti tarkasteltuna paras tulokehitys oli Kokkolan ja Kyrönmaan seutukunnissa, joissa mediaanitulot kasvoivat reaalisesti runsaat 3 prosenttia vuonna Vähiten reaalitulot kasvoivat Ahvenanmaan saariston (Ålands skärgård) sekä Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnissa, noin puoli prosenttia. Korkein tulotaso oli Maarianhaminan kaupungin (Mariehamns stad), Ahvenanmaan maaseudun (Ålands landsbygd) sekä Helsingin seutukunnissa. Maarianhaminan kaupungin mediaanitulo oli vuonna 2006 noin 23 prosenttia koko maan mediaanin yläpuolella. Ahvenanmaalla ja pääkaupunkiseudulla myös alueen sisäiset tuloerot olivat suuret. Tulotaso oli alhaisin Pielisen-Karjalan seutukunnassa, jossa mediaanitulo oli viidenneksen matalampi kuin koko maan mediaanitulo. Myös tuloerot olivat pienimmät siellä, missä tulotaso oli alhainen, eli Kehys-Kainuun ja Itä-Lapin seutukunnissa. Noin henkilöä eli 8,4 prosenttia väestöstä oli pitkittyneesti pienituloisia vuonna Pitkittyneesti pienituloisiksi määrittyvät henkilöt, joiden talouksien tulot olivat alle 60 prosenttia mediaanitulosta viimeisimmän vuoden lisäksi ainakin kahtena edeltävästä kolmesta vuodesta. Reaalitulojen muutokset ja tuloerojen kehitys sekä pitkittynyt pienituloisuus Vuosi Tulojen reaalinen vuosimuutos, % (kulutusyksikköä kohti lasketut käytettävissä olevat rahatulot taloutta kohden) Mediaani 0,9 3,0 2,1 2,4 1,2 3,2 2,6 2,4 3,7 1,9 2,2 Keskiarvo Tuloerot 1,0 4,5 3,1 4,5 2,7 1,0 2,4 2,4 5,1 1,4 2,7 Gini-indeksi, % 22,3 22,7 24,1 25,2 27,0 28,4 27,0 26,9 27,3 28,4 28,2 28,7 Tulo-osuus, pienituloisin 10 % 4,5 4,4 4,3 4,2 4,0 3,9 3,9 3,9 3,8 3,7 3,7 3,7 Tulo-osuus, suurituloisin 10 % 19,7 19,7 20,7 21,6 23,2 24,4 22,9 22,7 22,9 23,8 23,5 23,9 Pitkittynyt pienituloisuus, % (tulot alle 60 % mediaanitulosta tilastovuoden lisäksi kahtena edeltävästä kolmesta vuodesta) % väestöstä ,6 5,3 5,9 6,4 6,9 7,3 7,6 7,9 8,4 Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
2 Sisällys 1. Yleinen tuloerojen kehitys Palkkatulot ja myyntivoitot kasvattivat tuloja...5 Omaisuustulot kasvoivat 10 prosenttia...5 Bruttotulot jakautuivat edellisvuotta epätasaisemmin Pienituloisuus on pitkittynyt Ahvenanmaan talouksilla korkeimmat, Itä-Suomen talouksilla matalimmat tulot vuonna Laatuseloste
3 1. Yleinen tuloerojen kehitys Suhteelliset tuloerot kasvoivat edellisvuodesta vuonna 2006 (taulukko 1). Suurituloisin kymmenesosa sai tuloista 23,9 prosenttia, joka oli 0,4 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Pienituloisimman kymmenesosan tulo-osuus pysyi ennallaan ja oli 3,7 prosenttia. Käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kerroin oli 0,5 prosenttiyksikköä suurempi vuonna 2006 kuin vuonna Gini-kerroin on yleisesti käytetty tulonjaon epätasaisuuden indikaattori. Pienin mahdollinen Gini-kertoimen arvo on nolla, jolloin kaikkien tulonsaajien tulot olisivat yhtä suuret. Suurin mahdollinen arvo on sata, jolloin suurituloisin tulonsaaja saisi kaikki tulot. Gini-kertoimen arvo vuonna 2006 oli 28,7. Tämä on korkein Gini-kertoimen arvo tarkasteluajanjaksolla Taulukossa on tietoja myös suurituloisimman viiden prosentin (n henkilöä) ja yhden prosentin (n henkilöä) tulo-osuuksista. Merkittävä osa suurituloisimman kymmenesosan tulo-osuuden muutoksista vuodesta 1995 alkaen selittyy suurituloisimman prosentin tulo-osuuden muutoksilla. Vuonna 2006 suurituloisin prosentti sai tuloista 6,7 prosenttia. Osuus kasvoi edellisvuodesta 0,5 prosenttiyksikköä ja selittää siten suurituloisimman kymmenyksen tulo-osuuden kasvun vuonna Taulukko 1. Tulonsaajakymmenysten tulo-osuudet ja tulonjakoindikaattorit % kulutusyksikköä kohti lasketuista tuloista I (pienituloisin 10 %) 4,5 4,5 4,3 4,2 4,0 3,9 3,9 3,9 3,9 3,8 3,7 3,7 II 6,3 6,2 6,0 5,9 5,7 5,5 5,6 5,6 5,6 5,4 5,4 5,3 III 7,2 7,1 6,9 6,8 6,6 6,4 6,6 6,6 6,5 6,4 6,4 6,3 IV 8,0 8,0 7,8 7,7 7,5 7,3 7,5 7,5 7,5 7,4 7,4 7,3 V 8,8 8,8 8,7 8,6 8,4 8,2 8,4 8,4 8,5 8,3 8,4 8,3 VI 9,7 9,7 9,6 9,5 9,3 9,2 9,4 9,4 9,4 9,3 9,3 9,3 VII 10,6 10,6 10,6 10,5 10,3 10,2 10,4 10,4 10,5 10,4 10,4 10,4 VIII 11,7 11,8 11,8 11,7 11,6 11,5 11,7 11,7 11,8 11,7 11,8 11,7 IX 13,4 13,6 13,6 13,6 13,5 13,4 13,6 13,7 13,7 13,7 13,8 13,8 X (suurituloisin 10 %,F90 F100) josta: 19,7 19,8 20,8 21,6 23,3 24,5 22,9 22,8 22,7 23,8 23,5 23,9 F90-F95 7,8 7,9 8,0 8,0 8,1 8,1 8,2 8,2 8,2 8,3 8,3 8,3 F95-F99 7,9 7,9 8,2 8,4 8,6 8,7 8,6 8,6 8,6 8,9 8,9 9,0 F99-F100 (suurituloisin 1 %) 4,0 3,9 4,6 5,2 6,6 7,7 6,2 5,9 5,8 6,7 6,2 6,7 I-X yhteensä Gini-kerroin, % 22,3 22,7 24,1 25,2 27,0 28,4 27,0 26,9 27,3 28,4 28,2 28,7 1) Vuoden 1998 tulo-osuudet korjattu (aiemmin sarakkeessa virheellisesti vuoden 1999 tiedot) Pyöristysten vuoksi tulo-osuudet eivät välttämättä aina summaudu taulukossa täsmällisesti oikein. Taulukossa F90 on tulojen fraktiilipiste, joka alle jää 90 % henkilöistä. Vastaavasti F90 F95 tarkoittaa fraktiilipisteiden F90 ja F95 välille jääviä henkilöitä (5 % henkilöistä) Suurituloisimman kymmenesosan tulotaso nousi reaalisesti 2,7 prosenttia, kun muutosta mitataan mediaanitulon muutoksella (taulukko 2). Pienituloisimmassa kymmenesosassa reaalinen tulotaso nousi 0,9 prosenttia. Tulojakauman ääripäässä eli suurituloisimmassa prosentissa mediaanitulo oli 5,4 prosenttia edellisvuotta korkeampi. Vuoteen 1995 verrattuna on mediaanitulo pienituloisimmassa kymmenesosassa noussut noin 10 prosenttia, suurituloisimmassa kymmenesosassa noin 50 prosenttia ja suurituloisimmassa prosentissa noin 90 prosenttia. Keskiarvolla mitattuna tulotaso on suurituloisilla noussut huomattavasti mediaanitulolla mitattua enemmän. 3
