1/2012 AMMATTI - SOTILAS Puolustusvoimauudistus
Ammattisotilas 1/2012 Aliupseeriliitto ry 25.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina 1988-2001 Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. ISSN-L 1459-0565 ISSN 1459-0565 (Painettu) ISSN 2242-3834 (Verkkojulkaisu) Julkaisija: Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs 00520 Helsinki Puh: 050 336 4550 Fax. 09 278 7854 etunimi.sukunimi@aliupseeriliitto.fi www.aliupseeriliitto.fi Päätoimittaja: Petteri Leino 040 735 4987 petteri.leino@aliupseeriliitto.fi Toimitussihteeri: Asta Ruuskanen 050 447 1102 asta.ruuskanen@aliupseeriliitto.fi Toimituskunta Kimmo Alpiranta 0299 329 323 Jukka Klemetti 040 858 7872 Jyrki Surkka 0299 421 960 Mika Tiitinen 050 562 7627 PÄÄKIRJOITUS... 3 Puolustusvoimat kokee historiallisen ravistelun... 4 Puolustusvoimat heikensi muutosturvaa... 9 Sotilassoittokunnat uuteen järjestykseen... 10 Irti löysästä hirrestä... 11 Libanon ei ole Mersun hakureissu... 12 Iso paha sosiaalinen media... 13 Puolustusvoimat rajoittaa sananvapautta?... 16 Aliupseereita työsuojelutehtäviin... 18 Luottamusmiehet valittu... 20 Elektronisen suojautumisen ammattilainen... 22 Sotilaan pyhät hetket... 24 Puolustusvoimien vastine lehden pääkirjoitukseen... 25 Uutisia... 26 Luottamusmiehen kynästä... 28 Aliupseereista liikunta-asiantuntijoita... 30 Uusi vetäjä urheilutoiminnalle... 32 Lumiaura: Taistelun johtamista sodassa... 34 Tykistöä seitsemältä vuosisadalta... 36 Kirja-arvostelut... 38 - Mika Kulju: Kenraalin viisi sotaa - Ilkka Remes: Teräsleijona Lukuvinkkejä... 40 Lottanen: Maan korvessa kulkevi lapsosen tie... 42 Toimisto tiedottaa... 44 Painopaikka: KS-Paino Oy Lönnrotinkatu 4 87100 Kajaani Puh: (08) 613 4867 Fax: (08) 613 4847 Ilmoitukset: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu 7 00880 Helsinki Puh: (09) 586 8300 Fax: (09) 5868 3099 Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Kansikuva: Markus Nordin Pääkirjoitussivun kuva: Petri Asikainen Ammattisotilaan aikataulu 2012 Numero Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy 1/2012 2/2012 3/2012 4/2012 5/2012 6/2012 23.1.2012 26.3.2012 21.5.2012 20.8.2012 8.10.2012 19.11.2012 16.2.2012 19.4.2012 14.6.2012 13.9.2012 1.11.2012 13.12.2012 2 Ammattisotilas 1/2012
Maanpuolustus ei ole enää yhteinen asia Suomessa on ollut lähes koko itsenäisyyden ajan poliittinen kulttuuri, jossa maanpuolustukseen liittyvät isot asiat valmistellaan, käsitellään ja päätetään laajassa poliittisessa konsensuksessa. Vallassa oleva hallitus on kunnioittanut parlamentaarista päätöksentekoa. Maanpuolustukseen liittyvät suuret ratkaisut on pidetty puoluepolitikoinnin ulkopuolella. Maanpuolustus on ollut koko kansan asia. Jyrki Kataisen johtama kuuden puolueen hallitus mursi tämän poliittisen perinteen. Hallitus pelasi Eduskunnan kokonaan ulos päätöksenteosta, jossa päätetään puolustusvoimiin kohdistuvasta historiallisen suuresta myllerryksestä. Eduskunta ei pääse ottamaan kantaa asiaan kuin ainoastaan sotilasläänien ja niiden esikuntien lakkauttamisen osalta. Ja tältäkin osalta asia tulee Eduskunnan käsittelyyn aikaisintaan ensi syksynä, jolloin muun organisaation supistamisen toiminta on jo täydessä käynnissä. Muodollisesti hallitus ei edes päättänyt puolustusvoimien uudelleen järjestelyistä, vaan ainoastaan julkisti puolustusvoimain komentajan eli Pääesikunnan esityksen puolustusvoimien uudelleen järjestelyistä. Näin hallitus antoi vapaa kädet puolustusministerille ja puolustusvoimien johdolle päättää asiasta. Tämän mittaluokan asiassa on todella poikkeuksellista, että päätösvalta annetaan yhdelle ministerille ja virkamiehille. Hallitus ja puolustushallinnon johto viittasivat kintaalla Eduskunnalle. Edellisen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä puolustusvaliokunta kirjasi omaan lausuntoonsa, että puolustusvoimien alueellisella läsnäololla on erittäin merkittävä vaikutus kuntatalouteen. Lisäksi sillä on selkeästi alueellista maanpuolustustahtoa nostava merkitys. Erikseen puolustusvaliokunta mainitsi sotilassoittokuntien roolin koko maan kattavana linkkinä kansalaisiin ja maanpuolustustahtoon. Puolustusvaliokunta piti tärkeänä, että myös jatkossa puolustusvoimien toimintoja on sijoitettu kattavasti maan eri osiin. Puolustusvaliokunnan selkeästä kannasta huolimatta puolustusvoimien organisaatiota viedään juuri päinvastaiseen suuntaan. Puolustusvoimien toiminnot tyhjennetään kerralla puolesta Suomesta, puolet hallintoyksiköistä lakkautetaan. Sotilasmusiikkialaa kohdellaan erityisen rajulla kädellä. Puolet soittokunnista lakkaa ja tehtävistäkin häviää kolmannes. Nyt näin ei tapahtunut. Puolustusvoimat piti järjestöt visusti ulkona ja tietämättöminä esityksen sisällöstä. Erikseen pyydettäessä järjestöille ei annettu tietoja rakennemuutoksen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Maan hallitus toimii myös oman hallitusohjelmansa vastaisesti. Tuon ohjelman mukaan puolustusvoimien uudistaminen piti valmistella parlamentaarisella pohjalla ja käsitellä osana Eduskunnalle annettavaa laaja-alaiseen turvallisuuskäsitteeseen perustuvaa turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa. Nyt näin ei tapahtunut ei aitoa parlamentaarista valmistelua, eikä selontekoa. Hallitusohjelma ei ole kevyt paperi, sillä se on vahvistettu Eduskunnassa. Hallitusohjelman vastaisen toiminnan jälkeen kansalainen voi hyvin esittää kysymyksiä politiikan uskottavuudesta ja Eduskunnan aidosta vaikutusmahdollisuudesta. Puolustusvaliokunta piti myös tärkeänä, että puolustusvoimien henkilön asemaan vaikuttavia linjauksia käsitellään aina tiiviissä yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Ammattisotilas 1/2012 3
4 Ammattisotilas 1/2012
Puolustusvoimat kokee historiallisen ravistelun Puolustusvoimien esitys organisaation supistamisesta meni läpi hallituksessa helmikuun alussa. Puolet Puolustusvoimien hallintoyksiköistä lakkautetaan ja kuudessa varuskunnassa valot sammuvat kokonaan. Näin rakennemuutos koskettaa suurinta osaa henkilökunnasta. Esitys Puolustusvoimien uudesta organisaatiosta on valmisteltu Pääesikunnan johdolla. Tällä kertaa poliitikot eivät tehneet siihen mitään muutoksia. Näin Puolustusvoimat sai tahtonsa läpi. Sodan ajan joukkojen määrää ja rauhan ajan organisaatiota supistetaan rajusti. Rakennemuutos toteutetaan nopeutetussa aikataulussa Kataisen hallituksen päättämien budjettisäästöjen takia. Puolustusvoimien alkuperäinen tavoite oli toteuttaa organisaation supistaminen hitaammin, mutta budjettisäästöjen takia rakennemuutos toteutetaan nopeutetulla aikataululla. Organisaation rajulla supistamisella tavoitellaan toimintamenojen tasapainottamista vuosikymmenen loppupuolella. Tästä syystä Puolustusvoimat haluaa toteuttaa lakkauttamisesta ja toimintojen uudelleen järjestelyt nopeasti, vuoden kahden sisällä. Toimintojen uudelleen järjestely aiheuttaa lisää kustannuksia, koska jäljelle jääviin toimipaikkoihin joudutaan rakentamaan uusia tiloja. Lisäkustannukset ovat ainakin 100 150 miljoonaa euroa. Tämä lisää taloudellista tuskaa seuraavina vuosina. Lakkautukset osuvat varusmieskoulutukseen Varusmieskoulutuksesta poistetaan 3.000 koulutuspaikkaa vuoden 2015 alkuun mennessä. Tämä toteutetaan lakkauttamalla kolme maavoimien joukko-osastoa, kaksi ilmavoimien koulua ja merivoimien Kotkan Rannikkopataljoona. Lisäksi maavoimissa yhdistetään kahdeksan joukko-osastoa neljäksi. Maavoimista lakkautetaan Pohjois- Karjalan Prikaati Kontiolahdelta, Pioneerirykmentti Keuruulta ja Hämeen Rykmentti Lahdesta. Kaikki kolme joukko-osastoa ovat hyvin erityispiirteisiä. Pohjois-Karjalan Prikaati on erikoistunut maavoimien uuden taistelutavan kehittämiseen. Pioneerirykmentin erikoisuus on ollut pioneeri- ja suojelukoulutus. Hämeen Rykmentti on tunnettu huollon koulutuksen kehtona. Ilmavoimista lakkautetaan Ilmavoimien Teknillinen Koulu Kuoreveden Hallista ja Lentosotakoulu Kauhavalta. Näiden tehtävät siirretään tiettävästi Patrian hoidettavaksi. Näiden molempien paikkojen varusmieskoulutus siirretään Tikkakoskelle Ilmasotakoulun yhteyteen. Merivoimien ainoa lakkautettava paikka on Kotkan Rannikkopataljoona, joka tähänkin saakka on ollut Saaristomeren Meripuolustusalueen alainen joukkoyksikkö. Näin varusmieskoulutus lakkaa itäisellä Suomenlahdella. Ammattisotilas 1/2012 5
