MULTITASKAUSTA JA MEDIALISAATIOTA

Samankaltaiset tiedostot
ONKO RUNSAS DIGIELÄMÄ RIIPPUVUUTTA?

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

M I K A L I N D É N

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Nuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen

Hyvää mieltä perheen arkeen

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

Hyvää mieltä perheen arkeen

Pekka Lund Ikääntyneiden peliriippuvuus

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Sulautuva sosiaalityö

Suomalaiset mobiilissa 2018 Dentsu Data Services

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme

Anja Riitta Lahikainen, Tampereen Millainen lapsuus, sellainen tulevaisuus

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Mielenterveys voimavarana

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Lukion opiskelijoiden hyvinvointi ja mielenterveys

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Nuoret ja nettimaailma. Annukka Saukko & Minna-Maija Saukko Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimi

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Perustiedot selvityksestä

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Internetiin liittyvä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja sen ennaltaehkäisy verkossa

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013

Suomi, Sinä ja päihteet

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat

Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät. Tanja Auvinen Etunimi Sukunimi

NÄKYMÄTTÖMÄT NINNIT NUORTEN KUULUMISIA (KIUSAAMIS-) KENTÄLTÄ

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Ikäihmisten rahapelaaminen

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

TURVALLISESTI SOMESSA

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke ( )

Yleistä addiktioista

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Opiskeluterveydenhuolto ja ammattiin opiskelevien jaksaminen. ayl Paula-Maria Lehtipuu Skoopin koulutus

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa?

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Julkinen. Esikoulu- ja alaasteikäisten. puhelimen hankinta ja käyttö tulokset. DNA Oy

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

HAITTOJA. likinäköisyyden haasteet

Mielekästä ikääntymistä

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Henkinen väkivalta ja kiusaaminen. Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015

LNPN oikeus olla keskeneräinen

Lapset netissä Opas vanhemmille. Yhteistyössä

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys

Toivon tietoa sairaudestani

Digitalisuus sosiaalityössä Miksi, mitä, milloin?

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Nuoret ja sosiaalinen media

Transkriptio:

MULTITASKAUSTA JA MEDIALISAATIOTA Pysyykö nuoren pää menossa mukana? FT, psykologi Marjo Tossavainen YTHS

Entä oma päämme?

TUTKIMUS ISO-BRITANNIASSA v.2013 6000 vanhemman otos: - Älypuhelimen käyttö keskimäärin 240 krt /vrk - 20 % klikkaili ennen klo 6 ja 20 % vielä klo 24 jälkeen - Puolet vanhemmista kirjautui someen jo ennen ylösnousuaan sängystä Huoli kasvokkaisen vuorovaikutuksen ja sosiaalisten taitojen heikentymisestä lapsilla ja digimaailmaan katoamisen mallintamisesta normaalina perhe-elämänä

Medialisaatio, medioituminen Digitaalisen kommunikointiteknologian ja sosiaalisen median merkityksen kasvu yhteiskunnan instituutioiden ja ryhmien toiminnassa Multitaskaus (simultaanimedia / infomania) Monien toimintojen tekeminen tai seuraaminen yhtä aikaa; Vaikka aivomme ovatkin tietojenkäsittelyn monitaituri, ne kykenevät kerralla käsittelemään vain rajallisen määrän informaatiota." (Kiti Müller)

MILLAISEEN MAAILMAAN NYKYLAPSI VARTTUU ETLA:n ennuste (2015): v.2035 Kolmasosa nykyammateista on jo korvautunut tekoälyllä ja roboteilla. Loput ammateista muuttuvat ja joitain uusia syntyy Terveysteknologian kehitys kiihtyy: Ihmisen ja koneen suhde tiivistyy (mittalaitteet, sensorit; robotit ja 3d-tulosteet,nanolääketiede ) Yksilöt ja yhteisöt irtaantuvat yhä enemmän fyysisistä rajoistaan (esim. reaaliaikaiset avatarhahmot) Esineiden internet tehostuu ja laajenee

HALUAN KUULUA JONNEKIN, HALUAN ETTÄ EN KATOA MAAILMALTA, JOTEN PYSYN SOMESSA SoMe-sovellusten käyttöaste 13-17 vuotiailla suomalaisnuorilla (2015) 90% 42% 89% 41% 76% 72% 60% Peruskoululaisista 16 %, lukiolaisista 9 % ja ammattioppilaitosopiskelijoista 18 % ilmoitti pelaavansa arkisin yli 5 tuntia (THL Kouluterveyskysely 2015)

