Raportti id7331546 1 (14) HAK; Hätäkeskuslaitoksen puolivuotisraportti 1 Valtiokonsernin yhteiset tavoitteet Valtiokonsernin yhteiset tavoitteet ICT-järjestelmien ja toimintatapamuutosten käyttöönotto SM:n hallinnonalalla Hätäkeskuslaitoksen tavoitteet vuonna Hätäkeskuslaitos huolehtii osaltaan siitä, että VN-tasoisten ICT-järjestelmien (TUVE, KIEKU jne.) ja niihin liittyvien toiminta- ja järjestämistapamuutosten (TORI yms.) suunnitelmien mukainen käyttöönotto tukee sekä VNtason tavoitteita että SM:n hallinnonalan omia tavoitteita ja toimintaa. Toteuma 30.6. ERICA-järjestelmän edellyttämät TUVEtietoliikenneyhteydet ja osa TUVEpalveluiden käyttöönottoa on suunniteltu. Tietoturvajärjestelyjen edellyttämien komponenttien ja toteutuksen kustannusvaikutukset on selvitetty. Hätäkeskuslaitoksen edustaja on ollut mukana SM:n hallinnonalan ITtoimintojen uudelleenorganisointia pohtivassa työryhmässä. Uudelleenorganisointi liittyy valtion ITkeskuksen, Valtorin toiminnan käynnistämiseen. 2 Hallinnonalan yhteiset tavoitteet Hallinnonalan yhteiset tavoitteet Viraston toimintakyky ja strateginen kehittäminen Hätäkeskuslaitoksen tavoitteet vuonna Hätäkeskuslaitoksen toimintakyky ja strateginen kehittäminen varmistetaan määrätietoisin ja ennakoivin toimenpitein. Tähän liittyen Hätäkeskuslaitos laatii pitkäntähtäimen suunnitelman omien toimintaedellytystensä turvaamiseksi ottaen huomioon erityisesti ennakoitavissa olevan kehystason sekä yleisen Toteuma 30.6. Hätäkeskuslaitos on toteuttanut strategiaa viraston sisäisen tulosohjauksen osana. Toiminnan ohjaus on perustunut yhtenäisiin käytänteisiin ja tavoitteiden yhteensovittamiseen. Toiminnan tuloksellisuutta on kehitetty erityisesti hätäkeskusuudistukseen liittyvillä toimenpiteillä ja toimintakyky on saatu varmistettua muutoksen ollessa vielä kesken.
Raportti id7331546 2 (14) kustannustason nousun. Operatiivisen toiminnan ja resurssisuunnittelun välistä yhteistyötä on lisätty mm. operatiivisten tunnuslukujen yhteisen analysoinnin kautta. Tulevaisuuden resurssien suunnittelussa on huomioitu yhä paremmin tuloksellinen toimintaedellytysten turvaaminen. Talouden suunnittelussa on huomioitu TTS -vuosille suunnitellut määrärahat ja niiden vaatimat toimenpiteet. Hätäkeskuslaitos on käynnistänyt suunnittelutoimenpiteet, joiden kautta kuvataan kehysvuosien mahdollisia sopeuttamistoimia. Sopeuttamistoimet arvioidaan niiden mahdollistamien säästöjen kautta ja samalla kuvataan toimien vaikutus sisäisen turvallisuuden tilaan. Virasto tarkastelee toiminnan tehostamisen mahdollisuuksia, huomioiden koko hallinnonalan poikkihallinnollisuuden. Hallinnonalan tulosohjauksen ja johtamisjärjestelmän kehittäminen Osana koko valtioneuvoston sekä hallinnonalan tulosohjauksen ja johtamisjärjestelmän kehittämistä Hätäkeskuslaitos varmistaa osaltaan yhtenäisten käytäntöjen toimeenpanon omassa toiminnassaan. Osana tätä kokonaisuutta Hätäkeskuslaitos osallistuu hankehallintaprosessien kehittämisen edellyttämiin toimenpiteisiin ja sitoutuu niiden pohjalta tehtyihin yhteisiin linjauksiin (mm. omistajuuden määrittely, selvät valta- Hätäkeskuslaitos on laatinut ensimmäisen tilinpäätöksensä valtionhallinnon yhteisen ohjeistuksen mukaisesti. Virasto käyttää toiminnassaan valtionhallinnon yhteisiä järjestelmiä annettujen linjausten mukaisesti. Toiminnan suunnittelu, toteutus ja seuranta tapahtuvat osana hallinnonalan ja valtionhallinnon kokonaisuutta.
