1/2012 AMMATTI - SOTILAS. Puolustusvoimauudistus

1/2012 AMMATTI - SOTILAS Puolustusvoimauudistus

Ammattisotilas 1/2012 Aliupseeriliitto ry 25.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina 1988-2001 Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. ISSN-L 1459-0565 ISSN 1459-0565 (Painettu) ISSN 2242-3834 (Verkkojulkaisu) Julkaisija: Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs 00520 Helsinki Puh: 050 336 4550 Fax. 09 278 7854 etunimi.sukunimi@aliupseeriliitto.fi www.aliupseeriliitto.fi Päätoimittaja: Petteri Leino 040 735 4987 petteri.leino@aliupseeriliitto.fi Toimitussihteeri: Asta Ruuskanen 050 447 1102 asta.ruuskanen@aliupseeriliitto.fi Toimituskunta Kimmo Alpiranta 0299 329 323 Jukka Klemetti 040 858 7872 Jyrki Surkka 0299 421 960 Mika Tiitinen 050 562 7627 PÄÄKIRJOITUS... 3 Puolustusvoimat kokee historiallisen ravistelun... 4 Puolustusvoimat heikensi muutosturvaa... 9 Sotilassoittokunnat uuteen järjestykseen... 10 Irti löysästä hirrestä... 11 Libanon ei ole Mersun hakureissu... 12 Iso paha sosiaalinen media... 13 Puolustusvoimat rajoittaa sananvapautta?... 16 Aliupseereita työsuojelutehtäviin... 18 Luottamusmiehet valittu... 20 Elektronisen suojautumisen ammattilainen... 22 Sotilaan pyhät hetket... 24 Puolustusvoimien vastine lehden pääkirjoitukseen... 25 Uutisia... 26 Luottamusmiehen kynästä... 28 Aliupseereista liikunta-asiantuntijoita... 30 Uusi vetäjä urheilutoiminnalle... 32 Lumiaura: Taistelun johtamista sodassa... 34 Tykistöä seitsemältä vuosisadalta... 36 Kirja-arvostelut... 38 - Mika Kulju: Kenraalin viisi sotaa - Ilkka Remes: Teräsleijona Lukuvinkkejä... 40 Lottanen: Maan korvessa kulkevi lapsosen tie... 42 Toimisto tiedottaa... 44 Painopaikka: KS-Paino Oy Lönnrotinkatu 4 87100 Kajaani Puh: (08) 613 4867 Fax: (08) 613 4847 Ilmoitukset: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu 7 00880 Helsinki Puh: (09) 586 8300 Fax: (09) 5868 3099 Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Kansikuva: Markus Nordin Pääkirjoitussivun kuva: Petri Asikainen Ammattisotilaan aikataulu 2012 Numero Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy 1/2012 2/2012 3/2012 4/2012 5/2012 6/2012 23.1.2012 26.3.2012 21.5.2012 20.8.2012 8.10.2012 19.11.2012 16.2.2012 19.4.2012 14.6.2012 13.9.2012 1.11.2012 13.12.2012 2 Ammattisotilas 1/2012

Maanpuolustus ei ole enää yhteinen asia Suomessa on ollut lähes koko itsenäisyyden ajan poliittinen kulttuuri, jossa maanpuolustukseen liittyvät isot asiat valmistellaan, käsitellään ja päätetään laajassa poliittisessa konsensuksessa. Vallassa oleva hallitus on kunnioittanut parlamentaarista päätöksentekoa. Maanpuolustukseen liittyvät suuret ratkaisut on pidetty puoluepolitikoinnin ulkopuolella. Maanpuolustus on ollut koko kansan asia. Jyrki Kataisen johtama kuuden puolueen hallitus mursi tämän poliittisen perinteen. Hallitus pelasi Eduskunnan kokonaan ulos päätöksenteosta, jossa päätetään puolustusvoimiin kohdistuvasta historiallisen suuresta myllerryksestä. Eduskunta ei pääse ottamaan kantaa asiaan kuin ainoastaan sotilasläänien ja niiden esikuntien lakkauttamisen osalta. Ja tältäkin osalta asia tulee Eduskunnan käsittelyyn aikaisintaan ensi syksynä, jolloin muun organisaation supistamisen toiminta on jo täydessä käynnissä. Muodollisesti hallitus ei edes päättänyt puolustusvoimien uudelleen järjestelyistä, vaan ainoastaan julkisti puolustusvoimain komentajan eli Pääesikunnan esityksen puolustusvoimien uudelleen järjestelyistä. Näin hallitus antoi vapaa kädet puolustusministerille ja puolustusvoimien johdolle päättää asiasta. Tämän mittaluokan asiassa on todella poikkeuksellista, että päätösvalta annetaan yhdelle ministerille ja virkamiehille. Hallitus ja puolustushallinnon johto viittasivat kintaalla Eduskunnalle. Edellisen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä puolustusvaliokunta kirjasi omaan lausuntoonsa, että puolustusvoimien alueellisella läsnäololla on erittäin merkittävä vaikutus kuntatalouteen. Lisäksi sillä on selkeästi alueellista maanpuolustustahtoa nostava merkitys. Erikseen puolustusvaliokunta mainitsi sotilassoittokuntien roolin koko maan kattavana linkkinä kansalaisiin ja maanpuolustustahtoon. Puolustusvaliokunta piti tärkeänä, että myös jatkossa puolustusvoimien toimintoja on sijoitettu kattavasti maan eri osiin. Puolustusvaliokunnan selkeästä kannasta huolimatta puolustusvoimien organisaatiota viedään juuri päinvastaiseen suuntaan. Puolustusvoimien toiminnot tyhjennetään kerralla puolesta Suomesta, puolet hallintoyksiköistä lakkautetaan. Sotilasmusiikkialaa kohdellaan erityisen rajulla kädellä. Puolet soittokunnista lakkaa ja tehtävistäkin häviää kolmannes. Nyt näin ei tapahtunut. Puolustusvoimat piti järjestöt visusti ulkona ja tietämättöminä esityksen sisällöstä. Erikseen pyydettäessä järjestöille ei annettu tietoja rakennemuutoksen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Maan hallitus toimii myös oman hallitusohjelmansa vastaisesti. Tuon ohjelman mukaan puolustusvoimien uudistaminen piti valmistella parlamentaarisella pohjalla ja käsitellä osana Eduskunnalle annettavaa laaja-alaiseen turvallisuuskäsitteeseen perustuvaa turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa. Nyt näin ei tapahtunut ei aitoa parlamentaarista valmistelua, eikä selontekoa. Hallitusohjelma ei ole kevyt paperi, sillä se on vahvistettu Eduskunnassa. Hallitusohjelman vastaisen toiminnan jälkeen kansalainen voi hyvin esittää kysymyksiä politiikan uskottavuudesta ja Eduskunnan aidosta vaikutusmahdollisuudesta. Puolustusvaliokunta piti myös tärkeänä, että puolustusvoimien henkilön asemaan vaikuttavia linjauksia käsitellään aina tiiviissä yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Ammattisotilas 1/2012 3

4 Ammattisotilas 1/2012

Puolustusvoimat kokee historiallisen ravistelun Puolustusvoimien esitys organisaation supistamisesta meni läpi hallituksessa helmikuun alussa. Puolet Puolustusvoimien hallintoyksiköistä lakkautetaan ja kuudessa varuskunnassa valot sammuvat kokonaan. Näin rakennemuutos koskettaa suurinta osaa henkilökunnasta. Esitys Puolustusvoimien uudesta organisaatiosta on valmisteltu Pääesikunnan johdolla. Tällä kertaa poliitikot eivät tehneet siihen mitään muutoksia. Näin Puolustusvoimat sai tahtonsa läpi. Sodan ajan joukkojen määrää ja rauhan ajan organisaatiota supistetaan rajusti. Rakennemuutos toteutetaan nopeutetussa aikataulussa Kataisen hallituksen päättämien budjettisäästöjen takia. Puolustusvoimien alkuperäinen tavoite oli toteuttaa organisaation supistaminen hitaammin, mutta budjettisäästöjen takia rakennemuutos toteutetaan nopeutetulla aikataululla. Organisaation rajulla supistamisella tavoitellaan toimintamenojen tasapainottamista vuosikymmenen loppupuolella. Tästä syystä Puolustusvoimat haluaa toteuttaa lakkauttamisesta ja toimintojen uudelleen järjestelyt nopeasti, vuoden kahden sisällä. Toimintojen uudelleen järjestely aiheuttaa lisää kustannuksia, koska jäljelle jääviin toimipaikkoihin joudutaan rakentamaan uusia tiloja. Lisäkustannukset ovat ainakin 100 150 miljoonaa euroa. Tämä lisää taloudellista tuskaa seuraavina vuosina. Lakkautukset osuvat varusmieskoulutukseen Varusmieskoulutuksesta poistetaan 3.000 koulutuspaikkaa vuoden 2015 alkuun mennessä. Tämä toteutetaan lakkauttamalla kolme maavoimien joukko-osastoa, kaksi ilmavoimien koulua ja merivoimien Kotkan Rannikkopataljoona. Lisäksi maavoimissa yhdistetään kahdeksan joukko-osastoa neljäksi. Maavoimista lakkautetaan Pohjois- Karjalan Prikaati Kontiolahdelta, Pioneerirykmentti Keuruulta ja Hämeen Rykmentti Lahdesta. Kaikki kolme joukko-osastoa ovat hyvin erityispiirteisiä. Pohjois-Karjalan Prikaati on erikoistunut maavoimien uuden taistelutavan kehittämiseen. Pioneerirykmentin erikoisuus on ollut pioneeri- ja suojelukoulutus. Hämeen Rykmentti on tunnettu huollon koulutuksen kehtona. Ilmavoimista lakkautetaan Ilmavoimien Teknillinen Koulu Kuoreveden Hallista ja Lentosotakoulu Kauhavalta. Näiden tehtävät siirretään tiettävästi Patrian hoidettavaksi. Näiden molempien paikkojen varusmieskoulutus siirretään Tikkakoskelle Ilmasotakoulun yhteyteen. Merivoimien ainoa lakkautettava paikka on Kotkan Rannikkopataljoona, joka tähänkin saakka on ollut Saaristomeren Meripuolustusalueen alainen joukkoyksikkö. Näin varusmieskoulutus lakkaa itäisellä Suomenlahdella. Ammattisotilas 1/2012 5

Lakkautusten lisäksi maavoimissa yhdistetään Tykistöprikaati Porin Prikaatin alaisuuteen, Viestirykmentti Panssariprikaatiin, Lapin Ilmatorjuntarykmentti Jääkäriprikaatiin ja Reserviupseerikoulu Maasotakouluun. Näillä toimilla Tykistöprikaati, Viestirykmentti, Lapin Ilmatorjuntarykmentti ja Reserviupseerikoulu itsenäisinä joukkoosastoina lakkaa. Näillä toimilla on tarkoitus saavuttaa 3.000 varusmiesten koulutuspaikan vähenemä. Näin ollen puolustusvoimat kouluttaa jatkossa entistä pienemmän osan miesikäluokasta. Pienemmän osan kouluttaminen heijastuu sodan ajan joukko-tarpeeseen. Sodan ajan joukkojen määrä romahtaa Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen määrä on ollut pitkään 350.000 sotilasta. Nyt se lasketaan 230.000 sotilaaseen. Vähennystä on kaikkiaan kolmannes. Sodan ajan joukkojen määrän vähentäminen johtaa väistämättä siihen, ettei Puolustusvoimien tarkoituksena ole enää jatkossa kouluttaa läheskään koko miesikäluokkaa. Palvelukseen astuvien valikointia lisätään ja entistä pienempi osa varusmieskoulutuksen suorittaneista sijoitetaan sodan ajan reserviin. Todennäköisesti myös sijoitusaikaa tullaan lyhentämään. Yli 35-vuotiaiden ei tarvitse jatkossa haaveilla kertausharjoituksista kuin poikkeustapauksissa. Sodan ajan joukkojen rajun laskun jälkeen voidaan hyvin kyseenalaistaa. Onko Suomessa enää sen jälkeen yleinen, miehiä koskeva asevelvollisuus? Jatkossa asepalvelus ja maanpuolustus koskettaa entistä pienempää joukkoa. Yleinen asevelvollisuus on ollut Suomen korkean maanpuolustustahdon kivijalka. Nyt vaarana on maanpuolustustahdon romahtaminen. Soittokunnat lahtipenkkiin Sotilasmusiikilla on ollut merkittävä rooli maanpuolustustahtoon. Puolustusvaliokunta korosti tätä omassa lausunnossaan vuoden 2009 selonteon yhteydessä. Nyt Pääesikunta saa valtuudet lakkauttaa seitsemän soittokuntaa. Soittokunnat katoavat Vaasasta, Niinisalosta, Hattulasta, Mikkelistä, Kontiolahdelta, Kajaanista ja Oulusta vuoden 2013 loppuun mennessä. Lisäksi Sotilasmusiikkikoulu lakkautetaan vuoden 2014 aikana. Varusmiessoittokunta siirretään Lahdesta Parolaan. Sotilasmusiikkialalta katoaa kaikkiaan kolmannes tehtävistä. Vaikka jäljelle jäävien soittokuntien kokoonpanoja kasvatetaan, niin yli 70 sotilassoittajaa jää ilman tehtävää. Pienellä osalla heistä on mahdollisuus siirtyä eläkkeelle. Sotilasmusiikkialan järjestelyjä haittaa soittajien instrumenttisidonnaisuus. Puupuhaltimen soittajasta ei välttämättä tule uuden big bandin basistia. Samoin lakkautettavista soittokunnista on pitkät etäisyydet jäljelle jääviin yksiköihin. Tämä vähentää siirtymishalukkuutta. Sotilasmusiikkialan tämän kaltainen järjestely on ollut pitkään Puolustusvoimien johdon tavoitteena vähemmän, mutta kooltaan suurempia soittokuntia. Tavoitteena ei ole enää soittaa kutsunta- ja muissa sotilastilaisuuksissa perinteisiä sotilasmarsseja, vaan kilpailla kaupunginorkestereiden kanssa taiteellisesti korkealaatuisista esiintymisistä. Merivoimat jatkaa lähes ennallaan Merivoimien osalta muutokset ovat kutakuinkin heidän itsensä esittämiä. Nykymuotoiset meripuolustusalueet lakkautetaan ja tilalle perustetaan laivastojoukko-osasto Turkuun ja rannikkojoukko-osasto Upinniemeen. Ruotsinkielinen varusmieskoulutus jatkuu entisellään Tammisaaressa. Jatkossa aluspalvelus keskittyy enemmän Saaristomerelle ja Upinniemessä koulutetaan rannikkojääkäreitä. Joku 6 Ammattisotilas 1/2012

voisi todeta, että ympäri käydään ja yhteen tullaan. Rannikkojääkärien koulutusta annettiin kolme vuosikymmentä Upinniemessä, mutta se lakkautettiin 1980-luvun lopulla. Nyt neljännesvuosisata myöhemmin sitä jatketaan siellä jälleen. Molempien meripuolustusalueiden osalta esikuntien tehtäviä keskitetään Merivoimien Esikuntaan Turkuun. Samoin merivalvonnan tehtävien keskittämistä jatketaan. Merkittävimmät leikkaukset kohdistuvat Merivoimien Tutkimuslaitokseen sekä Merivoimien Materiaalilaitokseen. Ensiksi mainitun jäljelle jäävät osat yhdistetään Puolustusvoimien Tutkimuslaitokseen ja jälkimmäisen toiminnon yhdistetään perustettavaan Puolustusvoimien Logistiikkalaitokseen. Hornetit Rovaniemelle ja Rissalaan Vaikka ensi silmäyksellä näyttäisi ilmavoimien kahden koulun lakkauttaminen olevan suurin juttu, niin todellisuudessa ilmavoimat järjestellään uudelleen rajulla kädellä. Kokonaan valot sammuvat Kauhavan Lentosotakoulussa ja Hallin Ilmavoimien Teknillisessä Koulussa. Kaikki kolme ilmavoimien operatiivista lennostoa kokevat isoja muutoksia. Hornetit keskitetään Rovaniemellä ja Rissalaan. Näin Pirkkalasta häviää hornetit ja tilalle muuttaa kuljetus- ja koelentotoimintaan tarkoitettu kalusto. Ilmavalvonnan ja tulenkäytön tehtäviä keskitetään Tikkakoskelle perustettavaan ilmaoperaatiokeskukseen. Uudet ilmavalvontajärjestelmät mahdollistavat keskitetymmän valvontaorganisaation. Näin ilmavalvonnan väki vähenee nykyisten lennostojen alueella. Samoin kuten merivoimissa, niin ilmavoimissa tulee tapahtumaan joukko-osastojen esikuntien tehtävien keskittämistä puolustushaaran esikuntaan. Ilmavoimien Materiaalilaitos ehti muutaman vuoden ikään ja nyt se yhdistetään uuteen Logistiikkalaitokseen. Huollossa puhaltaa hyytävä tuuli Maavoimien huollon organisaatio ei ehtinyt vanhentua montaa vuotta, kunnes se nyt järjestellään kokonaan uusiksi. Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunta muodostaa rungon Puolustusvoimien Logistiikkalaitokselle. Nykyiset neljä huoltorykmenttiä lakkautetaan ja tilalle perustetaan kolme uutta huoltorykmenttiä. Nykyisistä vain Itä-Suomen Huoltorykmentti jää uuden organisaation rungoksi. Kaksi muuta uutta huoltorykmenttiä perustetaan Merivoimien ja Ilmavoimien Materiaalilaitoksen perustalle. Huoltorykmenttien esikunnat katoavat Helsingistä, Hämeenlinnasta ja Oulusta. Avoinna on, että mitä tapahtuu jäljellä olevien varikoiden ja varastoalueiden osalta. Kumppanuusmalli on varmasti yksi varteenotettava vaihtoehto. Puolustusvoimien Logistiikkalaitos tulee Pääesikunnan alaisuuteen. Sen alaisuuteen tulevat Riihimäelle sijoittuvat järjestelmäkeskus, kenttälääkinnän valmiuskeskus ja Logistiikkakoulu sekä edellä mainitut kolme huoltorykmenttiä. Uusi palvelukeskus Kokonaan uutena kokonaisuutena on perustettava Puolustusvoimien Palvelukeskus. Tuusulaan perustettava palvelukeskukseen keskitetään henkilöstöalan asiantuntijapalvelut, talous-, palkka- ja matkahallintopalvelut, kuva- ja siihen liittyvät tuotantopalvelut, tiedon hallintapalvelut sekä arkistopalvelut. Tavoitteena on varmistaa tukipalvelujen tuotanto ja näiden palvelujen ohjaus puolustusvoimissa. Uutta palvelukeskusta perustellaan kustannussäästöillä. Kriittisesti tarkasteltuna osa näistä toimista on niitä, jotka jo kertaalleen on ulkoistettu yhteiselle valtionhallinnon palvelukeskus PALKEILLE tai ovat sellaisia palveluja, jotka voidaan ulkoistaa ilman pelkoa sotilaallisen kyvyn laskusta. Ammattisotilas 1/2012 7

Esikuntien määrä romahtaa Nykyiset sotilasläänit ja niiden neljä esikuntaa lakkautetaan vuoden 2014 lopussa. Samoin seitsemän aluetoimistoa sulkee ovensa samaan aikaan. Sotilasläänien ja niiden esikuntien lakkauttaminen edellyttää puolustusvoimista annetun lain muuttamista. Tämä onkin ainoa kohta Puolustusvoimien uudelleen järjestelyissä, joissa Eduskunta pääsee sanomaan oikeasti sanansa. Kaikki muiden toimien osalta päätösvalta on Puolustusvoimilla itsellään taikka puolustusministerillä. Lakkautettavien sotilasläänien osalta kolmelle paikkakunnalle jää aluetoimisto eli Helsinkiin, Kouvolaan ja Ouluun. Sitä vastoin Hämeenlinnaan jää tyhjät Vanhan sotaväen kasarmit. Jäljelle jäävät aluetoimistot organisoidaan jäljelle jäävien maavoimien joukkoosastojen alaisuuteen. Kaikkiaan jäljelle jäävien varuskuntien rooli kasvaa entisestään. Rakennemuutos vaikuttaa yli puoleen Puolustusvoimien palkatusta henkilöstöstä. Pieoneerirykmentin portit sulkeutuvat vuoden 2014 lopussa. Kuva: Reima Ahola Henkilöstövaikutukset rajuja Rakennemuutos vähentää Puolustusvoimista kaikkiaan 2.200 virkaa ja tehtävää eli 15 prosenttia nykytasosta. Näin rajua henkilömäärän vähentämistä parissa vuodessa ei saavuteta ilman irtisanomisia. Aliupseeriliiton arvion mukaan rakennemuutos vaikuttaa yli puoleen Puolustusvoimien palkatusta henkilöstöstä. Toimintojen ja henkilöiden siirtely paikasta toiseen muutoksia myös niissä joukoissa, jotka jäävät jäljelle. Jälleen kerran Puolustusvoimien tarkoituksena on lisätä kouluttajahenkilökunnan määrää. Nykyinen keskimäärin alle kaksi kouluttajaa koulutettavaa joukkuetta kohden on tarkoitus nostaa keskimäärin kahteen ja puoleen kouluttajaan. Kokonaisuutena arvioiden rakennemuutos kohtelee aliupseereja positiivisesti. Tämänkin uudistuksen jälkeen aliupseerien kokonaismäärä kasvaa. Se ei kuitenkaan lohduta niitä, jotka palvelevat sellaisilla paikoilla, jonka yli on vedetty ruksi. Mitä jäi muutosten ulkopuolelle? Vaikuttaa siltä, että kokonaan Puolustusvoimien rakennemuutoksen vähentämistoimien ulkopuolelle tuntuvat jäävän Pääesikunta, puolustushaaraesikunnat ja Maanpuolustuskorkeakoulu. Todennäköisesti puolustushaaraesikunnissa tehtävien määrät kasvavat. Maanpuolustuskorkeakoulu tuntuu olevan pyhä monoliitti, johon ei osu mikään rakennemuutos. Tässä muutoksessa toki Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnot vahvistuvat, kun Puolustusvoimien Kansainvälinen Koulutuskeskus Tuusulassa yhdistetään Maanpuolustuskorkeakouluun. Muutos on kosmeettinen, sillä Kansainvälisen Koulutuskeskuksen toiminnan rahoittavat ulkomaalaiset tahot ja sen nettokulut ovat muutamia miljoonia. Kaikkiaan muutokset koskettavat Puolustusvoimien perustehtäviä asevelvollisten asioiden hoitoa ja koulutusta, sekä meri- ja ilmavoimien perustehtäviä. Vuonna 2015 Puolustusvoimien sodan ja rauhan ajan organisaatiot ovat merkittävästi nykyistä pienemmät. Teksti: Petteri Leino Puolustusvoi Siirryt tai erotetaan ilman t Pääesikunta heikensi rakennemuutoksen muutosturvaa juuri ennen lakkautuspäätöksiä. Päätös on rajussa ristiriidassa johtavien poliitikkojen puheiden kanssa. Pääministeri Katainen ja puolustusministeri Wallin ovat korostaneet hallitusohjelman mukaisesti, että puolustushallinto toimii rakennemuutoksessa hyvän ja vastuullisen työnantajan tavoin. Maan hallitus ja johtavat poliitikot pääministeriä myöten ovat luvanneet, että puolustusvoimien henkilöstöä kohdellaan hyvin. Tämä periaate on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Puolustusvoimissa on erittäin pitkä perinne hyvän työnantajan mukaisesta toiminnasta rakennemuutostilanteissa. Aiemmin irtisanomisilta ja muilta negatiivisilta vaikutuksilta on pääosin vältytty, koska puskuritoimina on voitu käyttää vapaan hakeutumisen periaatetta, ylivahvuusmenettelyä taikka palkkarahojen siirtoa toiselle työnantajalle. Puolustushallinnon johto niin ministeriössä kuin Pääesikunnassa ei ole ollut tyytyväisiä heidän mielestään liian hyviin tukitoimiin. Johdosta on kuulunut toistuvasti, että henkilöstöä on voitava irtisanoa. Johdon mielestä liian hyvät tukitoimet ovat tulleet kohtuuttoman kalliiksi, eikä henkilöstömäärä ole vähentynyt heidän tahtomalla tavalla. Siirtovelvollisuudesta hirttoköysi Kaikki puolustusvoimien virkamiehet niin sotilaat kuin siviilit ovat lakiin perustuen siirtovelvollisia. Työnantajalla on oikeus määrätä puolustusvoimien virkamies mihin tahansa puolustusvoimien hallintoyksikköön, eikä virkamiehellä ole siihen valitusoikeutta. Siirtovelvollisuuden takia puolustusvoimien virkamiehille on virkaehtosopimuksella sovittu muita valtion virkamiehiä paremmista muutto- ja siir- 8 Ammattisotilas 1/2012

