1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 Vihreiden vammaispoliittiset tavoitteet hyväksytty puoluevaltuuskunnassa 26.2.2006, päivitetty puoluevaltuuskunnassa 28.3.2015 Vammaispolitiikan tavoitteeksi itsenäinen elämä Hyvän vammaispolitiikan lähtökohtana on YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksessa ja Suomen laissa määriteltyjen perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja tavoitteena itsenäinen elämä. Itsenäinen elämä tarkoittaa yksinkertaisesti tavallista elämää, jossa ihminen tekee itse omat päätöksensä. Hyvä vammaispolitiikka takaa mahdollisuudet toteuttaa nämä päätökset. Vammaispolitiikka koskee kaikkia vammaisryhmiä: tukielin-, liikunta-, kuulo- ja näkövammaiset, erilaiset oppijat sekä kehitysvammaiset. Vammaisen ihmisen oikeuksien on toteuduttava riippumatta hänen asuinpaikastaan, iästään, sukupuolestaan, etnisestä taustastaan tai muusta ominaisuudestaan. Palvelujen on oltava joustavia, jotta ne toimivat kaikissa elämäntilanteissa. Arvioidaan päätöksiä myös siltä kannalta, kuinka ne vaikuttavat vammaisten elämään. Arvion voi suorittaa esimerkiksi valtakunnallinen tai kunnallinen vammaisneuvosto, mutta myös vammaisjärjestöjen asiantuntemusta tulee hyödyntää. Vahvistetaan ja selkeytetään vammaisneuvostojen asemaa mm. niiden jäseniä kouluttamalla. Arvioidaan pitkän aikavälin vaikutukset vammaispoliittisessa päätöksenteossa ja otetaan ne huomioon. Perustetaan valtakunnallinen vammaisasiamiehen virka. Lisäksi palkataan vammaisasiamiehiä ainakin suuriin kaupunkeihin. Esteettömyyden ja saavutettavuuden kehittämisestä vastaava viranomainen määritellään valtionhallinnossa, ja laaditaan suunnitelma kunnallisten esteettömyyskartoitusten laatimisesta. Vammaisten oikeus henkilökohtaiseen avustajaan Henkilökohtaisessa avustajajärjestelmässä kunta maksaa vammaiselle ihmiselle taloudellista tukea avustajan palkkaamiseksi. Vammainen työnantaja saa itse valita avustajansa ja päättää, milloin ja missä asioissa avustaja auttaa. Avun tarpeen takia ei tarvitse asua tietyssä paikassa, koska avustajan saa omaan kotiinsa. Nykyisellään järjestelmä ei kata kaikkia henkilökohtaista apua tarvitsevia. Työnantajuuteen ei saa riittävästi koulutusta ja tukea. Henkilökohtaista apua ei ole tarjolla niille, jotka eivät syystä tai toisesta kykene toimimaan työnantajina. Vaikeavammaisuudesta johtuviin kustannuksiin valtion on osallistuttava uudella, nykyistä merkittävästi kattavammalla rahoitusmallilla.