Raportti id7331546 3 (14) vastuusuhteet jne.) Osallistuminen oppilaitosten koulutusja tutkimustoiminnan kehittämistä koskevaan selvitykseen EU-Venäjä viisumivapausselvitys Työtehtävien kuormittavuus Hätäkeskuslaitos osallistuu aktiivisesti hallinnonalalla tehtävään laaja-alaiseen selvitykseen koskien oppilaitosten koulutus- ja tutkimustoiminnan kehittämistä vastaamaan tulevaisuuden toimintaympäristön haasteisiin. Keskeisinä painopisteinä selvityksessä tulee olla mm. palopäällystön koulutuksen ja hätäkeskuspäivystäjäkoulutukse n eri järjestämisvaihtoehtojen tarkastelu. Hätäkeskuslaitos tukee hallituksen ja SM:n EU-Venäjä viisumivapausselvityksen valmistelua ja osallistuu aktiivisesti selvityksen perusteella käynnistettäviin toimenpiteisiin sekä viisumivapauden että itäliikkuvuuden kasvuun valmistautumiseksi. Erityisen kuormittaviksi koettuihin työtehtäviin tulee kiinnittää erityistä huomiota, niin tulosohjaajan kuin viraston johdon ja esimieskunnan toimesta ja hyödyntäen myös työterveyshuollon asiantuntemusta. Pyrkimyksenä on vähentää työn kuormittavuutta ja lisätä voimavaratekijöitä. Pelastusopisto ja Hätäkeskuslaitos perustivat yhdessä helmikuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää ja tehdä ministeriölle esitys hätäkeskuspäivystäjätutkinnon määrällisen ja laadullisen kehittämisen tarpeista sekä tarpeisiin vastaamisesta vuosille 2015-2018 kustannusvaikutuksineen. Työryhmän työ on aloitettu ja tavoitteena on julkaista työryhmän esitys syksyn aikana. Hätäkeskuslaitos on osallistunut lähialueyhteistyöhön liittyviin työryhmiin mm. Venäjän kanssa tehtävän rajan yli tapahtuvan pelastusyhteistyön osalta. Hätäkeskuslaitos on toimittanut oman arvionsa itäliikkuvuuden kasvun vaikutuksista hätäkeskustoimintaan. Jaksotyötä tekevien osalta toteutetaan kolmen viikon välein työvuorosuunnittelun seurantapalavereita. Työvuorosuunnittelun kehittämisellä tasataan työvuorojen työkuormaa ja pyritään tehtävämäärien mukaan vähentämään yövuorojen määrää. Työterveyshuollon ohjausryhmässä on sovittu tehostetusta varhaisen välittämisen mallin käytöstä sekä työterveyshuollon ja viraston välisestä
Raportti id7331546 4 (14) tiedonkulusta. Syksyllä aloitetaan ohjausryhmätyöskentely uuden sopimuskauden ajaksi. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnit elmien ajantasaisuus Turvallisuusriskien ennaltaehkäiseminen Hätäkeskuslaitoksella on ajantasaiset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Teemme ennaltaehkäisevää työtä kaikilla toimialoillamme yhä enemmän yhteistyöhön ja verkostomaiseen toimintaan nojautuen. Huolehdimme osaltamme arjen turvallisuuden toteutumisen edellytyksistä. Hätäkeskuslaitoksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma vuosille 2015 vahvistettiin vuoden 2013 lopussa. Suunnitelman toteutumista seurataan vuoden aikana viraston yttoimikunnassa. Viraston valmiussuunnitelma on päivitetty. Varautumiseen liittyen on aloitettu hätäkeskusten turvallisuuteen liittyvien ohjeiden päivittäminen sekä laajempi yhteistyö hallinnonalan sisällä. Hätäkeskuslaitos on jatkanut valistustyötä erilaisten yhteistyökumppaneiden tapahtumissa ja mediatiedottamisella sekä lasten hätänumerokoulutuksessa. Hätäkeskuslaitos on mukana hallinnonalan turvallisuusviestinnässä, mm. 112-päivän kampanjan