Määräys ilman yhteistoimintaa Joulun alla annettu Pääesikunnan määräys syntyi lopulta ilman järjestöjen hyväksymistä. Tämä kuvaa puolustushallinnossa vallitsevaa tilannetta. Puolustusvoimat eivät enää halua aidosti yhteistoiminnassa käsitellä asioita, vaan antaa määräyksiään ilman yhteistoimintamenettelyä. Pääesikunnan määräystä henkilöstöpoliittisista reunaehdoista käsiteltiin syksyn aikana yhteistoiminnan periaatteiden mukaisesti. Henkilöstöjärjestöiltä pyydettiin lausunnot ja asiasta järjestettiin laaja seminaari joulukuun PYTE:n kokomat heikensi muutosturvaa ukiverkkoa! tokustannuksista. Näiden kustannusten mukaisesti vähennetään pakkosiirtovelvollisuudesta aiheutuvia haittoja. Puolustusvoimien virkamiesten on siis siirryttävä paikasta toiseen työnantajan päätöksen mukaisesti. Mikäli siirtovelvollinen kieltäytyy ottamasta vastaan siirtomääräystä, hänet irtisanotaan yksilöperusteisesti eikä tuotannollis-taloudellisella perusteella. Yksilöperusteinen irtisanominen on henkilön kannalta huonompi vaihtoehto. Pääesikunnan uuden määräyksen mukaan siirtovelvollisille tarjotaan jatkossa vaihtoehtoista tehtävää jäljelle jäävistä puolustusvoimien hallintoyksiköistä. Mikäli henkilö ei ota sitä vastaan, hänet irtisanotaan ilman tukitoimia. Tämä on selkeä heikennys aiempaan menettelyyn. Näin ollen tässä puolustusvoimia kohtaavassa muutoksessa satoja virkamiehiä tullaan irtisanomaan ja ilman hyvän sekä vastuullisen työnantajan tukitoimia. Tämä kyltti ei enää ensi vuoden jälkeen toivota henkilökuntaa ja varuskunnassa vierailevia tervetulleeksi. Kuva: Heikki Penttinen Yhteistoiminta vain ylätasolla Puolustusvoimien yhteistoimintasopimus perustuu lakiin yhteistoiminnasta valtion virastoissa. Tätä sopimusta ja lakia on sovellettu parikymmentä vuotta ja puolustusvoimiin on muodostunut selvä toimintatapa. Tuon toimintatavan mukaisesti jokaisessa hallintoyksikössä käydään oma yhteistoimintamenettely ja nämä kootaan yhteen virastotason yhteistoimintamenettelyssä Puolustusvoimien yhteistoimintaelimessä. Tällä tavalla on varmistettu, että yhteistoimintaa toteutetaan mahdollisimman lähellä muutoksen kohteena olevia ihmisiä ja työpaikkoja. Näin yhteistoiminnassa on käytettävissä paras mahdollinen tieto. Mitä kauemmas yhteistoiminta viedään muutoksen kohteena olevista työpaikoista, sitä kasvottomaksi ja tärkeistä yksityiskohdista tietämättömäksi yhteistoimintamenettely muuttuu. Suuret linjat ajavat pienen ihmisen yli. Pääesikunta määräsi joulun alla, että yhteistoimintamenettelyn määräaikoja toteutetaan jatkossa vain Puolustusvoimien yhteistoimintaelimen tasolla. Näin paikallistason yhteistoimintamenettelystä vedettiin matto alta ja tehtiin siitä kerralla tarpeetonta. Samalla asioiden käsittelystä katosi konkreettisuus. uksen yhteydessä. Tuolloin sovittiin, että asiakirja tulee viimeisteltynä PYTE:n käsittelyyn tammikuussa. Näin ei tapahtunut, vaan Pääesikunta antoi oman määräyksensä juuri joulun alla. Perusteluna oli, että puolustusministerin päätös ns. ELKAKOP-hankkeesta edellytti päätöstä nopeasti. Tosiasiassa Pääesikunta halusi varautua koko puolustusvoimia kohtaavaan rajuun muutokseen. Näin ollen käskyn antamisella oli kiire. Aliupseeriliitto ei hyväksy tällaista menettelyä. Näin ollen odotamme nopeita toimia Puolustusministeriöltä ja puolustusministeriltä, että hallinnonalan johtaa ohjaa alaisensa viraston takaisin hyvän ja vastuullisen työnantajan tielle. Teksti: Petteri Leino Ammattisotilas 1/2012 9

Sotilassoittokunnat uuteen järjestykseen Kaikki vanha pois ja uutta tilalle Kaikki nykyiset sotilassoittokunnat lakkautetaan vuoden 2013 lopussa. Vuoden 2014 alusta lukien aloittaa kuusi soittokuntaa: Maavoimien soittokunta (Lappeenranta), Merivoimien soittokunta (Turku), Ilmavoimien soittokunta (Tikkakoski), Lapin soittokunta (Rovaniemi), Kaartin Soittokunta (Helsinki) sekä Varusmiessoittokunta (Hämeenlinna). Aliupseeriliiton sotilasmusiikkialan luottamusmies ylikersantti Tuure Välimaa kertoo, että alalla tulee olemaan noin 170 sotilasvirkaa. Virkojen määrä vähenee noin 70:llä. Henkilöstön kannalta tämä tarkoittanee sitä, että kaikki sotilassoittajat irtisanotaan. Ensimmäisessä vaiheessa ne soittajat, joiden työntekemispaikkakunnalle perustetaan uusi soittokunta, sijoitetaan uusiin tehtäviin. Loput avoimista tehtävistä ovat kaikkien haettavissa. Hakuprosessi ja valintaperusteet ovat vielä avoinna. Myös Sotilasmusiikkikoulu lakkautetaan. Joitakin koulutuksen koordinointiin liittyviä virkoja siirretään Välimaan mukaan Maasotakouluun. Välimaa kertoo, että ylikapellimestari Elias Seppälä aloittaa välittömästi soittokuntakierroksen ja käy jokaisessa soittokunnassa. Odotan, että hän tuolloin avaa meille, mitä muutos kunkin soittokunnan kohdalla merkitsee. Toivon, että jo nyt kartoitetaan henkilökunnan halukkuus uusiin tehtäviin. Välimaa korostaa, että sotilassoittajia tulee kohdella uudelleensijoituksissa tasavertaisesti riippumatta siitä, onko kyseessä aliupseeri, opistoupseeri tai erikoisupseeri. Hän toivoo, että puolustusvoimat ottaa huomioon myös puolisoiden työllistymismahdollisuudet siirtotilanteissa. Tuure Välimaa kantaa lakkautettavan Pohjois-Karjalan Prikaatin lippua. Myös soittokunnissa työskentelee henkilöitä, joiden puolisot työskentelevät puolustusvoimissa. Henkilökunnan siirtohalukkuus riippuu monista tekijöistä. Osa ihmisistä on niin kiinnittyneitä nykyiselle kotipaikkakunnalle että eivät ole halukkaita siirtymään. Osa taas haluaa siirtyä, kunhan saavat jatkaa työn tekoa sotilassoittokunnassa. Luottamusmiehenä Välimaa on huolissaan soittokuntien toiminta-alueiden laajentumisesta. Muutoksella on suora vaikutus työntekijöiden työaikoihin ja työolosuhteisiin. Muun muassa paraatit ja valatilaisuudet ovat ympäri Suomea. Esimerkiksi Kainuun Prikaatin lähin soittokunta uudessa organisaatiossa on Rovaniemellä. Minua mietityttää myös minkälaisia säästöjä toimintamenoissa tosiasiallisesti tulee kun välimatkat pitenevät. Välimaan mukaan sotilassoittajat ovat tyrmistyneitä ja pettyneitä sotilasmusiikkialan uudellenjärjestelyyn. Tämä esitetty malli on ollut mielessäni Worst case scenario eli se pahin mahdollinen asia, mitä voi tapahtua. Sotilassoittajat ovat hyvin koulutettuja ammattilaisia. Välimaa haluaa muistuttaa heitä, että kaikkein paras sijoitus omaan tulevaisuuteen on koulutus. Koulutetuilla aliupseereilla on paremmat mahdollisuudet työllistyä uusissa sotilassoittokunnissa ja muuallakin. Teksti ja kuva: Asta Ruuskanen 10 Ammattisotilas 1/2012

Irti löysästä hirrestä Puolustusvoimien esitys puolustusvoimauudistukseksi oli pettymys, järkytys ja yllätys henkilökunnalle. Moni joutuu nyt suunnittelemaan oman ja perheensä tulevaisuuden uudelleen. Pohjois-Karjalan Prikaatin aliupseerien luottamusmiehellä Markku Voutilaisella on työntäyteiset ajat edessä. Hänen joukko-osastonsa lakkautetaan vuoden 2013 loppuun mennessä kaikkine toimintoineen. Nykyisistä toiminnoista alueelle jää jäljelle ainoastaan Joensuussa sijaitseva aluetoimisto. Alasajon suunnittelu ja käytännön toimenpiteet käynnistetään välittömästi. Voutilaisen mukaan prikaatin varuskuntarakenne on sellainen, että se on helppoa lakkauttaa nopealla aikataululla. Huomenna on YT-elimen kokous ja sen jälkeen komentajan ja johtoryhmän kokous, missä kaikki luottamusmiehet ovat paikalla. Tällä viikolla aloitetaan myös kartoitus- ja suunnittelutyö henkilöstön käytöstä. Koko henkilöstölle lähtee kirje, missä kehotetaan työntekijöitä ilmaisemaan omat toiveensa muun muassa siirto- ja koulutushalukkuudesta. Voutilaisella on vielä kuusi vuotta jäljellä sotilaseläkkeeseen. Hän haluaa jatkaa loppuun asti puolustusvoimien palveluksessa. Hän haluaa myös olla loppuun asti aliupseerien tukena vaikeassa tilanteessa. Jos haluan pitää sotilaseläkkeen, minun tulee ilmoittaa halukkuuteni siirtyä muualle. Lähin paikka on Joensuuhun jäävä aluetoimisto. En lähde täältä kesken kaiken ja jätä jäsenistöä yksin asian kanssa. Voutilainen on huolissaan erityisesti nuorista aliupseereista ja heidän tulevaisuudestaan. Ammattitaitoiset ja hyvin koulutetut nuoret lähtevät ensimmäisenä uuden työn hakuun. Sain heti tänään kaksi yhteydenottoa meidän aliupseereilta. Toinen ilmoitti hakeutuvansa saman tien siviiliin töihin ja toinen aikoo keskeyttää aloittamansa sotilasammatilliset opinnot ja siirtyy siviiliin. Kouluttajatehtävissä työskentelevä ylikersantti Juha Kylmälä sai tänään kuulla, että hänen joukko-osastonsa Viestirykmentti yhdistetään Panssariprikaatiin. Moni aliupseeri joutuu pohtimaan joukko-osaston, aselajin tai puoustushaaran vaihtamista Minulla on helpottunut olo, kun vihdoin viimein saimme jotakin tietoa asiasta. Tiedottamista viivyteltiin turhan pitkään. Nyt meillä on tietoa ainakin isommista raameista. Jokaisella on luonnollisesti huoli omasta tulevaisuudestaan. Kylmälän oman yksikön, Etelä- Suomen Viestipataljoonan, tulevaisuus jäi kuitenkin vielä huolestuttamaan häntä. Oman työpaikkansa sijainnista ja mahdollisesta tehtävän muutoksista tai irtisanomisesta, hänellä ei vielä ole tietoa. Komentaja ei antanut Viestipataljoonan tulevaisuudesta tarkempaa tietoa. Hän sanoi, että siihen liittyvät yksityiskohdat selviävät jatkosuunnitteluvaiheessa. Työpaikkani voi olla joko Riihimäellä tai Parolassa. Toivon, että meidän koulutus jatkuisi Riihimäellä. Jos toiminta siirretään Parolaan, toivon että saan jatkaa sielläkin kouluttajana. Aliupseeriliiton hallituksen jäsen ylikersantti Kimmo Alpiranta on toiminut oman työpaikkansa Kotkan Rannikkopataljoonan luottamusmiehenä lähes kolme vuotta. Vaikka uutinen oman työpaikan lakkauttamisesta oli järkytys henkilökunnalle, Alpiranta pitää tiedon julkaisemista helpottavana. Olemme olleet niin pitkään löysässä hirressä, että on lähes helpotus tietää mitä tulee tapahtumaan. Työnantajan edustajan esitys tiedotustilaisuudessa oli asiallinen ja henkilöstö otettiin hyvin huomioon. Saimme selkeät tiedot siitä, miten asia etenee. Muun muassa muutoskeskustelujen aikataulut ovat nyt tiedossa. Liiton hallituksen jäsen ja Pohjanmaan Aliupseereiden puheenjohtaja, vääpeli Jani Kivelä otti järkyttyneenä vastaan uutisen Lentosotakoulun lakkauttamisesta. Kivelä oli loppuun asti toiveikas oman työpaikkansa säilymisen suhteen. Vähän on vielä pää sekaisin uutisesta. Tämä on pettymys ja yllätys vaikka se aistittavissa olikin. Kivelällä ei vielä ole tarkkaa kuvaa millä aikataululla ja minkälaisin toimenpitein koulun alasajo tehdään. Henkilökunnalle järjestetään lähipäivinä toinen tiedotustilaisuus. Tämä vaatii vähän sulattelua ja odotan, että jäsenistö alkaa ottamaan minuun yhteyttä. Meillä on onneksi pätevä ja arvostettu luottamusmies ja hän pystyy olemaan henkilöstön tukena. Kivelän omakin tulevaisuus on vielä täysin pimennossa. Odotan rauhassa ja katson miten tilanne etenee. Jos minulle osoitetaan uusi tehtävä, teen vasta silloin päätöksen miten toimin siitä eteenpäin. Nämä ovat niin isoja päätöksiä, että se on koko perheen päätös. Pahoin pelkään, että monille äärettömän vaikeaa lähteä pois kotiseudulta. Kotiseutuyhteys on niin vahva. Teksti ja kuva: Asta Ruuskanen Ammattisotilas 1/2012 11

Libanon ei ole Mersun hakureissu Suomi valmistautuu kolmannen kerran UNIFIL-operaatioon Libanoniin. Suomalaisen osaston koko on noin 200 sotilasta ja lähtö toimialueelle tapahtuu touko-kesäkuun vaihteessa. Millaisesta operaatiosta on kyse? Toisen maailmansodan jälkeisen ajan Libanonin historiaa ovat ravisuttaneet sodat. Maassa riehui sisällissota kristittyjen ja arabien välillä vuosina 1975-90. Sen jälkeen tilanne jatkui melko rauhallisena vuoteen 2006, jolloin Israel iski rajusti Libanonissa majaa pitäviä hizbollahin joukkoja vastaan. Viime aikoina tilanne Libanonissa on kiristynyt. Siihen ovat vaikuttaneet Israelin voimapolitiikka sekä arabimaissa koetut kansannousut. Varsinkin Libanonin naapurimaan Syyrian epävakaa tilanne heijastuu Libanoniin. UNIFIL ei ole kaikkien mieleen Libanonissa ja osa paikallisesta väestöstä suhtautuu YK-lipun alla toimiviin sotilaisiin kielteisesti ja jopa vihamielisesti. UNIFIL-joukkoja vastaan on isketty Afganistanista ja Irakista tutuilla tienvarsipommeilla. Libanonissa ei ole keskenään taistelevia osapuolia, mutta siitä huolimatta alueen turvallisuustilanne on epävakaa ja siellä esiintyy sodanomaisia piirteitä. Tämä on syytä muistaa haettaessa näihin tehtäviin. Päiväraha ja palvelusvapaat Puolustusministeriön, Pääesikunnan ja sotilaita edustavien järjestöjen välillä löydettiin yksimielisyys Libanonissa maksettavan päivärahan sekä palvelusvapaiden osalta. Kyseessä on periaatteessa suomalaisittain kokonaan uudesta operaatiosta, vaikka suomalaiset lähtevät kolmannen kerran Libanoniin ja monella suomalaisella on sieltä omakohtaisia kokemuksia. UNIFIL:n päiväraha tulee olemaan 50 euroa päivässä. Päivärahan taso on sama tämän vuoden loppuun saakka. Vuoden 2013 päivärahan taso määritetään myöhemmin saatujen kokemusten sekä olosuhdearvioinnin perusteella. Palkkaus määräytyy kriisinhallintatehtävien vaativuusluokituksen mukaisesti. Suomalainen joukko koostuu jääkärikomppaniasta sekä sitä tukevista kansallisista osista. Näin ollen tehtävätasot ovat keskimäärin Afganistanin tason alapuolella. Libanonissa ei myöskään makseta mitään erillistä operaatiokohtaista lisää, joten kyse ei ole mistään kullanhuuhdontareissusta. Suomalaisten rotaatio on puoli vuotta, eikä jatkositoumuksia tarjota kuin tietyissä esikuntatehtävissä. Pelkästään palvelusajan lyhyys estää sen, ettei Libanonista tällä kertaa haeta verovapaata autoa. Liittojen ja työnantajan välillä päästiin yksimielisyyteen myös palvelusvapaakertymistä. Operaatioajalta kertyy neljä palvelusvapaapäivää kuukautta kohden eli yhteensä 24 päivää. Näistä on mahdollisuus käyttää puolen vuoden palveluksen aikana yksi kahden viikon jakso taikka kaksi viikon jaksoa. Käyttämättömät palvelusvapaat pidetään operaation jälkeen. Lomalle vain Helsingin kautta Pääesikunta on linjannut, että kaikkien on kuljettava palvelusvapaalle Helsingin kautta. Näin palvelusvapaalle ei saa lähteä omatoimisesti ja omalla kustannuksella Beirutista. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että Kyprokselle tai Dubaihin palvelusvapaalle matkaava rauhanturvaaja lentää ensin Helsinkiin, jatkaa siitä takaisin Libanonin lähialueelle, palaa takaisin Helsinkiin ja jälleen lentää lomalennolla Libanoniin. Pääesikunta perustelee käytäntöä sillä, että näin minimoidaan palvelusvapaista mahdollisesti aiheutuvat ongelmat. Palveluksen aikana ei ole mahdollisuutta viettää vapaa-aikaa leirin ulkopuolella, joten operaatio on hyvin erilainen kuin kultaisella 80-luvulla. Teksti: Petteri Leino Kuva: UN Photo/John Isaac 12 Ammattisotilas 1/2012