Lakkautusten lisäksi maavoimissa yhdistetään Tykistöprikaati Porin Prikaatin alaisuuteen, Viestirykmentti Panssariprikaatiin, Lapin Ilmatorjuntarykmentti Jääkäriprikaatiin ja Reserviupseerikoulu Maasotakouluun. Näillä toimilla Tykistöprikaati, Viestirykmentti, Lapin Ilmatorjuntarykmentti ja Reserviupseerikoulu itsenäisinä joukkoosastoina lakkaa. Näillä toimilla on tarkoitus saavuttaa 3.000 varusmiesten koulutuspaikan vähenemä. Näin ollen puolustusvoimat kouluttaa jatkossa entistä pienemmän osan miesikäluokasta. Pienemmän osan kouluttaminen heijastuu sodan ajan joukko-tarpeeseen. Sodan ajan joukkojen määrä romahtaa Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen määrä on ollut pitkään 350.000 sotilasta. Nyt se lasketaan 230.000 sotilaaseen. Vähennystä on kaikkiaan kolmannes. Sodan ajan joukkojen määrän vähentäminen johtaa väistämättä siihen, ettei Puolustusvoimien tarkoituksena ole enää jatkossa kouluttaa läheskään koko miesikäluokkaa. Palvelukseen astuvien valikointia lisätään ja entistä pienempi osa varusmieskoulutuksen suorittaneista sijoitetaan sodan ajan reserviin. Todennäköisesti myös sijoitusaikaa tullaan lyhentämään. Yli 35-vuotiaiden ei tarvitse jatkossa haaveilla kertausharjoituksista kuin poikkeustapauksissa. Sodan ajan joukkojen rajun laskun jälkeen voidaan hyvin kyseenalaistaa. Onko Suomessa enää sen jälkeen yleinen, miehiä koskeva asevelvollisuus? Jatkossa asepalvelus ja maanpuolustus koskettaa entistä pienempää joukkoa. Yleinen asevelvollisuus on ollut Suomen korkean maanpuolustustahdon kivijalka. Nyt vaarana on maanpuolustustahdon romahtaminen. Soittokunnat lahtipenkkiin Sotilasmusiikilla on ollut merkittävä rooli maanpuolustustahtoon. Puolustusvaliokunta korosti tätä omassa lausunnossaan vuoden 2009 selonteon yhteydessä. Nyt Pääesikunta saa valtuudet lakkauttaa seitsemän soittokuntaa. Soittokunnat katoavat Vaasasta, Niinisalosta, Hattulasta, Mikkelistä, Kontiolahdelta, Kajaanista ja Oulusta vuoden 2013 loppuun mennessä. Lisäksi Sotilasmusiikkikoulu lakkautetaan vuoden 2014 aikana. Varusmiessoittokunta siirretään Lahdesta Parolaan. Sotilasmusiikkialalta katoaa kaikkiaan kolmannes tehtävistä. Vaikka jäljelle jäävien soittokuntien kokoonpanoja kasvatetaan, niin yli 70 sotilassoittajaa jää ilman tehtävää. Pienellä osalla heistä on mahdollisuus siirtyä eläkkeelle. Sotilasmusiikkialan järjestelyjä haittaa soittajien instrumenttisidonnaisuus. Puupuhaltimen soittajasta ei välttämättä tule uuden big bandin basistia. Samoin lakkautettavista soittokunnista on pitkät etäisyydet jäljelle jääviin yksiköihin. Tämä vähentää siirtymishalukkuutta. Sotilasmusiikkialan tämän kaltainen järjestely on ollut pitkään Puolustusvoimien johdon tavoitteena vähemmän, mutta kooltaan suurempia soittokuntia. Tavoitteena ei ole enää soittaa kutsunta- ja muissa sotilastilaisuuksissa perinteisiä sotilasmarsseja, vaan kilpailla kaupunginorkestereiden kanssa taiteellisesti korkealaatuisista esiintymisistä. Merivoimat jatkaa lähes ennallaan Merivoimien osalta muutokset ovat kutakuinkin heidän itsensä esittämiä. Nykymuotoiset meripuolustusalueet lakkautetaan ja tilalle perustetaan laivastojoukko-osasto Turkuun ja rannikkojoukko-osasto Upinniemeen. Ruotsinkielinen varusmieskoulutus jatkuu entisellään Tammisaaressa. Jatkossa aluspalvelus keskittyy enemmän Saaristomerelle ja Upinniemessä koulutetaan rannikkojääkäreitä. Joku 6 Ammattisotilas 1/2012
voisi todeta, että ympäri käydään ja yhteen tullaan. Rannikkojääkärien koulutusta annettiin kolme vuosikymmentä Upinniemessä, mutta se lakkautettiin 1980-luvun lopulla. Nyt neljännesvuosisata myöhemmin sitä jatketaan siellä jälleen. Molempien meripuolustusalueiden osalta esikuntien tehtäviä keskitetään Merivoimien Esikuntaan Turkuun. Samoin merivalvonnan tehtävien keskittämistä jatketaan. Merkittävimmät leikkaukset kohdistuvat Merivoimien Tutkimuslaitokseen sekä Merivoimien Materiaalilaitokseen. Ensiksi mainitun jäljelle jäävät osat yhdistetään Puolustusvoimien Tutkimuslaitokseen ja jälkimmäisen toiminnon yhdistetään perustettavaan Puolustusvoimien Logistiikkalaitokseen. Hornetit Rovaniemelle ja Rissalaan Vaikka ensi silmäyksellä näyttäisi ilmavoimien kahden koulun lakkauttaminen olevan suurin juttu, niin todellisuudessa ilmavoimat järjestellään uudelleen rajulla kädellä. Kokonaan valot sammuvat Kauhavan Lentosotakoulussa ja Hallin Ilmavoimien Teknillisessä Koulussa. Kaikki kolme ilmavoimien operatiivista lennostoa kokevat isoja muutoksia. Hornetit keskitetään Rovaniemellä ja Rissalaan. Näin Pirkkalasta häviää hornetit ja tilalle muuttaa kuljetus- ja koelentotoimintaan tarkoitettu kalusto. Ilmavalvonnan ja tulenkäytön tehtäviä keskitetään Tikkakoskelle perustettavaan ilmaoperaatiokeskukseen. Uudet ilmavalvontajärjestelmät mahdollistavat keskitetymmän valvontaorganisaation. Näin ilmavalvonnan väki vähenee nykyisten lennostojen alueella. Samoin kuten merivoimissa, niin ilmavoimissa tulee tapahtumaan joukko-osastojen esikuntien tehtävien keskittämistä puolustushaaran esikuntaan. Ilmavoimien Materiaalilaitos ehti muutaman vuoden ikään ja nyt se yhdistetään uuteen Logistiikkalaitokseen. Huollossa puhaltaa hyytävä tuuli Maavoimien huollon organisaatio ei ehtinyt vanhentua montaa vuotta, kunnes se nyt järjestellään kokonaan uusiksi. Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunta muodostaa rungon Puolustusvoimien Logistiikkalaitokselle. Nykyiset neljä huoltorykmenttiä lakkautetaan ja tilalle perustetaan kolme uutta huoltorykmenttiä. Nykyisistä vain Itä-Suomen Huoltorykmentti jää uuden organisaation rungoksi. Kaksi muuta uutta huoltorykmenttiä perustetaan Merivoimien ja Ilmavoimien Materiaalilaitoksen perustalle. Huoltorykmenttien esikunnat katoavat Helsingistä, Hämeenlinnasta ja Oulusta. Avoinna on, että mitä tapahtuu jäljellä olevien varikoiden ja varastoalueiden osalta. Kumppanuusmalli on varmasti yksi varteenotettava vaihtoehto. Puolustusvoimien Logistiikkalaitos tulee Pääesikunnan alaisuuteen. Sen alaisuuteen tulevat Riihimäelle sijoittuvat järjestelmäkeskus, kenttälääkinnän valmiuskeskus ja Logistiikkakoulu sekä edellä mainitut kolme huoltorykmenttiä. Uusi palvelukeskus Kokonaan uutena kokonaisuutena on perustettava Puolustusvoimien Palvelukeskus. Tuusulaan perustettava palvelukeskukseen keskitetään henkilöstöalan asiantuntijapalvelut, talous-, palkka- ja matkahallintopalvelut, kuva- ja siihen liittyvät tuotantopalvelut, tiedon hallintapalvelut sekä arkistopalvelut. Tavoitteena on varmistaa tukipalvelujen tuotanto ja näiden palvelujen ohjaus puolustusvoimissa. Uutta palvelukeskusta perustellaan kustannussäästöillä. Kriittisesti tarkasteltuna osa näistä toimista on niitä, jotka jo kertaalleen on ulkoistettu yhteiselle valtionhallinnon palvelukeskus PALKEILLE tai ovat sellaisia palveluja, jotka voidaan ulkoistaa ilman pelkoa sotilaallisen kyvyn laskusta. Ammattisotilas 1/2012 7