4 Taulukko 2. Tulojen reaalinen muutos (%) tulokymmenyksittäin ja suurituloisimmassa prosentissa. Kulutusyksikköä kohti lasketut käytettävissä olevat rahatulot henkeä kohden Tulonsaajakymmenys Mediaani Keskiarvo Mediaani Keskiarvo Keskimääräisten tulojen reaalinen muutos, % I (pienituloisin II III IV V VI VII VIII IX 10 %) X (suurituloisin 10 %) Vuodesta 2005 vuoteen ,9 1,2 1,8 2,1 2,3 2,4 2,5 2,6 2,7 2,7 0,8 1,3 1,8 2,1 2,3 2,4 2,5 2,6 2,7 4,7 Vuodesta 1995 vuoteen ,6 14,8 20,0 25,1 28,9 31,5 34,1 36,7 39,9 48,1 10,0 14,9 20,0 25,0 28,8 31,5 34,1 36,7 40,1 65,9 Suurituloisin prosentti (F99 F100 ) 5,4 9,8 91,2 125,6 Taulukon 1 ja taulukon 2 tunnusluvut on laskettu henkilöiden ns. ekvivalenteista tuloista. Ekvivalentit tulot saadaan, kun käytettävissä olevat rahatulot jaetaan kulutusyksiköillä. Kulutusyksikköasteikko on muunnettu OECD-asteikko, jonka mukaan talouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut yli 13 vuotiaat painon 0,5 ja alle 14 vuotiaat painon 0,3. Henkilön ekvivalentti tulo on sama kuin hänen taloutensa ekvivalentti tulo, toisin sanoen jokainen samaan talouteen kuuluva henkilö saa saman ekvivalentin tulon. Tuloerojen muutosta tarkasteluajanjaksolla havainnollistaa kuvio 1. Siinä esitetään Gini-kertoimet, kun vuositulojen asemesta on laskettu henkilöiden ekvivalentit tulot yhteen kolmen vuoden ajalta. Tuloerot kasvoivat voimakkaasti erityisesti 1990 luvun lopussa, mutta kasvu tasaantui 2000 luvun alussa. Viime vuosina tuloerot ovat jälleen kasvaneet. Kuvio 1. Tuloerot , kun Gini-kertoimet on laskettu henkilön kolmen vuoden ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen perusteella 4
5 2. Palkkatulot ja myyntivoitot kasvattivat tuloja Omaisuustulot kasvoivat 10 prosenttia Talouksien työstä ja omaisuudesta kertyviä tuloja kuvaavat tuotannontekijätulot kasvoivat reaalisesti 3,3 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2006 (taulukko 3). Palkkatulot kasvoivat keskimäärin 2,8 prosenttia, yrittäjätulot pysyivät reaalisesti edellisvuoden tasolla ja omaisuustulot kasvoivat 10,3 prosenttia. Tuotannontekijätulot jakautuivat talouksien välillä hieman epätasaisemmin kuin vuotta aiemmin. Tuotannontekijätulojen Gini-kerroin oli 0,3 prosenttiyksikköä korkeampi vuonna 2006 kuin vuonna Taulukko 3. Tuotannontekijätulot tulolähteen mukaan 1995 ja Tulolaji Euroa/talous Muutos Muutos Palkkatulot (sis. luontoisedut) ,6 2, Työsuhdeoptiot ,3 2. Yrittäjätulot ,2 0, Maatalouden yrittäjätulot ,9 5, Metsätalouden yrittäjätulot ,3 24, Muut yrittäjätulot ,2 5,5 3. Omaisuustulot ,5 10, Osinkotulot ,6 8, Myyntivoitot ,0 32, Muut omaisuustulot ,8 11,5 4. Tuotannontekijätulot ,7 3,3 %-yksikköä %-yksikköä Gini-kerroin, %, tuotannontekijätulot 48,9 49,8 49,7 50,0 1,1 0,3 Taulukossa 3 ja jäljempänä taulukossa 4 tulojen keskiarvot on laskettu talouksien ekvivalenteista tuloista. Gini-kertoimet on laskettu henkilöiden ekvivalenteista tuloista. Omaisuustulojen noin kymmenen prosentin kasvu aiheutui myyntivoittojen lisääntymisestä. Myyntivoitot kasvoivat 32 prosenttia. Myyntivoitoista noin 70 prosenttia oli arvopapereiden myynneistä saatuja voittoja. Osinkotulot sen sijaan vähenivät noin 9 prosenttia. Osinkotulojen lasku aiheutui lähinnä listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkotulojen vähenemisestä. Sekä myyntivoitot että osinkotulot kohdentuvat suurelta osin suurituloisimpaan kymmenesosaan. Myös muut omaisuustulot (mm. vuokratulot) lisääntyivät noin 10 prosenttia. Tulonjaon kokonaistilaston omaisuustuloista puuttuvat korkotulot, koska niistä ei saada tietoa rekisteriaineistoista. Palkkatuloihin sisältyvät työsuhdeoptiot kasvoivat ennen verojen vähentämistä noin 64 prosenttia. Tämä kasvu kohdistui lähes täysin suurituloisimpaan kymmenesosaan ja sen sisällä suurituloisimpaan prosenttiin. Työsuhdeoptioita verotetaan progressiivisesti ansiotuloverotuksen mukaan, joka vähentää optiotulojen vaikutusta käytettävissä oleviin rahatuloihin. Optiotulojen kokonaismäärä oli vuonna 2006 bruttona noin puoli miljardia euroa. Suurimmillaan optiotulojen nimellinen arvo oli vuonna 2000 noin miljardi euroa. Yrittäjätuloista metsätalouden yrittäjätulot vähenivät liki neljänneksellä. Maatalouden yrittäjätulot sen sijaan kasvoivat noin viisi prosenttia. Noin 70 prosenttia yrittäjätuloista on muita yrittäjätuloja ja yhtymätuloja, jotka lisääntyivät myös noin viisi prosenttia. Bruttotulot jakautuivat edellisvuotta epätasaisemmin Kun tuotannontekijätuloihin lisätään saadut tulonsiirrot, saadaan bruttotulot. Bruttotulot kasvoivat tuotannontekijätuloja vähemmän eli 2,5 prosenttia, koska saadut tulonsiirrot lisääntyivät keskimäärin vain 0,4 prosenttia edellisvuodesta. Bruttotulojen Gini-kerroin oli 0,6 prosenttiyksikköä edellisvuotta suurempi, joten bruttotulojen jakauma muuttui epätasaisemmaksi. 5