vetäjänä ja tapahtumiin osallistujana. Hätäkeskuslaitos hyödyntää hätänumeron oikean käytön valistamisessa sosiaalisen median kanavat mm. julkaisemalla YouTubessa 10 videota. Twitter otettiin käyttöön 2.4. Hätänumeron oikeasta käytöstä julkaistiin 7 tiedotetta. Häläriverkkolehden markkinoinnissa otettiin käyttöön kesäkuussa uutiskirje, jota hyödynnetään jatkossa myös ennaltaehkäisevään työhön ja arjen turvallisuusviestintään. Palvelujen saatavuuden Huolehdimme laadukkaiden hälytyspalveluiden tuottamisesta Hätäkeskuslaitos on vastaanottanut tammi-kesäkuussa 1 915 000
Raportti id7331546 5 (14) ja laadun varmistaminen Tulevaisuuden toimintakyvyn varmistaminen ja hädässä olevien ihmisten auttamisesta. Palvelujen saatavuus ja laatu varmistetaan perusoikeuksia kunnioittaen ja hyvää hallintoa noudattaen. Kehitämme toimintaamme määrätietoisesti rakenteellisin uudistuksin tavoitteenamme laadukkaiden palveluiden turvaaminen. hätäilmoitusta. Vastausaikoja on kyetty parantamaan kaikilla yhteistoimintaalueilla vuoden 2013 tasoon verrattuna. Samaan aikaan on edelleen jatkettu operatiivisten toimintamallien kehittämistä ja yhdenmukaistamista yhteistyössä hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten kanssa. Virasto on osallistunut SM:n koordinoimaan tulevaisuuskatsauksen laadintaan. Hätäkeskusuudistuksen myötä on saatu vakiinnutettua yhtenäisiä toimintamalleja hätäkeskuksissa, minkä kautta toiminta kyetään turvaamaan tuloksellisemmin ja tasapuolisemmin koko maassa. Tulevien vuosien määrärahaleikkaukset asettavat toiminnan kehittämiseen rajoitteita. Viraston on täytynyt arvioida erilaisiin kehittämishankkeisiin osallistumista hyvin kriittisesti. Hätäkeskuslaitoksen uuden strategian suunnittelu on aloitettu osallistamalla henkilöstö ideoimaan tulevaisuuden toimintaa henkilöstöseminaarissa maaliskuussa. Virasto on jatkanut tulevaisuuden strategian suunnittelua, liittäen siihen osaksi kehysvuosien vaatimien toimenpiteiden suunnittelun. 3 Viraston omat tulostavoitteet Viraston omat tulostavoitteet Hätäkeskustoiminnan Tavoite:
Raportti id7331546 6 (14) kehittäminen Keskeisenä tavoitteena on parantaa hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä ja siten väestön turvallisuuspalveluja. Päämääränä on myös kehittää yhteistyössä viranomaisten kanssa viranomaisten yhteisiä toimintamalleja ja tehostaa auttamisen ketjua kokonaisuudessaan sekä lisätä hätäkeskustoiminnan tuottavuutta. Vuoden aikana hätäkeskusten määrää vähennetään kuuteen hätäkeskukseen SM:n päättämän aikataulun mukaisesti. Hätäkeskuslaitoksen uuden organisaation mukaisen toimintamallin vakiinnuttamista jatketaan. Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toiminnan yhdenmukaistamista hälytyspalvelujen osalta jatketaan valtakunnan tasolla. Hätäkeskuslaitos seuraa osana palvelukyvyn ja laadun hallintaa toimialoittain määriteltyjen tehtävien hälytysaikaa. Hälytysaikojen kehityksestä raportoidaan puolivuosittain laadittavien tulosraporttien yhteydessä. Toteuma: Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistuksen toteuttaminen on kokonaisuutena edennyt suunnitelman mukaisesti. Länsi-Uudenmaan hätäkeskuksen toiminnot siirrettiin Keravan hätäkeskukseen 18.3.. Hämeen ja Varsinais-Suomen hätäkeskusten yhdistäminen saatiin onnistuneesti