Esikuntien määrä romahtaa Nykyiset sotilasläänit ja niiden neljä esikuntaa lakkautetaan vuoden 2014 lopussa. Samoin seitsemän aluetoimistoa sulkee ovensa samaan aikaan. Sotilasläänien ja niiden esikuntien lakkauttaminen edellyttää puolustusvoimista annetun lain muuttamista. Tämä onkin ainoa kohta Puolustusvoimien uudelleen järjestelyissä, joissa Eduskunta pääsee sanomaan oikeasti sanansa. Kaikki muiden toimien osalta päätösvalta on Puolustusvoimilla itsellään taikka puolustusministerillä. Lakkautettavien sotilasläänien osalta kolmelle paikkakunnalle jää aluetoimisto eli Helsinkiin, Kouvolaan ja Ouluun. Sitä vastoin Hämeenlinnaan jää tyhjät Vanhan sotaväen kasarmit. Jäljelle jäävät aluetoimistot organisoidaan jäljelle jäävien maavoimien joukkoosastojen alaisuuteen. Kaikkiaan jäljelle jäävien varuskuntien rooli kasvaa entisestään. Rakennemuutos vaikuttaa yli puoleen Puolustusvoimien palkatusta henkilöstöstä. Pieoneerirykmentin portit sulkeutuvat vuoden 2014 lopussa. Kuva: Reima Ahola Henkilöstövaikutukset rajuja Rakennemuutos vähentää Puolustusvoimista kaikkiaan 2.200 virkaa ja tehtävää eli 15 prosenttia nykytasosta. Näin rajua henkilömäärän vähentämistä parissa vuodessa ei saavuteta ilman irtisanomisia. Aliupseeriliiton arvion mukaan rakennemuutos vaikuttaa yli puoleen Puolustusvoimien palkatusta henkilöstöstä. Toimintojen ja henkilöiden siirtely paikasta toiseen muutoksia myös niissä joukoissa, jotka jäävät jäljelle. Jälleen kerran Puolustusvoimien tarkoituksena on lisätä kouluttajahenkilökunnan määrää. Nykyinen keskimäärin alle kaksi kouluttajaa koulutettavaa joukkuetta kohden on tarkoitus nostaa keskimäärin kahteen ja puoleen kouluttajaan. Kokonaisuutena arvioiden rakennemuutos kohtelee aliupseereja positiivisesti. Tämänkin uudistuksen jälkeen aliupseerien kokonaismäärä kasvaa. Se ei kuitenkaan lohduta niitä, jotka palvelevat sellaisilla paikoilla, jonka yli on vedetty ruksi. Mitä jäi muutosten ulkopuolelle? Vaikuttaa siltä, että kokonaan Puolustusvoimien rakennemuutoksen vähentämistoimien ulkopuolelle tuntuvat jäävän Pääesikunta, puolustushaaraesikunnat ja Maanpuolustuskorkeakoulu. Todennäköisesti puolustushaaraesikunnissa tehtävien määrät kasvavat. Maanpuolustuskorkeakoulu tuntuu olevan pyhä monoliitti, johon ei osu mikään rakennemuutos. Tässä muutoksessa toki Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnot vahvistuvat, kun Puolustusvoimien Kansainvälinen Koulutuskeskus Tuusulassa yhdistetään Maanpuolustuskorkeakouluun. Muutos on kosmeettinen, sillä Kansainvälisen Koulutuskeskuksen toiminnan rahoittavat ulkomaalaiset tahot ja sen nettokulut ovat muutamia miljoonia. Kaikkiaan muutokset koskettavat Puolustusvoimien perustehtäviä asevelvollisten asioiden hoitoa ja koulutusta, sekä meri- ja ilmavoimien perustehtäviä. Vuonna 2015 Puolustusvoimien sodan ja rauhan ajan organisaatiot ovat merkittävästi nykyistä pienemmät. Teksti: Petteri Leino Puolustusvoi Siirryt tai erotetaan ilman t Pääesikunta heikensi rakennemuutoksen muutosturvaa juuri ennen lakkautuspäätöksiä. Päätös on rajussa ristiriidassa johtavien poliitikkojen puheiden kanssa. Pääministeri Katainen ja puolustusministeri Wallin ovat korostaneet hallitusohjelman mukaisesti, että puolustushallinto toimii rakennemuutoksessa hyvän ja vastuullisen työnantajan tavoin. Maan hallitus ja johtavat poliitikot pääministeriä myöten ovat luvanneet, että puolustusvoimien henkilöstöä kohdellaan hyvin. Tämä periaate on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Puolustusvoimissa on erittäin pitkä perinne hyvän työnantajan mukaisesta toiminnasta rakennemuutostilanteissa. Aiemmin irtisanomisilta ja muilta negatiivisilta vaikutuksilta on pääosin vältytty, koska puskuritoimina on voitu käyttää vapaan hakeutumisen periaatetta, ylivahvuusmenettelyä taikka palkkarahojen siirtoa toiselle työnantajalle. Puolustushallinnon johto niin ministeriössä kuin Pääesikunnassa ei ole ollut tyytyväisiä heidän mielestään liian hyviin tukitoimiin. Johdosta on kuulunut toistuvasti, että henkilöstöä on voitava irtisanoa. Johdon mielestä liian hyvät tukitoimet ovat tulleet kohtuuttoman kalliiksi, eikä henkilöstömäärä ole vähentynyt heidän tahtomalla tavalla. Siirtovelvollisuudesta hirttoköysi Kaikki puolustusvoimien virkamiehet niin sotilaat kuin siviilit ovat lakiin perustuen siirtovelvollisia. Työnantajalla on oikeus määrätä puolustusvoimien virkamies mihin tahansa puolustusvoimien hallintoyksikköön, eikä virkamiehellä ole siihen valitusoikeutta. Siirtovelvollisuuden takia puolustusvoimien virkamiehille on virkaehtosopimuksella sovittu muita valtion virkamiehiä paremmista muutto- ja siir- 8 Ammattisotilas 1/2012
Määräys ilman yhteistoimintaa Joulun alla annettu Pääesikunnan määräys syntyi lopulta ilman järjestöjen hyväksymistä. Tämä kuvaa puolustushallinnossa vallitsevaa tilannetta. Puolustusvoimat eivät enää halua aidosti yhteistoiminnassa käsitellä asioita, vaan antaa määräyksiään ilman yhteistoimintamenettelyä. Pääesikunnan määräystä henkilöstöpoliittisista reunaehdoista käsiteltiin syksyn aikana yhteistoiminnan periaatteiden mukaisesti. Henkilöstöjärjestöiltä pyydettiin lausunnot ja asiasta järjestettiin laaja seminaari joulukuun PYTE:n kokomat heikensi muutosturvaa ukiverkkoa! tokustannuksista. Näiden kustannusten mukaisesti vähennetään pakkosiirtovelvollisuudesta aiheutuvia haittoja. Puolustusvoimien virkamiesten on siis siirryttävä paikasta toiseen työnantajan päätöksen mukaisesti. Mikäli siirtovelvollinen kieltäytyy ottamasta vastaan siirtomääräystä, hänet irtisanotaan yksilöperusteisesti eikä tuotannollis-taloudellisella perusteella. Yksilöperusteinen irtisanominen on henkilön kannalta huonompi vaihtoehto. Pääesikunnan uuden määräyksen mukaan siirtovelvollisille tarjotaan jatkossa vaihtoehtoista tehtävää jäljelle jäävistä puolustusvoimien hallintoyksiköistä. Mikäli henkilö ei ota sitä vastaan, hänet irtisanotaan ilman tukitoimia. Tämä on selkeä heikennys aiempaan menettelyyn. Näin ollen tässä puolustusvoimia kohtaavassa muutoksessa satoja virkamiehiä tullaan irtisanomaan ja ilman hyvän sekä vastuullisen työnantajan tukitoimia. Tämä kyltti ei enää ensi vuoden jälkeen toivota henkilökuntaa ja varuskunnassa vierailevia tervetulleeksi. Kuva: Heikki Penttinen Yhteistoiminta vain ylätasolla Puolustusvoimien yhteistoimintasopimus perustuu lakiin yhteistoiminnasta valtion virastoissa. Tätä sopimusta ja lakia on sovellettu parikymmentä vuotta ja puolustusvoimiin on muodostunut selvä toimintatapa. Tuon toimintatavan mukaisesti jokaisessa hallintoyksikössä käydään oma yhteistoimintamenettely ja nämä kootaan yhteen virastotason yhteistoimintamenettelyssä Puolustusvoimien yhteistoimintaelimessä. Tällä tavalla on varmistettu, että yhteistoimintaa toteutetaan mahdollisimman lähellä muutoksen kohteena olevia ihmisiä ja työpaikkoja. Näin