6 Taulukko 4. Saadut tulonsiirrot ja bruttotulot 1995 ja Euroa / talous Muutos Muutos Saadut tulonsiirrot ,5 0, Sairausajan toimeentuloturva ,7 3, Toimintarajoitteisuuteen liittyvä tuki ,5 0, Vanhuuden turva ,0 2, Lesken ja muiden omaisten tuki ,0 0, Lapsiperheiden etuudet ,2 1, Työttömyysturva ,6 6, Asumisen tuet ,3 1, Opintoetuudet ,7 4, Muu toimeentuloturva ,3 0,7 6. Bruttotulot yhteensä ( ) ,6 2,5 7. Maksetut tulonsiirrot ,6 2,1 8. Käytettävissä olevat rahatulot ,3 2,7 %-yksikköä %-yksikköä Gini-kerroin, bruttotulot 27,6 32,2 32,4 33,0 5,4 0,6 Gini-kerroin, käytettävissä olevat rahatulot 22,3 28,3 28,2 28,7 6,4 0,5 Noin puolet saaduista tulonsiirroista koostuu vanhuuseläkkeistä. Ne kasvoivat reaalisesti 2,8 prosenttia työeläkkeiden kasvun vuoksi. Työttömyysturvaan perustuvat tulonsiirrot vähenivät 6,7 prosenttia. Muutokset tulonsiirroissa ovat seurausta etuusperusteiden muutoksista ja väestörakenteen muutoksista. Välittömiä veroja ja veronluonteisia maksuja taloudet maksoivat 2,1 prosenttia edellisvuotta enemmän. Maksettujen tulonsiirtojen osuus bruttotuloista oli 24,8 prosenttia, joka oli prosenttiyksikön kymmenyksen edellisvuotta alhaisempi. Pienituloisimmassa kymmenesosassa maksettujen tulonsiirtojen osuus bruttotuloista oli 8,7 prosenttia ja suurituloisimmassa kymmenesosassa 31,6 prosenttia. Osuus aleni suurituloisinta ja kahta pienituloisinta tulokymmenystä lukuun ottamatta muissa tulokymmenyksissä. Varallisuusvero poistui vuoden 2006 verotuksessa. Edellisten vuosien tietojen perusteella voidaan arvioida, että varallisuusveron poistumisen välitön vaikutus tuloeroihin oli vähäinen. Vuonna 2005 varallisuusveron vaikutus käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kertoimeen oli suuruusluokaltaan vähemmän kuin 0,1 prosenttiyksikköä. 6
7 3. Pienituloisuus on pitkittynyt Pienituloisuuden indikaattorina käytetään tulonjaon kokonaistilastossa pitkittyneesti pienituloisten henkilöiden osuutta kotitalousväestöstä. Pienituloisuuden katsotaan olevat pitkittynyttä henkilöillä, jotka ovat kuuluneet pienituloisiin talouksiin tilastovuoden lisäksi ainakin kahtena edeltävästä kolmesta vuodesta. Pienituloisuuden raja on 60 prosenttia kunkin vuoden mediaanitulosta 1). Pitkittynyt pienituloisuus on lisääntynyt vuodesta 1998 lähtien Suomessa selvästi. Noin 8,4 prosenttia väestöstä eli noin henkilöä oli pienituloisia vuonna 2006 ja tämän lisäksi ainakin kahdesti vuosina Vuonna 1998 vastaava väestöosuus oli noin 4,6 prosenttia (pienituloinen vuonna 1998 ja ainakin kahdesti vuosina ) ja henkilöiden lukumäärä noin Vuonna 2006 pitkittyneesti pienituloisista naisia oli 57 prosenttia ja miehiä 43 prosenttia. Merkittävin yksittäinen ryhmä pienituloisten joukossa ovat yksin asuvat ikääntyneet naiset. Yli 80-vuotiaista naisista lähes kolmasosa oli pitkittyneesti pienituloisia vuonna 2006 (kuvio 2). Ikääntyneiden lisäksi pitkittynyt pienituloisuus kohtaa koko väestön tasoa yleisemmin vuotiaita. Ryhmät, joissa pienituloisten osuudet ovat suurimpia, muodostavat myös lukumäärältään suurimmat pienituloisten ryhmät. Noin viidesosa pienituloisista oli yli 70 vuotiaita naisia ja noin kymmenen prosenttia oli vuotiaita. Yhden hengen talouksia oli noin puolet pitkittyneesti pienituloisista. Ikääntyneistä pienituloisista naisista suurin osa asui yhden hengen talouksissa. Kuvio 2. Pitkittynyt pienituloisuus 2006 henkilön iän ja sukupuolen mukaan, % väestöryhmästä Noin 65 prosenttia pienituloisimpaan kymmenykseen vuonna 2005 kuuluneista oli pienituloisimmassa kymmenyksessä myös vuonna Vuosina 1995 ja 1996 vastava osuus oli 61 prosenttia. Taulukossa 5 on tarkasteltu pitemmällä viiden vuoden tarkasteluvälillä pienituloisimmassa ja suurituloisimmassa kymmenesosassa pysyneitä, kaikkia samassa tulokymmenyksessä pysyneitä sekä riippuvuutta tulojakaumien järjestysnumeroiden välillä (tulojen Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin). Tunnuslukujen suuremmat arvot kuvaavat suurempaa pysyvyyttä tulojakaumassa eli pienempää tuloliikkuvuutta. Pysyvyys sekä tulojakauman ala- että yläosassa on kasvanut. Vuoden 1995 pienituloisimpaan kymmenykseen kuuluneista 39,4 prosenttia oli pienituloisia vielä viisi vuotta myöhemmin, vuonna Osuus on kasvanut niin, että vuoden 2001 pienituloisista 42,5 prosenttia oli pienituloisimmassa kymmenesosassa vuonna Suurituloisimmassa kymmenesosassa pysyvyys on suurempaa. Noin puolet vuoden 1995 suurituloisista oli myös vuonna 2000 suurituloisia. Osuus oli 55,3 prosenttia, kun verrataan vuosiparia 2001 ja ) Tulonjaon kokonaistilastossa 14 prosentilla väestöstä ekvivalentit tulot olivat alle 60 prosenttia mediaanitulosta. Luku on korkeampi kuin tulonjakotilastossa. Ero selittyy tulokäsitteestä puuttuvilla kotitalouksien välisillä tulonsiirroilla, tulonkäyttöyksikön eroilla ja pieneltä osin tulonjakotilaston otantavirheellä. 7
8 Taulukko 5. Tuloliikkuvuus viiden vuoden tarkasteluväleillä Samassa tulokymmenyksessä pysyneet, % Pienituloisimmassa kymmenyksessä pysyneet, % Suurituloisimmassa kymmenyksessä pysyneet, % Tulojen järjestyskorrelaatiokerroin Vuosipari 1995, , , , , , , ,1 26,4 28,1 28,7 29,0 29,5 29,5 39,4 39,1 40,5 41,0 41,5 42,5 42,5 50,5 0,60 Taulukossa samassa tulokymmenyksessä pysyneillä tarkoitetaan sellaisten henkilöiden osuutta koko väestöstä, joiden tulokymmenys oli sama molempina ajankohtina. Pieni-/suurituloisimmassa kymmenyksessä pysyneet on laskettu osuutena ensimmäisen vuotena pieni-/suurituloisimmassa kymmenyksessä olleista. Järjestyskorrelaatiokerroin on laskettu henkilöiden ekvivalenttien tulojen perusteella. 51,7 0,61 52,8 0,62 53,6 0,63 54,1 0,63 54,1 0,64 55,3 0,65 8