46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 Laajennetaan oikeutta henkilökohtaiseen apuun kaikille sitä tarvitseville. Luodaan malleja niille, jotka eivät voi toimia työnantajina. Huolehditaan, että myös vammaiset lapset saavat tarvitsemansa henkilökohtaisen avun. Huolehditaan, että työnantajan oikeudet ja velvollisuudet säilyvät aidosti vammaisilla ihmisillä. Lisäksi tarjotaan vammaisille ihmisille koulutusta ja tukea työnantajana toimimisessa esimerkiksi rahoittamalla työnantajuuskursseja ja työnohjausta. Jos vammainen henkilö ei pysty itse huolehtimaan työnantajavelvoitteista, kunnan on toissijaisesti huolehdittava työnantajavelvoitteiden järjestämisestä, jotta avustajapalvelut turvataan vammaisen henkilön elämäntilanteesta riippumatta. Huomioidaan avustajien palkkauksessa mahdollinen koulutus ja kokemuslisät. Tuetaan avustajien ja työnantajien työssä jaksamista mm. työnohjauksen avulla. Perustetaan alueellisia avustajanvälityspalveluita, joihin kerätään tietoja myös sijaisista. Kenenkään ei tietenkään olisi silti pakko hankkia avustajaa sieltä, vaan edelleen voisi käyttää omiakin kanaviaan. Tehdään henkilökohtaisesta avustajajärjestelmästä koko EU:n kattava ja turvataan vammaisten ihmisten liikkumisen vapaus myös silloin kun hän käy tai asuu ulkomailla. Oikeus kommunikaatioon on perusoikeus Kommunikaatio on perustavaa laatua oleva oikeus. Tulkkauksen avulla se turvataan myös kuuroille sekä kuulo- ja puhevammaisille. Tulkkauksen muotoja ovat mm. viittomakielen tulkkaus, puheen tulkkaus ja kirjoitustulkkaus. Tulkkauksen puute ei saa estää ketään opiskelemasta tai tekemästä työtä tai osallistumasta yhteiskunnallisiin asioihin. Puhevammaisille henkilöille on turvattava oikeus kommunikaatioarviointiin. Tulkkipalvelut perustuvat kommunikaatioarviointeihin. Kartoitetaan tulkkipalveluiden todellinen tarve ja taataan palveluille riittävä valtion rahoitus. Järjestetään tulkkipäivystys ympärivuorokautiseksi ja opiskelutulkin myöntämiseen luodaan yhtenäiset perusteet niin, että tulkkausta saa riittävästi kaikkialla. Tulkkien koulutusta lisätään ja luodaan työpaikkoja päätoimisille tulkeille. Lisätään tulkkien keskinäistä yhdenvertaisuutta ja parannetaan heidän työolojaan. Työstä maksetaan kilpailukykyistä palkkaa ja siinä jaksamista tuetaan esim. työnohjauksella. Kehitetään etätulkkausta.
93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 Kaikille yhteiseen koulutukseen Jokaiselle koululaiselle on turvattava paras mahdollinen oppimisympäristö hänen omista lähtökohdistaan käsin. Nykyinen koululainsäädäntö perustuu integraatioon ja inkluusioon eli kaikille yhteisen koulun periaatteeseen. Mahdollisimman moni oppilas pyritään periaatteessa integroimaan yleisopetukseen, mutta käytännössä kaikille yhteisen koulun periaatetta ei toteuteta siinä laajuudessa kuin olisi järkevää. Monissa kunnissa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksesta on lyhytnäköisesti viety resursseja. Opetusviranomaisia ja -henkilöstöä sekä tulevia opettajia on koulutettava omaksumaan yhteisen koulun periaate. Asetetaan tavoitteeksi kaikkien erityisoppilaitosten sulkeminen vuoteen 2025 mennessä. Valtionapuja erityistä tukea tarvitseville oppilaille on vahvistettava. Kuntia on ohjattava positiiviseen diskriminaatioon koulujen rahoituksessa. Celia-kirjaston toimittamalle äänikirjamateriaalille on turvattava riittävät resurssit, jotta myös lukihäiriöistä kärsivät oppilaat saisivat asianmukaista opetusmateriaalia. Turvataan jokaiselle ammatillinen koulutus. Otetaan yksilön kyvyt ja kiinnostus huomioon opinto-ohjauksessa yksioikoisen vammaan tuijottamisen sijaan. Esteetöntä tiedonvälitystä Tiedotusvälineiden, kulttuurin ja julkisen sekä yksityisen sektorin tulisi tarjota mahdollisimman suuri osa tuottamastaan viestinnästä monimuotoisesti, siten, että kaikki kykenisivät vastaanottamaan ja tuottamaan tietoa itsenäisesti ja mahdollisimman ongelmattomasti. Turvataan yhteiskunnallisen osallisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen esteettömyys. Edellytetään esteettömyyttä kaikelta julkiselta tiedotukselta ja velvoitetaan yleisiä tiloja ylläpitävät tahot huolehtimaan niiden selkeästä opastuksesta. Lisätään selkokielistä tiedotusta sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Tekstitetään kaikki kotimaiset tv-ohjelmat ja lisätään viitottua ohjelmistoa, kuten mm. Ruotsilla ja Englannilla on tavoitteena. Taataan myös tuotetietojen ja käyttöohjeiden saatavuus ja selkeys kaikille kuluttajille. Tehdään viittomakielestä valinnaisaine kouluihin muiden vieraiden kielien rinnalle. Tuetaan esteettömän viestinnän periaatteita välittäviä tahoja ja suunnataan julkista tukea esteetöntä tiedonvälitystä toteuttaville yksityisille toimijoille. Huomioidaan esteettömän viestinnän tärkeys alan koulutuksessa. Suositaan saavutettavuutta myös kulttuurin rahoituksessa.