yhteistoiminnassa on käytettävissä paras mahdollinen tieto. Mitä kauemmas yhteistoiminta viedään muutoksen kohteena olevista työpaikoista, sitä kasvottomaksi ja tärkeistä yksityiskohdista tietämättömäksi yhteistoimintamenettely muuttuu. Suuret linjat ajavat pienen ihmisen yli. Pääesikunta määräsi joulun alla, että yhteistoimintamenettelyn määräaikoja toteutetaan jatkossa vain Puolustusvoimien yhteistoimintaelimen tasolla. Näin paikallistason yhteistoimintamenettelystä vedettiin matto alta ja tehtiin siitä kerralla tarpeetonta. Samalla asioiden käsittelystä katosi konkreettisuus. uksen yhteydessä. Tuolloin sovittiin, että asiakirja tulee viimeisteltynä PYTE:n käsittelyyn tammikuussa. Näin ei tapahtunut, vaan Pääesikunta antoi oman määräyksensä juuri joulun alla. Perusteluna oli, että puolustusministerin päätös ns. ELKAKOP-hankkeesta edellytti päätöstä nopeasti. Tosiasiassa Pääesikunta halusi varautua koko puolustusvoimia kohtaavaan rajuun muutokseen. Näin ollen käskyn antamisella oli kiire. Aliupseeriliitto ei hyväksy tällaista menettelyä. Näin ollen odotamme nopeita toimia Puolustusministeriöltä ja puolustusministeriltä, että hallinnonalan johtaa ohjaa alaisensa viraston takaisin hyvän ja vastuullisen työnantajan tielle. Teksti: Petteri Leino Ammattisotilas 1/2012 9
Sotilassoittokunnat uuteen järjestykseen Kaikki vanha pois ja uutta tilalle Kaikki nykyiset sotilassoittokunnat lakkautetaan vuoden 2013 lopussa. Vuoden 2014 alusta lukien aloittaa kuusi soittokuntaa: Maavoimien soittokunta (Lappeenranta), Merivoimien soittokunta (Turku), Ilmavoimien soittokunta (Tikkakoski), Lapin soittokunta (Rovaniemi), Kaartin Soittokunta (Helsinki) sekä Varusmiessoittokunta (Hämeenlinna). Aliupseeriliiton sotilasmusiikkialan luottamusmies ylikersantti Tuure Välimaa kertoo, että alalla tulee olemaan noin 170 sotilasvirkaa. Virkojen määrä vähenee noin 70:llä. Henkilöstön kannalta tämä tarkoittanee sitä, että kaikki sotilassoittajat irtisanotaan. Ensimmäisessä vaiheessa ne soittajat, joiden työntekemispaikkakunnalle perustetaan uusi soittokunta, sijoitetaan uusiin tehtäviin. Loput avoimista tehtävistä ovat kaikkien haettavissa. Hakuprosessi ja valintaperusteet ovat vielä avoinna. Myös Sotilasmusiikkikoulu lakkautetaan. Joitakin koulutuksen koordinointiin liittyviä virkoja siirretään Välimaan mukaan Maasotakouluun. Välimaa kertoo, että ylikapellimestari Elias Seppälä aloittaa välittömästi soittokuntakierroksen ja käy jokaisessa soittokunnassa. Odotan, että hän tuolloin avaa meille, mitä muutos kunkin soittokunnan kohdalla merkitsee. Toivon, että jo nyt kartoitetaan henkilökunnan halukkuus uusiin tehtäviin. Välimaa korostaa, että sotilassoittajia tulee kohdella uudelleensijoituksissa tasavertaisesti riippumatta siitä, onko kyseessä aliupseeri, opistoupseeri tai erikoisupseeri. Hän toivoo, että puolustusvoimat ottaa huomioon myös puolisoiden työllistymismahdollisuudet siirtotilanteissa. Tuure Välimaa kantaa lakkautettavan Pohjois-Karjalan Prikaatin lippua. Myös soittokunnissa työskentelee henkilöitä, joiden puolisot työskentelevät puolustusvoimissa. Henkilökunnan siirtohalukkuus riippuu monista tekijöistä. Osa ihmisistä on niin kiinnittyneitä nykyiselle kotipaikkakunnalle että eivät ole halukkaita siirtymään. Osa taas haluaa siirtyä, kunhan saavat jatkaa työn tekoa sotilassoittokunnassa. Luottamusmiehenä Välimaa on huolissaan soittokuntien toiminta-alueiden laajentumisesta. Muutoksella on suora vaikutus työntekijöiden työaikoihin ja työolosuhteisiin. Muun muassa paraatit ja valatilaisuudet ovat ympäri Suomea. Esimerkiksi Kainuun Prikaatin lähin soittokunta uudessa organisaatiossa on Rovaniemellä. Minua mietityttää myös minkälaisia säästöjä toimintamenoissa tosiasiallisesti tulee kun välimatkat pitenevät. Välimaan mukaan sotilassoittajat ovat tyrmistyneitä ja pettyneitä sotilasmusiikkialan uudellenjärjestelyyn. Tämä esitetty malli on ollut mielessäni Worst case scenario eli se pahin mahdollinen asia, mitä voi tapahtua. Sotilassoittajat ovat hyvin koulutettuja ammattilaisia. Välimaa haluaa muistuttaa heitä, että kaikkein paras sijoitus omaan tulevaisuuteen on koulutus. Koulutetuilla aliupseereilla on paremmat mahdollisuudet työllistyä uusissa sotilassoittokunnissa ja muuallakin. Teksti ja kuva: Asta Ruuskanen 10 Ammattisotilas 1/2012
Irti löysästä hirrestä Puolustusvoimien esitys puolustusvoimauudistukseksi oli pettymys, järkytys ja yllätys henkilökunnalle. Moni joutuu nyt suunnittelemaan oman ja perheensä tulevaisuuden uudelleen. Pohjois-Karjalan Prikaatin aliupseerien luottamusmiehellä Markku Voutilaisella on työntäyteiset ajat edessä. Hänen joukko-osastonsa lakkautetaan vuoden 2013 loppuun mennessä kaikkine toimintoineen. Nykyisistä toiminnoista alueelle jää jäljelle ainoastaan Joensuussa sijaitseva aluetoimisto. Alasajon suunnittelu ja käytännön toimenpiteet käynnistetään välittömästi. Voutilaisen mukaan prikaatin varuskuntarakenne on sellainen, että se on helppoa lakkauttaa nopealla aikataululla. Huomenna on YT-elimen kokous ja sen jälkeen komentajan ja johtoryhmän kokous, missä kaikki luottamusmiehet ovat paikalla. Tällä viikolla aloitetaan myös kartoitus- ja suunnittelutyö henkilöstön käytöstä. Koko henkilöstölle lähtee kirje, missä kehotetaan työntekijöitä ilmaisemaan omat toiveensa muun muassa siirto- ja koulutushalukkuudesta. Voutilaisella on vielä kuusi vuotta jäljellä sotilaseläkkeeseen. Hän haluaa jatkaa loppuun asti puolustusvoimien palveluksessa. Hän haluaa myös olla loppuun asti aliupseerien tukena vaikeassa tilanteessa. Jos haluan pitää sotilaseläkkeen, minun tulee ilmoittaa halukkuuteni siirtyä muualle. Lähin paikka on Joensuuhun jäävä aluetoimisto. En lähde täältä kesken kaiken ja jätä jäsenistöä yksin asian kanssa. Voutilainen on huolissaan erityisesti nuorista aliupseereista ja heidän tulevaisuudestaan. Ammattitaitoiset ja hyvin koulutetut nuoret lähtevät ensimmäisenä uuden työn hakuun. Sain heti tänään kaksi yhteydenottoa meidän aliupseereilta. Toinen ilmoitti hakeutuvansa saman tien siviiliin töihin ja toinen aikoo keskeyttää aloittamansa sotilasammatilliset opinnot ja siirtyy siviiliin. Kouluttajatehtävissä työskentelevä ylikersantti Juha Kylmälä sai tänään kuulla, että hänen joukko-osastonsa Viestirykmentti yhdistetään Panssariprikaatiin. Moni aliupseeri joutuu pohtimaan joukko-osaston, aselajin tai puoustushaaran vaihtamista Minulla on helpottunut olo, kun vihdoin viimein saimme jotakin tietoa asiasta. Tiedottamista viivyteltiin turhan pitkään. Nyt meillä on tietoa ainakin isommista raameista. Jokaisella on luonnollisesti huoli omasta tulevaisuudestaan. Kylmälän oman yksikön, Etelä- Suomen Viestipataljoonan, tulevaisuus jäi kuitenkin vielä huolestuttamaan häntä. Oman työpaikkansa sijainnista ja mahdollisesta tehtävän muutoksista tai irtisanomisesta, hänellä ei vielä ole tietoa. Komentaja ei antanut Viestipataljoonan tulevaisuudesta tarkempaa tietoa. Hän sanoi, että siihen liittyvät yksityiskohdat selviävät jatkosuunnitteluvaiheessa. Työpaikkani voi olla joko Riihimäellä tai Parolassa. Toivon, että meidän koulutus jatkuisi Riihimäellä. Jos toiminta siirretään Parolaan, toivon että saan jatkaa sielläkin kouluttajana. Aliupseeriliiton hallituksen jäsen ylikersantti Kimmo Alpiranta on toiminut oman työpaikkansa Kotkan Rannikkopataljoonan luottamusmiehenä lähes kolme