suoritettua, kun Hämeen hätäkeskuksen operatiivinen toiminta siirrettiin suunnitelman mukaisesti 8.4. Turkuun. Molempien hätäkeskusten toiminta on käynnistynyt hyvin. Vaasan hätäkeskuksen aloittamista koskevat valmistelutoimenpiteet ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Tarkastelujakson aikana Pohjanmaan hätäkeskukseen on tehty etupainotteisesti henkilöstörekrytointeja, joilla pyritään varmistamaan riittävä henkilöstöresurssi tulevaan Vaasan hätäkeskukseen. Lisäksi Keski- Suomen hätäkeskukseen on saatu rekrytoitua henkilöstöä siten, että keskuksen toiminta voidaan turvata suunniteltuun yliheittoon saakka. Hätäkeskuslaitoksen ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toiminnan yhdenmukaistamista on jatkettu suunnitelman mukaisesti. Yhteistoiminta-aluekohtaiset yhteistoimintaryhmät ja toimialakohtaiset kehitysryhmät toimivat uusimuotoisena kaikilla alueilla. Ensihoidon ja sosiaalitoimen riskinarvio-ohjeistukset on päivitetty ja käännetty molemmille kansalliskielille. Pelastustoimen riskinarvio-ohjeistus on työn alla kuten myös poliisin riskinarvio-ohjeistuksen päivittäminen. SM on
Raportti id7331546 7 (14) luvannut toimittaa ohjeet vuoden loppuun mennessä. Rakenneuudistusta tuettiin viestinnällisesti järjestämällä viisi viranomaisille ja neljä medialle suunnattua infopäivää. YT-menettelystä tiedotettiin normaaliin tapaan. Hätäkeskuslaitos pyrkii viestinnällään toiminnan tunnettuuden lisäämiseen ja sitä kautta yhteistyön kehittämiseen sekä yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Uutta 112-sarjaa Subilla seurasi 1,83 miljoonaa suomalaista yhden jakson keskikatsojamäärän ollessa noin 320 000. Myös kansainvälinen kiinnostus Suomen hätäkeskustoimintaa kohtaan on lisääntynyt mm. Euroopan hätänumerojärjestö EENAn huhtikuussa luovuttaman palkinnon myötä. Uuden hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotto Tavoite: Hätäkeskuslaitos ottaa vuosien 2015 2016 aikana käyttöön uuden hätäkeskustietojärjestelmän. Uusi tietojärjestelmä mahdollistaa sen, että hätäkeskukset voidaan verkottaa tukemaan toisiaan ruuhkatilanteissa. Toteuma: Hätäkeskuslaitoksen toiminnan ja tietotekniikan (TOTI) hankkeen ERICA -toimitusprojekti ei ole täysin edennyt suunnitellussa aikataulussa. Järjestelmän sovelluskehityksessä on joihinkin ominaisuuksiin käytetty alkuperäistä suunnitelmaa enemmän työtunteja. TUVE -ympäristön rakentaminen järjestelmän tarpeisiin ei ole edistynyt alkuperäisten aikataulujen mukaisesti. Ongelmia on tuottanut mm. tietoturvaratkaisujen suunnittelu ja toteutus. Hätäkeskuslaitos on neuvotellut Insta DefSec Oy:n kanssa muutossopimuksen, jossa järjestelmätoimitus on versioitu ja versioiden jakelu on aikataulutettu uudelleen alkuperäiseen sopimukseen verrattuna. TUVE- töiden osalta on tehty tarkempi projektisuunnitelma yhdessä Hallinnon tietotekniikkakeskuksen kanssa ja Suomen Erillisverkkojen osuudesta on tehty toimitussopimus. Hankesuunnitelma kokonaisuudessaan on päivitetty. Erican toteutusaste on tällä hetkellä alla olevan taulukon mukainen. Osa-alue Osa-alueen etenemä-% Kokonais-etenemä- % Käynnistys 100 % 4 % Palvelutuotannon hallinta 13 % 1 % Koulutus 17 % 1 %