NIIDEN OSUUS 16-24 VUOTIAISTA (%), JOTKA KÄYTTÄNEET NETTIÄ KYSEISEEN TOIMINTAAN EDELTÄNEEN 3 KK AIKANA (tilastokeskus 2014/2015) Tiedon etsintä wikipediasta tai vastaavista 94% Yhteisöpalveluiden seuraaminen 93% Uutissivujen lukeminen 87% Sairauksiin ja terveyteen liittyvä tiedonhaku 76% Pelien pelaaminen tai lataaminen 44% CYBERCHONDRIA jo lapsilla ja nuorillakin?

NETIN HAITALLINEN KÄYTTÖ: Arvioyleisyydestä nuorilla: 2 11% ja riskirajalla 10 20 %. Yleisempää pojilla, tarkkaavuus- tai mielialahäiriöistä kärsivillä Ei yhteisesti sovittuja diagnostisia kriteerejä Ei DSM-5:ssä tai ICD-10:ssä 1. Netti nuoren väline ja kanava riippuvuuksille, jotka voivat kehittyä myös verkon ulkopuolella: Seksuaalitoimintoihin liittyvä riippuvuus Sosiaalisen median käyttöriippuvuus (läheisriippuvuus?) Peliriippuvuus (rahapelit ja muu digitaalinen pelaaminen) Informaatioriippuvuus = RIIPPUVUUS NETISSÄ 2. Vaikeus sietää lyhyttäkään aikaa ilman verkkoyhteyttä, jolloin pelkkä tietoisuus sen läsnäolosta rauhoittaa = RIIPPUVUUS NETISTÄ

You are addicted to internet means nowadays: You are addicted to life (Billieux, J. 2015) DIGIELÄMÄ ON 1) Haitallista, jos siihen liittyy toistuvia / vakavia hyvinvointia uhkaavia elementtejä tai jos se eristää käyttäjän muusta elämästä 2) Normaalia, kun se integroituu joustavasti ja ilman pitkäkestoisia haittoja muuhun elämään ja käyttäjä pystyy poistumaan laitteelta halutessaan ja tarvittaessa. Jos huoli herää, kysy käytöstä: KUINKA PALJON, mutta ennen kaikkea MITÄ, MISSÄ ja MILLOIN MULTITASKATEN vai KESKITTYEN

SEYLE (THE SAVING AND EMPOWERING YOUNG LIVES IN EUROPE) PROJEKTIN TUTKIMUS 2012 (N=12,395; 13-18 vuotiaita, 11 Euroopan maata) MATALAN RISKIN RYHMÄ 58 % KORKEAN RISKIN RYHMÄ 13 % NÄKYMÄTTÖMÄN RISKIN RYHMÄ 29 % = säännöllisesti yli 5t päivässä vapaa-ajan mobiilikäyttöä. Vaikea tunnistaa koska riskitekijät passiivisia: Vähäinen liikunta ja uni, yksinäisyys, masentuneisuus jne. Ryhmään kuuluvilla oli (suluissa korkean riskin ryhmän luvut) Itsetuhoajatuksia 42% (44 %) Ahdistuneisuutta 8% ( 9% ) Masentuneisuutta 33% ( 34%) Masennusta 13% ( 15 %)

NUORTEN HAITALLISELLE NETIN KÄYTÖLLE ALTISTAVAT TEKIJÄT INTROVERTTIUS JA ELÄMYSHAKUISUUDEN PUUTE EMOTIONAALISESTI HYLÄTYKSI TULEMISEN KOKEMUKSET: Netissä parempi hallinnan ja kontrollin tunne, anonymiteetti ja roolinsäätely. Voi olla PAKOREITTI ongelmista, mutta samalla myös pelkojen ja epävarmuuden käsittelystä MONIONGELMAISUUS DIAGNOSTISOITAVISSA LÄHES AINA : Masennus, ahdistuneisuus, perheongelmat tarkkaavuushäiriöt, kiusaamiskokemukset HUOM! Voivat olla haitalliselle netin käytölle altistajia TAI seurauksia siitä JOKAISEN NUOREN TARINA KUULTAVA YKSILÖLLISESTI!