vuotta. Vaikka uutinen oman työpaikan lakkauttamisesta oli järkytys henkilökunnalle, Alpiranta pitää tiedon julkaisemista helpottavana. Olemme olleet niin pitkään löysässä hirressä, että on lähes helpotus tietää mitä tulee tapahtumaan. Työnantajan edustajan esitys tiedotustilaisuudessa oli asiallinen ja henkilöstö otettiin hyvin huomioon. Saimme selkeät tiedot siitä, miten asia etenee. Muun muassa muutoskeskustelujen aikataulut ovat nyt tiedossa. Liiton hallituksen jäsen ja Pohjanmaan Aliupseereiden puheenjohtaja, vääpeli Jani Kivelä otti järkyttyneenä vastaan uutisen Lentosotakoulun lakkauttamisesta. Kivelä oli loppuun asti toiveikas oman työpaikkansa säilymisen suhteen. Vähän on vielä pää sekaisin uutisesta. Tämä on pettymys ja yllätys vaikka se aistittavissa olikin. Kivelällä ei vielä ole tarkkaa kuvaa millä aikataululla ja minkälaisin toimenpitein koulun alasajo tehdään. Henkilökunnalle järjestetään lähipäivinä toinen tiedotustilaisuus. Tämä vaatii vähän sulattelua ja odotan, että jäsenistö alkaa ottamaan minuun yhteyttä. Meillä on onneksi pätevä ja arvostettu luottamusmies ja hän pystyy olemaan henkilöstön tukena. Kivelän omakin tulevaisuus on vielä täysin pimennossa. Odotan rauhassa ja katson miten tilanne etenee. Jos minulle osoitetaan uusi tehtävä, teen vasta silloin päätöksen miten toimin siitä eteenpäin. Nämä ovat niin isoja päätöksiä, että se on koko perheen päätös. Pahoin pelkään, että monille äärettömän vaikeaa lähteä pois kotiseudulta. Kotiseutuyhteys on niin vahva. Teksti ja kuva: Asta Ruuskanen Ammattisotilas 1/2012 11
Libanon ei ole Mersun hakureissu Suomi valmistautuu kolmannen kerran UNIFIL-operaatioon Libanoniin. Suomalaisen osaston koko on noin 200 sotilasta ja lähtö toimialueelle tapahtuu touko-kesäkuun vaihteessa. Millaisesta operaatiosta on kyse? Toisen maailmansodan jälkeisen ajan Libanonin historiaa ovat ravisuttaneet sodat. Maassa riehui sisällissota kristittyjen ja arabien välillä vuosina 1975-90. Sen jälkeen tilanne jatkui melko rauhallisena vuoteen 2006, jolloin Israel iski rajusti Libanonissa majaa pitäviä hizbollahin joukkoja vastaan. Viime aikoina tilanne Libanonissa on kiristynyt. Siihen ovat vaikuttaneet Israelin voimapolitiikka sekä arabimaissa koetut kansannousut. Varsinkin Libanonin naapurimaan Syyrian epävakaa tilanne heijastuu Libanoniin. UNIFIL ei ole kaikkien mieleen Libanonissa ja osa paikallisesta väestöstä suhtautuu YK-lipun alla toimiviin sotilaisiin kielteisesti ja jopa vihamielisesti. UNIFIL-joukkoja vastaan on isketty Afganistanista ja Irakista tutuilla tienvarsipommeilla. Libanonissa ei ole keskenään taistelevia osapuolia, mutta siitä huolimatta alueen turvallisuustilanne on epävakaa ja siellä esiintyy sodanomaisia piirteitä. Tämä on syytä muistaa haettaessa näihin tehtäviin. Päiväraha ja palvelusvapaat Puolustusministeriön, Pääesikunnan ja sotilaita edustavien järjestöjen välillä löydettiin yksimielisyys Libanonissa maksettavan päivärahan sekä palvelusvapaiden osalta. Kyseessä on periaatteessa suomalaisittain kokonaan uudesta operaatiosta, vaikka suomalaiset lähtevät kolmannen kerran Libanoniin ja monella suomalaisella on sieltä omakohtaisia kokemuksia. UNIFIL:n päiväraha tulee olemaan 50 euroa päivässä. Päivärahan taso on sama tämän vuoden loppuun saakka. Vuoden 2013 päivärahan taso määritetään myöhemmin saatujen kokemusten sekä olosuhdearvioinnin perusteella. Palkkaus määräytyy kriisinhallintatehtävien vaativuusluokituksen mukaisesti. Suomalainen joukko koostuu jääkärikomppaniasta sekä sitä tukevista kansallisista osista. Näin ollen tehtävätasot ovat keskimäärin Afganistanin tason alapuolella. Libanonissa ei myöskään makseta mitään erillistä operaatiokohtaista lisää, joten kyse ei ole mistään kullanhuuhdontareissusta. Suomalaisten rotaatio on puoli vuotta, eikä jatkositoumuksia tarjota kuin tietyissä esikuntatehtävissä. Pelkästään palvelusajan lyhyys estää sen, ettei Libanonista tällä kertaa haeta verovapaata autoa. Liittojen ja työnantajan välillä päästiin yksimielisyyteen myös palvelusvapaakertymistä. Operaatioajalta kertyy neljä palvelusvapaapäivää kuukautta kohden eli yhteensä 24 päivää. Näistä on mahdollisuus käyttää puolen vuoden palveluksen aikana yksi kahden viikon jakso taikka kaksi viikon jaksoa. Käyttämättömät palvelusvapaat pidetään operaation jälkeen. Lomalle vain Helsingin kautta Pääesikunta on linjannut, että kaikkien on kuljettava palvelusvapaalle Helsingin kautta. Näin palvelusvapaalle ei saa lähteä omatoimisesti ja omalla kustannuksella Beirutista. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että Kyprokselle tai Dubaihin palvelusvapaalle matkaava rauhanturvaaja lentää ensin Helsinkiin, jatkaa siitä takaisin Libanonin lähialueelle, palaa takaisin Helsinkiin ja jälleen lentää lomalennolla Libanoniin. Pääesikunta perustelee käytäntöä sillä, että näin minimoidaan palvelusvapaista mahdollisesti aiheutuvat ongelmat. Palveluksen aikana ei ole mahdollisuutta viettää vapaa-aikaa leirin ulkopuolella, joten operaatio on hyvin erilainen kuin kultaisella 80-luvulla. Teksti: Petteri Leino Kuva: UN Photo/John Isaac 12 Ammattisotilas 1/2012
Iso paha sosiaalinen media Pääesikunnan ohjeesta huokuu ajatus, että sosiaalinen media on pohjimmiltaan pahan ilmentymä, joka vaarantaa maanpuolustuksen turvallisuuden. Kuva Kaarlo Mönkkönen Puolustusvoimat antoi henkilöstölle ohjeet sosiaalisen median (SOME) käytöstä viime vuoden lopulla. Ohjeistusta valmisteltiin pitkään. Ohjeiden viimeisintä versiota ei käsitelty yhteistoimintamenettelyssä. Näin sekä ohje että sen antaminen herättävät kritiikkiä. Pääesikunnan antamiin ohjeisiin ja määräyksiin on aina suhtauduttava vakavasti. Ne ovat tarkoitettu noudatettavaksi ja niiden vastaisesta toiminnasta voidaan ojentaa tai rangaista. Tästä syystä sosiaalisessa mediassa käyttäytymistä käsittelevä ohje on enemmän kuin ongelmallinen. Pääesikunnan ohjeesta huokuu ajatus, että sosiaalinen media on pohjimmiltaan pahan ilmentymä, turhanpäiväistä hömppää, joka kaiken lisäksi vaarantaa maanpuolustuksen turvallisuuden. Jos työnantajalla olisi valta ja voima, se kieltäisi sotilailta kokonaan toiminnan sosiaalisessa mediassa. Puolustusvoimat suhtautuu aivan eri tavalla perinteisen median areenoihin kuin sosiaaliseen mediaan. Pääesikunnan mukaan on hyväksyttävää, että ammattisotilas esiintyy lehdistössä omalla nimellä, kasvoilla ja sotilasarvolla, kertoen työstään ja työnantajastaan. Sitä vastoin sosiaalisessa mediassa näihin asioihin suhtaudutaan epäluuloisesti. Työnantaja kantaa huolta siitä, että sosiaalisessa mediassa kattavuus on laajempaa kuin vaikkapa perinteisessä printtimediassa. Hämeen Sanomissa julkaistu yleisönosastokirjoitus tavoittaa vain rajoitetun joukon ihmisiä, kun internetiin kirjoitettu blogiteksti on kaikkien verkkoon pääsevien ulottuvilla. Epäselväksi jää, oliko Pääesikunnan tarkoituksena todellakin antaa erilaiset ohjeet käyttäytymisestä sosiaalisessa mediassa ja muussa elämässä. Ohjeen myötä nyt kävi näin. Epäselvä ja ristiriitainen ohjeistus Uuden ohjeistuksen soveltaminen tulee olemaan todella hankalaa. Nyt työnantaja kertoo mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Tämän lisäksi väliin jää keltainen vyöhyke, jolle 45 esimerkistä sijoittuu lähes Ammattisotilas 1/2012 13