Iso paha sosiaalinen media Pääesikunnan ohjeesta huokuu ajatus, että sosiaalinen media on pohjimmiltaan pahan ilmentymä, joka vaarantaa maanpuolustuksen turvallisuuden. Kuva Kaarlo Mönkkönen Puolustusvoimat antoi henkilöstölle ohjeet sosiaalisen median (SOME) käytöstä viime vuoden lopulla. Ohjeistusta valmisteltiin pitkään. Ohjeiden viimeisintä versiota ei käsitelty yhteistoimintamenettelyssä. Näin sekä ohje että sen antaminen herättävät kritiikkiä. Pääesikunnan antamiin ohjeisiin ja määräyksiin on aina suhtauduttava vakavasti. Ne ovat tarkoitettu noudatettavaksi ja niiden vastaisesta toiminnasta voidaan ojentaa tai rangaista. Tästä syystä sosiaalisessa mediassa käyttäytymistä käsittelevä ohje on enemmän kuin ongelmallinen. Pääesikunnan ohjeesta huokuu ajatus, että sosiaalinen media on pohjimmiltaan pahan ilmentymä, turhanpäiväistä hömppää, joka kaiken lisäksi vaarantaa maanpuolustuksen turvallisuuden. Jos työnantajalla olisi valta ja voima, se kieltäisi sotilailta kokonaan toiminnan sosiaalisessa mediassa. Puolustusvoimat suhtautuu aivan eri tavalla perinteisen median areenoihin kuin sosiaaliseen mediaan. Pääesikunnan mukaan on hyväksyttävää, että ammattisotilas esiintyy lehdistössä omalla nimellä, kasvoilla ja sotilasarvolla, kertoen työstään ja työnantajastaan. Sitä vastoin sosiaalisessa mediassa näihin asioihin suhtaudutaan epäluuloisesti. Työnantaja kantaa huolta siitä, että sosiaalisessa mediassa kattavuus on laajempaa kuin vaikkapa perinteisessä printtimediassa. Hämeen Sanomissa julkaistu yleisönosastokirjoitus tavoittaa vain rajoitetun joukon ihmisiä, kun internetiin kirjoitettu blogiteksti on kaikkien verkkoon pääsevien ulottuvilla. Epäselväksi jää, oliko Pääesikunnan tarkoituksena todellakin antaa erilaiset ohjeet käyttäytymisestä sosiaalisessa mediassa ja muussa elämässä. Ohjeen myötä nyt kävi näin. Epäselvä ja ristiriitainen ohjeistus Uuden ohjeistuksen soveltaminen tulee olemaan todella hankalaa. Nyt työnantaja kertoo mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Tämän lisäksi väliin jää keltainen vyöhyke, jolle 45 esimerkistä sijoittuu lähes Ammattisotilas 1/2012 13

puolet eli 21 tapausta. Hyväksyttävää toimintaa on vain alle neljännes esimerkeistä ja nekin itsestään selvyyksiä. 45 esimerkin avulla kerrotaan mikä on hyväksyttävää ja mikä ei-hyväksyttävää toimintaa. Hyväksyttävä toiminta osoitetaan vihreällä liikennevalolla ja ei-hyväksyttävä toiminta punaisella. Väliin jää epäselvä keltainen vyöhyke, joka kuuluu luokkaan: Käytä harkintaa ja kysy tarvittaessa apua. Tämä häilyvä alue on ongelmallinen. Esimerkki Voiko sosiaalisessa mediassa kertoa sotilasarvonsa on keltaisella ja selityksenä kehotetaan miettimään asiaa suhteessa tehtävääsi ja tuleviin uravalintoihin. Tämän voi ymmärtää uhkauksena, että sotilasarvon kertominen sosiaalisessa mediassa heikentää tulevaa urakehitystä. Toisessa esimerkissä käsitellään kuka on niin sanottu tuttu ja kuka ulkopuolinen sosiaalisessa mediassa. Tämä on myös keltaisella ja selitteenä kehotetaan harkitsemaan kenen kanssa luodaan yhteyksiä. Ohjeen henki on, että lähtökohtaisesti ihmisiin tulee suhtautua epäillen ja varauksellisesti. Sotilaspuvussa esiintyminen on ohjeistettu erittäin omituisesti. Ohjeen mukaan valokuvista ei saa tunnistaa organisaatiota, palveluspaikkaa eikä tehtävää. Sotilaspuvusta pystyy aina päättelemään puolustushaaran ja joukko-osaston sekä joissakin tapauksissa jopa tehtävän. On sinällään kummallista, että työnantaja yleensäkään antaa lisäohjeita sotilaspuvussa esiintymisestä, koska siitä säädetään tarkasti yleisessä palvelusohjesäännössä. Kaikista ristiriitaisempia ovat kohdat, joissa on kaksi eriväristä liikennevaloa. Toinen näistä koskee sosiaalisen Jos työnantajalla olisi valta ja voima, se kieltäisi sotilailta kokonaan toiminnan sosiaalisessa mediassa. Työnantaja kertoo ohjeessa mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Niiden väliin jää keltainen vyöhyke, jolle 45 esimerkistä sijoittuu lähes puolet eli 21 tapausta. median pilvipalveluiden käyttöä työtehtäviin ja työkavereiden kanssa, toinen sosiaalisen median käyttöä työaikana. Lähtökohtaisesti Pääesikunnan ohje suhtautuu kielteisesti sosiaalisen median käyttöön työtehtävissä, mutta toisaalta se sallii työajan käyttämisen sosiaalisessa mediassa. Apinaohje Sosiaalisen median käyttäytymistä koskeva ohjeistus on osittain jopa häiritsevän yksityiskohtainen ja käsittelee yksinkertaisia asioita. Väistämättä jää sellainen käsitys, että henkilökuntaa pidetään yksinkertaisina tolloina, joilla ei ole minkäänlaista harkintakykyä. Yksi esimerkki on Olen itse vastuussa siitä, mitä kirjoitan sosiaalisessa mediassa. Tämä esimerkki on kuvattu vihreällä liikennevalolla! Toisessa esimerkissä käsitellään voiko sodan ajan tehtävää kertoa sosiaalisessa mediassa. Esimerkki on kuvattu punaisella ja selityksellä, ettei SA-tehtävää voi kertoa. Eiköhän tämä ole selvää jokaiselle puolustusvoimiin palkatulle henkilölle? Jo pelkästään liikennevalojen käyttö täysi-ikäisten ja psykologisilla testeillä testattujen ihmisten ohjeistamiseksi on omituista. Lisäksi osa esimerkeistä on niin päivänselviä, että niiden ohjeistaminen kertoo ohjeen tarkoituksesta. Näitä täysin selviä asioita ovat muun muassa virkamieslain sitovuus henkilön toimintaan, voiko esimieheltä kysyä neuvoa taikka voiko sosiaalisessa mediassa kertoa vain julkista tietoa. Nämä esimerkit ovat hyväksyttävää toimintaa! Yksityisyyden rajoittamista Esimerkit koskettavat nimenomaan henkilökohtaisella tilillä ja yksityishenkilönä tapahtuvaa toimintaa sosiaalisessa mediassa. Näin työnantaja ulottaa ohjeistuksen puhtaasti henkilöstön yksityisyyteen. 14 Ammattisotilas 1/2012

Vaikka ohjeistus koskettaa yksityistä toimintaa, osa ohjeen esimerkeistä käsittelee työtehtäviin liittyvää toimintaa sosiaalisessa mediassa. Epäselväksi jää, onko työnantajan tarkoitus ulottaa viranhoito ja siihen liittyvät rajoitteet myös vapaa-ajalle ja yksityiseen elämään? Ohjeistus olisi merkittävästi selkeämpi, jos työnantaja kertoisi vain ja ainoastaan sekä selkeästi mikä on kiellettyä toimintaa. Lisäksi ohjeistusta selkeyttäisi, mikäli siinä erotettaisiin työaikana ja vapaa-aikana tapahtuva toiminta. Henkilöstöön kohdistuvat ohjeet on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Jälleen kerran työnantaja antoi ohjeen, johon henkilöstöjärjestöille ei annettu mahdollisuutta vaikuttaa. Lopputuloksena on ongelmia aiheuttava ja kiistanalainen ohje. Tämän uuden ohjeen soveltaminen aiheuttaa töitä juristeille. Henkilökunnan toimintaa sosiaalisessa mediassa se ei rajoita, saatikka lopeta. Teksti: Petteri Leino Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media syntyi internetin käytön yleistymisen myötä. Kyse on verkossa tapahtuvasta vuorovaikutteisesta tietojen jakamisesta sekä ihmisten keskinäisestä yhteydenpidosta sosiaalisesta toiminnasta. Sosiaalinen media on verkkoviestintäympäristö, jossa käyttäjät eivät ole pelkästään tiedon vastaanottajia, vaan heillä on mahdollisuus osallistua itse aktiivisesti tiedon tuottamiseen taikka mielipiteensä julkaisemiseen. Sosiaaliselle medialle on ominaista yhteisöllisyys. Sosiaalisen median kanavat jakautuvat julkisiin ja kävijärajoitettuihin palveluihin. Yhteisöpalveluista käytetyin on maailmanlaajuinen Facebook. Suomalaisittain suosituin keskustelupalsta on Suomi24. Nuorison keskuudessa IRC-galleria on edelleen suosittu. Kommentoinnin mahdollistavat blogipalstat ovat osa sosiaalista mediaa. Aliupseeriliiton verkkosivuilla on eniten käyntejä puheenjohtajan blogissa. Twitter on suosituin mikroblogipalvelu. Mediapalvelujen kautta jaetaan muun muassa kuvia, musiikkia ja videoita. Youtube on erittäin suosittu videoiden jakoalusta ja kuvien jakamiseen tarkoitetussa Flickr:ssä lienee nykyisin lähes kymmenen miljardia kuvaa. Wikipedia on syrjäyttänyt perinteiset tietosanakirjat. Sen ja muiden wiki-palveluiden ongelmana ovat tietojen luotettavuus, koska tietoja voi päivittää kuka tahansa. Perinteiset wiki-palvelut ovat saaneet rinnalleen salaisten tietojen vuotamiseen erikoistuneet sivustot mm. WikiLeaks ja VRLeaks. Sosiaalinen media on uusi juttu, mutta se ei häviä vastustamalla tai kieltämällä sitä. Se on osa ihmisten arkipäivää nyt ja tulevaisuudessa. Sen etuna on, ettei kenelläkään riitä resurssit sen hallitsemiseen ainakaan toistaiseksi. Puolustusvoimien sosiaalisen median ohjeessa todetaan: Verkkokeskustelua ei voi voittaa, mutta toimimalla asiallisesti voi vaikuttaa fiksulta. Toisaalta verkkokeskustelua ei tarvitse voittaa, sillä siellä kyse on ihmisten mielipiteistä, jotka ovat aina oikeita. Teksti: Petteri Leino Ammattisotilas 1/2012 15

Sosiaalisen median ohje hämmentää Puolustusvoimat rajoittaa sananvapautta? Puolustusvoimat on antanut ohjeet henkilöstönsä käyttäytymisestä sosiaalisessa mediassa yksityishenkilönä. Työnantaja katsoo näin oikeudekseen ohjeistaa yksittäisen kansalaisen elämää. Työnantaja perustaa ohjeensa valtion virkamieslakiin ja lakiin viranomaisen toiminnan julkisuudesta. Ohjeellaan puolustusvoimat astuu yksityisiä vapausoikeuksia koskevalle herkälle elämänalueelle. Voidaan jopa kysyä, onko tällaiselle ohjeelle lainkaan oikeutusta. Suomen perustuslaissa turvataan kansalaisten yksityiselämä, sananvapaus ja yhdistymisvapaus. Euroopan sotilasammatillisia järjestöjä yhdistävä EUROMIL-organisaatio tiivistää tämän periaatteen hienosti mottoonsa Sotilas on kansalainen virkapuvussa. Puolustusvoimien sosiaalisen median ohjeen (SOME-ohje) oikeutuksen perustaminen virkamieslakiin ja lakiin viranomaisen toiminnan julkisuudesta on tarkoitushakuista. Millä perusteella näin voidaan väittää? Puolustusvoimat ei viittaa lainkaan siihen lainsäädäntöön, joka antaa yksityiselle kansalaiselle tai työntekijälle oikeuksia ja työnantajalle moninaisia velvollisuuksia. Tällaisia ovat mainitun perustuslain lisäksi muun muassa henkilötietolaki ja laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Ohjeistuksen kokonaisuudesta jää vaikutelma, että puolustusvoimat yrittää laajentaa valvontaoikeuttaan kansalaisten yksityiselämään virkamieslailla ratsastaen. Ammattisotilas on kansalainen avoimessa yhteiskunnassa Sosiaalista mediaa ei voi eikä tarvitse hallita. Se edustaa yhteiskunnan postmodernia avoimuutta, julkisuutta ja läpinäkyvyyttä. Lisäksi se edistää demokratiaa ja sananvapautta tarjoamalla kanavan 16 Ammattisotilas 1/2012

Sananvapauden ja yksityisyyden riistäminen tai rajoittaminen ovat diktatuurien keskeistä hallinnan välineistöä. tavallisille kansalaisille mahdollisuuden olla juuri sitä mieltä juuri sillä tyylillä, millä haluavat ja juuri niillä areenoilla, millä haluavat kansallisesti tai globaalisti. Mikäli näillä areenoilla toimitaan rangaistavasti, jokainen kantaa oman lainmukaisen edesvastuunsa tekemisistään. Ammattisotilailla valtion virkamiehinä on erityisiä velvollisuuksia ja rajoituksia työnantajaansa puolustusvoimia kohtaan. Tällaisia ovat nuhteeton elämäntapa ja esimerkiksi kielto kuulua jäsenenä poliittiseen puolueeseen tai vaikkapa velvollisuus ilmoittaa tai hakea lupa sivutoimilleen. Itsestään selvänä pidetään niitä velvollisuuksia, jotka liittyvät itse työntekoon kunkin virkatyössä, kuten velvollisuus noudattaa vaitiolovelvollisuutta määrätyissä asioissa ja annettuja tietoturvamääräyksiä. Sananvapauden ja yksityisyyden riistäminen tai rajoittaminen ovat diktatuurien keskeistä hallinnan välineistöä. Isoveli valvoo ilmapiirin lietsominen länsimaisessa rauhallisessa demokratiassa ei ole tarpeen vaikka turvallisuudesta huolehditaankin. Tämä ei tarkoita, etteikö turvallisuusalan tehtävissä toimivilla ammattisotilailla olisi jossain määrin erilainen rooli kuin niillä, joiden työn luonne on toinen. Mutta se ei myöskään tarkoita, että ammattisotilaan tulisi elää yksityistä arkielämäänsä, kuten hän olisi koko ajan työssään virkapaikalla. Karl Popperin yhteiskuntatieteellinen klassikko Avoin yhteiskunta ja sen viholliset olisi suotavaa luettavaa myös Puolustusvoimille. Käytä harkintaa ja kysy tarvittaessa apua Puolustusvoimien SOME-ohje hämärtää, toisin kuin ehkä tarkoitus on ollut, viranomaistoiminnan ja yksityiselämän välistä rajapintaa. Samoin se antaa oudoksuttavan kuvan puolustusvoimista julkisena työpaikkana. Ohjeistuksen mukaan puolustusvoimissa työskentelevälle ei olisi esimerkiksi itsestään selvästi julkista mainita sotilasarvoaan, joukko-osastoaan, tehtäväänsä tai sitä, että menee Sotinpurolle harjoitukseen ensi viikolla. Käytä harkintaa ja kysy tarvittaessa apua on yleisin tapa, jolla niin sanotussa liikennevalo-ohjeessa ohjeistetaan toimimaan eri tilanteissa sosiaalisessa mediassa. Ohjeessa keltaisella liikennevalolla kuvattava harkinta on kuitenkin monin kohdin tosiasiallinen uhkaus tai kielto. Keltaisella valolla on merkitty maininta ei saa aiheuttaa riskiä tai työnantajalla on direktiovalta (=määräämisvalta) tai jopa kritiikkiä esitettäessä kritiikin tulee perustua faktoihin eikä mielipiteeseen. Toisaalla kuitenkin viitataan sananvapauteen mutta heti päälle muistutetaan virkamiesvastuusta. Mielipiteenvapauden kiistämisen lisäksi ohjeessa uhanalaistetaan lähes kaikki sosiaaliselle medialle ominaiset asiat. Tällaisia ovat esimerkiksi avoin keskustelu ventovieraiden kanssa tai liittyminen yhteisöryhmiin kaveriksi. Kokonaisuudessaan ohjeesta jää kuva, että puolustusvoimilla on tosiasiallinen halu kieltää virkamiesten ja erityisesti sotilaiden toiminta sosiaalisessa mediassa kokonaan jos vain olisi valta ja voima. Yksityishenkilö vai virkamies? Sosiaalisen median ohje luo sekaisen kuvan siitä, milloin ja mitä virkamies sosiaalisessa mediassa saa tehdä ja sanoa. Ohjeen tarkoitus selventää puolustusvoimien henkilöstön toimintaa sosiaalisessa mediassa ei toteudu. Sen sijaan toteutuu työnantajan julkilausumaton tarkoitus luoda syyllisyyttä, uhkaa ja pelotetta erityisesti sotilaille toimia sosiaalisessa mediassa. Selvempää olisi ollut tehdä ohje tai paremminkin määräys tai käsky siitä, mikä työnantajan käsityksen mukaan puolustusvoimien henkilöstöltä sosiaalisessa mediassa on kiellettyä tai ei hyväksyttyä. Tällaisen listan laadinta olisi ollut ilmeisen vaikeaa, ellei mahdotonta. Nytkin julkaistussa ohjeessa punaisella liikennevalolla (= ei hyväksyttävää toimintaa) on ilmaistu lähinnä seikkoja, jotka liittyvät puolustusvoimien virkatyössä tai virkavälinein tapahtuvaan sosiaalisen median käyttöön, esimerkiksi työsähköpostin käyttöön, ei juurikaan yksityiselämässä yksityishenkilönä kohdentuvaan toimintaan sosiaalisessa mediassa. Puolustusvoimien sosiaalisen median ohje johtaa tulkinnallisiin ongelmiin myös perinteisen yksityisen julkisen toiminnan, kuten tavanomaisen lehtikirjoittelun tai julkisten puheenvuorojen esittämisen kanssa. Epäselväksi jää, onko puolustusvoimilla tarkoituksena luoda kahdet tai ehkä useammat säännöt tai tulkinnat koskien henkilöstönsä yksityiselämää ja siellä tapahtuvaa julkista toimintaa ja mielipiteenilmaisua. Sosiaalisen median käyttö tulee edelleen räjähdysmäisesti lisääntymään ja moninaistumaan. Yhtä lailla puolustusvoimien henkilöstön osallistuminen yksityishenkilöinä tulee sosiaalisessa mediassa toivottavasti lisääntymään. Puolustusvoimat on julkinen työpaikka, jonka toiminta on luonteeltaan julkista. Julkisilta osin tapahtuvaan puolustusvoimia koskevaan tai siihen liittyvään keskusteluun puolustusvoimien henkilöstöllä on oikeus osallistua myös sosiaalisessa mediassa. Ammattisotilas on kansalainen virkapuvussa ja luotettava sellainen. Mika Oranen Päätoiminen pääluottamusmies Kuvat: Asta Ruuskanen Ammattisotilas 1/2012 17

Aliupseereita työsuojelutehtäviin Työsuojeluhenkilöstöllä on tärkeä rooli käsiteltäessä hyvinkin haastavissa olosuhteissa työskentelevien työtovereiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavia asioita. Kuva: Asta Ruuskanen Viime syksyn työsuojeluvaaleissa noin 50 aliupseeria valittiin erilaisiin työsuojelutehtäviin. He edustavat tehtävässään sekä työntekijöitä että toimihenkilöitä. Pääesikunnan henkilöstöosaston antamien tietojen mukaan työsuojeluvaalit toteutettiin lähes kaikissa hallintoyksiköissä viime vuoden puolella. Joissakin paikoissa vaalit siirtyivät tämän vuoden alkuun. Maavoimissa vaalit toteutettiin pääosin sopuvaalina. Äänestyksiä järjestettiin vain 8 työpaikassa. Työsuojelun yhteistoiminnan tarkoituksena on edistää työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutusta työpaikalla. Yhteistoiminnalla varmistetaan, että myös työntekijät osallistuvat työpaikan turvallisuutta koskevien asioiden käsittelyyn. Työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa käsitellään työntekijän turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavia asioita. Työnantaja huolehtii siitä, että työntekijät saavat tarpeelliset tiedot työpaikan turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Työnantajan ja työntekijöiden tulee yhteistoiminnassa edistää työsuojelua työpaikalla. Henkilökunta valitsee edustajansa Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta määrittelee muun muassa työsuojelutoiminnan järjestelyt työpaikoilla. Puolustusvoimien sisäinen määräys työsuojelun yhteistoiminnasta puolustusvoimien työpaikoilla täydentää lakia. Työnantaja nimeää työsuojelupäällikön yhteistoimintaa varten. Hän avustaa työnantajaa ja esimiehiä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Työntekijät valitsevat keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun ja hänelle henkilökohtaisen varavaltuutetun. Työsuojeluvaltuutettu edustaa henkilöstöä työturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa työturvallisuussäännöksiin, -ohjeisiin ja työpaikan oloihin perehtyminen havaitsemistaan puutteista ja epäkohdista ilmoittaminen työnjohdolle ja työsuojelupäällikölle työsuojelun toimintaohjelman valmisteluun, työsuojelutarkastuksiin ja sattuneiden tapaturmien tutkintaan osallistuminen. Työpaikkaan, jossa työskentelee vähin- 18 Ammattisotilas 1/2012