9 4. Ahvenanmaan talouksilla korkeimmat, Itä-Suomen talouksilla matalimmat tulot vuonna 2006 Talouksien keskimääräinen käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohden (ekvivalentti tulo) oli Suomessa euroa vuonna Seutukunnista korkeimmat keskiarvotulot olivat Ahvenanmaan saariston (Ålands skärgård) ja Maarianhaminan (Mariehamns stad) seutukunnissa (kuvio 3). Ensiksi mainitussa talouksien keskimääräinen tulo oli euroa ja jälkimmäisen euroa vuodessa. Helsingin seutukunnassa ekivalentti keskiarvotulo taloutta kohden oli kolmanneksi korkein, euroa. Matalin tulotaso keskiarvolla mitattuna oli Pielisen Karjalan ( ), Kehys-Kainuun ( ) ja Sisä-Savon seutukuntien talouksilla ( ). Kuvio 3. Talouksien käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohden vuonna 2006, keskiarvo. Kymmenen korkeimman ja matalimman tulon seutukuntaa Ekvivalentti mediaanitulo taloutta kohden oli euroa vuonna Myös mediaanituloilla mitattuna suurituloisimmat taloudet löytyvät Ahvenanmaalta. Maarianhaminan (Mariehamns stad) ja Ahvenanmaan maaseudun (Ålands landbygd) seutukunnissa tulot olivat ja euroa vuonna 2006 (kuvio 4). Helsingin seutukunnassa talouksien mediaanitulo oli euroa. Mediaanituloilla mitattuna pienituloisimmat kotitaloudet löytyvät Itä-Suomesta Pielisen Karjalan ( ) ja Keski-Karjalan ( ) seutukunnista. Myös keskisuomalaisessa Joutsan seutukunnassa talouksien ekvivalentti mediaanitulo oli vuonna 2006 muihin seutukuntiin nähden alhainen ( ). 9
10 Kuvio 4. Talouksien käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohden vuonna 2006, mediaani. Kymmenen korkeimman ja matalimman tulon seutukuntaa Talouksien ekvivalentti keskiarvotulo oli vuonna 2006 reaalisesti 2,7 prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Tulojen kasvu oli selvästi nopeinta Ahvenanmaan saariston seutukunnassa (Ålands skärgård), missä keskiarvotulo oli vuonna 2006 reaalisesti runsaat 17 prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin (kuvio 5). Åboland-Turunmaan seutukunnassa tulojen reaalikasvu keskiarvotuloilla mitattuna oli 6,9 prosenttia ja Turun seutukunnassa 4,6 prosenttia. Muutamissa seutukunnissa keskimääräiset reaalitulot alenivat vuonna Tällaisia olivat Maarianhaminan (Mariehamns stad), Ahvenanmaan maaseudun (Ålands landbygt) sekä Luoteis-Pirkanmaan seutukunnat. 10
11 Kuvio 5. Keskimääräisten tulojen reaalimuutos (%) seutukunnittain vuonna 2006 edellisvuoteen nähden. Kymmenen suurimman ja matalimman muutoksen seutukuntaa Mediaanituloilla mitattuna tulojen kehitys on ollut selvästi tasaisempaa, koska mediaaniin eivät vaikuta yksittäiset poikkeavat havainnot. Mediaanitulo kuvaakin keskiarvotuloa paremmin keskivertotalouksien tuloja ja tulojen kehitystä. Mediaanitulojen kasvu oli parasta Kokkolan ja Kyrönmaan talouksilla, joiden reaalinen ekvivalentti mediaanitulo kotitaloutta kohden oli vuonna 2006 runsaat kolme prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Myös Rauman ja Kaustisen seutukunnissa talouksien tulojen kasvu ylti kolmeen prosenttiin (kuvio 6). 11
12 Kuvio 6. Mediaanitulojen reaalimuutos (%) seutukunnittain vuonna 2006 edellisvuoteen nähden. Kymmenen suurimman ja matalimman muutoksen seutukuntaa Mediaanitulon mukaan tulojen kasvu oli vuonna 2006 vähäisintä niissä seutukunnissa, joissa tulotaso on muihin seutukuntiin nähden korkea. Nämä seutukunnat olivat Ålands skärgord ja Ålands landsbygd. Myös Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnassa tulojen reaalikasvu mediaanilla mitattuna oli vaatimatonta vuonna Kaikissa edellä mainituissa seutukunnissa mediaanitulojen reaalikasvu jäi vuonna 2006 edellisvuoteen nähden noin puoleen prosenttiin. Sen sijaan pitemmän ajanjakson tarkastelussa on Ahvenanmaan talouksilla mediaanitulojen kehitys ollut parasta. Kuviosta 7 voidaan havaita, että Ahvenanmaan kaikkien kolmen seutukunnan talouksien reaaliset mediaanitulot ovat kasvaneet muita seutukuntia enemmän aikavälillä Kaikista parhaiten ovat kasvaneet Ahvenanmaan maaseudun (Ålands landsbygd) seutukunnan talouksien tulot, joiden reaalinen mediaanitulo oli vuonna 2006 runsaat 40 prosenttia korkeampi kuin vuonna Manner-Suomen seutukunnista tulojen kehitys on ollut parhainta Lohjan ja Porvoon seutukuntien talouksilla, runsaat 35 prosenttia. Sen sijaan Pielisen Karjalan, Itä-Lapin, Keski-Karjalan ja Kehys-Kainuun talouksien tulojen kasvu oli vuosina vaatimattomampaa jääden selvästi alle 20 prosentin. 12
13 Kuvio 7. Mediaanitulojen reaalimuutos (%) seutukunnittain vuosina Kymmenen suurimman ja matalimman muutoksen seutukuntaa Odotetusti siellä missä tulot ovat korkeimmat, myös alueen sisäiset tuloerot ovat suurimpia. Kuviosta 8 voidaan havaita, että suurimpien tuloerojen seutukunnat löytyvät Ahvenanmaalta. Myös Helsingin seutukunnassa talouksien tuloerot ovat muihin seutukuntiin nähden suuret. Matalien tulojen seutukunnissa myös tuloerot ovat tasaisimmat. Kaikista tasaisimmat alueen sisäiset tuloerot olivat vuonna 2006 Kehys-Kainuun ja Itä-Lapin seutukunnissa. 13
14 Kuvio 8. Talouksien väliset tuloerot GINI-kertoimella mitattuna vuonna Kymmenen suurimpien ja matalimpien tuloerojen seutukuntaa Suomessa oli vuonna 2006 noin pitkittyneesti pienituloista henkilöä. Pitkittyneesti pienituloisuus oli selvästi yleisintä Itä-Suomen Pielisen Karjalan ja Keski-Karjalan seutukunnissa, joissa runsaat 16 prosenttia kotitalousväestöstä luokittui pitkittyneesti pienituloiseksi vuonna Myös tällä mittarilla mitattuna parhaiten menestyvät Ahvenanmaan seutukunnat, joissa pitkittyneesti pienituloisten osuus kotitalousväestöstä jäi alle neljän prosentin vuonna 2006 (kuvio 8). 14
15 Kuvio 9. Pitkittyneesti pienituloisten osuus väestöstä (%) seutukunnittain vuonna Kymmenen korkeimman ja matalimman pitkittyneen pienituloisuusriskin seutukuntaa 15