puolet eli 21 tapausta. Hyväksyttävää toimintaa on vain alle neljännes esimerkeistä ja nekin itsestään selvyyksiä. 45 esimerkin avulla kerrotaan mikä on hyväksyttävää ja mikä ei-hyväksyttävää toimintaa. Hyväksyttävä toiminta osoitetaan vihreällä liikennevalolla ja ei-hyväksyttävä toiminta punaisella. Väliin jää epäselvä keltainen vyöhyke, joka kuuluu luokkaan: Käytä harkintaa ja kysy tarvittaessa apua. Tämä häilyvä alue on ongelmallinen. Esimerkki Voiko sosiaalisessa mediassa kertoa sotilasarvonsa on keltaisella ja selityksenä kehotetaan miettimään asiaa suhteessa tehtävääsi ja tuleviin uravalintoihin. Tämän voi ymmärtää uhkauksena, että sotilasarvon kertominen sosiaalisessa mediassa heikentää tulevaa urakehitystä. Toisessa esimerkissä käsitellään kuka on niin sanottu tuttu ja kuka ulkopuolinen sosiaalisessa mediassa. Tämä on myös keltaisella ja selitteenä kehotetaan harkitsemaan kenen kanssa luodaan yhteyksiä. Ohjeen henki on, että lähtökohtaisesti ihmisiin tulee suhtautua epäillen ja varauksellisesti. Sotilaspuvussa esiintyminen on ohjeistettu erittäin omituisesti. Ohjeen mukaan valokuvista ei saa tunnistaa organisaatiota, palveluspaikkaa eikä tehtävää. Sotilaspuvusta pystyy aina päättelemään puolustushaaran ja joukko-osaston sekä joissakin tapauksissa jopa tehtävän. On sinällään kummallista, että työnantaja yleensäkään antaa lisäohjeita sotilaspuvussa esiintymisestä, koska siitä säädetään tarkasti yleisessä palvelusohjesäännössä. Kaikista ristiriitaisempia ovat kohdat, joissa on kaksi eriväristä liikennevaloa. Toinen näistä koskee sosiaalisen Jos työnantajalla olisi valta ja voima, se kieltäisi sotilailta kokonaan toiminnan sosiaalisessa mediassa. Työnantaja kertoo ohjeessa mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Niiden väliin jää keltainen vyöhyke, jolle 45 esimerkistä sijoittuu lähes puolet eli 21 tapausta. median pilvipalveluiden käyttöä työtehtäviin ja työkavereiden kanssa, toinen sosiaalisen median käyttöä työaikana. Lähtökohtaisesti Pääesikunnan ohje suhtautuu kielteisesti sosiaalisen median käyttöön työtehtävissä, mutta toisaalta se sallii työajan käyttämisen sosiaalisessa mediassa. Apinaohje Sosiaalisen median käyttäytymistä koskeva ohjeistus on osittain jopa häiritsevän yksityiskohtainen ja käsittelee yksinkertaisia asioita. Väistämättä jää sellainen käsitys, että henkilökuntaa pidetään yksinkertaisina tolloina, joilla ei ole minkäänlaista harkintakykyä. Yksi esimerkki on Olen itse vastuussa siitä, mitä kirjoitan sosiaalisessa mediassa. Tämä esimerkki on kuvattu vihreällä liikennevalolla! Toisessa esimerkissä käsitellään voiko sodan ajan tehtävää kertoa sosiaalisessa mediassa. Esimerkki on kuvattu punaisella ja selityksellä, ettei SA-tehtävää voi kertoa. Eiköhän tämä ole selvää jokaiselle puolustusvoimiin palkatulle henkilölle? Jo pelkästään liikennevalojen käyttö täysi-ikäisten ja psykologisilla testeillä testattujen ihmisten ohjeistamiseksi on omituista. Lisäksi osa esimerkeistä on niin päivänselviä, että niiden ohjeistaminen kertoo ohjeen tarkoituksesta. Näitä täysin selviä asioita ovat muun muassa virkamieslain sitovuus henkilön toimintaan, voiko esimieheltä kysyä neuvoa taikka voiko sosiaalisessa mediassa kertoa vain julkista tietoa. Nämä esimerkit ovat hyväksyttävää toimintaa! Yksityisyyden rajoittamista Esimerkit koskettavat nimenomaan henkilökohtaisella tilillä ja yksityishenkilönä tapahtuvaa toimintaa sosiaalisessa mediassa. Näin työnantaja ulottaa ohjeistuksen puhtaasti henkilöstön yksityisyyteen. 14 Ammattisotilas 1/2012
Vaikka ohjeistus koskettaa yksityistä toimintaa, osa ohjeen esimerkeistä käsittelee työtehtäviin liittyvää toimintaa sosiaalisessa mediassa. Epäselväksi jää, onko työnantajan tarkoitus ulottaa viranhoito ja siihen liittyvät rajoitteet myös vapaa-ajalle ja yksityiseen elämään? Ohjeistus olisi merkittävästi selkeämpi, jos työnantaja kertoisi vain ja ainoastaan sekä selkeästi mikä on kiellettyä toimintaa. Lisäksi ohjeistusta selkeyttäisi, mikäli siinä erotettaisiin työaikana ja vapaa-aikana tapahtuva toiminta. Henkilöstöön kohdistuvat ohjeet on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Jälleen kerran työnantaja antoi ohjeen, johon henkilöstöjärjestöille ei annettu mahdollisuutta vaikuttaa. Lopputuloksena on ongelmia aiheuttava ja kiistanalainen ohje. Tämän uuden ohjeen soveltaminen aiheuttaa töitä juristeille. Henkilökunnan toimintaa sosiaalisessa mediassa se ei rajoita, saatikka lopeta. Teksti: Petteri Leino Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media syntyi internetin käytön yleistymisen myötä. Kyse on verkossa tapahtuvasta vuorovaikutteisesta tietojen jakamisesta sekä ihmisten keskinäisestä yhteydenpidosta sosiaalisesta toiminnasta. Sosiaalinen media on verkkoviestintäympäristö, jossa käyttäjät eivät ole pelkästään tiedon vastaanottajia, vaan heillä on mahdollisuus osallistua itse aktiivisesti tiedon tuottamiseen taikka mielipiteensä julkaisemiseen. Sosiaaliselle medialle on ominaista yhteisöllisyys. Sosiaalisen median kanavat jakautuvat julkisiin ja kävijärajoitettuihin palveluihin. Yhteisöpalveluista käytetyin on maailmanlaajuinen Facebook. Suomalaisittain suosituin keskustelupalsta on Suomi24. Nuorison keskuudessa IRC-galleria on edelleen suosittu. Kommentoinnin mahdollistavat blogipalstat ovat osa sosiaalista mediaa. Aliupseeriliiton verkkosivuilla on eniten käyntejä puheenjohtajan blogissa. Twitter on suosituin mikroblogipalvelu. Mediapalvelujen kautta jaetaan muun muassa kuvia, musiikkia ja videoita. Youtube on erittäin suosittu videoiden jakoalusta ja kuvien jakamiseen tarkoitetussa Flickr:ssä lienee nykyisin lähes kymmenen miljardia kuvaa. Wikipedia on syrjäyttänyt perinteiset tietosanakirjat. Sen ja muiden wiki-palveluiden ongelmana ovat tietojen luotettavuus, koska tietoja voi päivittää kuka tahansa. Perinteiset wiki-palvelut ovat saaneet rinnalleen salaisten tietojen vuotamiseen erikoistuneet sivustot mm. WikiLeaks ja VRLeaks. Sosiaalinen media on uusi juttu, mutta se ei häviä vastustamalla tai kieltämällä sitä. Se on osa ihmisten arkipäivää nyt ja tulevaisuudessa. Sen etuna on, ettei kenelläkään riitä resurssit sen hallitsemiseen ainakaan toistaiseksi. Puolustusvoimien sosiaalisen median ohjeessa todetaan: Verkkokeskustelua ei voi voittaa, mutta toimimalla asiallisesti voi vaikuttaa fiksulta. Toisaalta verkkokeskustelua ei tarvitse voittaa, sillä siellä kyse on ihmisten mielipiteistä, jotka ovat aina oikeita. Teksti: Petteri Leino Ammattisotilas 1/2012 15
Sosiaalisen median ohje hämmentää Puolustusvoimat rajoittaa sananvapautta? Puolustusvoimat on antanut ohjeet henkilöstönsä käyttäytymisestä sosiaalisessa mediassa yksityishenkilönä. Työnantaja katsoo näin oikeudekseen ohjeistaa yksittäisen kansalaisen elämää. Työnantaja perustaa ohjeensa valtion virkamieslakiin ja lakiin viranomaisen toiminnan julkisuudesta. Ohjeellaan puolustusvoimat astuu yksityisiä vapausoikeuksia koskevalle herkälle elämänalueelle. Voidaan jopa kysyä, onko tällaiselle ohjeelle lainkaan oikeutusta. Suomen perustuslaissa turvataan kansalaisten yksityiselämä, sananvapaus ja yhdistymisvapaus. Euroopan sotilasammatillisia järjestöjä yhdistävä EUROMIL-organisaatio tiivistää tämän periaatteen hienosti mottoonsa Sotilas on kansalainen virkapuvussa. Puolustusvoimien sosiaalisen median ohjeen (SOME-ohje) oikeutuksen perustaminen virkamieslakiin ja lakiin viranomaisen toiminnan julkisuudesta on tarkoitushakuista. Millä perusteella näin voidaan väittää? Puolustusvoimat ei viittaa lainkaan siihen lainsäädäntöön, joka antaa yksityiselle kansalaiselle tai työntekijälle oikeuksia ja työnantajalle moninaisia velvollisuuksia. Tällaisia ovat mainitun perustuslain lisäksi muun muassa henkilötietolaki ja laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Ohjeistuksen kokonaisuudesta jää vaikutelma, että puolustusvoimat yrittää laajentaa valvontaoikeuttaan kansalaisten yksityiselämään virkamieslailla ratsastaen. Ammattisotilas on kansalainen avoimessa yhteiskunnassa Sosiaalista mediaa ei voi eikä tarvitse hallita. Se edustaa yhteiskunnan postmodernia avoimuutta, julkisuutta ja läpinäkyvyyttä. Lisäksi se edistää demokratiaa ja sananvapautta tarjoamalla kanavan 16 Ammattisotilas 1/2012