ÄLYPUHELINRIIPPUVUUS Smartphone addiction TUTKITTU VÄHÄN: Prevalenssi nuorilla n.16% - 66%. Yleisempää tytöillä, ekstroverteilla, impulsiivisilla, iltavireillä, materiaa arvostavilla Nomophobia= pelko siitä ettei mobiililaite ole koko ajan saatavilla Virtuaali-vuorovaikutus : Some, deittisovellukset,viesteily sanoin ja kuvin tai skypettely sivuuttavat muut ihmissuhteet ja vuorovaikutuksen Pakkotoiminnot ja toiminnalliset riippuvuudet: verkkopelaaminen, rahapelaaminen, shoppailu, nettiseksi ja porno Tiedon ylikuormitus. Pakonomainen surfaus, blogien lukeminen, tiedonhaku googlesta, uutissivustojen selaus

Smartphone addiction scale short version for adolescents SAS-SV (vapaa käännös englanninkielisestä versiosta) 1. Suunniteltu toiminta jää toistuvasti tekemättä älypuhelimen käytön takia 2. Koulussa on vaikea keskittyä tehtävien tekoon tai muuhun työskentelyyn älypuhelimen käytön takia 3. Kiputilat ranteissa tai niskassa puhelimen käytön yhteydessä 4. Vaikeus seisoskella tai istuskella jossain ilman puhelinta kädessä 5. Kärsimätön, ärtynyt tai levoton olo ilman puhelinta 6. Puhelin on mielessä silloinkin kun sitä ei juuri sillä hetkellä käytetä 7. Puhelimen käytön jatkuminen tiiviinä vaikka se on jo haitannut arjen toimia 8. Puhelimen jatkuva tarkistaminen jotta mikään keskustelu tai viesti ei jäisi huomaamatta Twitterissä, Facebookissa tai muualla Somessa 9. Puhelimen käyttö toistuvasti pidempään tai useammin kuin oli tarkoitus 10. Läheiset huomauttelevat puhelimen liiallisesta käytöstä Vahvasti eri mieltä =1 Eri mieltä= 2 Hieman eri mieltä =3 Hieman samaa mieltä = 4 Samaa mieltä = 5 Vahvasti samaa mieltä = 6 (katkaísuraja tytöt 33, pojat 31) http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0083558

Tutkimustietoa multitaskauksen ja mobiililaitteiden runsaan käytön riskeistä lapsilla ja nuorilla 1. Keskittymistä, työmuistin käyttöä ja mieleen painamista, impulssikontrollia sekä emootioiden käsittelyä säätelevien aivoalueiden toiminnan muutokset (vs. ADD, ADHD) 2. Aivojen palkkiojärjestelmän häiriintyminen: Mielihyvä vaatii yhä vahvemmat ärsykkeet/alttius depressioon niiden puuttuessa 3. Unihäiriöt = vaikeus nukahtaa, liian vähäinen ja levoton uni, toistuva nukkumisen keskeytyminen viesteilyn takia * BBC 6/2013: TIMMS ja PIRLS tutkimusten mukaan suomalaiset koululaiset ovat 10. uneliaimpia koko maailmassa * Sininen valo heikentää melatoniinin erittymistä ja siirtää vuorokausirytmiä kaksinkertaisesti vihreään valoon verrattuna 4. Silmäoireet, esim. Silmien kuivuminen 5. Säteilyn vaikutus aivosyöpäriskiin?

6. Tekstaus-käpälä ja Älypuhelinkyynärpää = sormien, ranteiden ja käsivarren kiputilat Selkärangan, selän ja niskan virheasennot

7. Sosiaalisten taitojen oppimisen vaikeudet Puolustusvoimien psykiatrian ylilääkäri Antti-Jussi Ämmälä (9/2014): Asepalvelukseen tulee yhä enemmän nuoria, joilta puuttuvat tavalliset sosiaaliset taidot. Ei osata jutustella, lähestyä ihmistä, solmia uusia kaverisuhteita, ottaa muita huomioon. Elämisen perustaidot ovat jääneet monilta oppimatta 8. Altistuminen kiusaamiselle; mielenterveyden häiriöiden vaikeutuminen niistä jo kärsivillä EPÄSOSIAALINEN MEDIA netissä voi käyttäytyä niin kuin lystää netissä ollaan kun jo valmiiksi masentaa ja ahdistaa ASOSIAALINEN MEDIA hyväksikäytön väline ja laittoman kaupankäynnin väline keino ahdistella, manipuloida, käyttää henkistä väkivaltaa, esiintyä keinä vaan