Raportti id7331546 8 (14) Perustiedot ja parametrointi 0 % 0 % Sovellus 53 % 29 % Järjestelmäalusta 37 % 12 % Yhteensä 42 % Tilaajan velvoitteisiin kuuluvia tietoliikenne- ja laitetilaratkaisuja on saatu edistettyä. Hätäkeskuslaitos luovutti toimittajan käyttöön konesalin B 13.3.. Konesaliin B tulevien ERICA-järjestelmän testaus- ja koulutusympäristöjen rakentaminen on voitu aloittaa. HALTIK on yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa valmistellut puheluliikenteen tietoturvaratkaisua, ja Erillisverkkojen kanssa VIRVE -palvelujen tietoliikenneratkaisua. Lisäksi yhteistyössä toimittajan kanssa on suunniteltu järjestelmän tuotantoympäristön konesalien A1 ja A2 tietoliikenneratkaisut. Hätäkeskuslaitos on päättänyt organisoida TOTI-hankkeen uudelleen siten, että hanke hoidetaan tekniset palvelut -osastoon kuuluvan TOTIyksikön toimesta ja hankekokonaisuutta vetämään rekrytoidaan hankejohtaja. TUVEen liittyvät tietoturva- ja tietoliikenneratkaisut edellyttävät lisärahoitusta, jota Hätäkeskuslaitos ei ole aiemmin voinut suunnitella. Rahoitusta on haettu lisätalousarvioesityksillä sekä vuoden 2015 määrärahakehykseen. Tavoite: Hätäkeskuslaitos varmistaa yhteistyössä viranomaisten sekä Haltikin kanssa uuden tietojärjestelmän hallitun käyttöönoton panostamalla järjestelmän kokonaistoteutukseen ja siihen liittyvään toiminnan kehittämiseen. Vuonna Hätäkeskuslaitos valmistaa ja toimeenpanee suunnitelman uuden hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönottamisesta. Suunnitelmassa tulee huomioida sekä toiminnalliset että teknilliset näkökohdat. Suunnittelu ja toimeenpano totutetaan yhteistyössä eri toimialojen viranomaisten kanssa. Toteuma: Hätäkeskuslaitos on aloittanut alkuvuodesta ERICA -käyttöönoton vaatimien toimenpiteiden suunnittelun ja aikataulutuksen yhteistyössä muiden tulevien järjestelmän käyttäjäorganisaatioiden kanssa.
Raportti id7331546 9 (14) Hätäkeskuslaitoksen ERICA - käyttöönottosuunnitelma on hyväksytty 3.2.. Käyttöönottosuunnitelman osaprojekteille on nimetty vastuuhenkilöt, joiden johdolla osaprojektien suunnittelu on aloitettu. Hätäkeskuslaitos on pyytänyt toimialoja aloittamaan oman organisaationsa ERICA -käyttöönottosuunnittelun sekä toimittamaan sen Hätäkeskuslaitokselle suunnitelmien yhteensovittamiseksi. Toimialojen kanssa käyttöönottosuunnittelun myötä on kokoonnuttu kolme kertaa, joissa päällimmäisinä asioina on käsitelty ERICAan liittyviä koulutus- ja perustietojen syöttöasioita ja niiden vaatimia henkilö- ja aikaresursseja. Käyttöönottosuunnittelun käynnistämisen haasteena on ollut toimialojen aktivoiminen suunnittelutyöhön sekä toimialojen käyttöönoton vastuuhenkilöiden löytyminen. Toimialat ovat tuoneet esille käyttöönottosuunnittelun haasteiksi ERICAan liittyvät aikataulu epävarmuudet, toimialojen meneillään olevat organisaatiomuutokset sekä ERICAn käyttöönotosta aiheutuvien kustannusten täsmentymättömyys. Käyttöönottosuunnittelun yhteensovittaminen Instan kanssa on aloitettu yhteisillä palavereilla ERICA -palvelutuotannosta vastaavan henkilön kanssa. ERICA -projektin viestinnän tavoitteena on tukea kokonaisvaltaisesti uuden tietojärjestelmätoimituksen suunnittelu-, käynnistys- ja käyttöönottovaihetta. Ericasta viestitään sisäisesti intran avulla sekä viraston sisäisissä kokouksissa. Yhteistyöviranomaisia pyritään tavoittamaan uuden uutiskirjeen avulla.