Sananvapauden ja yksityisyyden riistäminen tai rajoittaminen ovat diktatuurien keskeistä hallinnan välineistöä. tavallisille kansalaisille mahdollisuuden olla juuri sitä mieltä juuri sillä tyylillä, millä haluavat ja juuri niillä areenoilla, millä haluavat kansallisesti tai globaalisti. Mikäli näillä areenoilla toimitaan rangaistavasti, jokainen kantaa oman lainmukaisen edesvastuunsa tekemisistään. Ammattisotilailla valtion virkamiehinä on erityisiä velvollisuuksia ja rajoituksia työnantajaansa puolustusvoimia kohtaan. Tällaisia ovat nuhteeton elämäntapa ja esimerkiksi kielto kuulua jäsenenä poliittiseen puolueeseen tai vaikkapa velvollisuus ilmoittaa tai hakea lupa sivutoimilleen. Itsestään selvänä pidetään niitä velvollisuuksia, jotka liittyvät itse työntekoon kunkin virkatyössä, kuten velvollisuus noudattaa vaitiolovelvollisuutta määrätyissä asioissa ja annettuja tietoturvamääräyksiä. Sananvapauden ja yksityisyyden riistäminen tai rajoittaminen ovat diktatuurien keskeistä hallinnan välineistöä. Isoveli valvoo ilmapiirin lietsominen länsimaisessa rauhallisessa demokratiassa ei ole tarpeen vaikka turvallisuudesta huolehditaankin. Tämä ei tarkoita, etteikö turvallisuusalan tehtävissä toimivilla ammattisotilailla olisi jossain määrin erilainen rooli kuin niillä, joiden työn luonne on toinen. Mutta se ei myöskään tarkoita, että ammattisotilaan tulisi elää yksityistä arkielämäänsä, kuten hän olisi koko ajan työssään virkapaikalla. Karl Popperin yhteiskuntatieteellinen klassikko Avoin yhteiskunta ja sen viholliset olisi suotavaa luettavaa myös Puolustusvoimille. Käytä harkintaa ja kysy tarvittaessa apua Puolustusvoimien SOME-ohje hämärtää, toisin kuin ehkä tarkoitus on ollut, viranomaistoiminnan ja yksityiselämän välistä rajapintaa. Samoin se antaa oudoksuttavan kuvan puolustusvoimista julkisena työpaikkana. Ohjeistuksen mukaan puolustusvoimissa työskentelevälle ei olisi esimerkiksi itsestään selvästi julkista mainita sotilasarvoaan, joukko-osastoaan, tehtäväänsä tai sitä, että menee Sotinpurolle harjoitukseen ensi viikolla. Käytä harkintaa ja kysy tarvittaessa apua on yleisin tapa, jolla niin sanotussa liikennevalo-ohjeessa ohjeistetaan toimimaan eri tilanteissa sosiaalisessa mediassa. Ohjeessa keltaisella liikennevalolla kuvattava harkinta on kuitenkin monin kohdin tosiasiallinen uhkaus tai kielto. Keltaisella valolla on merkitty maininta ei saa aiheuttaa riskiä tai työnantajalla on direktiovalta (=määräämisvalta) tai jopa kritiikkiä esitettäessä kritiikin tulee perustua faktoihin eikä mielipiteeseen. Toisaalla kuitenkin viitataan sananvapauteen mutta heti päälle muistutetaan virkamiesvastuusta. Mielipiteenvapauden kiistämisen lisäksi ohjeessa uhanalaistetaan lähes kaikki sosiaaliselle medialle ominaiset asiat. Tällaisia ovat esimerkiksi avoin keskustelu ventovieraiden kanssa tai liittyminen yhteisöryhmiin kaveriksi. Kokonaisuudessaan ohjeesta jää kuva, että puolustusvoimilla on tosiasiallinen halu kieltää virkamiesten ja erityisesti sotilaiden toiminta sosiaalisessa mediassa kokonaan jos vain olisi valta ja voima. Yksityishenkilö vai virkamies? Sosiaalisen median ohje luo sekaisen kuvan siitä, milloin ja mitä virkamies sosiaalisessa mediassa saa tehdä ja sanoa. Ohjeen tarkoitus selventää puolustusvoimien henkilöstön toimintaa sosiaalisessa mediassa ei toteudu. Sen sijaan toteutuu työnantajan julkilausumaton tarkoitus luoda syyllisyyttä, uhkaa ja pelotetta erityisesti sotilaille toimia sosiaalisessa mediassa. Selvempää olisi ollut tehdä ohje tai paremminkin määräys tai käsky siitä, mikä työnantajan käsityksen mukaan puolustusvoimien henkilöstöltä sosiaalisessa mediassa on kiellettyä tai ei hyväksyttyä. Tällaisen listan laadinta olisi ollut ilmeisen vaikeaa, ellei mahdotonta. Nytkin julkaistussa ohjeessa punaisella liikennevalolla (= ei hyväksyttävää toimintaa) on ilmaistu lähinnä seikkoja, jotka liittyvät puolustusvoimien virkatyössä tai virkavälinein tapahtuvaan sosiaalisen median käyttöön, esimerkiksi työsähköpostin käyttöön, ei juurikaan yksityiselämässä yksityishenkilönä kohdentuvaan toimintaan sosiaalisessa mediassa. Puolustusvoimien sosiaalisen median ohje johtaa tulkinnallisiin ongelmiin myös perinteisen yksityisen julkisen toiminnan, kuten tavanomaisen lehtikirjoittelun tai julkisten puheenvuorojen esittämisen kanssa. Epäselväksi jää, onko puolustusvoimilla tarkoituksena luoda kahdet tai ehkä useammat säännöt tai tulkinnat koskien henkilöstönsä yksityiselämää ja siellä tapahtuvaa julkista toimintaa ja mielipiteenilmaisua. Sosiaalisen median käyttö tulee edelleen räjähdysmäisesti lisääntymään ja moninaistumaan. Yhtä lailla puolustusvoimien henkilöstön osallistuminen yksityishenkilöinä tulee sosiaalisessa mediassa toivottavasti lisääntymään. Puolustusvoimat on julkinen työpaikka, jonka toiminta on luonteeltaan julkista. Julkisilta osin tapahtuvaan puolustusvoimia koskevaan tai siihen liittyvään keskusteluun puolustusvoimien henkilöstöllä on oikeus osallistua myös sosiaalisessa mediassa. Ammattisotilas on kansalainen virkapuvussa ja luotettava sellainen. Mika Oranen Päätoiminen pääluottamusmies Kuvat: Asta Ruuskanen Ammattisotilas 1/2012 17
Aliupseereita työsuojelutehtäviin Työsuojeluhenkilöstöllä on tärkeä rooli käsiteltäessä hyvinkin haastavissa olosuhteissa työskentelevien työtovereiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavia asioita. Kuva: Asta Ruuskanen Viime syksyn työsuojeluvaaleissa noin 50 aliupseeria valittiin erilaisiin työsuojelutehtäviin. He edustavat tehtävässään sekä työntekijöitä että toimihenkilöitä. Pääesikunnan henkilöstöosaston antamien tietojen mukaan työsuojeluvaalit toteutettiin lähes kaikissa hallintoyksiköissä viime vuoden puolella. Joissakin paikoissa vaalit siirtyivät tämän vuoden alkuun. Maavoimissa vaalit toteutettiin pääosin sopuvaalina. Äänestyksiä järjestettiin vain 8 työpaikassa. Työsuojelun yhteistoiminnan tarkoituksena on edistää työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutusta työpaikalla. Yhteistoiminnalla varmistetaan, että myös työntekijät osallistuvat työpaikan turvallisuutta koskevien asioiden käsittelyyn. Työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa käsitellään työntekijän turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavia asioita. Työnantaja huolehtii siitä, että työntekijät saavat tarpeelliset tiedot työpaikan turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Työnantajan ja työntekijöiden tulee yhteistoiminnassa edistää työsuojelua työpaikalla. Henkilökunta valitsee edustajansa Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta määrittelee muun muassa työsuojelutoiminnan järjestelyt työpaikoilla. Puolustusvoimien sisäinen määräys työsuojelun yhteistoiminnasta puolustusvoimien työpaikoilla täydentää lakia. Työnantaja nimeää työsuojelupäällikön yhteistoimintaa varten. Hän avustaa työnantajaa ja esimiehiä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Työntekijät valitsevat keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun ja hänelle henkilökohtaisen varavaltuutetun. Työsuojeluvaltuutettu edustaa henkilöstöä työturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa työturvallisuussäännöksiin, -ohjeisiin ja työpaikan oloihin perehtyminen havaitsemistaan puutteista ja epäkohdista ilmoittaminen työnjohdolle ja työsuojelupäällikölle työsuojelun toimintaohjelman valmisteluun, työsuojelutarkastuksiin ja sattuneiden tapaturmien tutkintaan osallistuminen. Työpaikkaan, jossa työskentelee vähin- 18 Ammattisotilas 1/2012