9. Altistuminen seksuaaliselle hyväksikäytölle KYSELY 11-18 VUOTIAILLE NUORILLE SEKSUAALISESTA AHDISTELUSTA NETISSÄ (N 4031, %) Helsingin virtuaalinen lähipoliisiryhmä ja Pelastakaa Lapset, 2011 pyydetty alastonkuvia tuntematon ehd.seksiä pojat 16-18 pojat 11-15 tytöt 16-18 tytöt 11-15 0 20 40 60 80

SAVON SANOMAT/ ILTALEHTI 26.1.14 Uhri oli 12-vuotias tyttö jonka hyväksikäyttäjä löysi Habbohotellista. Usein yksin jäädessään tyttö turvautui virtuaalimaailmaan, syyttäjä kertoi. Nettitapaamisen jälkeen yhteydenottoja oli mm. tekstiviesteinä, mesessä ja videopuheluina. Viestit muuttuivat nopeasti vahvasti seksuaalissävytteisiksi. Hyväksikäyttäjä sai uhrinsa esittelemään rintojaan, poseeraamaan web-kameralle ja painosti suorasukaisilla ehdotuksilla riisumisesta ja seksistä - Oonks nyt jollain tavalla siulle hyvä? Saitko semmosta mitä halusit? uhri viestitti yhden esiintymisen jälkeen. Lääkärinlausunnon mukaan hyväksikäyttö vaurioitti ehkä pysyvästi uhrin psyykkistä kehitystä ja erityisesti oman seksuaalisuuden haltuunottoa. Uhri ei ole juuri pystynyt puhumaan tapahtuneesta eikä käsittelemään sitä.

KYSY MOBIILILAITTEIDEN KÄYTÖSTÄ etenkin jos huolena masennus, unihäiriöt, tarkkaavuushäiriöepäily, kivut, syömishäiriö, päänsärky, koulupoissaolot tai muu muutos selittämätön muutos nuoressa NORMALISOI: Monilla nämä oireet voivat liittyä myös digilaitteiden / netin käyttöön, esim. pelaamiseen. Miten sinulla? Tarvittaessa tarkenna: MITÄ TEHDEN, MISSÄ, MILLOIN JA MINKÄ VERRAN YLEENSÄ OLET NETISSÄ? KYSY KOKEMUKSISTA SOMESSA tai PELIYHTEISÖISSÄ: Esim. usein esiintyy kiusaamista, seksuaalinen häirintää tai eristämistä. Oletko kokenut sellaista? Vaikuttaako mobiililaitekäyttö muuhun toimintaan: Oma arvio opiskelukyvystä, riittävästä levosta, ravinnosta, liikunnasta, kaverisuhteista, harrastuksista Liittyykö muuhun elämään pettymystä tuottaneita, pelottavia tai muuten hankalia asioita, jotka verkossa hetkeksi unohtuvat? Vaikuttavatko Mieliala, vireystila, tunnekokemukset mobiililaitteiden käyttöön tai vaikuttaako digielämä niihin?

OLIPA ENSIREAKTIO MIKÄ HYVÄNSÄ.. kiinnostus ja hyväksyvä kohtaaminen useimmiten havahduttaa, helpottaa ja mietityttää nuorta TÄRKEINTÄ SILTI NUOREN OMA HUOLENAIHE JA VASTAANOTOLLE TULON SYYN HOITAMINEN : Psyykkiset ongelmat: arvioi hoidon tarve ja auta itse tai tue hakeutumaan mielenterveyspalveluihin Fyysiset oireet: Tutkimuksia, ohjeita, hoitoa ja tukea Opiskeluongelmat: Opinto-ohjauksen tai oppimisvaikeustutkimusten tarve, asema yhteisössä, motivaatio, kiusaaminen Kotiongelmat: Henkisen ja sosiaalisen tuen ja avun varmistaminen MOBIILILAITTEIDEN HAITALLINEN KÄYTTÖ VÄHENEE USEIN LUONNOSTAAN, KUN TAUSTALLA OLEVAT TEKIJÄT MUUTTUVAT NUOREN KANNALTA TOIVOTULLA TAVALLA