140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 Kuntoutus parantaa elämänlaatua Hyvin järjestetty, yksilöllisesti suunniteltu kuntoutus pitää yllä ja parantaa vammaisen ihmisen toimintakykyä. Sillä on usein merkittävä vaikutus elämänlaatuun. Se säästää myös yhteiskunnan varoja, sillä se ehkäisee ongelmia, jotka saattaisivat johtaa kalliisiin sairaanhoitotoimenpiteisiin. On tärkeää, että vammainen ihminen saa kuntoutusta juuri itselleen sopivalla tavalla. Kuntoutuksen tarve toi olla väliaikaista tai pysyvää. Se ei ole sidoksissa ikään tai asemaan työelämässä, vaan tarpeeseen. Vammaisten mahdollisuutta monen tyyppiseen harrasteliikuntaan on parannettava. Erityisliikuntaa ei kuitenkaan saa erottaa muusta terveysliikunnasta, vaan on pyrittävä tehostamaan yhteistyötä erityisliikunnan ja muun liikunnan välillä. Samalla on myös varmistettava liikuntapaikkojen esteettömyys ja kunnan erityisliikunnan ohjauksen säilyminen kuntien taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Tunnustetaan toimintakykyä ylläpitävän kuntoutuksen tarve ja turvataan kuntoutuksen määrärahat sekä valtakunnallisesti että kuntatasolla. Kuntoutusta tulee tarjota myös yli 65-vuotiaille vammaisille ja sitä pitää saada koko EU:n alueella. Perinteisten kuntoutusmuotojen rinnalle on tuotava myös uusia kuntoutusmuotoja. Vahvistetaan avopuolella toteutettavia kuntoutuksen muotoja laitoshoitovaltaisen järjestelmän ollessa murroksessa. Avokuntoutuksen on oltava asiakkaan toimintakyvyn tai kipujen suhteen nykyistä joustavampaa. Velvoitetaan Kela ja vakuutusyhtiöt luottamaan asiakkaan lääkärin lausuntoihin ja pidättymään omien tulkintojen tekemisestä potilasta näkemättä. Otetaan kuntoutuksen järjestämisessä huomioon vammaisen henkilön omat toivomukset. Lopetetaan vuosittainen tuoreiden lääkärintodistusten vaatiminen niissä tapauksissa, joissa kuntoutuksen tarve säilyy selvästi ennallaan. Kehitysvammaisten palveluita kehitettävä. Suomessa kehitysvammaiset asuivat 1980- luvulle saakka lähinnä laitoksissa. Kehitysvammaisten asumispalveluita on kehitettävä niin, että jokaisella kehitysvammaisella olisi mahdollisuus elää omien valintojensa ja edellytystensä mukaisesti mahdollisimman itsenäistä elämää. Kehitysvammaisten työllistymistä on parannettava luomalla heille uusia työpaikkoja myös avoimella sektorilla. Esteetön joukkoliikenne palvelee kaikkia Esteetön joukkoliikenne palvelee kaikkia. Se vähentää myös yhteiskunnan kuluja, sillä sen ansiosta vammaisten ihmisten kuljetuspalvelumatkojen tarve voi vähentyä. Esteetön joukkoliikenne turvaa liikkumisen vapauden myös oman kotiseudun ulkopuolella.