tään 20 työntekijää, perustetaan työsuojelutoimikunta. Toimikunnassa on sekä työntekijöiden että työnantajan edustajia. Työnantaja tekee aloitteen toimikunnan perustamisesta ja nimeää sinne omat edustajansa. Työsuojeluvaltuutetut ovat työsuojelutoimikunnan jäseniä. Myös työsuojelupäälliköllä on oikeus osallistua kokouksiin. Työpisteisiin on mahdollista valita myös työsuojeluasiamies. Hän on henkilöstön valitsema edustaja, joka avustaa työsuojeluvaltuutettua yhteistoimintatehtävissä. Liiton saamien tietojen mukaan ainakin kaksi aliupseeria on valittu Ilmavoimissa tähän tehtävään. Oikeus tietoon ja koulutukseen Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työnantajalta nähtäväkseen ne asiakirjat, joita työnantajan on pidettävä työsuojelua koskevien säännösten mukaan. Hänellä on myös oikeus tutustua työnantajan hallussa oleviin työympäristön ja työyhteisön tilaan liittyviin työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asiakirjoihin. Lisäksi hänellä on oikeus saada työnantajalta kaikki tarpeelliset tiedot tehtävänsä hoitamista varten. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työsuojeluvaltuutetulla ja varavaltuutetulla on mahdollisuus saada tehtävän hoitamiseksi asianmukaista koulutusta. Koulutuksesta ei saa aiheutua kustannuksia eikä ansion menetystä henkilöille. Koulutus ja työsuojelutehtävien hoito tapahtuu työaikana. Työsuojelutoimikunnan jäsenen ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvausta koskevat soveltuvin osin työsuojeluvaltuutetun vastaavia oikeuksia koskevat säännökset. Maavoimien esikunta järjestää maavoimien työsuojeluvaltuutetuille suunnatun koulutustilaisuuden 27. - 28.3. Hallintoyksiköt voivat lähettää omat valtuutettunsa tähän koulutukseen. JHL kouluttaa työsuojeluhenkilöstöä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto järjestää koulutusta työsuojeluhenkilöstölle. Myös Aliupseeriliiton jäsenet voivat osallistua koulutukseen. Työsuojelun peruskurssi (5 pv) sopii hyvin uusille työsuojelutehtäviin valituille. Kurssilla perehdytään työsuojelutoiminnan perusteisiin ja toimintaa ohjaaviin säädöksiin, tutustutaan työsuojeluhenkilöstön rooliin ja tehtäviin sekä opitaan käyttämään ennakoivaa ja korjaavaa toimintaa yhteistyössä työpaikan henkilöstön, työnjohdon ja työterveyshuollon kanssa. Vuoden 2012 peruskurssit: 7.5. 11.5. Raseborg-opisto 3.9. 7.09. Raseborg-opisto 12.11. 16.11. Raseborg-opisto JHL tarjoaa jatko- ja täydennyskoulutusta myös kokeneemmille työsuojelutehtävissä toimiville. Lisätietoa koulutuksesta osoitteessa www.jhl.fi/portal/koulutus. Työsuojeluvaltuutettu Mikko Suhonen aikoo heti ryhtyä kouluttamaan itseään uuteen tehtävään. Enemmän yhteydenottoja askarruttavissa asioissa Lentokonemekaanikko Timo Ylijoki työskentelee huoltoryhmän johtajana Karjalan lennostossa lentokonekorjaamolla. Hän aloitti vuoden alussa lennoston työsuojeluvaltuutettuna. Tehtävässään hän edustaa yli neljän sadan hengen työpistettä sekä työntekijöitä että toimihenkilöitä. Ylijoella on kokemusta työsuojeluasioissa. Hän on toiminut työsuojeluvaltuutetun tehtävissä vuodesta 2004 aloittaen varavaltuutetun tehtävistä. Ylijoki on työpaikallaan myös tapaturmatutkintalautakunnan jäsen. Olen käynyt työsuojelun peruskurssin sekä muutamia Työterveyslaitoksen kursseja kuten riskien arviointi ja työhygieniset mittaukset. Nyt osaan jo hieman vaatia koulutusta. Ylijoki toivoo, että myös Aliupseeriliitto tarjoaisi työsuojelutehtävissä toimiville koulutusta. Hänen mielestään liitto voisi järjestää myös työsuojelutoimijoiden tapaamisia tai neuvottelupäiviä. Ylijoki toivoo että hänen edustettavansa ottaisivat vieläkin aktiivisemmin yhteyttä häneen. Tehtävä ei ole minulle uusi, mutta toivoisin enemmän yhteydenottoja mieltä askarruttavissa asioissa, sillä en tunne kaikkien työpisteiden töitä riittävästi ongelmakohtien löytämiseksi ilman työpisteen työntekijöiden apua. Ylikersantti Mikko Suhonen aloitti ensimmäisessä työsuojelutehtävässään vuoden alussa. Hänet valittiin Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunnan työsuojeluvaltuutetuksi. Työnantaja ei vielä ole tarjonnut hänelle mahdollisuutta kouluttautua tehtävään. Itse olen ollut aktiivinen. Aion hakea JHL:n järjestämälle työsuojelun peruskurssille Raseborg-opistolle toukokuussa. Suhonen odottaa ja uskoo saavansa myös Aliupseeriliitolta tukea uudessa tehtävässä. Hänellä on odotuksia erityisesti koulutuksen suhteen. Lisätietoa työsuojelusta osoitteessa www. tyosuojelu.fi. Puolustusvoimien sisäinen määräys työsuojelun yhteistoiminnasta puolustusvoimien työpaikoilla, PVHSM työturvallisuus 010 - PEHENKOS, löytyy TORNI-portaalista. Teksti: Asta Ruuskanen Ammattisotilas 1/2012 19

Aliupseeriliitto järjesti viime vuonna 16 koulutustapahtumaa. Niihin osallistui 250 henkilöä. Luottamusmiehet valittu Useat konkarit jatkavat tehtävässään Aliupseerien luottamusmiesvaalit käytiin tammikuun loppuun mennessä. Luottamusmieskausi alkaa maaliskuun alussa ja jatkuu 29.2.2016 asti. Valtaosa vanhoista luottamusmiehistä valittiin uudelleen tehtäviinsä. Aliupseeriliiton päätoiminen pääluottamusmies Lassi Majamaa on tyytyväinen luottamusmiesvaalin tulokseen. Ilokseni voin todeta, että valtaosa liiton kokeneista luottamusmiehistä jatkaa tehtävissään. Näin puolustusvoimauudistusta odotellessa on hyvä tilanne, kun kentällä on valmiiksi koulutetut ja osaavat luottamusmiehet. Jäsen voi luottavaisin mielin kääntyä oman luottamusmiehen puoleen. Muutamassa paikassa pitkäaikainen luottamusmies vaihtui. Majamaa pitää kohtuullista vaihtuvuutta hyvänä luottamusmieskentässä. Näin saamme uusia toimijoita koulutukseen ja oppimaan asioita kokeneemmilta. Ja myös kokeneemmat saavat uusia näkökulmia uusilta toimijoilta. Varaluottamusmiehissä vaihtuvuus oli huomattavasti suurempaa. Noin neljännes liiton varaluottamusmiehistä on uusia. Majamaa pitää tätä tärkeänä, jotta luottamusmiestoiminnan tulevaisuus saadaan turvattua uusien ihmisten myötä. Uudet luottamusmiehet pääsevät koulutukseen välittömästi. Palkkausjärjestelmäkurssi on jo maaliskuussa ja luottamusmiestoiminnan peruskurssi huhtikuussa. Jotta kutsu koulutukseen tavoittaa luottamusmiehen, hänen jäsenrekisteritietonsa tulee olla ajan tasalla. Varmista siis, että postiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi ovat tiedossamme, Majamaa muistuttaa uusia luottamusmiehiä. 20 Ammattisotilas 1/2012

Useita koulutusmahdollisuuksia Aliupseeriliitto järjestää tänä vuonna neljätoista koulutustilaisuutta luottamusmiehille. Kurssit ovat useamman päivän pituisia ja tarjontaa on sekä uusille että kokeneille luottamusmiehille. Puolustusvoimauudistukseen liittyen erityisen ajankohtaisia ovat uusi Rakennemuutoskurssi sekä yhteistoiminnan perus- ja jatkokurssit. Aliupseereita edustavat luottamusmiehet kouluttautuivat jo viime vuoden puolella tulevien muutostilanteiden hallintaan. He perehtyivät täydennyskursseilla kattavasti muutostilanteisiin liittyvään lainsäädäntöön, sopimuksiin ja henkilöstöä koskeviin tukimuotoihin. Jokainen puolustushaara järjestää puolustushaarapääluottamusmiehen johdolla omat luuottamusmiespäivät. Tuolloin luottamusmiehet voivat perehtyä oman puolustushaaransa erityispiirteisiin. Puolustusvoimauudistus työllistää Kersantti Reima Ahola aloittaa maaliskuussa Pioneerirykmentin luottamusmiehenä. Kaksi vuotta Keski-Suomen Aliupseerien hallituksessa on ollut hänelle mielekästä aikaa ja yhdistyksen puheenjohtaja kannusti häntä asettumaan ehdolle myös luottamusmiesvaalissa. Jonkun verran mietitytti tuo rakennemuutos, mutta ainakin pääsen tehtävään sisään oikein kunnolla jos tuo osuu kohdalle. Uudet luottamusmiehet pääsevät välittömästi koulutukseen ja saavat perustiedot uuden tehtävän hoitamiseen. Olen saanut kutsun kolmeen muutamapäiväiseen kurssiin ja kehoituksen osallistua. Koulutuspuoli tuntuu ainakin olevan kunnossa. Ahola odottaa rakennemuutoksen olevan tällä luottamuskaudella keskeinen asia luottamusmiehille. Sen lisäksi hän odottaa työskentelevänsä aliupseerien jokapäiväisten asioiden, kuten tehtäväkuvauksien ja palkkojen, parissa. Vääpeli Matti Paajanen aloittaa Puolustusvoimien Tiedustelukeskuksen, Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen, Pääesikunnan, Maanpuolustuskorkeakoulun ja Etelä-Suomen Huoltorykmentin aliupseerien luottamusmiehenä. Hän on toiminut kolme vuotta varaluottamusmiehenä ja kartuttanut tuona aikana luottamusmiesosaamistaan. Toimin viime vuoden luottamusmiehen sijaisena tämän ollessa vuorotteluvapaalla ja pitkällä kurssilla. Kokemus vahvisti osaamistani ja toi suuren määrän varmuutta toimia tehtävässä. Vuosien aikana palvelussuhde-asiat ja edunvalvonta yleisesti ovat muodostuneet itselleni tärkeiksi sydämen asioiksi. Paajanen on osallistunut usealle liiton luottamusmieskurssille varaluottamusmiehenä ollessaan. Hän korostaa, että oma aktiivisuus on kehittymisen kannalta kaikkein tärkeintä. Liiton tarjoama koulutus niin luottamusmiehille kuin yt-toimijoillekin on erittäin laadukasta. Aion luottamusmiehenä hyödyntää tätä koulutustarjontaa entistä aktiivisemmin. Sen lisäksi tiedän, että niin päätoimiset pääluottamusmiehet liiton toimistolla kuin puolustushaaran pääluottamusmies Mikkelissä ovat kaikki erittäin palvelualttiita ja ammattitaitoisia. Paajanen odottaa, että puolustusvoimauudistus työllistää myös häntä tulevalla kaudella. Odotan, että voin olla jäsenistölle avuksi ja tueksi palvelussuhteeseen ja palkkaukseen liittyvissä asioissa. Koen myös miellyttäväksi tehtävien vaativuuden arvioinnit. Teksti ja kuva: Asta Ruuskanen Luottamusmiesten koulutus 2012 Yhteistoiminnan peruskurssi 15. - 17.2. Luottamusmiestoiminnan peruskurssi 11. - 13.4. Palkkausjärjestelmäkurssi 12. - 14.3. Alueelliset luottamusmiespäivät, merivoimat 21. - 22.3. Alueelliset luottamusmiespäivät, maavoimat 26. - 28.3. Alueelliset luottamusmiespäivät, ilmavoimat 28. - 29.3. Rakennemuutoskurssi 10. - 11.5. Luottamusmiesten työmarkkinapäivät 24. - 25.5. Luottamusmiestoiminnan mestarikurssi 6. - 8.6. Luottamusmiestoiminnan peruskurssi 19. - 21.9. Luottamusmiestoiminnan täydennyskurssi I 17. - 19.10 Yhteistoiminnan jatkokurssi 21. - 23.11. Luottamusmiestoiminnan täydennyskurssi II 31.10-2.11. Luottamusmiestoiminnan jatkokurssi 12. - 14.12. Ammattisotilas 1/2012 21

Elektronisen suojautumisen ammattilainen Kersantti Jaakko Nurmela (44) työskentelee Riihimäen Viestirykmentin Elektronisen Sodankäynnin Keskuksen ELSU-sektorilla varsin mielenkiintoisissa työtehtävissä. Hän kouluttaa henkilöstöä suojautumaan elektroniselta häirinnältä. Nurmela on työskennellyt ELSOkeskuksessa operaattorialiupseerin tehtävissä alkuvuodesta 2009 lähtien. Viime vuonna hän siirtyi keskuksen sisällä Elektronisen suojautumisen sektorille (ELSU). Työskentely ELSU-sektorilla on mielenkiintoista ja monipuolista. Nurmelan päätehtävänä on toimia TUTSIoperaattorina kun tutkaoperaattoreille, johtoportaille ja muulle henkilöstölle järjestetään elektronisen suojautumisen koulutusta. Koulutuksella pyritään antamaan kuva siitä, millaista tutkaoperaattoreiden toiminta on elektronisen häirinnän olosuhteissa ja kuinka erilaisissa häirintätilanteissa toimitaan. Sektorilla on käytössään koulutuksen erikoisvälineenä tutkahäirintä- ja signaalisimulaattori eli ns. TUTSI, jolla häirintää voidaan tuottaa koulutustapahtumissa. Tuotamme itse häirintää omalla häirintäsimulaattorillamme. Operaattori oppii havaitsemaan ja tunnistamaan erilaisia elektronisen häirinnän ilmiöitä ja havaittuaan päätteellä häirintää, hänelle opetetaan tilanteen vaatimia väistötoimenpiteitä. 22 Ammattisotilas 1/2012

Nurmelan päätehtävänä on järjestää elektronisen suojautumisen koulutusta tutkaoperaattoreille, johtoportaille ja muulle henkilöstölle. Kuva: Kaarlo Mönkkönen Taloushallinnon tehtävistä ammattisotilaaksi Varusmiespalveluksensa jälkeen Nurmela pohti yhtenä uravaihtoehtonaan hakeutumista Puolustusvoimien palvelukseen. Yo-merkonomi Nurmela valitsi kuitenkin siviilityön taloushallinnon tehtävissä. Työskentelin monta vuotta taloushallinnon tehtävissä, jonka jälkeen tarkastajana yksityisellä sektorilla reilut kymmenen vuotta. Tarkastustyö sisälsi kirjanpidollisia ja taloudellisia tarkastuksia, jotka myöhemmin muuttuivat vähän enemmän rikostutkinnan luonteisiksi. Melko pitkän siviiliuran jälkeen Nurmelalle tuli kuitenkin työelämässä uranvaihto eteen. Hakeutuminen puolustusvoimiin tuntui siinä elämäntilanteessa hyvältä vaihtoehdolta. Aliupseerien tehtävät vaikuttivat kiinnostavilta. En pystynyt oikein kuvittelemaan, että palaisin entisiin taloushallinnon hommiin. Jaakko Nurmela hakeutui merivoimien kurssille, koska halusi syventää tietämystään puolustushaarasta, sen kalustosta ja toimintatavoista. Kuva: Anu Vuorinen Koulutusta tilauksesta ELSU-koulutusta järjestetään tilauksesta vuosittain laadittavan koulutuskalenterin mukaisesti. Tulevaisuudessa elektonisen suojautumisen peruskoulutus järjestetään Viestirykmentissä Riihimäellä. Koulutus tapahtuu pääsääntöisesti asiakkaan luona eri toimipisteissä tai harjoituksissa. Tässä työssä pääsee kiertämään ympäri Suomea ja näkemään uusia paikkoja. Työssä oppii myös tuntemaan ihmisiä eri aloilta ja verkostoituminen on helppoa. ELSU-ryhmän kokoonpano vaihtelee tehtävästä riippuen. Meidän ydinporukka koostuu periaatteessa aliupseereista. Kentälle lähdettäessä meitä on vähintään yksi aliupseeri ja tekninen tuki, mutta pidemmissä harjoituksissa ja koulutustapahtumissa pyritään pitämään enemmän väkeä mukana. Nurmela on tyytyväinen työhönsä ELSU-sektorilla. Meillä on töissä erittäin hyvä työporukka ja esimies. Tiimi on pieni, mutta toimiva. Kaikki ovat motivoituneita työhönsä ja uskonkin että se näkyy myös meidän työmme jäljessä. Pyrimme pitämään meiningin hyvänä ja ehdottoman ammattitaitoisena. Opintoja Merivoimissa Nurmela suoritti syksyllä 2011 ensimmäisenä maavoimien edustajana merivalvonta-alan sotilasammatillisen toimialajakson Merisotakoulussa. Sektorin yhteistyö merivoimien kanssa on koko ajan kasvamassa. Olemme järjestäneet suojautumiskoulutusta esimerkiksi merivalvojille ja eri alusten henkilöstölle. Halusin hakeutua kurssille, jotta saisin syvennettyä omaa tietämystäni merivoimista, merivoimien kalustosta ja toimintatavoista. Meillä on töissä erittäin hyvä työporukka ja esimies. Tiimi on pieni, mutta toimiva. Kaikki ovat motivoituneita työhönsä ja uskonkin että se näkyy myös meidän työmme jäljessä. Nurmela viihtyi hyvin koulutuksessa ja koki opintojakson olleen hyödyllinen. Kurssi oli kokonaisuudessaan hyvä paketti. Kurssihenki oli hyvä ja sisällöllisesti kurssilla käsiteltiin paljon mielenkiintoisia asioita tutkatekniikasta merenkulkuoppiin. Myös kurssin sotilaallinen harjoitus on jäänyt hyvin mieleen. Omaan tehtäväänsä Nurmela on saanut koulutuksen työpaikallaan. Käytännön ammattitaito on kehittynyt työssä oppimalla ja opiskelemalla itsenäisesti esimerkiksi tutkatekniikkaa. Nurmelalla on vielä lähitulevaisuudessaan edessä puolustushaaraopinnot Lappeenrannan Maasotakoulussa. Opintojen jälkeen Toimialajakson loppupuolella Nurmela sai kuulla iloisia uutisia kotirintamalta. Kurssin juuri loppuessa ja tarkemmin sanottuna viimeisenä päivänä päätti poika syntyä maailmaan ja nyt olenkin sitten ollut isyysvapailla siitä lähtien. Paluu arkeen on vielä vähän kesken, mutta huomenna olisi tarkoitus palata töihin ja heti torstaina lähdetäänkin Lohtajalle. Jos Nurmelan työtehtävät vaikuttivat mielenkiintoisilta, kannattaa olla tarkkana. Sektorin johtaja yliluutnantti Marko Kontinaho kertoo, että ELSU-sektorille on suunniteltu uutta aliupseerin tehtävää joka avautunee lähitulevaisuudessa. Sektorilla katsotaan yleisesti eduksi kokemus ELSO-, viesti- tai ilmatorjuntaalalta sekä suoritetut sotilasammatilliset opinnot. Teksti: Kaarlo Mönkkönen Ammattisotilas 1/2012 23

Sotilaan pyhät hetket Maasotakoulu on julkaissut Sotilaan pyhät hetket -oppikirjan. Sitä käytetään tämän vuoden alusta lukien puolustusvoimien kirkolliseen työhön ja sotilasperinteisiin liittyvien asioiden oppikirjana. Kirjan ensisijaisina kohderyhminä ovat aliupseeristo sekä sotilaspapisto ja kirkollisen alan reservi. Oppikirjan ovat toimittaneet Maasotakoulun sotilaspastori Jukka Seppänen ja Maavoimien kenttärovasti Vesa Aurén. Kirjan eri artikkeleiden kirjoittajat ovat kokeneita teologeja. Maasotakoulun johtaja eversti Kimmo Lehto perustelee kirjan tarpeellisuutta esipuheessa seuraavasti: Sotilailta odotetaan kykyä kohdata ja jopa hallita muutoksia. Meidän odotetaan myös kykenevän organisoimaan toimintaa ja tilaisuuksia. Sotilaiden korkeaan moraaliin ja henkiseen kuntoon luotetaan. Sotilas huolehtii aina, että sanat ja teot ovat tilanteeseen sopivia, eikä kenenkään henkilökohtaisia tunteita loukata. Tämä kirja on silloin oiva apu. Kirkollisella työllä on keskeinen rooli puolustusvoimien toiminnassa. Se tukee puolustusvoimissa palvelevia hengellisissä, henkisissä, eettisissä ja elämänkatsomuksellisissa asioissa. Maavoimat on omalta osaltaan määritellyt kirkollisen työn perustehtäväksi tukea palveluksessa olevia hengellisesti ja henkisesti sekä pitää yllä heidän psyykkistä ja eettistä toimintakykyään. Näiden tehtävien pohjalta toimittajat ovat jäsennelleet uuden oppikirjan. Kirjan ensimmäinen luku käsittelee puolustusvoimien kirkollista toimintaa. Siinä keskitytään sotilaselämän kannalta keskeisiin kirkollisiin toimituksiin ja niiden näkymiseen sotilaiden elämässä. Toisen luvun teemana on ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen. Siinä käsitellään erityisesti sielunhoitoa ja kriisityön eri menetelmiä. Kolmannessa luvussa keskitytään kirkolliseen työhön kuuluviin eettisiin kysymyksiin ja työn yhteiskunnalliseen merkitykseen. Kirja on erinomainen yhdistelmä toimintaohjeita ja taustatietoa. Se kattaa ihmisen elämänkaaren ristiäisistä hautajaisiin ja antaa käytännöllisiä ohjeita tilaisuuksien suunnitteluun ja läpivientiin. Perinteisen hengellisen näkökulman lisäksi toimittajat käsittelevät myös sotilaan henkisen kunnon ylläpitämistä ja kriisitilanteista selviytymistä. Sotilaan pyhät hetket on kuitenkin enemmän kuin ohjekirja. Taustoittavien artikkelien pitkä jopa satojen vuosien aikaperspektiivi auttaa lukijaa ymmärtämään perinteiden merkityksen joukon yhteenkuuluvuuden lisäämisessä. Kun tunnemme historiamme ja juuremme, ymmärrämme paremmin nykyisyyttä ja omaa aikaamme. Emme ole koskaan täysin yksin vaan liitymme osaksi isompaa ketjua: Saamme palvella Luojaamme ja lähimmäisiämme sekä rakentaa yhteiskuntaamme isiemme ja esiisiemme kanssa vaikka konkreettisesti heidän jälkeensä, niin symbolisesti heidän rinnallaan. Asta Ruuskanen 24 Ammattisotilas 1/2012