Raportti id7331546 10 (14) Operatiiviset tunnusluvut Tunnusluku Yksikkö 2013 Toteuma Tavoite 1-6/ Toteuma Ennuste Ilmoitusten määrä - hätäpuhelujen määrä - kentälle välitetyt tehtävät 4 050 000 2 886 000 1 678 000 1 915 000 1 350 000 850 000 3 900 000 2 690 000 1 700 000 Hätäkeskukseen kuulumattomat puhelut - virhe tai tahaton soitto - asiaton tai ilkivaltainen soitto 900 000 760 000 140 000 386 000 327 000 59 000 750 000 630 000 120 000 Muut - kiireetön sairaankuljetus - hoitolaitossiirrot - neuvonta 257 000 111 000 195 000 124 000 48 000 95 000 240 000 90 000 180 000 Hätäilmoitusten määrä/asukas 0,75 Hätäilmoituksen välittäminen viranomaisille viivytyksettä. Hälytysviive määritetyissä tehtävälajeissa 0,71 0,72 Terveystoimi: 700A (äkkieloton) 90 sekuntia % 61 68 60 704A (rintakipu) 120 sekuntia % 68 58 68 Pelastustoimi: 202A (liikenneonnettomuus) 120 sekuntia 402A+B (rakennuspalo) 90 sekuntia Poliisi: 031A (ampuminen) + 032A % 53 58 48 % 52 50 54 % 51 60 48 (puukotus) 120 sekuntia Hätäilmoitusten 8200 8200 7700 määrä/hätäkeskuspäivystäjä Hätäpuheluun vastataan 10 % 93 90 95 sekunnissa Hätäpuheluun vastataan 30 % 96 95 98 sekunnissa Hätäkeskustoiminnan 14,7 13,7 17,2 *) kustannukset ( /hätäilmoitus) *) Kustannukset sisältävät rakennemuutoksen takia tyhjiksi jääneistä tiloista maksettuja kertakorvauksia n. 5 M. Ilman näitä kertakorvauksia kustannukset ovat 14,6 /hätäilmoitus.
Raportti id7331546 11 (14) Tunnusluku kehä kerava kuopio oulu poha pori turku Hätäilmoitukset / päivystäjä 1-6/ Hätäilmoitukset / päivystäjä 2013 7000 8400 7200 7700 6500 7900 7600 7400 8700 8000 8600 7300 7200 8900 Tunnusluku kehä kerava kuopio oulu poha pori turku kh Kustannukset 9,60 6,5 7,7 7,8 8,6 6,5 7,9 4,8 euroa/asukas *) Kustannukset euroa/ilmoitus 13,6 9,2 10,4 10,4 13,6 10,0 10,8 6,7 *) kustannukset kerrottu kahdella vastaamaan vuositason ennustetta Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (1-5), joka toinen vuosi Yhteistyöviranomaisten tyytyväisyysindeksi (1-5), joka toinen vuosi Yksikkö Tavoite Toteuma ind 4,4 - ind 3,4 - Hätänumeroon soittaneiden sekä yhteistyöviranomaisten tyytyväisyyskyselyt toteutetaan syksyn aikana. Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön määrä, rakenne, sijoittuminen ja osaaminen vastaavat tehtäviä. Hätäkeskuslaitoksen tulevaisuuden henkilöstötarpeet on tunnistettu ja ennakoitu. Rekrytointi on toteutettu tulevaisuuden tarpeiden perusteella oikein sekä määrällisesti että laadullisesti.