16 Laatuseloste 1. Tilastotietojen relevanssi Tulonjaon kokonaistilasto kuvaa henkilöiden ja asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista painopisteenä alueelliset tulotiedot ja pitkittäistarkastelut (useamman kuin yhden vuoden tulotietoihin perustuvat tarkastelut). Tilaston tietosisältö perustuu kokonaan hallinnollisiin rekistereihin. Tulonjaon kokonaistilaston perusaineisto kattaa koko kotitalousväestön. Koko väestön kattavana tutkimuksena tulonjaon kokonaistilasto ei sisällä otantavirhettä. Toisaalta puhtaasti rekisteripohjaisena tutkimuksena osa tulotiedoista jää puuttumaan eivätkä käsitteet täytä kansainvälisiä tulonjakotilastojen suosituksia. Tärkeimpiä tulokäsitteestä puuttuvia tuloeriä ovat elatusapu ja muut kotitalouksien väliset tulonsiirrot, korkotulot sekä ns. laskennallinen asuntotulo. Tilaston tulonkäyttöyksikkönä on yhteiseen asumiseen perustuva asuntokunta eikä tulonjakotilastointia koskevien suositusten mukainen yhteiseen tulonkäyttöön perustuva kotitalous. Tilastossa käytettävien luokittelumuuttujien ja julkaistavien tunnuslukujen kohdalla näiden käsite-erojen vaikutuksen on arvioitu kuitenkin olevan pieni, erityisesti suhteessa aineiston tarjoamiin mahdollisuuksiin alue- ja pitkittäistarkasteluissa. Tilastokeskus julkaisee myös edustavaan väestöotokseen perustuvaa tulonjakotilastoa, jossa julkaistaan tietoa kotitalouksien tuloista kattavammalla tulokäsitteellä ja suositusten mukaisella kotitalouskäsitteellä. Otokseen perustuvassa tulonjakotilastossa julkaistaan myös kansainvälisiä vertailutietoja EU:n tulo- ja elinolotilastoista antaman asetuksen mukaisilla käsittellä (EU-SILC). Tulonjakotilastossa julkaistaan tulonjakoindikaattoreita pidemmällä ajanjaksolla (1966 ) kuin tulonjaon kokonaistilastossa (1995 ). Otoskoon rajoitusten ja lyhyen pitkittäisosion (2 vuotta) vuoksi otokseen perustuva tulonjakotilasto ei sovellu tarkan aluetason tulonjakotarkasteluihin tai useamman vuoden tulotietoja vaativien indikaattoreiden tuottamiseen. Tulonjaon kokonaistilaston tehtävänä on täydentää otospohjaista tulonjakotilastoa näiltä osin. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tulonjaon kokonaistilasto on nimensä mukaisesti kokonaistilasto. Se perustuu vuosittain hallinnollista rekistereistä yhdisteltyyn koko väestön kattavaan kokonaisaineistoon, joka sisältää yksityiskohtaista tietoa henkilöiden ja asuntokuntien tuloista. Kokonaisaineiston muodostamisessa hyödynnettyjä hallinnollisia ja tilastorekistereitä ovat: Eläketurvakeskuksen eläketapahtumarekisteri Kansaneläkelaitoksen rekisterit Koulutusrahaston tiedot Stakesin toimeentulotukirekisteri Valtiokonttorin sotilasvammakorvausjärjestelmän tietokanta Verohallituksen verotietokanta Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmä Tilastokeskuksen tutkintorekisteri Tilaston kohdeperusjoukon muodostavat Suomessa tilastovuoden lopussa vakinaisesti yksityiskotitalouksissa asuvat henkilöt eli ns. kotitalousväestö. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät pysyvästi ulkomailla asuvat, osoitteettomat ja laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat). Tilaston perusjoukko on ns. asuntokuntaväestöä laajempi, sillä se sisältää asuntokuntaväestön ulkopuolisista mm. asunnottomat ja asuntolaväestön. Asuntokuntaväestön ulkopuoliset henkilöt, jotka eivät kuulu laitosväestöön ovat pääasiassa yhden hengen talouksia. Henkilötason tulorekisterit yhdistetään toisiinsa henkilötunnuksen avulla. Kaikki tulonsaajat rajataan perusjoukon mukaiseksi eli vuoden lopussa maassa vakinaisesti asuviksi väestötietojen avulla. Kotipaikkatunnuksen avulla rajataan ns.laitostaloudet pois ja tulotiedot summataan asuntokuntatasolle. Asuntokunnan muodostavat väestötietojärjestelmän mukaan kaikki samassa asuinhuoneistossa vuoden lopussa vakinaisesti asuvat henkilöt. 16
17 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilaston lähdeaineistona käytetään pelkästään hallinnollisia rekisteriaineistoja, joten tilaston laatu on siten suoraan riippuvainen lähdeaineistojen laadusta. Väestötietojen osalta laatua on selvitetty esimerkiksi Tilastokeskusken väestö- ja asuntokantatilastojen laatuselosteissa. Tulotietojen oikeellisuutta tutkitaan vertaamalla tulonjaon kokonaisaineiston tietoja muihin tilastolähteisiin, kuten Verohallituksen, Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Stakesin tilastojulkaisuihin. Tietojen kattavuutta ja oikeellisuutta tutkitaan vertaamalla tietoja otospohjaisen tulonjakotilaston tulo- ja tulonjakoindikaattoreihin ja kansantalouden tilinpidon kotitalouksien sektoritilin käytettävissä olevan tulon määritelmään. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tulonjaon kokonaisaineisto tehdään vuosittain. Tilastossa esitettävät tiedot ovat lopullisia ja ne julkaistaan noin vuosi tilastovuoden päättymisen jälkeen. Julkaisupäivät on koottu julkaisukalenteriin. Tuloja koskevat tiedot kuvaavat koko vuoden tietoja. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tulonjaon kokonaistilaston tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla osoitteessa Tulot ja kulutus aihealueen alla. Aineistosta tehdään myös erityisselvityksiä asiakkaan pyynnöstä. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Tulonjaon kokonaisaineistosta on olemassa vertailukelpoinen aikasarja-aineisto vuodesta 1995 alkaen. Aikasarjatiedoissa tulokäsitettä on pyritty yhdenmukaistamaan ottamalla mahdollisuuksien mukaan huomioon tulokäsitteessä tapahtuneet muutokset ja muokkaamaalla aikaisemmat tiedot uusimpia käsitteitä vastaaviksi. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tulonjaon kokonaistilaston ja otospohjaisen tulonjakotilaston väliset erot aiheutuvat tulokäsitteen kattavuuden eroista, tulonkäyttöyksikön (kotitalous/asuntokunta) eroista ja tulonjakotilaston otantavirheestä. Tulonjaon kokonaistilaston tulokäsite vastaa periaatteessa tulonjakotilaston käytettävissä olevien rahatulojen määritelmää. Rekisterit eivät kuitenkaan kata kaikkia tuloeriä, jolloin nämä erät jäävät tulonjaon kokonaistilastosta puuttumaan. Otospohjaisessa tulonjakotilastossa puuttuvat tuloerät kerätään haastattelemalla kotitalouksia. Tärkeimpiä tällaisia tuloeriä ovat lähdeveron alaiset korkotulot (eli miltei kaikki korkotulot) ja kotitalouksien väliset tulonsiirrot (mm. saatu elatusapu). Rekistereistä saatavien rahamääräisten tulojen osuus kotitalouksien kaikista rahamääräisistä tuloista on kuitenkin varsin suuri. Rekistereistä puuttuvat tuloerät voivat kuitenkin kohdentua tietyille väestöryhmille ja olla tämän vuoksi merkittäviä (esimerkiksi kotitalouksien väliset tulonsiirrot opiskelijoille ja yksinhuoltajille). Otospohjaisessa tulonjakotilastossa käytettävissä oleviin rahatuloihin lisätään laskennallisia eriä, jolloin tuloksena on käytettävissä oleva tulo. Tärkein laskennallinen tuloerä on ns. omistusasujien laskennallinen asuntotulo, joka on mukana tulonjakotilaston, kulutustutkimuksen ja kansantalouden tilinpidon käytettävissä olevien tulojen käsitteessä. Tulonjaon kokonaistilastosta tämä tuloerä siis puuttuu. Tulonjakotilastossa ja siihen perustuvassa EU:n tulo- ja elinolotutkimuksessa (EU-SILC) tulonkäyttöyksikkö on yhteisen tulonkäytön perusteella muodostettu kotitalous, joka määritetään päivittämällä rekistereistä saatuja asutokuntatietoja haastattelussa. Rekistereihin pohjautuvassa kokonaisaineistossa tulonkäyttöyksikkö on yhteisen kotipaikkatunnuksen perusteella määrittyvä asuntokunta. Vertaamalla tulonjakotilaston otoksella kotitalouksia ja asuntokuntia on todettu, että kotitalous ja asuntokunta ovat samoja noin 85 prosentissa tapauksista ja 95 prosentissa tapauksista eroa on +/-1 yksi henkilö. Verotustietoihin perustuvasta tulo- ja varallisuustilastosta (vuodesta 2008 alkaen tilaston nimi on Veronalaiset tulot ) saadaan tiedot luonnollisten henkilöiden veronalaisista tuloista, vähennyksistä ja veroista sekä varoista. Sen kuvaama ilmiöalue on suppeampi kuin tulonjaon kokonaisaineiston. Tulo- ja varallisuustilastosta ei saada kotitalouskohtaisia tietoja, vaan tilastoyksikkö on tulonsaaja. Tulo- ja varallisuustilaston tulokäsitteistä puuttuvat ne tuloerät, jotka eivät kuulu henkilöverotuksen piiriin. 17
18 Tulonjakotilastot kuvaavat kotitaloussektorin tuloja ja tulonsiirtoja ja ovat siten kansantalouden tilinpidon kotitaloussektorin tulo- ja tulonkäyttötilin laajennus. Verrattaessa tulonjakotilaston tai tulonjaon kokonaisaineiston koko maan tulosummia kansantalouden tilinpidon tulo- ja tulonkäyttötilin eriin on otettava huomioon erot sektorin rajaamisessa, eräissä määritelmissä ja tilastojen laatimismenetelmässä. Erojen johdosta kansantalouden tilinpidon ja tulonjakotilastojen luvut esimerkiksi kotitalouksien käytettävissä olevan tulon vuosimuutoksista saattavat erota tuntuvastikin toisistaan. 18
19 Tulot ja kulutus 2007 Lisätietoja Pekka Ruotsalainen Veli-Matti Törmälehto Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala (09) (09) Asiakaspalaute: Tilastokeskus, myyntipalvelu PL 4C TILASTOKESKUS puh. (09) faksi (09) ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) ISBN (pdf)
Tulonjaon kokonaistilasto 2010
Tulot ja kulutus 2011 Tulonjaon kokonaistilasto 2010 Tuloerot kääntyivät kasvuun vuonna 2010 Pari vuotta kestänyt tuloerojen supistuminen päättyi vuonna 2010, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilaston
Tulonjaon kokonaistilasto 2009
Tulot ja kulutus 2010 Tulonjaon kokonaistilasto 2009 Tuloerot jatkoivat supistumista vuonna 2009 Vuonna 2008 alkanut tuloerojen supistuminen jatkui myös vuonna 2009. Suurituloisimmassa kymmenesosassa väestöä
Tulonjaon kokonaistilasto 2011
Tulot ja kulutus 2012 Tulonjaon kokonaistilasto 2011 Tuloerot kasvussa myös vuonna 2011 Katsausta 5. korjattu 19.12.2012. Korjaukset merkitty punaisella. Tuloerot jatkoivat lievää kasvuaan vuonna 2011,
Tulonjaon kokonaistilasto 2008
Tulot ja kulutus 2009 Tulonjaon kokonaistilasto 2008 Huipputuloisten tulojen alentuminen supisti tuloeroja Asuntokuntien keskimääräiset käytettävissä olevat rahatulot alenivat vuonna 2008 reaalisesti 0,3
Tulonjaon kokonaistilasto 2013, tulokehitys alueittain
Tulot ja kulutus 2014 Tulonjaon kokonaistilasto 2013, tulokehitys alueittain Kauniaisten asuntokunnat selvästi suurituloisimpia Kauniaisten asuntokunnat ovat Suomessa selvästi suurituloisimpia, ilmenee
Tulonjaon kokonaistilasto 2012, tuloerot
Tulot ja kulutus 2013 Tulonjaon kokonaistilasto 2012, tuloerot Tuloerot kaventuivat vuonna 2012 Tuloerot kaventuivat vuonna 2012 edellisvuoteen verrattuna, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilastosta.
Tulonjaon kokonaistilasto 2012, tulokehitys alueittain
Tulot ja kulutus 2013 Tulonjaon kokonaistilasto 2012, tulokehitys alueittain Tulokehitys heikkoa rakennemuutosalueilla Asuntokuntien tulokehitys on ollut heikkoa etenkin alueilla, jotka ovat viime vuosina
Tulonjaon kokonaistilasto 2015, tulokehitys alueittain
Tulot ja kulutus 2016 Tulonjaon kokonaistilasto 2015, tulokehitys alueittain Asuntokuntien reaalitulot kääntyneet kasvuun Asuntokuntien mediaanitulo oli vuonna 2015 reaalisesti 0,8 prosenttia korkeampi
Tulonjaon kokonaistilasto 2014, tulokehitys alueittain
Tulot ja kulutus 2015 Tulonjaon kokonaistilasto 2014, tulokehitys alueittain Taantuma kurittanut eniten Salon seudun talouksia Asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli vuonna 2014 reaalisesti
Tulonjaon kokonaistilasto 2013, tuloerot
Tulot ja kulutus 2014 Tulonjaon kokonaistilasto 2013, tuloerot Tuloerot kasvoivat vuonna 2013 Tuloerot kasvoivat vuonna 2013 edellisvuoteen verrattuna, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilastosta.