Puolustusvoimien vastine Ammattisotilas-lehden pääkirjoitukseen 6/2011 Aliupseeriliiton Ammattisotilaslehden numeron 6/2011 pääkirjoituksessa liiton puheenjohtaja Petteri Leino esittää väitteitä ja käsityksiä, jotka vaativat kommentointia ja oikaisua. Puheenjohtaja Leino esittää muun muassa, että puolustusvoimien ilmoittama säästövelvoite 825 miljoonaa euroa olisi mikä luku tahansa, ja että oikeaan summaan on mahdoton päästä kiinni. Leinon mielestä puolustusbudjetissa on vielä edellisessä selonteossa mainittu kahden prosentin lisäyskin. Kirjoituksessa väitettiin myös, että puolustusvoimat on vuosina 2006 2010 jättänyt käyttämättä yhteensä 1,4 miljardia euroa sille budjetoitua rahaa ja että tämän seurauksena ei tuleville vuosille olisi lainkaan säästövelvoitteita, koska varoja on jemmassa säästövelvoitetta enemmän. Puheenjohtaja Leino perää kirjoituksessaan puolustusvoimilta viisaita perusteita aiempien, epämääräisiin mielikuviin perustuvien perusteiden ja Työmiesaskin kanteen tehtyjen laskelmien sijaan. Lisäksi hän esittää, että puolustusvoimauudistuksen ja sen yhteydessä tehtävien leikkausten johtaminen ja toteutus perustuisivat kansalaisia ja siten myös päättäjiä hämääviin temppuihin. Säästötarve ja puolustusbudjetin sisällä tehtävät tarkistukset Valtioneuvoston selonteossa 2009 mainittu kahden prosentin korotus ei toteudu nykyisessä hallitusohjelmassa. Sen sijaan hallitusohjelmaan on kirjoitettu 200 miljoonan euron leikkaus puolustusbudjettiin vuodelle 2015. Tämän lisäksi syksyn budjettiriihessä määritettiin lisäleikkauksia kaikille hallinnonaloille vuosille 2012 2015. Lisäleikkauksista 375 miljoonaa euroa kohdistui puolustusvoimille. Näin ollen puolustusvoimien leikkaukset ovat 575 miljoonaa euroa. Leikkauksien lisäksi puolustusvoimiin kohdistuu vuosina 2012 2015 sisäisiä menoja ja kustannuksia noin 150 miljoonaa euroa. Niistä merkittävimmät muodostuvat palkkojen sekä kiinteistöjen vuokrien noususta. Puolustusvoimien budjetin sisällä joudutaan tekemään painotuksia kiinteiden kulujen kasvun kattamiseksi. Puolustusvoimauudistuksen toteuttamisen kustannukset vuosina 2014 2015 ovat arviolta noin 100 miljoonaa euroa. Budjettileikkaukset, menoja kustannuspaineet sekä puolustusvoimauudistuksen kustannukset merkitsevät puolustusvoimille siis yhteensä noin 825 miljoonan euron rahoituspainetta vuosina 2012 2015. Puolustusvoimat on pyrkinyt johdonmukaisesti ja avoimesti kertomaan rahoituspaineisiin vaikuttavat tekijät ja velvoitteet sekä joukkoviestimille että sisäisesti omalle henkilöstölleen. Määrärahaa ei jää käyttämättä Puolustusvoimille myönnettyä määrärahaa voi siirtyä seuraavalle vuodelle. Näistä niin sanotuista siirtyneistä määrärahoista toimintamenoihin tarkoitettu määräraha on käytettävissä yhden vuoden ajan. Puolustusmateriaalihankintoihin tarkoitetut määrärahat ovat käytettävissä kaksi vuotta. Puolustusvoimat on käyttänyt siirtyneet määrärahat ajallaan eikä rahaa ole missään piilossa. Materiaalihankintavarat käytetään budjettilaissa hyväksyttyyn alkuperäiseen tarkoitukseensa eli ne sidotaan tiettyihin hankkeisiin. Siirtyviä määrärahoja syntyy pääasiassa puolustusmateriaalihankintojen vuoksi. Myös toimintamenojen tilausvaltuuden eli palvelujen ja muun kuin puolustusmateriaalin hankinnoista voi vuosittain siirtyä pieniä summia. Siirtyvien määrärahojen pääasiallisena syynä on, että materiaalin toimittaja ei kykene toimittamaan tilattua tuotetta ajallaan tai puolustusvoimien oma hankintavalmius on arvioitu liian positiivisesti. Kyseiset tavarat ja palveluiden toimitukset ovat olleet puolustusvoimien käytössä pääsääntöisesti muutaman kuukauden viiveellä. Tuote tai palvelu maksetaan vasta, kun se vastaa tilausta. Mikäli jotakin myönnettyä määrärahaa jää käyttämättä, se siirretään edellä mainittujen aikamäärien täytyttyä takaisin valtiovarainministeriön käytettäväksi. Leikkaus- ja säästövelvoite myös vuodelle 2012 Vuoden 2012 osalta budjettileikkaus on 45,8 miljoonaa euroa verrattuna hallinnonalan talousarvioesitykseen. Leikkauksesta 20 miljoonaa kohdistuu materiaalihankintoihin, 23,4 miljoonaa toimintaan ja loput kriisinhallintamenoihin sekä maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen. Koska määrärahatarve palkkoihin ja tilahallinnan vuokriin on vuonna 2012 noin 34 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2011, on säästötarve toiminnasta todellinen. Toimintaa joudutaan supistamaan palkkakulujen ja tilavuokrien kattamiseksi. Toiminta on suunnitelmallista Puolustusvoimien toiminnan ja uudistuksen suunnittelu perustuu faktoihin sekä perusteellisiin selvityksiin. Uudistusten ja rauhan ajan rakenteiden muutosten pitää perustua puolustusvoimien sodan ja rauhan ajan tarpeisiin. Puolustusvoimain komentaja johtaa puolustusvoimia vastuullisesti, ei tempuin eikä salaisuuden verhon suojassa. Viestintäjohtaja Eversti Jyrki Heinonen Ammattisotilas 1/2012 25

Uutisia Aliupseerit Klick! -opintomessuilla Aliupseeriliitto osallistui Puolustusvoimien osastolla Hyvinkäällä järjestetyille Klick! -opintomessuille joulukuussa. Tapahtuma oli tarkoitettu erityisesti yhdeksäsluokkalaisille peruskoululaisille, jotka suunnittelevat jatko-opintojaan. Tapahtumassa esiteltiin nuorille eri koulutus- ja ammattivaihtoehtoja. Oppilaitosten lisäksi paikalla oli muun muassa eri turvallisuusviranomaisia. Puolustusvoimien osastolla sotilasammateista ja niihin valmistumisesta kertoivat Aliupseeriliiton edustajat Anu Köngäs ja Matti Paajanen sekä yksi Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelija. Kuva: Anu Köngäs Kuntotutuspaikkoja rauhanturvaajille Puolustusministeri Stefan Wallin näkee, että sairas- ja veljeskotien palvelut voisivat jatkossa olla myös kriisinhallintatehtävissä loukkaantuneiden käytettävissä. Sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen perustetun veljeskotijärjestelmän jatkokehittäminen on turvattava. Yksi tai kaksi näistä kodeista voi jatkossa erikoistua päätehtävänsä ohella kriisinhallintaoperaatioissa loukkaantuneiden rauhanturvaajien kuntoutukseen. Tästä osaamisen kehittämisestä hyötyisivät niin veteraanit kuin kriisinhallintahenkilöstökin, Wallin sanoo. Wallin pitää mahdollisena, että kuntoutustoimintaa voitaisiin tulevaisuudessa soveltuvin osin suunnata myös palveluksessa loukkaantuneille asevelvollisille. Kersantti Manniosta Vuoden sotilasurheilija Kersantti Ari Mannio on valittu Puolustusvoimien Vuoden sotilasurheilijaksi. Mannio palvelee Hämeen Rykmentissä. Perusteluna nimitykselle oli muun muassa se, että keihäänheittäjänä kunnostautunut Mannio voitti sotilaiden maailmanmestaruuden ylivoimaisesti. Lisäksi hän voitti suomenmestaruuden ja edusti Suomea MM-kilpailuissa. Puolustusvoimat valitsi samassa yhteydessä Vuoden liikuntavaikuttajaksi Kainuun Prikaatin. Prikaati on tehnyt pitkäaikaista ja laadukasta työtä eri henkilöstöryhmien fyysisen toimintakyvyn ja kenttäkelpoisuuden edistämisessä, liikuntakasvatuksessa sekä sotilasurheilussa. Pääesikunnan henkilöstöosasto julkistaa vuosittain parhaat sotilasurheilijat ja jakaa tunnustusta liikunta-alalla ansioituneille henkilöille ja joukko-osastoille. Teboililta lisäalennusta polttoaineesta Teboil korottaa Aliupseeriliiton jäsenten jäsenkorttialennusta 1.2. - 31.3.2012 väliseksi ajaksi. Jäsenille bensiinistä ja dieselöljystä annettava alennus on jakson aikana 2,0 senttiä litralta. Ammattiliittojen jäsenet muodostavat Teboilille merkittävän kanta-asiakasryhmän. Kampanja ajoittuu hiihto- ja talviloma-aikaan, jolloin autolla matkustaminen lisääntyy selvästi. Teboil haluaa muistaa etuasiakkaitaan keventämällä polttoainekustannuksia sesongin ajaksi, kertoo Teboilin korttiyksikön päällikkö Tapani Tanhuanpää. 26 Ammattisotilas 1/2012

Uutisia Ohje sosiaalisessa mediassa asiointiin Puolustusvoimat on ottanut käyttöön uuden sosiaalisen median strategian. Samalla julkaistiin ohjeet sosiaalisessa mediassa toimimiseen. Strategian tavoitteena on korostaa uusia työskentely- ja oppimistapoja Puolustusvoimissa ja ohjeistaa henkilöstöä, varusmiehiä ja reserviläisiä toimimaan vastuuntuntoisesti sosiaalisessa mediassa. Puolustusvoimien viestintäjohtaja, eversti Jyrki Heinonen korostaa, että ohjeistuksella ei ole tarkoitus kieltää keneltäkään sosiaalisen median käyttöä, vaan saada ihmiset toimimaan harkitusti verkkoympäristössä. Hän muistuttaa, että eri kanavien ja käyttäjätilien julkisista tiedoista ei saisi yhdistelemällä muodostua tietoturvariskiä. Varusmiehiä ja reserviläisiä koskeva ohje on luettavissa Puolustusvoimien verkkosivuilta. Henkilökunnan ohjeet ovat Torni-portaalissa. Välimaa jatkaa sotilasmusiikialan luottamusmiehenä Hallitus nimitti sotilasmusiikkialalle valtakunnallisen luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen kaudelle 1.3.2012-28.2.2014. Luottamusmiehenä jatkaa ylikersantti Tuure Välimaa Karjalan Sotilassoittokunnasta. Varaluottamusmiehenä aloittaa vääpeli Sanni Nuotiomaan Pohjanmaan Sotilassoittokunnasta. Soittokunnissa palvelee tällä hetkellä noin 120 aliupseeria. Liiton toimisto vahvistaa valtakunnallisen sotilasmusiikkialan luottamusmiehen tehtäväkuvauksen helmikuun loppuun mennessä. Pääluottamusmies Lassi Majamaa muistuttaa, että soittokunnissa palvelevat aliupseerit hoitavat jatkossakin virkaehtosopimuksiin liittyvät asiat oman joukko-osastonsa luottamusmiehen kanssa. Joukko-osaston luottamusmiehellä on tehtävässään valtuudet edustaa yksittäistä aliupseeria mahdollisissa ongelmatilanteissa. Valtakunnallisen luottamusmiehen rooli on erilainen. Hänen tehtävänsä liittyy koko sotilasmusiikkialaa koskeviin valtakunnallisiin asioihin. Kuva: Puolustusvoimat Hakkarainen voimannoston MMkisoissa Vääpeli Sami Hakkarainen sijoittui yhdeksänneksi voimannoston MMkilpailuissa Tsekissä 8. 13.11. Hänen yhteistuloksensa oli 872,50 kg. Karjalan Lennoston viestitekniikkakeskuksessa viestihuoltomiehenä palveleva Hakkarainen kilpaili sarjassa 105 kg. Hakkarainen teki kilpailussa henkilökohtaisen ennätyksensä jalkakyykyssä (332,5 kg). Kuva: Petri Kokkonen Ammattisotilas 1/2012 27

Pääluottamusmiehen kynästä Palkankorotukset tarkentuvat helmikuun aikana Palkankorotuksista vuosille 2012 ja 2013 sovittiin raamisopimuksella. Sopimusneuvottelut virastoerästä ovat vielä kesken lehden mennessä painoon Maaliskuun alussa tulevan yleiskorotuksen osalta palkkataulukot on jo laskettu ja niille on Valtiovarainministeriön hyväksyntä. Niitä ei kuitenkaan julkaista ainakaan liiton toimenpitein, koska ne muuttuvat kunhan virastoeräneuvottelut saadaan päätökseen helmikuussa. Lisäksi kaikille maksetaan 150 euron suuruinen kertaerä maalis- tai huhtikuussa. Yleiskorotus tulee palkkataulukon vaati-palkkoihin ja on kaikille 1,9% tai vähintään 39,50 euroa. Aliupseereiden osalta korotus on vaativuusluokissa 1-6 euromääräinen (39,50 euroa). Vaativuusluokassa seitsemän korotus on raamisopimuksen mukaisesti 1,9%. Valtaosa aliupseereista saa siis raamisopimuksen prosenttikorotusta suuremman yleiskorotuksen 1.3.alkaen. Huomio Aliupseeriliiton jäsen! Tarkasta palkkakuitistasi, että liiton jäsenmaksu on varmasti peritty palkastasi. Suosittelemme, että tarkastat myös viime vuoden palkkakuitit. Mikäli havaitset puutteita jäsenmaksuperinnässä, ota heti yhteyttä liiton toimistoon Jaana Pakariseen (jaana.pakarinen@aliupseeriliitto.fi). Esimerkiksi vaativuusluokassa kolme 39,50 euron korotus on prosentuaalisena noin 2,4%. Liitolla selvät tavoitteet Virastoeräneuvotteluja ohjaavat raamisopimuksen neuvottelumääräykset. Tälläkään kierroksella ei ole mahdollisuutta käyttää varallisuutta lisäpalkkiojärjestelmän kehittämiseen. Neuvottelumääräyksistä huolimatta Aliupseeriliitto on nostanut neuvotteluihin Maavoimien Esikunnan työryhmässä valmistellun, perustellun ja hyvän esityksen koiranhoitopalkkion kehittämiseksi. Sopimusvarallisuutta koiranhoitopalkkion kehittäminen ei juurikaan kuluttaisi. Työnantajan suunnasta asialle on näytetty varovaista vilkkuvaa oranssia valoa, syystäkin, koska kyseessä on erityisesti työnantajan toiminnan kannalta selkeyttävä ja lopulta myös kustannuksia säästävä uudistus. Toivottavasti asia etenee positiiviseen lopputulokseen. Muita Aliupseeriliiton keskeisiä neuvottelutavoitteita ovat muun muassa luottamusmiesten palkkauksellisen aseman kohentaminen. On tärkeää, että pvuudistusten edellä luottamusmiesten asemaa parannetaan ja vahvistetaan myös palkkauksellisesti. Tavoitteena on myös kehittää palkkausjärjestelmän kannustavuutta ja koulutuksen merkitystä palkkauksellisesti. Varallisuuden kohdentaminen eri vaativuusluokkiin on kuitenkin vielä täysin auki. Muita, pienempiä tavoitteita on luonnollisesti sivu kaupalla, mutta palaan niihin kun niistä on jotain kerrottavaa. Jos yksimielisyyttä kohdennettavasta varallisuudesta ei saavuteta määräaikaan mennessä, niin siinä tapauksessa korotus toteutetaan yleiskorotuksena tasaisesti Kuva: Petri Asikainen kaikkiin vaativuusluokkiin. Tällöin mitään Aliupseeriliiton neuvottelutavoitetta ei luonnollisesti voida toteuttaa. Uskon hyvään lopputulokseen, neuvotteluja käydään hyvässä hengessä. Neuvottelujen takaraja on helmikuun puoliväli, sen jälkeen neuvottelutulos edellyttää vielä Valtiovarainministeriön hyväksynnän ennen kuin sovittu neuvottelutulos muuttuu sopimukseksi ja voidaan toimeenpanna. Tästä syystä epäilen, että tälläkin kierroksella palkankorotukset tulevat maksuun vasta huhti- toukokuussa taannehtivasti 1.3.2012 lukien. Lassi Majamaa Päätoiminen pääluottamusmies 28 Ammattisotilas 1/2012

Liiton urheilukilpailut 2012 Ilma-asekilpailut kotiratakisana maalis-huhtikuun aikana (Kanta-Hämeen Aliupseerit järjestää) Hiihtomestaruus 26. - 29.3.2012, JPR, Sodankylä Maastoammunta 8-10.5.2012, PKPR, Kontioranta Ammunta 4. - 6.9.2012, RUK, Hamina Suunnistus 18-21.9.2012, VIESTR, Riihimäki Aliupseeriliiton hiihto- ja ampumahiihtomestaruuskilpailut Aliupseeriliiton hiihto- ja ampumahiihtomestaruuskilpailut käydään hiihdon Sotilaiden Suomenmestaruuskilpailujen yhteydessä 26.- 29.3.2012 Jääkäriprikaatissa. Kilpailupaikkana on Kommattivaaran hiihtokeskus Sodankylässä. Pienoiskivääriampumahiihto sekä maastohiihto hiihdetään vapaalla hiihtotavalla ja RK-ampumahiihto hiihdetään perinteisellä hiihtotavalla. Kilpailu lajeissa kilpaillaan myös joukkuemestaruudesta. Joukkueen muodostaa Yhdistyksen kahden (2) pienimmän sijalukumäärän saaneen kilpailijan tulos. SARJAT: Ampumahiihto Miehet: yleinen M 35 v M 40 v M 45 v M 50 v Naiset: yleinen N 35 v Hiihto Miehet: yleinen M 35 v M 40 v M 45 v M 50 v evp-sarja Naiset: yleinen N 35 v N 40 v N 45 v N 50 v N 55 v RK-ampumahiihto yleinen Y 40 Y 50 Ilmoittautuminen palveluksessa olevien osalta kilpailuihin tapahtuu joukko-osastojen kautta PVAH:ssa sarakkeessa Aliupseeriliitto. Evp-henkilöstö ilmoittautuu sähköpostilla osoitteeseen urheiluvastaava@aliupseeriliitto.fi. Ilmoittautumisten tulee olla perillä 2.3.2012 klo 16.00. mennessä. Ilmoittautumisessa on oltava henkilön nimi sekä palvelusarvo, syntymäaika ja sarja johon ilmoittautuu, joukko-osasto ja yhdistys mitä edustaa sekä majoitus- / ruokailutarve. Kilpailuohjelma on nähtävissä osoitteessa: http://www. mil.fi/maavoimat. Huomioikaa pienoiskivääriampumahiihdon ja maastohiihdon ajankohta. Lisätietoja antaa Aliupseeriliiton rheiluvastaava Tuomas Miromäki urheiluvastaava@aliupseeriliitto.fi, 0299 431662 / 040 5849174. Ammattisotilas 1/2012 29

Ylikersantti Pasi Suvisola haluaa tulevaisuudessa työskennellä liikuntakasvatusaliupseerina. Aliupseereista liikuntaasiantuntijoita Ensimmäinen maavoimien liikuntaalan sotilasammatillinen opintojakso 2 on parhaillaan käynnissä Hämeen Rykmentin Urheilukoulussa. Liikuntalinjalla opiskelee viisi aliupseeria. Kurssinjohtaja kapteeni Henry Lipponen Urheilukoulun kurssija tutkimusosastolta kertoo, että kurssi on tarkoitettu perusyksikön ja vastaavan joukon liikunnan kärkiosaajille sekä henkilöille, jotka toimivat tai heidän suunni- tellaan toimivan liikuntakasvatusaliupseerin tehtävässä. Osa koulutettavista toimii joukkueenjohtajantehtävissä. Muutamalle on suunniteltu liikunnankärkiosaajan tehtävää ja tulevaisuudessa liikuntakasvatusupseerin tehtäviä. Kaksi opiskelijaa toimii kouluttajan tehtävissä ja heidän vastuullaan on toimia liikunta-asiantuntijana omissa työyhteisöissään. Liikuntalinjan tavoitteena on aliupseerien osaamisen kehittäminen liikunnan asiantuntijuuteen. Sisältö painottuu palkatun henkilöstön ja asevelvollisten fyysisen toimintakyvyn kehittämiseen ja ylläpitoon sekä liikuntataitojen opetukseen. Liikuntatehtävistä eläkkeelle Maasotakoulun liikuntakasvatusaliupseeri, ylivääpeli Esa Murtoaro (45) toimi kaksikymmentä vuotta kouluttaja- ja vartiostotehtävissä ennen liikuntasektorille siirtymistä kaksi vuotta sitten. Hän kokee olevansa nyt haastavassa liikunnan monialatehtävässä, joka palvelee kaikkia ammattiryhmiä ja toivoo, että saisi jatkaa työtään eläkkeelle asti. Puolustusvoimien liikuntakoulutus on antanut Murtoarolle hyviä työkaluja omaan tehtävään ja hän onkin jo tuonut uusia oppeja Maasotakoulun liikuntaan. Opetuksessa painotetaan fyysisen kunnon merkitystä toimintakykyyn. 30 Ammattisotilas 1/2012