186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199 200 201 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 Lisätään esteettömiä junia ja velvoitetaan myös pitkän matkan busseja liikennöivät yhtiöt vaihtamaan kohtuullisen siirtymäajan kuluessa kokonaan esteettömään kalustoon. Tehdään myös ravintola- ja makuuvaunuista esteettömiä. Huolehditaan, että VR:n liityntäbussit ovat esteettömiä. Turvataan vammaisten ihmisten tarvitsemien palvelujen saanti kaikissa joukkoliikennevälineissä, myös laivoilla ja lentokoneissa. Vaaditaan esteettömyyttä myös kansainväliseen joukkoliikenteeseen. Tehdään kaikkiin ratikoihin esteetön pääsy. Tehdään asemista ja pysäkeistä esteettömiä. Huolehditaan, että ne ovat kunnossa ympäri vuoden. Kiinnitetään huomiota kuulutusten ja opasteiden selkeyteen asemilla ja liikennevälineissä. Kehitetään kutsu- ja palveluliikennettä etenkin haja-asutusalueilla. Muutetaan yksilöllisten kuljetuspalvelujen toimintatavat olennaisesti nykyistä joustavammaksi ja luovutaan kuntakohtaisista rajoista. Kirjataan lakiin mahdollisuus käyttää omia kuljetuspalveluita toisella paikkakunnalla ja otetaan käyttöön valtakunnallinen matkakortti. Poistetaan turhat työn esteet Ihmisen arvo ei ole kiinni siitä, käykö hän työssä vai ei. Vammaisten syrjäyttäminen työmarkkinoilta vain siksi, että tarvittavat tukitoimet puuttuvat, on kuitenkin turhaa resurssien haaskausta sekä yhteiskunnan että yksilön näkökulmasta. On pyrittävä poistamaan tarpeettomat esteet vammaisten työllistymiselle. Työllistymisen esteistä löytyy myös koulutusjärjestelmästä. Vammaisilla ihmisillä pitää kaikissa koulutuksen vaiheissa aina peruskoulusta korkeakouluun olla mahdollisuus osallistua samaan koulutukseen kuin muidenkin. Niin voidaan parhaiten tukea työllistymismahdollisuuksia. Useammista koulutus- ja työpaikoista on saatava liikkumisen kannalta esteettömiä. Liikuntavammaisten työllistymistä tulee edistää maksamalla työnantajalle erityistukea, joka kattaisi työolosuhteiden järjestelyistä aiheutuvat kustannukset. Työvoimahallinnon tulee tiedottaa aktiivisesti yrityksille mahdollisuudesta hakea tukea työpaikan muutostöihin. Liikunta- ja kehitysvammaiset tarvitsevat erilaisia tukitoimia, joten kaikkien tukiratkaisujen täytyy olla erikseen räätälöityjä. Työllistämistuki tulee porrastaa työllistymistä vaikeuttavan vamman, pitkäaikaissairauden, oppimisvaikeuden tai muun vastaavan syyn vakavuuden perusteella. Eläkejärjestelmiä on joustavoitettava niin, että vaihtoehtoja löytyy kokopäiväisen työnteon ja kokopäiväisen työkyvyttömyyden väliltä. Varhais- tai työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen rasittaa erityisesti viimeistä työnantajaa, minkä takia
233 234 235 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 248 249 250 251 252 moni varoo vammaisen tai iäkkään työntekijän palkkaamista. Siksi viimeisen työnantajan eläkeriski on poistettava Kelan ja valtion yhteistyöllä suhteessa vammaisen työntekijän eläkemaksuihin. Globaalia vammaispolitiikkaa tarvitaan Vammaisia ihmisiä on kaikkialla maailmassa. Suomen on otettava vastuunsa myös globaaleista vammaiskysymyksistä. Suomalaisten edustajien kansainvälisissä organisaatioissa on huolehdittava siitä, että vammaisasiat ovat esillä niissä. Toimenpiteet Korostetaan kansainvälisen vammaisia koskevan yhteistyön merkitystä ja osallistutaan siihen aktiivisesti. Vaihdetaan kokemuksia muiden maiden kanssa. Vahvistetaan vammaisten ihmisten omaa roolia esimerkiksi kehitysyhteistyön avulla ja selvitetään vammaisvaikutukset kaikissa kehitysyhteistyöprojekteissa. Valvotaan aktiivisesti YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksen täytäntöönpanoa.