Tilastotiedote 2007:1
TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa
Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio
Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista
Tulonjaon kokonaistilasto 2017, tulokehitys alueittain
Tulot ja kulutus 2018 Tulonjaon kokonaistilasto 2017, tulokehitys alueittain Viime vuosien hyvä talouskehitys kasvattanut asuntokuntien tuloja eniten Lapissa Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilaston
Tulonjaon kokonaistilasto 2016, tulokehitys alueittain
Tulot ja kulutus 2017 Tulonjaon kokonaistilasto 2016, tulokehitys alueittain Asuntokuntien tulot kasvaneet viime vuosina eniten Helsingissä Asuntokuntien mediaanitulo oli vuonna 2016 koko maassa reaalisesti
Tulonjaon kokonaistilasto 2014, tuloerot
Tulot ja kulutus 2015 Tulonjaon kokonaistilasto 2014, tuloerot Tuloerot kaventuivat hieman vuonna 2014 Tuloerot kaventuivat hieman vuonna 2014 edellisvuoteen verrattuna, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjaon
Tulonjaon kokonaistilasto 2015, tuloerot
Tulot ja kulutus 2016 Tulonjaon kokonaistilasto 2015, tuloerot Tuloerot kasvoivat hieman vuonna 2015 Tuloerot kasvoivat hieman vuonna 2015 edellisvuoteen verrattuna, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjaon
Tulonjaon kokonaistilasto 2016, tuloerot
Tulot ja kulutus 2017 Tulonjaon kokonaistilasto 2016, tuloerot Tuloerot lähes ennallaan vuonna 2016 Tuloerot pysyivät lähes ennallaan vuonna 2016 edellisvuoteen verrattuna, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjaon
Tulonjaon kokonaistilasto 2017, tuloerot
Tulot ja kulutus 2018 Tulonjaon kokonaistilasto 2017, tuloerot Tuloerot kasvoivat vuonna 2017 Tuloerot kasvoivat vuonna 2017 edellisvuoteen verrattuna, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilastosta.
Verot ja veronluonteiset maksut
Julkinen talous 2009 Verot ja veronluonteiset maksut 2008 Veroaste nousi hieman vuonna 2008 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli Tilastokeskuksen tarkistettujen
TILASTOKATSAUS 5:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden
Verot ja veronluonteiset maksut 2009
Julkinen talous 2010 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä aleni vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli Tilastokeskuksen tarkistettujen
TILASTOKATSAUS 6:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa
Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi syyskuussa
Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, syyskuu Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi syyskuussa Syyskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 3 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia
Verot ja veronluonteiset maksut 2010
Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.
Verot ja veronluonteiset maksut
Julkinen talous 2009 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste laski ja verokertymän kasvu hidastui vuonna Vuonna julkisyhteisöjen ja Euroopan Unionin toimielimien keräämien verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen
Verot ja veronluonteiset maksut 2012
Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.
Verot ja veronluonteiset maksut 2014
Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9
Verot ja veronluonteiset maksut 2013
Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.
Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 27 2011 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Helsingissä keskitulot 30 000 euroa Pääomatulot laskivat viidenneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 200 euroa
Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit
Liikenne ja matkailu 2011 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 2010, joulukuu Joulukuussa 2010 ensirekisteröitiin 184 uutta henkilöautoa Joulukuussa 2010 rekisteröitiin 11 070 uutta ajoneuvoa, joista
Verot ja veronluonteiset maksut 2011
Julkinen talous 2012 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 43,4 prosenttia vuonna Veroaste oli 43,4 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.
TILASTOKATSAUS 7:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista
Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus
Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017 Esityksen sisältö 1) Taustaa. -
Valtion tuottavuustilasto 2007
Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn
Verot ja veronluonteiset maksut 2016
Julkinen talous 2017 Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Verokertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016. Kertymä oli
Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla
Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, joulukuu Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla Vuonna 2009 rakennusluvan sai kaikkiaan noin 27 000 uutta asuntoa, mikä on suunnilleen saman
Opiskelijoiden työssäkäynti 2008
Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista
Tulonjakotilasto 2007
Tulot ja kulutus 2009 Tulonjakotilasto 2007 Tuloerojen kasvu jatkui vuonna 2007 Pienituloisimpien väestöryhmien tulokehitys oli vuonna 2007 keskimääräistä heikompaa ja tuloerot Suomessa kasvoivat edellisvuoteen
TILASTOKATSAUS 8:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla
Velkaantumistilasto 2007
Tulot ja kulutus 2008 Velkaantumistilasto 2007 Asuntokunnilla velkaa keskimäärin 58 540 euroa Asuntokunnista 58 prosentilla oli velkaa vuonna 2007. Kaikkiaan velkaisia asuntokuntia oli 1 453 000. Vuodesta
Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012
2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja
Tulonjakotilasto 2009
Tulot ja kulutus 2011 Tulonjakotilasto 2009 Suurituloisimpien tulojen pieneneminen kavensi tuloeroja Tuloerot jatkoivat kaventumista vuonna 2009. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan Gini-kerroin
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes
Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkisyhteisöjen menot kasvoivat ja tulot pienenivät vuoden 2008 4. neljänneksellä Julkisyhteisöjen tulot
Opiskelijoiden työssäkäynti 2011
Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.
Moottoriajoneuvokanta 2018
Liikenne ja matkailu 2019 Moottoriajoneuvokanta 2018 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2018 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2018 päättyessä 6 623 990 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 085 796 ajoneuvoa.
Rakennus- ja asuntotuotanto
Rakentaminen 2011 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, marraskuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi yli 21 prosenttia marraskuussa Vuoden 2010 marraskuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 3,2 miljoonalle
Moottoriajoneuvokanta 2009
Liikenne ja matkailu 2010 Moottoriajoneuvokanta 2009 Ajoneuvokanta kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2009 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2009 päättyessä 5 128 067 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 246 414. Autojen
Velkaantumistilasto 2008
Tulot ja kulutus 2009 Velkaantumistilasto 2008 Velat kasvoivat 7,7 prosenttia vuonna 2008 Asuntokuntien velkaantumisvauhti hidastui hieman vuonna 2008. Silti niiden velat kasvoivat edellisvuodesta lähes
Henkilöstörahastot 2007
Rahoitus ja vakuutus 2008 Henkilöstörahastot 2007 Henkilöstörahastojen arvo 493 miljoonaa euroa vuonna 2007 Henkilöstörahastojen yhteenlaskettu arvo oli 493 miljoonaa euroa vuonna 2007. Rahastojen arvo
Moottoriajoneuvokanta 2017
Liikenne ja matkailu 2018 Moottoriajoneuvokanta 2017 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2017 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2017 päättyessä 6 474 783 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 045 365 ajoneuvoa.
Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa
Opiskelijoiden työssäkäynti 2012
Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna
Verot ja veronluonteiset maksut 2018
Julkinen talous 2019 Verot ja veronluonteiset maksut 2018 Verokertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2018 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2018. Kertymä oli
Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman
Koulutus 2011 Lukiokoulutus 2010 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2010 yhteensä 111 800 opiskelijaa. Opiskelijamäärä
Opiskelijoiden työssäkäynti 2013
Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä
Moottoriajoneuvokanta 2015
Liikenne ja matkailu 2016 Moottoriajoneuvokanta 2015 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2015 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2015 päättyessä 6 152 680 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 066 119 ajoneuvoa.
Ammattikorkeakoulukoulutus 2016
Koulutus 2017 Ammattikorkeakoulukoulutus 2016 Ylempään ammattikorkeatutkintoon johtava koulutus lisääntynyt Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2016 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa
Tuottavuustutkimukset 2015
Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden
Moottoriajoneuvokanta 2016
Liikenne ja matkailu 2017 Moottoriajoneuvokanta 2016 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2016 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2016 päättyessä 6 316 531 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 4 996 194 ajoneuvoa.