Uskon että uudistettujen liikuntakurssien myötä opitut tiedot ja taidot menevät opiskelijoiden kautta joukko-osastoihin. Toivon, että tulevaisuudessa aliupseerit olisi se esimerkillinen ammattiryhmä liikunnan kouluttajana ja osaajana. Murtoarolla on 30 vuoden monipuolinen liikuntatausta. Hän kilpaili aikaisemmin kreikkalais-roomalaisessa painissa. Hän oli Suomen maajoukkueessa 12 vuotta ja edusti maata Olympialaisissa. Nykyisin liikun ja retkeilen kaikessa muodossa ja kaikkina vuodenaikoina. Kilpailuviettiä ei enää ole, vaan pyrin kuntoilemaan monipuolisesti, nautiskellen ja hymyssä suin. Liikkuminen lähtee omasta halusta ja asenteesta. Toivon että oma esimerkkini ja Maasotakoulun fyysinen koulutus pistäisi aliupseereita liikkumaan. Liitto voi kannustaa liikkumaan Vääpeli Elina Komulainen (40) on sotilaspoliisi ja Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen liikuntakasvatusaliupseeri. Hän on työskennellyt Puolustusvoimissa yli kymmenen vuotta pääosin turvallisuusalan tehtävissä. Komulainen on tyytyväinen työnantajan tarjoamiin koulutusmahdollisuuksiin ja odottaa, että pääsee käyttämään liikuntalinjalla oppimaansa omalla työpaikallaan. Opiskelun myötä hän on pystynyt syventämään tietojaan ja yhdistelemään monipuolisemmin eri lajeja. Yritän itsekin liikkua mahdollisimman monipuolisesti; kunto-taekwondoa, kahvakuulan nostamista, pyöräilyä ja uintia. Perheen kanssa harjoitellaan frisbeegolfi a. Komulainen korostaa, että liikkumisen motivaatio löytyy aina henkilöstä itsestään. Oma liikunnallinen elämäntapa kannattaa siirtää myös läheisilleen ja lapsille. Komulainen pitää tärkeänä, että kaikessa aliupseereiden koulutuksessa varattaisiin aikaa liikuntaan. Tämä koskee myös Aliupseeriliiton järjestämiä tapahtumia. Hän ehdottaa, että liitto voisi järjestää jäsenilleen liikuntaviikonloppuja Vierumäellä sekä jäsenetuja esimerkiksi urheilukauppoihin. Suuret kiitokset liitolle Vierumäen mökistä. Siellä on mahtavat liikuntamahdollisuudet ja siellä pääsee hyvin tutustumaan eri lajeihin. Tavoitteena liikuntakasvatusaliupseerin tehtävä Panssariprikaatissa perusyksikön opetusaliupseerina työskentelevä ylikersantti Pasi Suvisola (32) haluaa siirtyä liikuntakasvatusaliupseerin tehtäviin lähitulevaisuudessa. Liikuntalinjan opinnot ja niiden myötä syntynyt kontaktiverkosto antavat hyvät valmiudet tehtävään. Liikuntalinja on monipuolinen ja se on antanut hyvät valmiudet sekä syventänyt tietoa liikunnan eri osa-alueista. Olen saanut mahdollisuuden kehittää omia harjoitteita ja syventää tietoa liikunnasta. Olen saanut myös valmiuksia antaa parempia liikuntaohjeita vähän liikuntaa harrastavasta aina kilpakuntoilijaan. Suvisola on kiinnostunut täydentämään osaamistaan myös muissa liikuntaoppilaitoksissa. Nuoruusvuosien saavutuksista muistona miehellä on palkintokaapissa joitakin SM-mitaleita taekwondosta. Viimeiset kymmenisen vuotta olen harrastanut kestävyyskilpaurheilua am- Liikunta-alan sotilasammatillinen opintojakso 2 Kurssin jälkeen aliupseeri: Osaa sotilaan fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen vaikuttavat tekijät sekä liikuntakoulutuksen, että muun fyysisen koulutuksen rakenteessa, suunnittelussa ja johtamisessa. Tuntee toimintakyvyn eri kokonaisuudet. Osaa jatkokouluttaa liikunta-alan eri osa-alueita joukko-osastossa. Osaa asevelvollisen fyysisen koulutuksen normit ja ohjeistuksen. Osaa palkatun henkilöstön fyysisen koulutuksen normit ja ohjeistuksen. Osaa Puolustusvoimien testimenetelmät. Osaa suunnitella ja toteuttaa eri lajien kilpailuja joukko-osastotasolla. Tuntee valtakunnallisen ja paikallisen liikunta-alan verkostot ja ymmärtää verkostoitumisen merkityksen. Vääpeli Elina Komulainen toivoo, että kaikessa aliupseerien koulutuksessa varattaisiin aikaa liikuntaan. pumahiihdosta puolimaratonjuoksuun. Ampumahiihdossa tuli kierrettyä kansallisista kilpailuista aina sotilas -ja siviili SM- kilpailuihin. Suvisola kannustaa aliupseereita osallistumaan työnantajan tarjoamaan viikkoliikuntaan ja liikkumaan myös vapaaajalla. Hän näkee myös Aliupseeriliiton ja sen jäsenyhdistysten liikuntatapahtumat hyvänä väylänä liikkumiseen. Oppilasesitykset Urheilukouluun Seuraava SAMOJ2 liikuntalinja alkaa syyskuussa. Oppilasesitysten tulee olla Urheilukoulussa viimeistään 1.4. Koulutukseen otetaan enintään 20 henkilöä. Esitykset tulee liittää asiaan 2447/52.10/2011. Asian nimi SAMOJ 2 Liikuntalinja. Liikunnan mestarikoulutus (SAMMO) aloitetaan vuonna 2015. Urheilukoulu järjestää vuosittain useita yksittäisiä kursseja, joihin myös aliupseerit voivat hakeutua. Henry Lipponen muistuttaa, että liikuntakursseille haetaan kuten muihinkin Puolustusvoimien opintoihin Urheilukoulun koulutustarjonta löytyy Tornista kohdasta Etusivu -työsuhde - koulutustarjonta koulutuskalenterit. Sieltä valitaan Urheilukoulun koulutuskalenteri vuodelle 2012. Teksti: Asta Ruuskanen Kuvat: Arto Larjanne Ammattisotilas 1/2012 31

Tuomas Miromäki (keskellä maalin vieressä) näkee, että työporukassa liikkuminen kehittää yhteishenkeä. Kuva: Jari Utriainen Uusi vetäjä urheilutoiminnalle Vääpeli Tuomas Miromäki (29) aloitti Aliupseeriliiton uutena urheiluvastaavana vuoden alussa. Urheiluvastaavan tehtävänä on muun muassa aktivoida jäseniä omaehtoiseen liikkumiseen sekä organisoida liiton liikunta- ja kilpailutoimintaa. Miromäki kartoittaa tämän vuoden aikana liiton tulevat kilpailulajit ja tekee hallitukselle esityksen päivitetyistä mestaruuskilpailujen säännöistä ja urhei- lukilpailujen palkitsemisjärjestelmästä. Urheiluvastaava vastaa liiton mestaruuskilpailujen järjestelyistä ja varmistaa niiden käytännön järjestelyjen toteutumisen yhdessä järjestelyihin osallistuvan aliupseeriyhdistyksen kanssa. Hän tekee ampumahiihto-, hiihto- ja suunnistuskilpailujen kutsut ja ottaa vastaan ilmoittautumiset ja hoitaa muita tapahtuman käytännön järjestelyitä. Urheiluvastaava on paikalla liiton mestaruuskilpailuissa Aliupseeriliiton edustajana ja järjestää kilpailukohtaiset palkitsemistilaisuudet. Hänellä on myös tärkeä rooli Vuoden urheilijan valinnassa. Yhdistykset liikuttamaan jäseniä Karjalan Prikaatissa viestikomppanian vääpelinä työskentelevä Miromäki on jo tarttunut innolla tehtäväänsä. Miromäki valmistelee parhaillaan liiton hallitukselle esitystä siitä, miten liitto voi jatkossa tukea jäseniään omaehtoisessa liikkumisessa ja miten kilpailutoiminnasta saataisiin nykyistä vireämpää. Miromäki näkee, että yhdistyksillä voi olla nykyistä aktiivisempi rooli jäsenten omaehtoisen liikunnan edistämisessä. Yhdistykset voisivat järjestää kilometrikisoja eri lajeissa, kuten hiihto, uinti, pyöräily, juoksu ja rullaluistelu. 32 Ammattisotilas 1/2012

Kilpailun voisi järjestää joukkoyksikkötasolla. Kaikki ovat sen verran yllytyshulluja, että haluaisivat kilpailla siitä, mikä porukka liikkuu eniten vuodessa. Samalla tulisi kannustettua "kaveri kuntoon". Yhdistyksetkin voisivat kilpailla keskenään. Aliupseeriliitto voisi Miromäen mukaan ottaa liikuntavalikoimaansa myös uusia lajeja. Liitto voisi järjestää näissä lajeissa matalan osallistumiskynnyksen kilpailuja sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Lajien tulee Miromäen mukaan olla sellaisia, että yhdistysten on helppoa hoitaa kilpailut missä tahansa. Yhtenä esimerkkinä tällaisesta lajista on kahvakuula. Yhdistykset voisivat järjestää omat karsintansa paikallisin voimin haluamallaan tavalla. Yhdistykset pitäisivät vuorollaan kerran vuodessa "Finaalin", minne paikallisyhdistykset lähettävät osanottajia omien kilpailujen perusteella. Jokaisesta yhdistyksestä löytyy varmasti joku asiaan perehtynyt sotilas, joka pystyy asiaa pyörittämään. Kilpailuilla on tärkeä merkitys sotilasurheilussa. Miromäki on huomannut, että kilpailuissa käyvät kuitenkin ensisijaisesti ne henkilöt, jotka pärjäävät siellä. Näen, että kilpailuihin osallistumista tärkeämpää on saada vähemmän liikkuvat jäsenet liikkumaan ja löytämään itselleen sopivia lajeja. Tässä asiassa meillä onkin suurin kehittäminen tulevaisuudessa. Urheiluvastaava Miromäki ehdottaa, että yhdistykset järjestäisivät sisäisiä ja yhdistysten välisiä kilometrikisoja esimerkiksi hiihdossa. Kuva: Asta Ruuskanen Liikkumiseen liittyviä jäsenetuja Uusi urheiluvastaava pitää Vierumäen mökkiä ja alueen tarjoamia liikuntamahdollisuuksia resurssina myös yhdistyksille. Yhdistykset voisivat pitää esimerkiksi kokouksia tai muita tapahtumia liiton Vierumäen mökillä. Näihin tapahtumiin voisi yhdistää jotakin liikuntatoimintaa. Erilaisten lajien kokeilu voisi olla jollekin vähemmän liikkuvalle kannustava kokemus. Samalla saattaa tulla kipinä liikuntaan, jos ei sitä vielä ole. Kokemuksesta tiedän että Vierumäellä on todella monipuoliset ja hyvät liikuntapalvelut. Miromäki kannustaa yhdistyksiä neuvottelemaan jäsenetuja paikallisiin urheilukauppoihin. Tämä olisi omiaan kannustamaan jäseniä liikkumaan. Liitto voisi myös tukea jollakin tavalla jäsenyhdistyksien osallistumista massaliikuntatapahtumiin. Tämä edistäisi myös yhdistysten välistä toimintaa. Tehot irti viikkoliikunnasta Miromäki arvostaa työnantajan tarjoamaa viikkoliikuntamahdollisuutta sekä monipuolista liikuntapaikka ja välinetarjontaa. Työnantaja tarjoaa lisäksi ammattimaista ohjausta liikkumisesta kiinnostuneille sekä mahdollisuuden osallistua moniin urheilukilpailuihin. Miromäki pelkää, että monikaan ei viikkoliikuntamahdollisuuttaan käytä. Kaksi tuntia viikossa työaikaa liikkumiseen on mielestäni liian vähän, jos ei harrasta omatoimista liikuntaa ollenkaan. Meillä Karjalan Prikaatissa liikuntatoimintaa on järjestetty hyvin. On erilaisia liikuntatapahtumia, tuetaan osallistumismaksuissa ja järjestetään ohjausta tarpeen mukaan. Esimiehet eivät ole myöskään valittaneet, jos sotilas on urheillut yli kaksi tuntia viikossa työajalla. Miromäki kilpaili vuosina 1995-2006 haulikkoammunnassa maajoukkuetasolla. Hänellä on useita suomenmestaruuksia sekä henkilökohtaisissa- että joukkuesarjoissa. Nuorten sarjassa hän saavutti lisäksi MM- ja EM pronssia joukkuekilpailussa. Vaikka aktiivinen kilpa-ammunta loppui, hän ampuu edelleen pitääkseen taitoa yllä. Tavoiteenani on aloittaa uudelleen parin vuoden sisällä, jos tälle alueelle rakennetaan uusi ampumarata. Salibandy, suunnistus, hiihto, lenkkeily, rullaluistelu ja kuntosaliharjoittelu ovat viime vuosina olleet osa Miromäen liikuntavalikoimaa. Ryhmässä liikkuminen madaltaa kynnystä kokeilla uusia lajeja ja työporukalla liikunta kehittää myös yhteishenkeä. Liikunnalla on minulle iso merkitys. Se pitää virkeänä ja reippaana työpäivät ja sen myötä jaksan paremmin myös töiden jälkeen. Asta Ruuskanen Ammattisotilas 1/2012 33

Lumiaura Taistelun johtamista sodassa Maavoimille ollaan hankkimassa uutta johtamisvälineistöä. Ryhmänjohtajille tullee radio ja taistelijan päätelaite, jolloin joukon käsitys taistelukentän tilanteesta paranee. Nyt tutkitaan sitä, mitä paikannus- ja viestintäominaisuuksia päätteellä pitää olla. Sen tekniikka on mahdollisimman yksinkertaista, joka on jo olemassa ja vielä väännetään sotaväen muotoon. Tarkoitus on lisäksi hankkia jokaiseen ryhmään muutama pimeänäkölaite. (HS 20111130) Uudistus on varmasti hyvä, ei puhettakaan muusta, jos vain rahat riittävät ja tukiasemille riittää edes myrskyaikoina virtaa. Uutisoinnin yhteydessä lienee silti syytä muistuttaa mieliin, että johdettiinhan sitä taisteluja ennenkin. Seuraavat havainnot ovat Jatkosodan alun Itä-Karjalasta, jossa 4. Divisioona puski ensin syyskuussa luoteesta kohti Petroskoita sekä sen jälkeen loka-marraskuussa pohjoiseen ja taas kaakkoon kohti Karhumäkeä. Yksi divisioonan rykmenteistä oli johtamisen kannalta hyvin erikoislaatuinen. Sille annettiin ilmeisesti vain yksi kirjallinen käsky, jota sitäkin rykmentin komentaja myöhemmin katui. Tavallinen menettely oli seuraavanlainen. Kun rykmentin komentaja oli saanut divisioonasta käskyn, minkälaisen tahansa, pataljoonan komentajat kutsuttiin käskynjakoon. Se tapahtui tavallisesti sillä tavalla, että alaisille selvitettiin aluksi tilanne. Sitten heille kerrottiin, että divisioonan käsky on tämä ja että rykmentin on edettävä siihen ja siihen tavoitteeseen. Sen jälkeen resuneerattiin, millä järkevällä tavalla tähän tavoitteeseen päästään. Rykmentissä ei annettukaan mitään ehdottomia, täsmällisiä käskyjä. Sitä komennettiin luottaen pataljoonan komentajien terveeseen sotilasjärkeen. Rykmentille oli lisäksi onneksi se, että sillä oli pataljoonan komentajat, joiden kanssa järjestelmä toimi. Kun taas lähettiupseeri vei käskyä pataljoonan komentajalle, hän välitti rykmentin komentajan terveiset. Tehtävä on tämä. Sen voi täyttää niin ja niin. Taikka pataljoonan komentaja voi itse täyttää sen toisellakin tavalla, jos se on parempi. Jokainen rykmentin mies tiesi myös, että mitään hyökkäystoimintaa ei aloitettu, etteikö rykmentin komentaja olisi itse ollut mukana. Hän kulki aina joko kärkipataljoonan mukana tai välittömästi sen takana. Kun rykmentti lähti esimerkiksi hyökkäämään itse Karhumäkeen, komentaja käveli ennen tykistövalmistelun alkua kohti erästä komppaniaa, joka oli ryhmitetty laajalle alueelle etulinjavastuuseen. Tällöin polun varressa olleet miehet totesivat: Tästä kai pian hyökätään, koska Komentaja näkyy menevän eteen. Sitä rykmenttiä ei koskaan johdettu takaapäin, vaan aina henkilökohtaisesti edestä. Varsinkin Petroskoin tieltä on kerrottu tapauksista ja viitattu sellaisiin, joissa rykmentin miehet kohtelivat sotavankejaan varsin inhimillisesti. Sotavangit vastasivat tällaiseen kohteluunsa toisinaan avustamalla suomalaisia haavoittuneiden ja jopa ampumatarvikkeiden kantamisessa. Sotavankien tuollainen kohtelu johtui tietysti tuon divisioonan näiden sotilaiden tyylitajusta. Sotavangit taas arvasivat saavansa perillä ruokaa ja tupakkaa. Eräs merkittävä seikka oli yöllä tehtyjen tai ainakin pimeällä aloitettujen ja päättyneiden hyökkäysten runsaus. Kannaksella oli vielä voitu hyökätä elokuun, tosin jo lyhenevinä kesäpäivinä ja pimenevinä öinä. Mutta Petroskoin tiellä alkoi tilanne syyskuussa muuttua. Sen jälkeen valoisa aika vain väheni koko ajan mitä lähemmäksi Karhumäkeä tultiin. Ainoat valaistusvälineet olivat kuu ja johtajan taskulamppu, jonka valossa vain katsottiin karttaa. Sitten on kiinnitettävä huomiota rykmentin miesten ampumataitoon sekä siihen kuinka he huolehtivat ensin aseistaan ja vasta sitten kiinnittivät huomion omiin jäätäviin olosuhteisiinsa. Eräänkin 27./28.10.1941 käydyn yötaistelun päätyttyä olivat omat joukot menettäneet kaatuneina vain kaksi miestä, mutta aiheuttaneet Puna-armeijalle 30 kaatuneen ja 30 vangin tappiot. Yötaisteluissa syntyi omille todella vähäisiä tappioita, koska viholliset ampuivat pimeällä yli maalin, jota suomalaiset eivät tehneet. Maavoimien uudistus on varmasti hyvä. Tulee silti mieleen JR 8 tuntemattomien sotilaiden lähtötouhut paloaukealta, kun kapteeni Kaarna ja sotamies Rahikainen sanailivat tarpeettomien varusesineiden jättämisestä pois kantamuksista. Kaikki liika kama pois, kuten tarpeettomat kirjoituslehtiöt ja sellaiset. Siihen Rahikainen: Herra kapteeni. Ei nyt sentähen kirjoituslehtiöitä. Tytöt ne lakkaa antamasta, ellei lemmestä lurita. Lumiaura 34 Ammattisotilas 1/2012

Voiteluaineet, suodattimet, rasvat, kemikaalit sekä huoltolaitteet ja -tarvikkeet suoraan maahantuojalta. Myymälämme Pirkkalassa palvelee arkisin klo 7:30 8.00-17.00-17:00 VOITELUKESKUS TONTTILA OY LTD. Turkkirata 10, 33960 Pirkkala Puh. 03 358 760 fax: 03 368 4311 www.voitelukeskus.com Meillä järjestät onnistuneet kokoukset koulutustilaisuudet henkilöstöjuhlat pikkujoulut saunaillat KERHORAVINTOLA SEISKA Suomenkasarmi rak 7, Vuorikatu 22 13130 Hämeenlinna, Puh. (03) 674 3433 ravintola@kerhoravintolaseiska.fi www.kerhoravintolaseiska.fi Teollisuustie 2, 02880 Veikkola Puh. 020 789 1000 Fax 020 789 1099 E-mail: myynti@pa-hu. Ammattisotilas 1/2012 35

Tykkipihalle on ryhmitetty kirjava otos tykistön kalustoa vuosilta 1870 1960. Tykistöä seitsemältä vuosisadalta Suomen tykistön historia alkaa jo 1400-luvulta, mutta vasta vuodesta 1977 sillä on ollut oma aselajimuseo. Hämeenlinnan linnankasarmilla museo on sijainnut vuodesta 1997 lähtien. Suomen Tykistömuseo on monipuolinen ja runsas kokonaisuus, joka esittelee kenttätykistön historian lisäksi muutakin puolustusvoimiemme vaiheisiin liittyvää kiinnostavaa aineistoa. Päärakennus sisältää kolme kerroksel- lista kalustoa, varusteita, aseita, välineitä ja perinne-esineistöä tinasotilaskokoelmaan asti. Tykkipihalle on ryhmitetty kirjava otos tykistön kalustoa vuosilta 1870 1960. Arvokkain osa on suojassa tykkihallissa. Pihalta on käynti erilliseen näyttelyrakennukseen, jossa on vaihtuvia erikoisnäyttelyitä. Museota pitää yllä Tykkimiehet ry, joka aloitti toimintansa vuonna 1965 nimellä Tykistökoulun perinneyhdistys. Museonäyttely etenee kronologisesti vieden rinnakkain Suomen historiaa ja tykistön kehitystä. Päärakennuksen ensimmäinen kerros esittelee tykistön alkutaipaleen 1400 luvulta lähtien. Ruotsinvallasta siirrytään Venäjän valtakauteen sekä edelleen jääkäritykistöön ja vapaussotaan. Toinen kerros kertoo kehityksen itsenäisyyden alusta jatkosodan loppuun asti. Oman huoneensa on saanut tykistölegenda, kenraali Vilho Petter Nenonen. Toinenkin suomalaisen tykistön suuri mies on huomioitu: esillä on varusmiehenä 226 -senttisen Väinö Myllyrinteen asepuku jättiläisnuken ylle puettuna. Myllyrinne kasvoi vielä reservissäkin ja oli aikanaan maailman pisin mies. 36 Ammattisotilas 1/2012