tään 20 työntekijää, perustetaan työsuojelutoimikunta. Toimikunnassa on sekä työntekijöiden että työnantajan edustajia. Työnantaja tekee aloitteen toimikunnan perustamisesta ja nimeää sinne omat edustajansa. Työsuojeluvaltuutetut ovat työsuojelutoimikunnan jäseniä. Myös työsuojelupäälliköllä on oikeus osallistua kokouksiin. Työpisteisiin on mahdollista valita myös työsuojeluasiamies. Hän on henkilöstön valitsema edustaja, joka avustaa työsuojeluvaltuutettua yhteistoimintatehtävissä. Liiton saamien tietojen mukaan ainakin kaksi aliupseeria on valittu Ilmavoimissa tähän tehtävään. Oikeus tietoon ja koulutukseen Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työnantajalta nähtäväkseen ne asiakirjat, joita työnantajan on pidettävä työsuojelua koskevien säännösten mukaan. Hänellä on myös oikeus tutustua työnantajan hallussa oleviin työympäristön ja työyhteisön tilaan liittyviin työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asiakirjoihin. Lisäksi hänellä on oikeus saada työnantajalta kaikki tarpeelliset tiedot tehtävänsä hoitamista varten. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työsuojeluvaltuutetulla ja varavaltuutetulla on mahdollisuus saada tehtävän hoitamiseksi asianmukaista koulutusta. Koulutuksesta ei saa aiheutua kustannuksia eikä ansion menetystä henkilöille. Koulutus ja työsuojelutehtävien hoito tapahtuu työaikana. Työsuojelutoimikunnan jäsenen ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvausta koskevat soveltuvin osin työsuojeluvaltuutetun vastaavia oikeuksia koskevat säännökset. Maavoimien esikunta järjestää maavoimien työsuojeluvaltuutetuille suunnatun koulutustilaisuuden 27. - 28.3. Hallintoyksiköt voivat lähettää omat valtuutettunsa tähän koulutukseen. JHL kouluttaa työsuojeluhenkilöstöä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto järjestää koulutusta työsuojeluhenkilöstölle. Myös Aliupseeriliiton jäsenet voivat osallistua koulutukseen. Työsuojelun peruskurssi (5 pv) sopii hyvin uusille työsuojelutehtäviin valituille. Kurssilla perehdytään työsuojelutoiminnan perusteisiin ja toimintaa ohjaaviin säädöksiin, tutustutaan työsuojeluhenkilöstön rooliin ja tehtäviin sekä opitaan käyttämään ennakoivaa ja korjaavaa toimintaa yhteistyössä työpaikan henkilöstön, työnjohdon ja työterveyshuollon kanssa. Vuoden 2012 peruskurssit: 7.5. 11.5. Raseborg-opisto 3.9. 7.09. Raseborg-opisto 12.11. 16.11. Raseborg-opisto JHL tarjoaa jatko- ja täydennyskoulutusta myös kokeneemmille työsuojelutehtävissä toimiville. Lisätietoa koulutuksesta osoitteessa www.jhl.fi/portal/koulutus. Työsuojeluvaltuutettu Mikko Suhonen aikoo heti ryhtyä kouluttamaan itseään uuteen tehtävään. Enemmän yhteydenottoja askarruttavissa asioissa Lentokonemekaanikko Timo Ylijoki työskentelee huoltoryhmän johtajana Karjalan lennostossa lentokonekorjaamolla. Hän aloitti vuoden alussa lennoston työsuojeluvaltuutettuna. Tehtävässään hän edustaa yli neljän sadan hengen työpistettä sekä työntekijöitä että toimihenkilöitä. Ylijoella on kokemusta työsuojeluasioissa. Hän on toiminut työsuojeluvaltuutetun tehtävissä vuodesta 2004 aloittaen varavaltuutetun tehtävistä. Ylijoki on työpaikallaan myös tapaturmatutkintalautakunnan jäsen. Olen käynyt työsuojelun peruskurssin sekä muutamia Työterveyslaitoksen kursseja kuten riskien arviointi ja työhygieniset mittaukset. Nyt osaan jo hieman vaatia koulutusta. Ylijoki toivoo, että myös Aliupseeriliitto tarjoaisi työsuojelutehtävissä toimiville koulutusta. Hänen mielestään liitto voisi järjestää myös työsuojelutoimijoiden tapaamisia tai neuvottelupäiviä. Ylijoki toivoo että hänen edustettavansa ottaisivat vieläkin aktiivisemmin yhteyttä häneen. Tehtävä ei ole minulle uusi, mutta toivoisin enemmän yhteydenottoja mieltä askarruttavissa asioissa, sillä en tunne kaikkien työpisteiden töitä riittävästi ongelmakohtien löytämiseksi ilman työpisteen työntekijöiden apua. Ylikersantti Mikko Suhonen aloitti ensimmäisessä työsuojelutehtävässään vuoden alussa. Hänet valittiin Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunnan työsuojeluvaltuutetuksi. Työnantaja ei vielä ole tarjonnut hänelle mahdollisuutta kouluttautua tehtävään. Itse olen ollut aktiivinen. Aion hakea JHL:n järjestämälle työsuojelun peruskurssille Raseborg-opistolle toukokuussa. Suhonen odottaa ja uskoo saavansa myös Aliupseeriliitolta tukea uudessa tehtävässä. Hänellä on odotuksia erityisesti koulutuksen suhteen. Lisätietoa työsuojelusta osoitteessa www. tyosuojelu.fi. Puolustusvoimien sisäinen määräys työsuojelun yhteistoiminnasta puolustusvoimien työpaikoilla, PVHSM työturvallisuus 010 - PEHENKOS, löytyy TORNI-portaalista. Teksti: Asta Ruuskanen Ammattisotilas 1/2012 19
Aliupseeriliitto järjesti viime vuonna 16 koulutustapahtumaa. Niihin osallistui 250 henkilöä. Luottamusmiehet valittu Useat konkarit jatkavat tehtävässään Aliupseerien luottamusmiesvaalit käytiin tammikuun loppuun mennessä. Luottamusmieskausi alkaa maaliskuun alussa ja jatkuu 29.2.2016 asti. Valtaosa vanhoista luottamusmiehistä valittiin uudelleen tehtäviinsä. Aliupseeriliiton päätoiminen pääluottamusmies Lassi Majamaa on tyytyväinen luottamusmiesvaalin tulokseen. Ilokseni voin todeta, että valtaosa liiton kokeneista luottamusmiehistä jatkaa tehtävissään. Näin puolustusvoimauudistusta odotellessa on hyvä tilanne, kun kentällä on valmiiksi koulutetut ja osaavat luottamusmiehet. Jäsen voi luottavaisin mielin kääntyä oman luottamusmiehen puoleen. Muutamassa paikassa pitkäaikainen luottamusmies vaihtui. Majamaa pitää kohtuullista vaihtuvuutta hyvänä luottamusmieskentässä. Näin saamme uusia toimijoita koulutukseen ja oppimaan asioita kokeneemmilta. Ja myös kokeneemmat saavat uusia näkökulmia uusilta toimijoilta. Varaluottamusmiehissä vaihtuvuus oli huomattavasti suurempaa. Noin neljännes liiton varaluottamusmiehistä on uusia. Majamaa pitää tätä tärkeänä, jotta luottamusmiestoiminnan tulevaisuus saadaan turvattua uusien ihmisten myötä. Uudet luottamusmiehet pääsevät koulutukseen välittömästi. Palkkausjärjestelmäkurssi on jo maaliskuussa ja luottamusmiestoiminnan peruskurssi huhtikuussa. Jotta kutsu koulutukseen tavoittaa luottamusmiehen, hänen jäsenrekisteritietonsa tulee olla ajan tasalla. Varmista siis, että postiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi ovat tiedossamme, Majamaa muistuttaa uusia luottamusmiehiä. 20 Ammattisotilas 1/2012