KÄYTÄNNÖN MIETITTÄVÄÄ NUOREN KANSSA Mistä voisi ensimmäisenä verkkoaikaa tai laitekäyttökertoja? Mitä mahdollisuuksia, uhkia, toiveita, pelkoja siihen liittyy? Mistä muusta voisi kokea tai ennen koki mielihyvää, jännitystä, onnistumista? MITÄ TILALLE KUN NETISSÄ OLEMINEN VÄHENEE, ETENKIN JOS KYSEESSÄ PELAAMINEN? TAITOVALMENNUS tilanne-esimerkein ARJEN TYÖKALUJA REAALIELÄMÄÄN Tarvittaessa nettilukot ja estot käyttöön! Jatkuva virtuaalis-sosiaalinen vuorovaikutus vaarantaa lapsen kehityksen. Ratkaisu lasten öiseen älypuhelinkäyttöön olisi se, että teleoperaattorit toisivat pikaisesti markkinoille "teiniliittymän", jossa datapalvelut eivät toimi kello 22.00 7.00 välisenä aikana (Ylilääkäri Markus Torkki, HS yleisönosasto 2/2014)

MALLINNETAAN NUORILLE LÄSNÄOLOA, TUNNEILMAISUA JA VUOROVAIKUTUSTA MYÖS OFFLINE

Netti- ja peliongelmat ja opiskelukyky - verkkokurssi (1 op/8t erikoistumisopintoja) STM:n rahoittama, THL:n ja YTHS:n yhteistyönä tuottama, Moodleoppimisympäristössä toteutettava opiskelijoille maksuton verkkokurssi Sisältö Teema 1. Pelaaminen ja internetin käyttö opiskelijoilla Teema 2. Ongelmien sekä avun ja tuen tarpeen arviointi Teema 3. Opiskelijan auttaminen peli- ja nettiongelmissa Teema 4. Tarinoita peli- ja nettiongelmista ja moniammatillisesta auttamisesta Seuraavat verkkokurssit keväällä 2017 Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Minna Kesänen THL minna.kesanen@koske.fi tai kurssin vastuuvetäjä Marjo Tossavainen marjo.tossavainen@yths.fi

KUUSI OHJETTA HARMONIAAN TOISTEN KANSSA: 1. Koeta pyytää lupa lähestyä toista 2. Koeta ymmärtää toista ( sinun ei tarvitse hyväksyä hänen tekemisiään: Sen, joka ei arvostele toista ei tarvitse pyytää anteeksi) 3. Kunnioita toisen ajatuksia ( sinun ei tarvitse olla samaa mieltä) ja kiinnostu hänestä aidosti. 4. Jos sinussa on aitoa toivoa, lähelläsi on hyvä olla. 5. Usein riittää että osaat kuunnella ja olla loukkaamattomassa vuoropuhelussa toisen kanssa. 6. Joskus nämä ohjeet eivät riitä tai niitä on vaikea noudattaa: Odota rauhassa ja anna itsellesi aikaa

Haitallisen Internetin käytön tai verkkopeliriippuvuuden arviointi

LÄHTEET Carr N. The shallows. What the internet is doing to our brains. W.W.Norton & company ltd, 2010, U.S. Flisher C. Getting plugged in: an overview of internet addiction. J Paediatr Child Health 2010; 46: 557-9 http://www.pelastakaalapset.fi/toiminta/lasten-suojelu-digitaalisessa-me/ http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tilastot/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely Petersen KU, Weymann N, Schelb Y, Thiel R, Thomasius R. Pathological Internet use epidemiology, diagnostics, co-occurring disorders and treatment. Fortschr Neurol Psychiatr. 2009 May;77(5):263-71 Young K.S. Cognitive behavior therapy with Internet addicts: treatment outcomes and implications. Cyberpsychol Behav. 2007 Oct;10(5:671-9) Young, K.S ja Nabuco de Abreu, C. Internet addiction. A handbook and guide to evaluation and treatment. John Wiley & Sons, 2011 Cain, MS; Leonard JA et al. Media Multitasking in adolescence. Psychon Bull Rev 2016 May 17 Moisala M et al. Media multitasking is associated with distractibility and increased prefontal activity in adolescents and young adults. Neuroimage 2016 Jul 1; 134: 113-21 Kim, J et al. Association between exposure to smartphones and ocular health in adolescents. Ophtalmic Epidemiol. 2016 Aug; 23(4): 269-76 Uncapter, MR et al. Media multitasking and memory: Differences in working memory and long-term memory. Psychon bulletin Rev 2016 April;23(2):483-90 Randler et al. Smartphone addiction proneness in relation to sleep and morningness-eveningness in German adolescents. J Behav Addict. 2016 Aug 8:1-9 George MJ, Odgers CL. Seven fears and science of how mobile technologies may be influencing adolescents in the digital age. Perspect Psychol Sci. 2015 Nov; 10(6):832-51 Marjo.tossavainen@yths.fi