Yliopistokoulutus 2010
Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 100 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2010 yhteensä 29 100
Henkilöstörahastot 2008
Rahoitus ja vakuutus 009 Henkilöstörahastot 008 Henkilöstörahastojen arvo 41 miljoonaa euroa vuonna 008 Henkilöstörahastojen yhteenlaskettu arvo oli 41 miljoonaa euroa vuonna 008. Rahastojen arvo laski
Tuottavuustutkimukset 2016
Kansantalous 2017 Tuottavuustutkimukset 2016 Työn tuottavuus kasvoi 1,2 prosenttia vuonna 2016 Kansantalouden tilinpidon arvonlisäyksen volyymin ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti
Velkaantumistilasto 2017, velkaantumisasteet
Tulot ja kulutus 2019 Velkaantumistilasto 2017, velkaantumisasteet Asuntovelallisilla asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 98 740 euroa Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli vuonna 2017 velkaa keskimäärin
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2010, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani hieman Julkisyhteisöjen tulot kasvoivat vuoden 2010 toisella neljänneksellä
Opiskelijoiden työssäkäynti 2014
Koulutus 206 Opiskelijoiden työssäkäynti 204 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä
Opiskelijoiden työssäkäynti 2015
Koulutus 2017 Opiskelijoiden työssäkäynti 2015 Joka toinen opiskelija kävi opintojen ohella työssä Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaan prosenttiyksikön
Opiskelijoiden työssäkäynti 2009
Koulutus 2011 Opiskelijoiden työssäkäynti 2009 Opiskelijoiden työssäkäynti väheni hieman vuonna 2009 Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti väheni hieman vuonna 2009 edellisestä vuodesta.
Opiskelijoiden työssäkäynti 2016
Koulutus 218 Opiskelijoiden työssäkäynti 216 Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kasvoi Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kasvoi prosenttiyksikön vuonna 216 edellisestä
Esi- ja peruskouluopetus 2018
Koulutus 218 Esi- ja peruskouluopetus 218 Peruskouluissa 56 5 oppilasta vuonna 218 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 56 5 oppilasta vuonna 218. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta,7
Verot ja veronluonteiset maksut 2015
Julkinen talous 2016 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 2,4 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,4 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 92,1
Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu
Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin
Velkaantumistilasto 2014, velkaantumisasteet
Tulot ja kulutus 2016 Velkaantumistilasto 2014, velkaantumisasteet Asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 94 370 euroa Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 181 prosenttia vuosituloistaan
Velkaantumistilasto 2015, velkaantumisasteet
Tulot ja kulutus 20 Velkaantumistilasto 201, velkaantumisasteet Asuntovelallisilla velkaa yli kaksi kertaa vuositulojen verran Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli velkaa keskimäärin 21 prosenttia käytettävissä
Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014
01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja
Esi- ja peruskouluopetus 2016
Koulutus 06 Esi- ja peruskouluopetus 06 Peruskouluissa 550 00 oppilasta vuonna 06 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 550 00 oppilasta vuonna 06. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta
Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010
Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon
Verot ja veronluonteiset maksut 2015
Julkinen talous 2016 Verot ja veronluonteiset maksut 2015 Verokertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2015 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2015. Kertymä oli
Velkaantumistilasto 2015
Tulot ja kulutus 2016 Velkaantumistilasto 2015 Asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 95 740 euroa Asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 95 740 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti vuonna 2015,
Moottoriajoneuvokanta 2011
Liikenne ja matkailu 2012 Moottoriajoneuvokanta 2011 Ajoneuvokanta kasvoi 3,9 prosenttia vuonna 2011 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2011 päättyessä 5 539 322 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 494 357. Autojen
Velkaantumistilasto 2018
Tulot ja kulutus 2019 Velkaantumistilasto 2018 Pääkaupunkiseudun asuntokunnilla eniten asuntovelkaa Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli vuonna 2018 asuntovelkaa keskimäärin 100 030 euroa, ilmenee Tilastokeskuksen
Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan
Koulutus 2016 Lukiokoulutus 2015 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2015 104 100 opiskelijaa.
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2010 ensimmäinen neljännes Kasvavat menot ja pienenevät tulot heikensivät julkisyhteisöjen rahoitusasemaa Julkisyhteisöjen tulot
Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu
Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, elokuu Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa Elokuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,3 miljoonalle kuutiometrille, mikä on runsaan neljänneksen
Velkaantumistilasto 2014
Tulot ja kulutus 2015 Velkaantumistilasto 2014 Asuntovelat kasvoivat vain Ahvenanmaalla ja pääkaupunkiseudulla Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 94 400 euroa vuonna 2014, ilmenee
Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi hieman
Koulutus 2018 Lukiokoulutus 2017 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi hieman Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2017 yhteensä 103 800 opiskelijaa.
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2017 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2016, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen alijäämä pieneni 0,6 miljardia euroa loka-joulukuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot
Tuottavuustutkimukset 2014
Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2014 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2014 Kansantalouden tilinpidon ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti vuonna 2014 oli 0,4 prosenttia
Ammatillinen koulutus 2009
Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita
Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2009
Oikeus 2009 Velkajärjestelyt 2009, 3. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2009 Tammi syyskuussa 2009 jätettiin käräjäoikeuksiin 2 121 yksityishenkilöiden
Velkaantumistilasto 2010
Tulot ja kulutus 2012 Velkaantumistilasto 2010 Velat kasvoivat tuloja enemmän vuonna 2010 Asuntokuntien velat ovat vuosikymmenen aikana kasvaneet selvästi nopeammin kuin tulot. Vuonna 2010 velallisten
Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2010
Julkinen talous 20 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 200 Tarkistetut julkisen talouden alijäämä- ja velkatiedot vuodelta 200 ilmestyneet Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2016, 3. vuosineljännes Julkisyhteisöjen alijäämä pieneni miljardia euroa heinä-syyskuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot
Tulonjakotilasto 2010
Tulot ja kulutus 2012 Tulonjakotilasto 2010 Omistusasujien tulot ovat kehittyneet suotuisammin kuin vuokra-asujien Omistusasunnossa ja vuokralla asuvien kotitalouksien välinen tuloero on kasvanut viimeisten
Velkaantumistilasto 2016
Tulot ja kulutus 2017 Velkaantumistilasto 2016 Pääkaupunkiseudulla suurimmat asuntovelat Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 97 220 euroa vuonna 2016, ilmenee Tilastokeskuksen
Opintojen kulku Ammatillisen koulutuksen läpäisy parantunut
Koulutus 2011 Opintojen kulku 2009 Ammatillisen koulutuksen läpäisy parantunut Tilastokeskuksen mukaan nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen suoritti kolmen ja puolen vuoden aikana 63 prosenttia.
Verot ja veronluonteiset maksut 2016
Julkinen talous 2017 Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Verokertymä kasvoi 3,3 prosenttia vuonna 2016 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,3 prosenttia vuonna 2016. Kertymä oli
Verot ja veronluonteiset maksut 2017
Julkinen talous 2018 Verot ja veronluonteiset maksut 2017 Verokertymä kasvoi 1,9 prosenttia vuonna 2017 Korjattu 29.3.2018. Korjatut kohdat on merkitty punaisella. Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen
Tulonjakotilasto 2008, pienituloisuus (ennakko)
Tulot ja kulutus 2010 Tulonjakotilasto 2008, pienituloisuus (ennakko) Pienituloisten reaalitulot laskivat Pienituloisiin kotitalouksiin kuului lähes 700 000 henkilöä, eli 13,2 prosenttia väestöstä vuonna
Rahoitusleasing Rahoitusleasingtoiminta kasvoi edelleen vuonna 2008
Rahoitus ja vakuutus 2009 Rahoitusleasing 2008 Rahoitusleasingtoiminta kasvoi edelleen vuonna 2008 Rahoitusleasinginvestoinnit olivat 2,2 miljardia euroa vuonna 2008. Edelliseen vuoteen verrattuna investoinnit