Raportti id7331546 12 (14) Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tunnusluku Yksikkö 2013 Toteuma Tavoite 1-6/ Toteuma Ennuste Henkilöstön lukumäärä yhteensä hlöä 691 688 690 688 - vakinaiset hlöä 546 545 544 545 - määräaikaiset hlöä 145 143 146 143 Kokoaikaiset hlöä 658 669 671 668 Osa-aikaiset hlöä 33 19 19 20 Henkilötyövuodet yhteensä htv 684 700 333 670 Henkilöstökulut, milj. euroa M 39,6 39,9 21,4 40 Kokonaistyövoimakustannukset, % % 125,5 palkkasummasta Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, pvä enintään - Kaikki pvä 16,5 16 16,7 16,5 - Jaksotyöaikaa tekevät pvä 18,6 18 18,5 18,0 - Virastotyöaikaa tekevät pvä 7,6 7,5 8,4 7,5 Sukupuolijakauma m/n 272/419 269/419 280/410 269/419 Henkilöstön keski-ikä v 43 42 42 42 Koulutustasoindeksi 4,1 (asteikolla 1-5) Vakituisen henkilöstön % 12,6 10 7,7 12 lähtövaihtuvuus, % Sairauspoissaolot (pvä/htv) pvä 23,6 23,9 23,6 Hätäkeskuslaitoksen työtyytyväisyysindeksi (asteikolla 1-5) jokaisen hätäkeskuksen ja keskushallinnon työtyytyväisyys vähintään 3,14 3,2 VMBaron tulokset Indeksit 2011 2012 2013 Tavoite Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen 3,09 3,04 3,04 Motivaatio ja työn imu 3,22 3,19 3,24 Johtaminen ja työyhteisön vuorovaikutus 3,31 3,29 3,27 VMBaron keskiarvo 3,15 3,18 3,14 3,2 VMBaro-työtyytyväisyyskysely toteutetaan syyskuun aikana.
Raportti id7331546 13 (14) 4 Resurssit Perussuunnitelma (1000 ) 2011 TAE 2012 TAE 2013 TAE TAE Momentti 26.30.02 Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (netto) sis. TOTI 58 228 58 505 64 071 66 013 2013 Tilinpäätös Tavoite 6/ Toteuma Ennuste TOIMINNAN TULOT JA MENOT, 1000 55 477 62 083 33 148 61 701 Tulot 4 444 3 057 219 3 074 - maksullinen toiminta 4 302 3 000 113 3 000 Menot 59 921 65 140 33 367 64 775 - henkilöstömenot 39 869 39 867 21 369 40 163 - toimitilavuokrat 6 368 5 168 2 659 5 066 - palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 12 236 13 332 3 790 12 775 - muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 1 448 6 773 5 550 6 772 TOIMINNAN RAHOITUS - toimintamenomomentille budjetoidut tulot 4 420 3 057 - toimintamenomomentille budjetoidut menot 76 949 80 808 - toimintamenomomentin rahoitus, netto 72 529 77 751 - muu erittelemätön talousarviorahoitus TOIMINTAMENOMOMENTIT KÄYTTÖ - siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 672 12 425 12 425 - myönnetty (TA+LTA)/talousarvioehdotus 68 857 65 326 66 013 - käytetty 60 104 67 443 68 106 - siirtynyt/siirtyy seuraavalle vuodelle 12 425 10 308 10 332 5 Allekirjoitukset Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori Johtaja, ohjaus ja ennakointi Teemu Hassinen
Raportti id7331546 14 (14) Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asiankäsittelyjärjestelmässä. Hätäkeskuslaitos 26.08. klo 08.02. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. Jakelu Tiedoksi Sisäministeriön kirjaamo, pelastusosasto ja poliisiosasto, sosiaali- ja terveysministeriö Hätäkeskusten virkapostit