Korjausmuunnin ja Hitlerin kello Museossa selviää, että suomalaistykistön salaista asetta, korjausmuunninta, ei keksinytkään kenraali Nenonen itse, vaan Tykistön ampumakoulussa vuonna 1943 opettajana palvellut majuri Unto Petäjä. Korjausmuunnin on nähtävänä museolla. Nenoseen liittyvä esineharvinaisuus on Hitleriltä saatu SS-logolla varustettu tarkkuuskello. Niitä on enää kaksi maailmassa eli tämä on museon arvokkaimpia yksittäisiä esineitä. Nenonen muuten oli talvisodan ajan USA:ssa hieromassa tykkikauppoja. Kauppa varmistui vasta talvisodan päätyttyä, koska amerikkalaiset eivät halunneet myydä tykkejä sotaa käyvälle maalle (sic!). Toisen kerroksen avarissa näyttelytiloissa voi tutustua mm. ampumamenetelmiin, joista Suomen tykistö tuli viime sodissa kuuluisaksi. Näyttävän tykkivaljakon ohella esillä on runsaasti mieskohtaisia varusteita ja tykistön välineistöä. Luonnollisena osana sotien ajan näyttelyä ovat tykistön (rynnäkkötykit mukaan lukien) Mannerheim-ristin ritarit, joista moni oli Kanta-Hämeen miehiä. Elokuvasalissa pyörii viime sodista kertovia filmejä, joita on tuottanut mm. Tykkimiehet ry. Kolmannen kerroksen Leijonasalissa esitellään tykistöjoukkojen perinteet mm. pienoislipuin ja joukko-osastotunnuksin havainnollistettuina. Seinältä kävijää katsoo joukko tykistövaikuttajien muotokuvia. Kierroksen edetessä perinteet vaihtuvat nykypäiväksi. Näyttely ulottuu aina nykyisen vuosituhannen alkuun asti. Kolmas kerros selvittää muun muassa tykistöjoukkojen kokoonpanojen muuttumisen, tykistötiedustelun ja materiaalien kehittymisen tykistölle tärkeää elektroniikkaakaan unohtamatta. Varusmiespalveluksen suorittaneille aiheuttanevat jälleennäkemisen riemua tupien ja kaappien rekonstruktiot sekä luonnollista kokoa olevat dioraamat muun muassa vääpelin toimistosta, tulenjohtokontista tai ryhmäupseerin komentopaikasta. Ylimmän kerroksen antiin kuuluu myös sotilaskoti- ja lottaperinnenäyttely. Monissa luonnollista kokoa olevissa dioraamoissa esitellään tykkimiehiä työnsä ääressä. Kuvassa reservin luutnantti suorittaa ilmakuvan stereotulkintaa. Museo esittelee myös laajan otoksen sotilaspukuja. Luutnantilla on puku m/36. Koululaisryhmille tarjolla toiminnallisuutta Museolle tärkeät koululais- ja varusmiesryhmät arvostavat toiminnallisuutta. Sitä on tarjolla Sotilaan tie erikoisnäyttelyssä, joka jatkuu ainakin kuluvan vuoden ajan. Aikahaarukka ulottuu ajalta ennen ruutia nykysotilaan varusteisiin asti. Kävijä voi sovitella päälleen ritariajan rautapaitaa tai nykyvarusmiehen raskasta suojaliiviä. Tässä osassa museota esineisiin saa ja suorastaan pitääkin koskea. Ryhmä viedään myös ensimmäisen maailmansodan juoksuhautaan, jossa voi kypärä päässä kokea aavistuksen siitä, minkälaista oli päiväkausia kestäneessä tykistötulessa. Pro patria salissa on esillä otos museolle lahjoitetuista kunnia-, arvo-, ansioja kurssimerkeistä. Perinnekokoelmaan on saatu noin 30 henkilön merkit sotilasarvohierarkian kaikilta tasoilta tykkimiehestä aina kenraaliin asti, lottiakaan unohtamatta. Nähtävillä ovat mm. jalkaväenkenraali K.A. Heiskasen merkit. Museolla on peräti kolme lahjoituksena saatua Mannerheim-ristiä. Venäläisten tykkien kokoelma on Euroopan laajin. Viime sotiemme hyvin kirjavasta tykkikalustosta on museokappale lähes jokaisesta tykkityypistä. Huomattava tieteellinen harvinaisuus on kenraali Nenosen ulkomaisten kirjojen kokoelma. Kokoelmapolitiikkana on tallettaa suomalaisten käyttämät ja suomalaisia vastaan käytetyt tykit sekä oleellisesti kenttätykistöön liittyvä välineistö. Esimerkiksi hevoset olivat oleellinen osa tykistöä viime sotien aikana. Katse nykykalustoon päin Polttavia esinepuutteita museolla ei ole, mutta katseet ovat jo kohdistuneet edelleen käytössä olevaan 122 H 63:een sekä kahteen panssarijoukkojemme telatykkityyppiin. Erityisen kiinnostava löytö olisi museon lähelle Vanajaveteen Suomen sodan (1808-09) aikana upotetut tykit. Niitä on eri aikoina etsitty tuloksetta. Museon yhteydessä on Sotilaskotiperinneyhdistyksen kahvila kävijöiden virkistyksenä, mutta museomyymälä on varsin vaatimaton. Museolla on vilkasta oheistoimintaa, kuten luentoiltoja ja toimintapäiviä. Tutkimustoiminta on oleellinen osa vireää museota. Lähiajan suurin haaste on integroida Linnankasarmille muuttavien viestija pioneerimuseoiden kokoelmat osaksi museokokonaisuutta. Muutostöistä huolimatta museo on avoinna normaalisti, ja uusi näyttely on valmis kesällä 2013. Museon naapureina ovat Hämeen keskiaikainen linna, Vankilamuseo sekä Hämeenlinnan historiallinen museo, eikä Panssarimuseokaan kaukana ole. Kohteet voi katsoa kätevästi yhteislipulla. Lähteitä: Suomen Tykistömuseon nettisivut www.tykistomuseo.fi, museomestari Ilkka Vahtokari sekä tutkija Samuel Fabrin Teksti ja kuvat Seppo Simola Ammattisotilas 1/2012 37

Kirja-arvostelu Mika Kulju: Kenraalin viisi sotaa, Hjalmar Siilasvuon elämäkerta, Gummerus, 2011, 251 s. Aina kun tunnetusta henkilöstä ilmestyy uusi elämäkerta herää kysymys, mitä uutta tietoa on löydetty? Miksi uusi kirja kannattaa kirjoittaa? Kuljun vastaus on muun muassa, että Siilasvuon yksityiselämään liittyvät asiat eivät ole enää niin herkkiä. Siilasvuon persoona ja yksityiselämä nousevatkin kirjassa esiin tunnettujen sotasaavutusten ohella. Jopa Siilasvuon ruuanlaittotaitoa kommentoidaan. Lupauksen uudesta tiedosta kirjoittaja lunastaa kertomalla, että Siilasvuon esikoislapsen äiti ei ollut hänen aviovaimonsa Salli, vaan haminalainen Iida Maria Pousi. Siilasvuo ei koskaan halunnut erityisesti peitellä asiaa, mutta tieto avioliiton ulkopuolisesta tyttärestä ei ole aiemmin noussut julkisuuteen. FM Mika Kulju on julkaissut kirjat muun muassa Raatteen taisteluista ja Tornion maihinnoususta, jotka molemmat liittyvät oleellisesti Siilasvuohon. Nyt puheena oleva kirja on looginen jatkumo aiemmille. Raimo Seppälä on puolestaan julkaissut jo 1984 Siilasvuoelämäkerran Kenraali ja pahat linnut, johon Kulju kirjassaan monasti viittaa. Ensimmäistä maailmansotaa Siilasvuo kävi koulu- ja osakuntatoveriensa kanssa Jääkäripataljoona 27:n riveissä. Historian kulku heitti kapteeni Siilasvuon tuolloin vielä nimellä Strömberg - Suomen vapaussotaan ja muun muassa Viipurin vapautukseen viidennen jääkäripataljoonan kolmannen komppanian päällikkönä. Kulju kuvaa myös sotien välistä varuskunta- ja seurapiirielämää. Siilasvuo komensi 1928-33 Terijoella PPP1:tä hioen ongelmapataljoonasta valiojoukon. Terijoki oli varsinkin kesäisin vilkas lomapaikka ja seuraelämän keskus. Syksyllä 1934 everstiksi ylennetty Strömberg komennettiin Ouluun Pohjois- Pohjanmaan sotilasläänin komentajaksi. Vuonna 1935 Strömberg johti jääkärivaltuuskunnan kolmen viikon matkaa Saksaan. Matkasta on kirjassa kuvaus. Kenraalimajuri Siilasvuo oli talvisodan jälkeen nykytermillä ilmaistuna valtakunnallinen julkkis. Hänellä oli myös huomattava kansainvälinen maine Suomussalmen ja Raatteen saavutusten ansiosta. Vain Mannerheim oli häntä kuuluisampi suomalainen sotilas. Kirjan mukaan kansainvälinen maine kihahti Siilasvuon hattuun. Kirjassa pohditaan komentajien henkilösuhteiden vaikutusta johtamiseen, eritoten Siilasvuon suhdetta talvisodan esikuntapäällikköönsä kapteeni Alpo K. Marttiseen. Aihetta on laajemmin käsitellyt Pasi Tuunainen vuonna 2010 julkaistussa kirjassaan Tahtojen taisto. Siilasvuon ja saksalaisten komentajien kiistoja käsitellään myös, samoin kuin antipatioita eräiden kotimaisten kenraalien kanssa. Siilasvuo oli välirauhan aikana maailmanpolitiikan ytimessä. Hänen esikuntansa sai jo elokuussa 1940 ensimmäiset yhteydenotot Norjan saksalaisjoukkojen esikunnalta. Yhteydenpito tiivistyi, ja Siilasvuo oli ilmeisen tarkkaan selvillä saksalaisjoukkojen aikeista pohjoisessa, kun Barbarossa-suunnitelma valmistui joulukuussa 1940. Jatkosodan kynnyksellä Siilasvuon esikunta tiesi tulevasta varmasti enemmän kuin Suomen eduskunta. Saksalaismielinen Siilasvuo ei ollut, natsimielisyydestä puhumattakaan. Kenraali oli kyllä aluksi optimistinen saksalaisten pyrkimysten suhteen, mutta jo elokuussa 1941 hän alkoi pohdiskella, että Saksa häviää sodan ja Suomellekin voi siinä rytäkässä käydä huonosti. Saksalaisten näytöt Pohjois-Suomessa olivat huonoja, mutta muutakin taustatietoa Siilasvuolla saattoi olla. Siilasvuon III Armeijakunta hyökkäsi kesällä 1941 Sallan ja Kiestingin suunnalla kohti Muurmannin rataa ja Vienanmerta. Hyökkäyksen aikana evl. Jussi Turtolan JR 53 koki kovia Kiesitingin motissa. Kirja valaisee Turtolan ja Siilasvuon kiistoja, ja äänensä saavat kuuluviin myös kenraalia kritisoineet osapuolet. Siirtonsa sotakoulutuksen ylitarkastajaksi marraskuussa 1942 kuuluisa kenraali koki hyllytyksenä, jopa nöyryytyksenä, mutta Siilasvuon aika koitti vielä. Kohtalon kesän 1944 torjuntataisteluissa hän komensi jälleen III AK:a mm. Vuosalmen Äyräpään lohkolla. Siilasvuon sota ei päättynyt vielä aseiden vaikenemiseen Karjalassa, vaan hänen osakseen tuli aloittaa sotatoimet saksalaisia vastaan Lapissa syksyllä 1944. Saksalaisten rauhanomainen vetäytyminen ei sopinut venäläisille, ja Mannerheim laittoi Siilasvuon asialle. Komennuksessa oli osaltaan Marskin omituista huumoria, koska Siilasvuon sanotaan pitäneen saksalaisia syyllisenä hyllytykseensä. Nyt oli tilaisuus maksaa kalavelat. Saksalaissota alkoi riskialttiilla maihinnousulla Tornioon. Sotien jälkeisistä rauhan vuosista vii- 38 Ammattisotilas 1/2012

Kirja-arvostelu vät lapsen huoltajuusriidan seurauksena. Helsingin uusi musiikkitalokin vilahtaa sivuosassa, samoin maamiinoista luopuminen. Entä miten reagoi puolustuskykynsä alas ajanut Ruotsi kun Suomikin alkaa purkaa asevoimiensa suorituskykyä? Kirjan on remesmäiseen tapaan kelpo tiiliskivi. Lukija ei kuitenkaan tukehdu sivumäärään, vaan tapahtumat etenevät joutuisasti useilla näyttämöillä yhtäaikaisesti ja kirjailija siirtyy sujuvasti niiden välillä. Juonen punonta tiivistyy siihen, että loppukohtauksessa keskeiset henkilöt ovat kirjaimellisesti silmätysten. Remeksellä ei ole kirjasta toiseen seuraavaa päähenkilöä, mutta Teräsleijonan sankari Riku Tanner esiintyi jo edellisen vuoden Shokkiaallossa. Tanner joutui eroamaan KRP:stä ja käy nyt katkeraa riitaa poikansa Leon huoltajuudesta ja pyrkii kaikin keinoin estämään lapsensa muuton Venäjälle. Vähitellen käy ilmi, että Tanner ja ex-vaimo perheineen eivät olekaan ainoat osapuolet kiistassa. Tekijällä on taito yllättää lukija uudelleen ja uudelleen. Kun kuvio alkaa hahmottua lukijan päässä, niin Remes tempaiseekin uuden vaihteen silmään ja tapahtumat loikkaavat seuraavalle tasolle, jolloin lukija joutuu kokoamaan palapelinsä uudelleen. Remekselle tyypilliseen tapaan tässäkin kirjassa on ulkopoliittinen ulottuvuus. Joskus Remeksellä on mukana maailmanhistoriallinen aspekti kuten siirtomaa-aika tai Kolmas valtakunta. Remes ilmiselvästi pitää tekniikan innovaatioista, mutta enää hän ei herkuttele entiseen tapaan aseteknisillä yksityiskohdilla. Historian siipien havina ei kuitenkaan peitä alleen ajankohtaisia teemoja, jota Teräsleijonassa edustavat mm. viljelyskasvien geenimuuntelu sekä muukalaisvastaisuus ja kuinka se Suomessa voisi eskaloitua väkivaltaisiksi mellakoiksi. Ruotsin suhtautumista Suomen maanpuolustuksen alasajoon pohditden sodan karaisema kenraali ei juuri ehtinyt nauttia. Varhaisella iällä alkaneet sydänoireet ja kohonnut verenpaine eivät ainakaan parantuneet sotavuosien paineissa ja niinpä Siilasvuo siirtyi ajasta ikuisuuteen tammikuussa 1947 vasta 54-vuotiaana. Kuljun teksti on selkeää ja mukaansatempaavaa. Kirjassa on runsas lähdeluettelo, henkilöhakemisto sekä valokuvaliite. Jäin kaipaamaan edes muutamaa karttaa sekä Siilasvuon vuosiluvuiksi tiivistettyä urapolkua ylennyksineen ja kunniamerkkeineen. Seppo Simola Ilkka Remes: Teräsleijona, WSOY, 2011, 468 s. Remes on jälleen ajan hermolla. Suomen ja Venäjän välit kiristy- tiin tv-uutisissa samaan aikaan kun luin Teräsleijonan näkökulmaa asiaan. Kirjailija siivittää lukijan mielikuvituksen lentoon. Mistä olikaan kyse Ruotsin rannikon 80-luvun sukellusvenejahdeissa, ja miksi venäläisillä on into hankkia kiinteistöjä Suomen maanpuolustukselle tärkeiden kohteiden läheltä? Voisivatko muutkin vanhat totuudet todella olla aivan toisin kuin yleensä on itsestään selvästi oletettu? Kun operaatio Teräsleijonan taustamotiivit lopulta paljastuvat, niin niistä ei ehkä oteta kaikkea irti. Lähtökohtia lisähehkutukselle kyllä olisi. Vaikka lopussa pauketta ja räminää onkin, niin ajatuksen tasolla ratkaisu vähän lässähtää. Tässäkö kaikki oli? Teräsleijona on rutiinisuoritus. Se ei petä lukijaa, muttei myöskään nouse kirkkaimmaksi tähdeksi Remeksen vuonna 1997 alkaneella trilleristin uralla. Tekijältä on ilmestynyt jo vuosikaudet kaksi kirjaa per syksy, toinen aikuisille ja toinen nuorille. Joskus on tuntunut jopa siltä, että nuorten romaani on ollut vetävämpi. Seppo Simola Ammattisotilas 1/2012 39

Lukuvinkkejä Hanssin Jukka Douglas DC-2, Matti Hämäläinen A laotsikossa Hanssin- Jukkaa tituleerataan Marskin hovikoneeksi, mutta ehti se olla paljon muutakin. Talvisodan vapaaehtoislentäjä, ruotsalainen kreivi von Rosen, osti talvella 1940 Hollannista DC-2:n, jonka lahjoitti Suomen ilmavoimille. Viimeisen lentonsa 1.6.1955 lentänyt kone avattiin elokuussa 1959 Hämeenlinnassa nuorisokahvilana. Kirja kertoo Hanssin-Jukan sodan ajan vaiheet ja kahviovuodet sekä kuvaa loppuvuonna 2009 alkaneen entistämisprojektin seikkaperäisesti siihen saakka, kun Ilmasotakoulun kilta luovutti koneen entistettynä Ilmavoimille syyskuussa 2011. (SS) Kohtalon päivät, Kauko I. Rumpunen (toim.) Valittujen Palojen kustantaman kirjan alaotsikko lupaa uutta tietoa talvi- ja jatkosodan ratkaisun hetkistä. Sitäkin toki nimekkään kirjoittajakunnan esityksestä löytyy, mutta osaksi kirja on vanhan kertausta. Mukana on runsaasti tunnettujen vaikuttajien päivättyjä sitaatteja jotka osoittavat, kuinka vaikeaa ennustaminen on. Valokuvien lisäksi sivuilla on runsaasti kuvia alkuperäisistä asiakirjoista. Aihepiirejä on raskaan sarjan vaikuttajien henkilökuvista naisvoimisteluun. (SS) Sata asetta joilla tehtiin historiaa, Chris McNab (suom. Kari Koski) Sodat ovat usein olleet teknisen kehityksen kiihdyttiminä. Kirjassa esitellään aseita kivikirveestä keihäiden ja ohjusten kautta tienvarsipommeihin. Viime vuosisadalta on mukana mm. lentokoneita, laivoja, tykkejä, panssareita, ryhmä- ja yksilöaseita ja ohjuksia. Runsas kuvitus havainnollistaa sisältöä. Suomennoksessa on jonkin verran terminologiavirheitä, mutta ne eivät haittaa kokonaisuutta. Yleissivistävä kokonaisesitys aseiden kehityshistoriasta tuhansien vuosien ajalta. (SS) Sotahistoriallinen aikakauskirja 31 (2011), Touko Perko (päätoim.) S otahistoriallisen seuran vuosikirjan ilmestyminen kannattaa noteerata. Tällä kertaa aiheina ovat mm. SS-miesten ja jääkärien yhtymäkohtien vertailu, hakaristin historia, venäläiset sotavangit ja sotilaat useammastakin näkökulmasta, Normandia taistelutantereena jne. Osa artikkelien kirjoittajista on sotahistorian harrastajille tuttuja, mutta uusillekin kasvoille annetaan tilaa. Loppuosan kirjakatsaus esittelee hyviä lukuvinkkejä. (SS) Suomalaisen sotilaan historia ristiretkistä rauhanturvaamiseen, Jussi Viljanen (päätoim.) Kirja on tiivistelmä W+G:n kolmiosaisesta sarjasta Suomalainen sotilas. Talonpojat muodostivat ensimmäiset järjestäytyneet suomalaiset sotajoukot puolustaessaan kotiseutujaan ristiretkeläisiä vastaan 1100-luvulla, eli kirjan aikaulottuvuus on 900 vuotta. Teos on oivallinen tietopohjan laajennus niille, joiden mielenkiinto on keskittynyt 1900-luvun sotilaisiin. Runsas kuvitus, ilmava painoasu ja selkeä otsikointi helpottavat perehtymistä kirjan runsaaseen ja mielenkiintoiseen antiin. (SS) Suomen ilmasodan pikkujättiläinen, Heikki Nikunen Jyrki K. Talvitie Kalevi Keskinen Alussa on lyhyt katsaus ilmavoimiemme alkuvaiheisiin. Sotavuodet käydään läpi teemoittain kronologisesti, mutta ei kuitenkaan päivä päivältä. Hyvät liitteet ja hakemistot lisäävät kirjan arvoa hakuteoksena, samoin kuin asiansa hallitsevat kirjoittajat. Tieto- ja henkilölaatikot toimivat tiiviinä tietoiskuina. Runsas kuvitus täydentää kiintoisan kokonaisuuden. (SS) 40 Ammattisotilas 1/2012

Suomen Puolustusvoimatkin luottaa OFA-liukuesteketjuihin OFA Oy Ab Hirvikoskentie 128, 32200 LOIMAA Puh. 0207 927 500, Fax 0207 927 501 Email: info@ofa.fi www.ofachain.net INSINÖÖRITOIMISTO J. MARKKANEN OY LVI-suunnittelua Sähkösuunnittelua RAU-suunnittelua RAKLI - SKOL - ATL -laatujärjestelmä Kumpusaarentie 4 Puh. (017) 264 5755 70620 KUOPIO Fax (017) 264 5777 E-mail: etunimi.sukunimi@jmoy.net www.jmoy.net TEOLLISUUSTUONTI OY Luotettavaa tuontia ja tukkukauppaa vuodesta 1976 Puolustusvoimien varustetoimittaja jo useamman vuoden ajan! erilaiset käsineet jalkineet taistelijan varusteet Sahaajankatu 36, 00880 Helsinki Puh. (09) 7554 660 / 7554 661, fax (09) 7553 310 tetu@teollisuustuonti.fi www.teollisuustuonti.fi SÄKYLÄN KUNTA Rantatie 268, 27800 Säkylä Puh. 02-832 81 www.sakyla.fi LASTAUS JA SEULONTA VELJEKSET REKILÄ - KIVIAINESMYYNTI - KONEURAKOINTI Hautalantie 22, 68230 Lohtaja, puh. (06) 877 570, 0400 165 191 SUOMEN KALUSTE- TEKNIIKKA OY Vanha Talvitie 13 A 3, Helsinki Puh. (09) 7745520 MAANRAKENNUSLIIKE Valter Lehtonen Oy mmattisotilas 3_06.indd 5 2.10.2006 12:20:09 www.maanrakennuslehtonen.fi VARKAUDEN TILI OY Vattuvuorenkatu 65, 78210 VARKAUS Puh. (017) 555 3081 TURUN SAMMUTINHUOLTO OY Vähäheikkiläntie 54, TURKU Puh. 0207 4637 40 www.tsh.fi PATRIA RAKENNUS OY Koulukatu 23, 13100 Hämeenlinna Puh. (03) 625 100 Ammattisotilas 1/2012 41

LOTTANEN Maan korvessa kulkevi lapsosen tie Taisinpa viime kirjoituksen viime riveillä epäillä, että suuria koitoksia voi olla edessä. Luoja, olinpa oikeassa, vuodella oli Grande Finale. Perheessämme, ja siihen sisällytän lähisuvun, on ollut sisaruksieni lisäksi liuta serkkuja. On lähiserkkuja ja kaukaisempia serkkuja sekä Amerikan serkut. Lähiserkuista läheisin on veljen vertainen, niin paljon vietimme aikaa yhdessä. Kaikki kesä-, hiihto- ja joululomat olivat yhtä juhlaa joko pikkulapsena kesäpaikassa temmeltäessä ja isompana heidän kaupassaan työtä tehden. Niinpä oli luontevaa, että vanhemman sukupolven kuoltua me aikalaiset tiivistimme rivejämme entisestään ja jatkoimme yhteiseloa. Olemme auttaneet pitämään torppaa pystyssä ja liettä lämpimänä. Talkoilla on kaadettu puut ja pilkottu ne, korjattu vuotava saunan katto ja oikaistu nenälleen sortunut talas. Ehdotimme tehtäväksi mitä tahansa oli vastaus EI, mutta nukutun yön jälkeen asia hoitui. Kaikkien kesien kohokohta on ollut kesäjuhlat kesäparatiisissamme Kalliorannassa, aina kolmanteen ja neljänteen polveen. Isäntä istui pitkän pöydän päässä juhlissamme syödään aina paljon ja kauan kohotti lasinsa ja lausui: Kiva kun tulia, tsippistä! Viisi vuotta sitten koitti eläkeaika serkullemmekin ja siitä alkoi melkoinen matka. Tavallisista päivistä tuli pelottavia, olimme jatkuvasti poliisien ja sotilaiden saartamia. Vastarannalla vakoilijat kiikaroivat meitä. Ovet piti pitää lukossa, huussiin ei mies uskaltanut mennä, jos joku ei varmistanut polun turvallisuutta. Mutta olivat myös koiranpennut kukkapenkissä nukkumassa. Olimme täysin ymmällämme, eikä yksikään lääkäri pystynyt auttamaan. Yhden talven vuorottelimme kahden sisareni kanssa kotihengettärenä hänen luonaan, se oli rankkaa aikaa. Herra H antoi kuolemattoman neuvon: Huolehdi ettei yhden sairaan sijaan saada kahta. En tiennyt, että harhat liittyvät oleellisesti dementiaan. Opimme vääntämään kaupungin ja hoitolaitosten kanssa kättä, kirjoitimme lehteen mielipidesivulle vanhusten huonosta hoidosta. Käänsimme maailman nurin tarpeen mukaan. Mutta emmepä me elämän kiertokululle mitään mahtaneet, joulun alla serkkumme oli jo saattohoidossa. Pastori saapui jakamaan ehtoollisen. Sisareni silitti poskea ja sanoi, että anna mennä, päästä irti. Ja mitä sanoi serkkumme viimeisiksi sanoikseen? ENKÄ. Purskahdimme pastorin hämmennykseksi nauruun. Tällä kertaa piti nukkua kaksi yötä ennen kuin hän poistui luotamme jouluksi kotiin. Hoitajat lauloivat häntä huoneesta pois viedessään maan korvessa kulkevi lapsosen tie, hänt ihana enkeli kotihin vie, vaan pianhan lapsonen langeta vois, jos käsi ei enkelin kädessä ois. Karjalaiset hautajaiset ovat hilpeämmät kuin hämäläiset häät. Onneksi kuolema tuo mukanaan niin paljon pakollisia tehtäviä, ettei voi jäädä suruunsa rypemään. Hautaustoimiston johtaja tarjosi meille kukkalaitteeseen gerbiilejä gerberoiden sijaan. Muistotilaisuudessa kerroimme kukin parhaita muistojamme, kuinka sienipaikat oli numeroitu, miten tärkeitä puutarhan kukat olivat ja kuinka saunan voi lämmittää kumisaappaalla. Työtoverit kertoivat omat muistonsa, siinä tutustuimme aivan uudenlaiseen serkkuun. Me nauroimme, vieraat nauroivat ja pastorikin nauroi. Ja tietenkin me söimme paljon ja kauan. Uurnan laskettuamme luimme rukoukseksi Lapin jenkan Jo vain tuntee, ken Lappiin on kulkeutunut, mitä aiemmin ollut on vailla Mitäpä Lapin vaeltajalle muutakaan. Ensi kesänä Kalliorannassa pidämme taas suuret sukujuhlat, nyt varmaankin isännän pitämättä jääneiden seitsemänkymppisten merkeissä. Istumme taas pitkän pöydän ääressä ja joku perheen miehistä kohottaa lasinsa: Kiva kun tulia, tsippistä. Sitten me syömme paljon ja kauan. Suovilla on pieni vanhusten hoitoyksikkö, jonka henkilökunnalle olen ikuisesti kiitollinen. Saimme viettää viimeiset päivät kuolevan serkkumme vuoteen vieressä häntä parhaamme mukaan hoitaen. Kerroimme hänelle vanhoja hyviä juttuja. Puhuimme lapsista ja muista sukulaisista. 42 Ammattisotilas 1/2012

Käy sivuilla! www.pkyhtiot.com Koneistustavaratalo KONEPAJA P & K Oy Knuutilankatu 1, 37200 SIURO Puh. (03) 357 5500 Kankaanpään Vartiointipalvelu Oy Lorvikatu 4 38700 Kankaanpää Puh. 02-572 2805 www.kpaanvartiointipalvelu.fi Siivousliike NYBERG OY Kalajärventie 62, MUURAME Puh. 0400 586 652 siivousliikenyberg.fi KONEKESKO - Täyden palvelun konetalo KONEKESKO TARJOAA TÄYDEN VALIKOIMAN KONEITA KÄYTTÖÖSI SEKÄ KATTAVAT, AMMATTITAITOISET JA LUOTETTAVAT HUOLTO- JA VARAOSAPALVELUT. Ammattisotilas 1/2012 43

Toimisto tiedottaa OIKEUDELLISET PALVELUT Aliupseeriliiton jäsenet saavat Asianajotoimisto Lindell Oy:ltä palvelusasiohin liittyvän oikeudellisen neuvonta- ja avustamispalvelun ilmaiseksi. Lindellin juristit ovat erikoistuneet puolustusvoimien erityispiirteisiin ja näin saat heiltä tarvittaessa parhaan avun. Mikäli palvelustehtävissäsi tai muutoin tulee sellainen tilanne, että tarvitset oikeudellista neuvontaa muussa kuin palvelussuhteen ehtoihin liittyvässä asiassa, voit soittaa suoraan Lindellin sopimusjuristeille. Ota yhteyttä juristiin aina silloin kun sinua epäillään palvelusrikoksesta tai -rikkomuksesta. Olet esimerkiksi ajanut kolarin puolustusvoimien hallussa olevalla ajoneuvolla, hallussasi olevaa puolustusvoimien materiaalia on hävinnyt tai olet muutoin syylliseksi epäiltynä jostain asiasta. Tämän kaltaisissa asioissa sopimusjuristimme kertovat sinulle oikeutesi sekä toimintatavat miten menetellä. Sopimusjuristit palvelevat kaikissa niissä tilanteissa, jolloin liiton ammatillinen oikeusturva- ja vastuuvakuutus on voimassa. VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUS Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on voimassa Pohjoismaissa. Vakuutus on voimassa Euroopan ulkopuolella, mikäli ne seikat, joihin vakuutustapahtuma perustuu, ovat syntyneet sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain tarkoittamassa toiminnassa taikka suomalaisessa sota-aluksessa. Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on vakuutusyhtiö Pohjolassa. VAPAA-AJAN VAKUUTUKSET Aliupseeriliiton jäsenmaksuun sisältyvät vapaa-ajan vakuutukset ovat vakuutusyhtiö IF:ssä. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa ja sillä on vakuutettu kaikki alle 68-vuotiaat liiton jäsenet, joiden kotipaikka on Suomessa. Matkustajavakuutuksen piiriin kuuluvat liiton alle 68-vuotiaat jäsenet, jotka asuvat vakituisesti Suomessa. Lisäksi vakuutettuja ovat vakuutetun mukana matkustavat alle 20-vuotiaat perheenjäsenet. Jäsenetuihin kuuluvat myös matkatavara-, matkavastuu- ja matkaoikeusturvavakuutus. Lisätietoa www.aliupseeriliitto.fi/jasenille/jasenedut. VAPAAEHTOINEN RYHMÄHENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUS Liiton jäsenet saavat alennusta Vakuutusyhtiö IF:n ryhmähenki- ja tapaturmavakuutuksesta. Kyseessä on ryhmäetuvakuutus Ryhmäsampo Priimus, jonka jokainen jäsen voi solmia itse. Vakuutuksen voivat tehdä vain Aliupseeriliiton jäsenet ja vakuutukseen voi liittää jäsenten avio-/avopuolisot sekä lapset. Vakuutus on voimassa vain Aliupseeriliiton jäsenyyden kanssa. JHL:N KOULUTUS Aliupseeriliiton jäsenten käytössä on JHL:n laaja koulutustarjonta. Lisätietoa JHL:n koulutustarjonnan osoitteesta www. jhl.fi. Lisätietoa sopivista JHL:n koulutustilaisuuksista voi kysyä liiton toimistosta Lassi Majamaalta tai Mika Oraselta. POLTTOAINE-ETU TEBOILILTA Jäsenet saavat jäsenkorttia näyttämällä Teboilin asemilta alennusta bensiinistä ja dieselistä 2,0 senttiä/litra. Etu on voimassa 1.2. - 31.3.2012 välisenä aikana. Voiteluaineista saatava alennus on 10% tuotteen hinnasta. Polttoainealennuksen saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoja kampanjasta saa Teboilin asiakaspalvelukeskuksesta, puh. 020 470 0900 tai sähköpostilla asiakaspalvelu@teboil.fi. KULTAJOUSEN JÄSENEDUT Kultajousi tarjoaa Aliupseeriliiton jäsenille merkittävän alennuksen. Alennuksen saat jäsenkorttia näyttämällä. Alennus on: 30 % hopeakoruista ja lahjatavaroista 25 % kulta- ja timanttikorut sekä kultaketjut 20 % kellot, Kalevala Korun korut, Dolce&Gabbanan kellot ja korut sekä Ellen Kvamin korut 15 % pöytähopeat LOMAKOHDE-EDUT Aliupseeriliiton jäsenet saavat JHL:n Livohkan lomakeskuksen majoituspalveluista 50 %:n jäsenalennuksen. Lisätietoja asiasta liiton kotisivulla. Varaukset suoraan Livohkan myyntipalvelusta. Näytä kirjautumisen yhteydessä jäsenkorttisi. ERIKOISTUNUT AMMATTISOTILAIDEN ASIOIDEN AJAMISEEN Palvelus- ja yksityisasioihin liittyvä juridinen neuvonta ja avustaminen perustuen Aliupseeriliiton ja asianajotoimiston väliseen sopimukseen. Käytettävissä myös liiton jäsenilleen ottama oikeusturvavakuutus. Alustavat neuvottelut ja opastus ovat jäsenille maksuttomia. Toimisto Vesa Mattila Pentti Laiho Olli-Pekka Lindell 02-251 1004 0400-706 615 040-581 4112 0400-826 078 aatsto@lindell.inet.fi www.asianajotoimistolindell.fi 44 Ammattisotilas 1/2012

Toimisto tiedottaa VIERUMÄEN MÖKKI Aliupseeriliiton jäsenillä on käytössään liiton lomaosake Vierumäellä. Kuuden hengen paritalohuoneiston varaukset tehdään liiton verkkosivuilla (jasenille/vierumaen_lomaosake). Jäsenhinnat ovat hyvin edullisia. Jäsenrekisteriin merkityt liiton ja yhdistysten toimi- ja luottamushenkilöt saavat sesonkiaikojen ulkopuoliset vuorot erityiseen luottamushenkilöhintaan. KYMEN CHARTERLINELTÄ VIISU- MIETUJA Aliupseeriliiton jäsenet saavat jäsenetuna alennusta Kymen Charterlinen viisumipalveluista sekä Venäjälle suuntautuvista junamatkoista ja Pietarin retkistä. Lisätietoa liiton verkkosivuilta (jäsenille/jäsenedut). TARKASTA JÄSENMAKSU TILINAUHASTASI Jos olet ollut sopimussotilas tai aliupseerin määräaiakaisessa virassa ja sinut nimitetään vakituiseen aliupseerin virkaan, tarkista tilinauhastasi, että jäsenmaksun perintä jatkuu normaalisti. On mahdollista, että Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus katkaisee jäsenmaksun perinnän virkasuhteen muuttuessa. Jos jäsenmaksua ei ole peritty, ota yhteyttä liiton toimistoon. Itsemaksavien jäsenten on itse hoidettava jäsenmaksujen maksaminen. Väärin perustein maksetut jäsenmaksut laitetaan perintään. TYÖTTÖMYYSKASSA JATTK-työttömyyskassa Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki Kassan toimisto neuvoo jäseniä työttömyysturvaan ja vuorotteluvapaakorvaukseen liittyvissä asioissa ma-to klo 09.00-11.30 numerossa (09) 720 6820. Sähköpostia voi lähettää osoitteella asiakaspalvelu@jattk.fi. Etuuden saajien on mahdollista käyttää sähköistä asiointipalvelua omilla pankkitunnuksilla (Nordea, Osuuspankki, Sampo Pankki). Lisätietoja saat myös JATTK:n kotsivuilta www.jattk.fi sekä Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöjen kotisivuilta www.tyj.fi ILMOITUKSET PERHE- YM. VAPAISTA Muistathan ilmoittaa liittoon jäädessäsi työttömäksi, äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalle, vuorottelu- tai opintovapaalle taikka muulle palkattomalle vapaalle. Lepäävän jäsenen jäsenmaksu on vuonna 2012 7,70 /kk. Ilmoituksen voit tehdä Jaana Pakariselle numeroon 050 3364 550 tai osoitteella jaana.pakarinen@aliupseeriliitto.fi. YHTEYSTIETOJEN MUUTOKSET Tee osoitteenmuutos liiton toimistoon aina kun muutat. Mikäli osoitetietosi eivät ole ajan tasalla, lehti, jäsenkalenteri ja muu tärkeä posti ei tavoita sinua. Osoitteenmuutoksen voit tehdä liiton kotisivujen palauteviestillä tai sähköpostilla liiton toimistoon. Ilmoita myös jos työpaikassasi, tehtävänimikkeessäsi tai palvelusarvossasi tapahtuu muutoksia. Suosittelemme, että pidät jäsenrekisterissä ensisijaisesti henkilökohtaisia sähköposti- ja matkapuhelinnumeroita. TOIMISTON YHTEYSTIEDOT Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs 00520 Helsinki www.aliupseeriliitto.fi etunimi.sukunimi@aliupseeriliitto.fi tai palaute@aliupseeriliitto.fi Puhelinnumerot: Puheenjohtaja Petteri Leino 040 735 4987 Pääluottamusmies Lassi Majamaa 0299 500 785 Pääluottamusmies Mika Oranen 0299 500 786 Järjestösihteeri Asta Ruuskanen 050 447 1102 Toimistosihteeri Jaana Pakarinen 050 336 4550 Puolustushaarojen pääluottamusmiehet: Maavoimien pääluottamusmies Riku Rissanen 0299 410 732 Ilmavoimien pääluottamusmies Tomi Malkamäki 0299 291 350 Merivoimien pääluottamusmies Marit Lammes 0299 304 433 Asianajotoimisto Lindell Oy Toimisto (02) 2511 004 Asianajaja Vesa Mattila 0400 706 615 VT, asianajaja Olli-Pekka Lindell 0400 826 078 VT, asianajaja Pentti Laiho 040 581 4112 Ammattisotilas 1/2012 45

Varaukset liiton mökille 2012 K evätkaudelle - erityisesti huhtikuulle - on vielä vapaita viikonloppu- ja viikkovuoroja liiton mökille. Kaikki varaukset tehdään kirjallisena liiton verkkosivujen kautta. Vuorot jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Sesonkiaikoja ovat 13.2. 5.3. ja 2. 16.4. Näillä jaksoilla mökkiä voi varata viikon jaksoissa. Muina aikoina mökki on varattavissa myös 3 ja 4 päivän jaksoiksi. Sesonkiviikkojen vuokra on 400,-. Sesongin ulkopuolisten viikkojen hinta on 300,-. Kolmen ja neljän päivän (ma-pe tai pe-ma) vuokrat ovat 200 euroa. Liiton jäsenrekisteriin merkityt yhdistysten ja liiton luottamushenkilöt saavat sesongin ulkopuoliset vuorot erityiseen luottamushenkilöhintaan. Vuokran lisäksi peritään liinavaatekorvaus (8,-/ henkilö) majoittuvien henkilöiden lukumäärän mukaan. Vuokra ja liinavaatemaksu laskutetaan ennakkoon. Varauksen yhteydessä varaajalta peritään 75 euron suuruinen varausmaksu. Varausmaksua ei palauteta. Loppuvuoden (18.6. 31.12.2012) vuorot laitetaan hakuun maaliskuussa. Lisätietoja mökin vuokrauksesta osoitteessa www. aliupseerilitto.fi/jasenille/vierumaen_lomaosake VÖYRIN vuokrahinnat 2012 Sesonkiviikko 400,- Sesongin ulkopuolinen viikko 300,- Kolmen tai neljän päivän vuorot 200,- Liinavaatemaksu 8,-/henkilö Liiton ja yhdistysten luottamushenkilöt saavat mökin erityiseen luottamushenkilöhintaan. Aliupseeriliitto ry onnittelee merkkipäivän viettäjiä 80 vuotta 18.2.2012 Viktor Ojantie, Siilinjärvi 24.3.2012 Ritva Saavinen, Tornio 75 vuotta 5.3.2012 Urpo Saarinen, Lyly 70 vuotta 26.3.2012 Seppo Kaivanto, Tampere 50 vuotta 26.2.2012 Jouni Deppner, Järvelä 3.3.2012 Juhani Hilkko, Jakokoski 7.3.2012 Mikael Mårtensson, Houtskär 18.3.2012 Hannu Lyra, Kotka 5.4.2012 Timo Lehtovuori, Uusikartano 6.4.2012 Eero Seppälä, Kittilä 12.4.2012 Jorma Pajari, Lappeenranta 19.4.2012 Ilpo Viipuri, Helsinki 60 vuotta 23.2.2012 Reijo Hiltunen, Riistavesi 2.3.2012 Markku Leino, Tampere 17.3.2012 Toivo Kolehmainen, Oulu 46 Ammattisotilas 1/2012

Aliupseeriliitto järjestää aliupseeriyhdistysten väliset Frisbeegolf-kilpailut Peurungassa 19.-20.5. Kilpailun käytännön järjestelyistä vastaa Keski-Suomen Aliupseerit ry. Kilpailu käydään Peurunka DGP:n radalla. Kilpailussa on avoin ja naisten sarja. Lisäksi järjestetään joukkuekilpailu. Yhdistys ja liiton toimisto voivat nimetä kilpailuun yhden 1-4 hengen joukkueen. Kilpailussa noudatetaan voimassa olevia PDGA:n (Professional Disc Golf Association) sääntöjä. Kilpailuun voi osallistu sekä kokeeneemmat pelaajat että vasta lajista kiinnostuneet. Keskeiset säännöt ja kilpailuradan ominaispiirteet käydään läpi ennen kilpailua. Yhdistykset ovat tammikuussa saaneet sähköpostilla kilpailukutsut ja tarkempaa tietoa kilpailusta. Kilpailuun haluavat voivat ottaa yhteyttä omaan yhdistykseensä. Yhdistykset ilmoittautuvat kilpailukutsun ohjeiden mukasiesti viimeistään 31.3. Lisätietoa lajista kiinnostuneille: http://frisbeeliitto.fi http://frisbeegolfradat.fi Frisbeegolf-kilpailut Peurungassa 19.-20.5.2012 Ilma-asemestaruuskilpailut 2012 Vuoden 2012 ilma-asemestaruuskilpailut toteutetaan kotiratakilpailuna 15.3. 15.4.2012 Kilpailusarjat ja lajit Miehet yleinen Ilmakivääri 60 ls 10 m Ilmapistooli 60 ls 10 m Miehet Y-50 Ilmakivääri 40 ls 10 m Ilmapistooli 40 ls 10 m Naiset yleinen Ilmakivääri 40 ls 10 m Ilmapistooli 40 ls 10 m Naiset Y-50 Ilmakivääri 40 ls 10 m Ilmapistooli 40 ls 10 m Joukkuekilpailu Kilpailujoukkueen muodostaa kaksi (2) saman yhdistyksen ilmoittautumisen yhteydessä nimettyä ampujaa. Joukkuetulokseen huomioidaan Y-sarjan ampujilta 40:n ensimmäisen laukauksen tulos. Joukkuekilpailuun voi osallistua samasta yhdistyksestä useampi joukkue. Ilmoittautuminen Ilmoittautumiset tehdään kootusti yhdistyksittäin 1.3.2012 mennessä. Ilmoittautumisessa on mainittava kilpailijan nimi, yhdistys, kilpailusarja ja ammuttava laji sekä joukkuekilpailuun osallistuvien nimet joukkueittain sekä yhdistyksen yhteyshenkilö ja osoite kilpailutaulujen lähettämistä varten (yksi / yhdistys). Ilmoittautumiset tehdään sähköpostilla osoitteeseen kari. komi@pp.phnet.fi. Kilpailutaulujen palauttaminen Kilpailutaulut on palautettava välittömästi ammunnan jälkeen, kuitenkin viimeistään 25.4.2012 mennessä osoitteella: Kari Komi, Kaivolankuja 99, 16310 Virenoja. Edellä mainitun päivämäärän jälkeen palautetut taulut eivät osallistu kilpailuun. Ammattisotilas 1/2012 47

M Itella Posti Oy Itella Green VAIN IFIN VAKUUTUKSISTA VAKUUTTAVIA JÄSENETUJA. SAAT BONUSTA JA KESKITTÄMÄLLÄ SÄÄSTÄT VIELÄ ENEMMÄN. Aliupseeriliiton jäsenenä sinulla on jo vapaa-ajan tapaturma-, matkustaja- ja matkatavaravakuutus Ifissä. If Oikea Turva -kartoituksella vältyt päällekkäisiltä vakuutuksilta ja saat kaikki edut ja alennukset käyttöösi. Kaupanpäälle saat S-ryhmän bonusta. Tutustu jäsenmaksuusi sisältyviin vakuutuksiin ja muihin jäsenetuihisi osoitteessa if.fi/aliupseerit. Ja vahingon sattuessa saat aina korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. if.fi /aliupseerit 010 19 19 19